No ei todellakaan ole W211- tai W210-mallit mitenkään erityisen kestäviä. W211 parani alkupaan autoista kestävyyden osalta huomattavasti, mutta W210 oli käsittääkseni koko elinkaarensa todella epäkestävä malli. Itselläni oli tuollainen W210 esikammiodiesel ja se on kyllä vikaisin auto, minkä olen omistanut. Ainoa mikä siinä kesti, oli moottori. Korikin mätäni ympäriltä. Puhumattakaan että se oli talviominaisuuksiltaan aivan kelvoton auto. Ei ole ikinä harmittanut autonvaihto niin paljoa kuin silloin kun Alfa 164:n tuohon jäteläjään vaihdoin.
Vanhemmat mersut ovatkin sitten ikiliikkujia, mutta W210 ei sitä missään nimessä ole.
Minulla on 500 000 ajettu W210 -96. Ajonestolaite on aiheuttanut murheita ja ruoste. Jos korjaisin nuo ruostevauriot, ajaisi autolla varmasti vielä viisi vuotta. Tekniikan osalta vielä pidempään. Nuo ruosteongelmatkin täytyy suhteellistaa. Monessako -96 mallisessa autossa ei ole ruostevaurioita?
Kyllä jotain kertoo Alfan laadusta sekin että esim. Nettiautosta on yhtä vaikea löytää yli 200 000 ajettu Alffa, kuin alle 200 000 ajettu Mersu. Niissäkin n.200 000 ajetuissa Alfoissa kerrotaan, että moottori vaihdettu, moottori kolistaa, kansiremontti tehty, tai jotain muuta vastaavaa.
Olen viimeaikoina alkanut kunnioittaa USA-autoja ja tämä linkki todistaa, että kyllä niilläkin pärjää tiukoissa tilanteissa, vaikka kateelliset muuta väittävätkin
Kestävän tai kestämättömän automerkin tai edes automallin nimeäminen on useimmiten perusteeton yleistys, koska legendat saavat alkunsa suunnitteluvirheistä jotka koskevat jonkin valmistajan joidenkin mallisarjojen joidenkin tuotantoviikkojen yksilöitä, joissa tuo haavoittuva osa on ollut käytössä.
Kestävän tai kestämättömän automerkin tai edes automallin nimeäminen on useimmiten perusteeton yleistys, koska legendat saavat alkunsa suunnitteluvirheistä jotka koskevat jonkin valmistajan joidenkin mallisarjojen joidenkin tuotantoviikkojen yksilöitä, joissa tuo haavoittuva osa on ollut käytössä.
Nämä "legendat" kannustavat
valmistajia välttämään vastaavia mokia, ainakin teoriassa.
Kestävän tai kestämättömän automerkin tai edes automallin nimeäminen on useimmiten perusteeton yleistys, koska legendat saavat alkunsa...
Nämä "legendat" kannustavat
valmistajia välttämään vastaavia mokia, ainakin teoriassa.
Ilman muuta viidakkorumpu toimii kuluttajan eduksi.
Tarkoitinkin sitä, että automerkin tai jopa yhden mallin nimeäminen kestäväksi tai sudeksi ei ota huomioon sitä, että kaikille automalleille on valmistajalla käytettävissä vain rajallinen määrä virheitä. Jos nuo virheet tulevat käytetyksi loppuun jo mallisarjan alussa, on sarjan loppupää aika viatonta tavaraa.
Esimerkkeinä vaikkapa
Mercedes W211 2003 vs. 2008 (SBC, automaatti)
Volvo S60/V70/S80 2001 vs. 2005 (ja nivelet kestävät)
Citroen C5 ensimmäiset vs. viimeiset vuodet ennen faceliftiä
Kaikki ylläolevat mallit aloittivat taipaleensa vähän onnettomasti, mutta ihan hyviä autoja niistä kaikista lopulta tuli kun valmistajat saivat ne valmiiksi muutaman vuoden beta-testauksen jälkeen
Volvolla on jopa tapana merkitä toimivat autot niin että asiantuntematonkin osaa ostaa toimivan Volvon helposti. Sellaisen, jonka takaluukussa lukee teksti "Classic"
Eilen oli taas "se" päivä. Nimittäin viimeinen mahdollinen katsastuspäivä 12 vuotta vanhalle ja yli 560000 kilometriä ajetulle Micrallemme. Oli jo vähällä luovuttaa ja työntää auton talon taakse pois ihmisten ilmoilta. En nimittäin haluaisi viedä toivottomia tapauksia katsastuskonttorille. Päädyin kuitenkin lopulta siihen, että voihan vikalistan käydä hakemassa, ja sen perusteella sitten päätetään, kannattaako autolle enää tehdä mitään.
Näkyvimpiä vikoja olivat iso halkeama tuulilasissa sekä viimeisiään vetelevä vaihdelaatikko, joka rohisee pikkuvaihteilla, jotka eivät kylmänä edes meinaa mennä päälle. Akkukin on viime aikoina tyhjentynyt itsestään jo yhdessä yössä. Koska lämmityslaitekaan ei toimi kuin 10% teholla, vaikutelma autosta on loppuun ajettu. Vaikutelmaa korostaa vielä se, että auto vikuroi ja luikertelee ajattaessa niin kuin siitä olisi koko taka-akselisto irti. Syyskuussa autoon oli vaihdettu toinen etupyörän laakeri kun koko pyörä oli jo aivan silmin nähden lonksunut paikallaan.
Päätin siis kuitenkin vielä yrittää. Aloitin yleisellä fiksailulla, mikä ei tietenkään riitä siihen, että auto menisi läpi katsastuksesta, mutta tuskin siitä haittaakaan on. Joko-tai -tilanteessa yleinen vaikutelmakin voi ratkaista. Harjasin kynnyskotelot ja maalasin niitä mustalla spraymaalilla ja vaahtomuovin kappaleella parin asteen pakkasessa mikä tarkoittaa todellakin tilapäistä maalaamista. Imuroin ja pesin autoa sisältä ja vaihdoin palaneita lamppuja. Puhdistin pohjan öljystä peitelläkseni öljyvuodot, jotka ihme ja kumma ovat itsestään vähentyneet (öljynvaihto venähti kerran 20000 kilometriin ja tällöin öljyvuoto väheni ehkä sakka tukki tiivisteiden kolot). Lopuksi suihkutin hieman paineilmalla saunan uunista otettua tuhkaa auton pohjaan, jotta se näyttäisi pölyiseltä. Lopputulos oli yllättävän aidon näköinen (toivottavasti katsastaja ei lue tätä ). Aivan viimeiseksi kiersin oven saranan tapin ympärille ohutta sähköjohtoa, josta oli kuori poistettu. Ja näin oli lonksuva ovi korjattu.
Katsastuksessa jännitin lähinnä sitä, miten nolo näytelmä romuauton hylkäämisestä tulee. Kun katsastus eteni, ja eikä mitään ihmeellistä alkanut löytyä, mieleeni alkoi vähitellen tulla lievästi toiveikas ajatus, että ehkä vikalistasta ei tulekaan kovin pitkää. Ihmettelin, miksi katsastaja koputteli nopeusmittaria. Lopulta hän kysyi, onko autolla todella ajettu yli 560000 kilometriä, vai onko mittari rikki. Vastasin, että on ajettu. Sen jälkeen katsastaja alkoi tutkia autoa entistä tarkemmin mitaten mm. jarrulevyjen paksuuden.
Lopputulos oli, että auto meni läpi katsastuksesta ilman papereihin merkittyä korjauskehotusta. Jarrulevyt olivat liian kuluneet, ja lupasin, että ne vaihdetaan samalla kun autoon tehdään mahdollinen vaihteistoremontti. Toisen etuvalon valokuviosta tuli myös huomautus, mutta sitä ei merkitty mihinkään. Katsastaja arveli että polttimo on löysällä. Todellinen syy saattaa olla Araldit-liimaukseni pettäminen valonsäätömoottorissa, jonka särjin vahingossa, kun asensin kaksi vuotta sitten uusia lamppuja paikalleen. Täytyy tutkia asia.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Micra on yllättänyt ja mennyt läpi katsastuksesta, vaikka sitä on pidetty toivottomana tapauksena ja haaveiltu korkeintaan kuukauden ylimääräisestä ajoajasta.
Toisella autollani, Peugeot 405:llä, on ajettu 225000 kilometriä, ja se katsastettiin yli tuhat euroa maksaneen remontin jälkeen kesäkuun lopussa. Kyse oli viime vuoden katsastuksesta, joka moottorin irtoamisen ja puolen vuoden seisomisen takia oli jäänyt tekemättä. Auto meni läpi katsastuksesta. Vähän yli kaksi kuukautta myöhemmin, syyskuun alussa, auto vietiin tämän vuoden katsastukseen eikä se mennyt läpi. Etupyörien laakerit piti vaihtaa ja muitakin korjauksia tehdä. Tämä ehkä kertoo jotain Peugeot 405:n ja Micran laatueroista.
Ai niin. Mikä oli syy Micran luikertelevaan kulkuun, kun taka-akselisto sittenkin oli paikallaan. Ei mikään. Peugeotilla ajamisen jälkeen Micran normaali kulku vain tuntuu siltä, mitä se aina on. Kun ajaa pitkään Micralla, lakkaa huomaamasta millaiset ajo-ominaisuudet siinä on.
On ilmeisesti niin, että mikä kestävyydessä voitetaan se ajo-ominaisuuksissa hävitään.
Tuulilasi-lehdessä on joskus ollut vanhoja romuja kestotesteissä. Muistuu mieleen eräästä parivaljakosta lausutut luonnehdinnat. Joku Citikka vs. Corolla joltain vuodelta 19...:
Corolla on kuin talon vanha isäntä, joka kaatuu suorilta jaloilta hautaan käymättä koskaan lääkärissä.
Citroen on hieno lady, jolla on kaikki mahdolliset naistentaudit, joita maa päällään kantaa ja muutakin.
Silti naiset taitavat elää vanhemmiksi kuin miehet, noin yleensä.
Eikö mikä tahansa auto kestä kuinka kauan tahansa, kun sitä asiallisesti hoidetaan?
Tiedän yhden, joka ajoi ainakin 25 vuotta Lada 1600:lla, ajaa ehkä vieläkin.
Ja tietämäni toinen osti uusimallisen Ladan, purki osiin ja teki perusteellisen massauksen ja johdotusten tarkistuksen alusta alkaen. Mutta hän onkin tunnettu mobilisrakentelija.
Tehdäänhän lentokoneillekin peruskorjaukset, esim U.S. Air Force lentää 1960-luvun alussa tehdyillä KC-135 ja B-52 -koneilla. Viiskakkosten ikää on suunniteltu jatkettavaksi 2040-luvulle...
Kyllä varmasti renullakin ajaa vaikka 20 vuotta kunhan vaan auton kaikki osat uusii parin vuoden välein. Kovin järkevää kaikkien autojen elossa pitäminen noin pitkää aikaa ei välttämättä ole. Saattaa tulla kalliiksi huonolaatuisen aihion ylläpitäminen.
Kyllä varmasti renullakin ajaa vaikka 20 vuotta kunhan vaan auton kaikki osat uusii parin vuoden välein. Kovin järkevää kaikkien autojen elossa pitäminen noin pitkää aikaa ei välttämättä ole. Saattaa tulla kalliiksi huonolaatuisen aihion ylläpitäminen.
Niin, jokaisen omassa harkinnassa on mikä on järkevää. Varmasti on niin, että jonkun automallin ylläpito 20-vuotiaaksi on helpompaa ja halvempaa kuin jonkun toisen.
Mutta vastaus kysymykseen mikä on kestävin riippuu siitäkin mitä kestämisen hyväksi tehdään. Riittävätkö pelkät öljynvaihdot vai pitääkö vaihtaa jotain muutakin?
Ei muuta kuin kattoon nettiautoon myytävien kuljettimien sivuille ja ihmettelemään kilometrimääriä.Ja ne vielä on tarkotus myydä.Siellä on Mb,Volvo ja 9000 aika korkeilla lukemilla.
Älkää nyt tosissaan väittäkö,että Mersu ,Bemari tai Audi olis
luotettavin auto merkki!Tai Volvo,Volkkari tai Saabi!
Kyllä täytyy vaihtaa mannerta,enen kuin luotettavin merkki löytyy!
Ja jos ominaisuuksista puhutaan,ihan joka pojan versioissa ei ole niitä herkkuja,joka tekee mahtavat ajo-ominaisuudet,muhkeat äänet ja naapurikateuden!
simppa:
Minulla on 500 000 ajettu W210 -96. Ajonestolaite on aiheuttanut murheita ja ruoste. Jos korjaisin nuo ruostevauriot, ajaisi autolla varmasti vielä viisi vuotta. Tekniikan osalta vielä pidempään. Nuo ruosteongelmatkin täytyy suhteellistaa. Monessako -96 mallisessa autossa ei ole ruostevaurioita?
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/mercedes-benz-e-0
Kyllä jotain kertoo Alfan laadusta sekin että esim. Nettiautosta on yhtä vaikea löytää yli 200 000 ajettu Alffa, kuin alle 200 000 ajettu Mersu. Niissäkin n.200 000 ajetuissa Alfoissa kerrotaan, että moottori vaihdettu, moottori kolistaa, kansiremontti tehty, tai jotain muuta vastaavaa.
Metsähaka:
ddr5:
https://www.youtube.com/watch?v=fAUfNrz_7vA&feature=player_embedded
https://www.youtube.com/watch?v=HaLwJBErcMg
https://www.youtube.com/watch?v=a486Bd8wh7M
vkassi:
https://www.youtube.com/watch?v=WQSLwcUrPXM
Kestävän tai kestämättömän automerkin tai edes automallin nimeäminen on useimmiten perusteeton yleistys, koska legendat saavat alkunsa suunnitteluvirheistä jotka koskevat jonkin valmistajan joidenkin mallisarjojen joidenkin tuotantoviikkojen yksilöitä, joissa tuo haavoittuva osa on ollut käytössä.
HHietalahti:
Nämä "legendat" kannustavat
valmistajia välttämään vastaavia mokia, ainakin teoriassa.
TC05:
Ilman muuta viidakkorumpu toimii kuluttajan eduksi.
Tarkoitinkin sitä, että automerkin tai jopa yhden mallin nimeäminen kestäväksi tai sudeksi ei ota huomioon sitä, että kaikille automalleille on valmistajalla käytettävissä vain rajallinen määrä virheitä. Jos nuo virheet tulevat käytetyksi loppuun jo mallisarjan alussa, on sarjan loppupää aika viatonta tavaraa.
Esimerkkeinä vaikkapa
Mercedes W211 2003 vs. 2008 (SBC, automaatti)
Volvo S60/V70/S80 2001 vs. 2005 (ja nivelet kestävät)
Citroen C5 ensimmäiset vs. viimeiset vuodet ennen faceliftiä
Kaikki ylläolevat mallit aloittivat taipaleensa vähän onnettomasti, mutta ihan hyviä autoja niistä kaikista lopulta tuli kun valmistajat saivat ne valmiiksi muutaman vuoden beta-testauksen jälkeen
Volvolla on jopa tapana merkitä toimivat autot niin että asiantuntematonkin osaa ostaa toimivan Volvon helposti. Sellaisen, jonka takaluukussa lukee teksti "Classic"
Eilen oli taas "se" päivä. Nimittäin viimeinen mahdollinen katsastuspäivä 12 vuotta vanhalle ja yli 560000 kilometriä ajetulle Micrallemme. Oli jo vähällä luovuttaa ja työntää auton talon taakse pois ihmisten ilmoilta. En nimittäin haluaisi viedä toivottomia tapauksia katsastuskonttorille. Päädyin kuitenkin lopulta siihen, että voihan vikalistan käydä hakemassa, ja sen perusteella sitten päätetään, kannattaako autolle enää tehdä mitään.
Näkyvimpiä vikoja olivat iso halkeama tuulilasissa sekä viimeisiään vetelevä vaihdelaatikko, joka rohisee pikkuvaihteilla, jotka eivät kylmänä edes meinaa mennä päälle. Akkukin on viime aikoina tyhjentynyt itsestään jo yhdessä yössä. Koska lämmityslaitekaan ei toimi kuin 10% teholla, vaikutelma autosta on loppuun ajettu. Vaikutelmaa korostaa vielä se, että auto vikuroi ja luikertelee ajattaessa niin kuin siitä olisi koko taka-akselisto irti. Syyskuussa autoon oli vaihdettu toinen etupyörän laakeri kun koko pyörä oli jo aivan silmin nähden lonksunut paikallaan.
Päätin siis kuitenkin vielä yrittää. Aloitin yleisellä fiksailulla, mikä ei tietenkään riitä siihen, että auto menisi läpi katsastuksesta, mutta tuskin siitä haittaakaan on. Joko-tai -tilanteessa yleinen vaikutelmakin voi ratkaista. Harjasin kynnyskotelot ja maalasin niitä mustalla spraymaalilla ja vaahtomuovin kappaleella parin asteen pakkasessa mikä tarkoittaa todellakin tilapäistä maalaamista. Imuroin ja pesin autoa sisältä ja vaihdoin palaneita lamppuja. Puhdistin pohjan öljystä peitelläkseni öljyvuodot, jotka ihme ja kumma ovat itsestään vähentyneet (öljynvaihto venähti kerran 20000 kilometriin ja tällöin öljyvuoto väheni ehkä sakka tukki tiivisteiden kolot). Lopuksi suihkutin hieman paineilmalla saunan uunista otettua tuhkaa auton pohjaan, jotta se näyttäisi pölyiseltä. Lopputulos oli yllättävän aidon näköinen (toivottavasti katsastaja ei lue tätä ). Aivan viimeiseksi kiersin oven saranan tapin ympärille ohutta sähköjohtoa, josta oli kuori poistettu. Ja näin oli lonksuva ovi korjattu.
Katsastuksessa jännitin lähinnä sitä, miten nolo näytelmä romuauton hylkäämisestä tulee. Kun katsastus eteni, ja eikä mitään ihmeellistä alkanut löytyä, mieleeni alkoi vähitellen tulla lievästi toiveikas ajatus, että ehkä vikalistasta ei tulekaan kovin pitkää. Ihmettelin, miksi katsastaja koputteli nopeusmittaria. Lopulta hän kysyi, onko autolla todella ajettu yli 560000 kilometriä, vai onko mittari rikki. Vastasin, että on ajettu. Sen jälkeen katsastaja alkoi tutkia autoa entistä tarkemmin mitaten mm. jarrulevyjen paksuuden.
Lopputulos oli, että auto meni läpi katsastuksesta ilman papereihin merkittyä korjauskehotusta. Jarrulevyt olivat liian kuluneet, ja lupasin, että ne vaihdetaan samalla kun autoon tehdään mahdollinen vaihteistoremontti. Toisen etuvalon valokuviosta tuli myös huomautus, mutta sitä ei merkitty mihinkään. Katsastaja arveli että polttimo on löysällä. Todellinen syy saattaa olla Araldit-liimaukseni pettäminen valonsäätömoottorissa, jonka särjin vahingossa, kun asensin kaksi vuotta sitten uusia lamppuja paikalleen. Täytyy tutkia asia.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Micra on yllättänyt ja mennyt läpi katsastuksesta, vaikka sitä on pidetty toivottomana tapauksena ja haaveiltu korkeintaan kuukauden ylimääräisestä ajoajasta.
Toisella autollani, Peugeot 405:llä, on ajettu 225000 kilometriä, ja se katsastettiin yli tuhat euroa maksaneen remontin jälkeen kesäkuun lopussa. Kyse oli viime vuoden katsastuksesta, joka moottorin irtoamisen ja puolen vuoden seisomisen takia oli jäänyt tekemättä. Auto meni läpi katsastuksesta. Vähän yli kaksi kuukautta myöhemmin, syyskuun alussa, auto vietiin tämän vuoden katsastukseen eikä se mennyt läpi. Etupyörien laakerit piti vaihtaa ja muitakin korjauksia tehdä. Tämä ehkä kertoo jotain Peugeot 405:n ja Micran laatueroista.
Ai niin. Mikä oli syy Micran luikertelevaan kulkuun, kun taka-akselisto sittenkin oli paikallaan. Ei mikään. Peugeotilla ajamisen jälkeen Micran normaali kulku vain tuntuu siltä, mitä se aina on. Kun ajaa pitkään Micralla, lakkaa huomaamasta millaiset ajo-ominaisuudet siinä on.
On ilmeisesti niin, että mikä kestävyydessä voitetaan se ajo-ominaisuuksissa hävitään.
Pitäisiköhän ennen kestävän auton nimeämistä määritellä kriteerit?
Onko kestävä se, joka
- tarvii vähiten varaosia/aikayksikkö (kuinka pitkällä ajalla?)
- ei tarvitse ylimääräisiä varikkopysäkkejä huoltoväleillä?
- pysyy rekisterissä pisimpään?
- kulkee suurimman kilometrimäärän?
Vai jotain muuta?
Sinnikäs pörriäinen tuo SO2001:n Micra
Vaihdoin nimimerkin itseni näköiseksi.
Tuulilasi-lehdessä on joskus ollut vanhoja romuja kestotesteissä. Muistuu mieleen eräästä parivaljakosta lausutut luonnehdinnat. Joku Citikka vs. Corolla joltain vuodelta 19...:
Corolla on kuin talon vanha isäntä, joka kaatuu suorilta jaloilta hautaan käymättä koskaan lääkärissä.
Citroen on hieno lady, jolla on kaikki mahdolliset naistentaudit, joita maa päällään kantaa ja muutakin.
Silti naiset taitavat elää vanhemmiksi kuin miehet, noin yleensä.
Eli kriteerien määrittely on ihan perusteltua.
"
Silti naiset taitavat elää vanhemmiksi kuin miehet, noin yleensä. "
Näin on. Kyllähän esim. Citroen BX on tullut tunnetuksi pitkästä käyttöiästään vaikkapa Corollaan verrattuna.
ddr5:
Ironia on välillä ihan paikallaan!
Eikö mikä tahansa auto kestä kuinka kauan tahansa, kun sitä asiallisesti hoidetaan?
Tiedän yhden, joka ajoi ainakin 25 vuotta Lada 1600:lla, ajaa ehkä vieläkin.
Ja tietämäni toinen osti uusimallisen Ladan, purki osiin ja teki perusteellisen massauksen ja johdotusten tarkistuksen alusta alkaen. Mutta hän onkin tunnettu mobilisrakentelija.
Tehdäänhän lentokoneillekin peruskorjaukset, esim U.S. Air Force lentää 1960-luvun alussa tehdyillä KC-135 ja B-52 -koneilla. Viiskakkosten ikää on suunniteltu jatkettavaksi 2040-luvulle...
Kyllä varmasti renullakin ajaa vaikka 20 vuotta kunhan vaan auton kaikki osat uusii parin vuoden välein. Kovin järkevää kaikkien autojen elossa pitäminen noin pitkää aikaa ei välttämättä ole. Saattaa tulla kalliiksi huonolaatuisen aihion ylläpitäminen.
LMJ:
Jäin kiinni.
ddr5:
Niin, jokaisen omassa harkinnassa on mikä on järkevää. Varmasti on niin, että jonkun automallin ylläpito 20-vuotiaaksi on helpompaa ja halvempaa kuin jonkun toisen.
Mutta vastaus kysymykseen mikä on kestävin riippuu siitäkin mitä kestämisen hyväksi tehdään. Riittävätkö pelkät öljynvaihdot vai pitääkö vaihtaa jotain muutakin?
Ei muuta kuin kattoon nettiautoon myytävien kuljettimien sivuille ja ihmettelemään kilometrimääriä.Ja ne vielä on tarkotus myydä.Siellä on Mb,Volvo ja 9000 aika korkeilla lukemilla.
Kaikkea pitää huoltaa ja hoivata ,itseäänkin
hyvää iltalukemista vaan
t. pobhuppa
Toyota on tehty kovaan käyttöön:
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=12673
Japseissa 300tkm on vasta "sisäänajo" ja "euroissa paalaus"?
Älkää nyt tosissaan väittäkö,että Mersu ,Bemari tai Audi olis
luotettavin auto merkki!Tai Volvo,Volkkari tai Saabi!
Kyllä täytyy vaihtaa mannerta,enen kuin luotettavin merkki löytyy!
Ja jos ominaisuuksista puhutaan,ihan joka pojan versioissa ei ole niitä herkkuja,joka tekee mahtavat ajo-ominaisuudet,muhkeat äänet ja naapurikateuden!
Henzkuh93: