Ilmajäähdytetty kuorma-auton moottori

7 kommenttia

Olisiko jollain tietoa hyvistä ja huonoista ilmajäähdytteisen kuorma-auton moottorin ominaisuuksista. Olen kiinnostunut maastokuorma-autoista ja törmännyt esimerkiksi Saksan ja Tanskan armeijan käytettyihin Ivecon maastokuorma-autoihin, joissa on n. 6 litrainen ILMAJÄÄHDYTETTY diesel. Nämä kuorma-autot ovat hieman edullisempia kuin muut vertailemani kuorma-autot, joten ne kiinnostavat hintansa puolesta. En ole kuitenkaan törmännyt kyseiseen ominaisuuteen aikaisemmin ja tietoa olen löytänyt niukalti aiheesta. Sen verran löysin, että Suomen armeijalla on raketinajoneuvo Tatra, jossa on myös ilmajäähdytys. Olisin kovin kiitollinen, jos joku pystyisi valottamaan kyseisen jäähdytystavan positiivisia ja negatiivisia puolia...ja varsinkin niitä negatiivisia.

  
  • Kuorma-autoista en tiedä, mutta työkoneissa käytetään yleisesti Deutzin ilmajäähdytettyjä koneita.

    http://www.deutz.de/webgate/DeutzRelaunch.nsf/FrameByKey/AWUE-6PFDAT-DE-p

    Huonoista ominaisuuksista päällimmäisenä tulee mieleen se, että huolimattomalla käytöllä saadaan sylinterinkansi (kannet, joka sylinterillä oma) halki. Konetta ei saa sammuttaa heti käytön jälkeen vaan sen pitää käydä muutama minuuttia tyhjäkäynnillä, jotta lämpötila tasaantuu ja laskee. Iloisesti varsinkin käynnistyksen jälkeen paukuttava Deutzin kone ei ole harvinaisuus.

    Muuten kai laite on tarkoituksenmukainen ainakin työkoneissa.

      
  • 60-70 luvuilla Suomeen tuotiin Magiruksia, joissa oli ilmajäähdytteinen diesel. Tietääkseni olivat varsin kestävän koneen maineessa. Tukkeja kuskattiin niillä läjäpäin. Käyntiäänet olivat varsin erikoiset!

      
  • Lainaus:
    28.01.2007 klo 16:01 troolari kirjoitti


    ...Tatra, jossa on myös ilmajäähdytys...


    Tatrassa on V12, iskutilavuutta 18 litraa, kaksi starttia ja kaksi turboa, voimaa = riittävästi. Ei jäädy talvella jäähdytysjärjestelmästään. Huonoilla öljyillä kankea käynnistymään.

      
  • Lainaus:
    28.01.2007 klo 19:48 Rampe2 kirjoitti
    60-70 luvuilla Suomeen tuotiin Magiruksia, joissa oli ilmajäähdytteinen diesel. Tietääkseni olivat varsin kestävän koneen maineessa. Tukkeja kuskattiin niillä läjäpäin. Käyntiäänet olivat varsin erikoiset!


    Viitaten aloitustekstiin: Magirus on Iveco.

      
  • Hyviä ominaisuuksia on keveys ja rakenteen yksinkertaisuus. Huonoja puolia on Herbertin mainitsema vesijäähdytteistä isompi herkkyys epätasaisen lämmonjakautuman aiheuttamille halkeamille. Suora kuutonen ja V12 on tälle arempia kuin V8 tai suora nelonen, ymmärrettävistä syistä. Tämä ei ole varsinainen vaiva kun sen tietää. Kone pitää sekä lämmittää startin jälkeen että jäähdyttää ennen sammutusta huolella, vähän niinkuin takavuosien turbokoneet.

    Hyvän alkulämmittelyn vaatii sekin, että kaikissa ilmajäähdytteisissä koneissa on suuret välykset sylinterin ja männän välillä. Jos koneesta ottaa tehoja ennen kuin lämpö on levinnyt tasaisesti, laajenee männän laki nopeammin kuin sylinteri ja alkaa ahdistaa. Ainakin kuluminen nopeutuu vaikka paikat kestäisikin.

    Riski kiinnileikkaamiselle kasvaa myös jos konetta käyttää paljon tyhjäkäynnillä. Männän laki on kylmänä nestejäähdytteisen mäntää pienempi ja kerää vähitellen hiiltä kartioon osaan. Kun ilmajäähdytteisen koneen lämpöhuiput ovat nestejäädytteistä korkeampia, on mäntä kuumana käydessään helposti ylikokoinen ja leikkaa kiinni. Tätäkään en pitäisi huonona puolena vaan muistamisen arvoisena asian, ei pidä antaa koneen roksottaa liikaa joutokäyntiä.


      
  • Kiitos hyvistä kommenteista. Kyseessä tosiaan on tuo Magirus Iveco, ja nähtävästi sitä käytetään myös paloautoissa nykypäivänä. Sen verran sain myös toisaalta tietoa, että kyseiset moottorit toimivat erittäin hyvin varsinkin kuumissa olosuhteissa (mikä tietysti kuullostaa maallikolta vähän oudolta), mutta eiköhän se insinööri ole osannut taas kerran asiansa.

      
  • troolari: ” Sen verran sain myös toisaalta tietoa, että kyseiset moottorit toimivat erittäin hyvin varsinkin kuumissa olosuhteissa (mikä tietysti kuullostaa maallikolta vähän oudolta)...”

    Kuplavolkkaritkin toimivat hyvin kuumissa oloissa, kaikki on kiinni mitoituksesta. Koska jäähdytysilman määrää on hankalampi säädellä kuin nesteen kiertoa, hyvä kuumansieto tarkoittaa helposti alilämpöä Suomen ilmastossa. Tämä kasvattaa välyksiä, mikä puolestaan kasvattaa esim. öljynkulutusta ja ohipuhallusta. Öljy saattaa likaantua nopeammin ja sen lisäaineet väsähtävät ennen vaihtoa.

    Jos päädyt ilmajäähdytteiseen koneeseen voisi harkita sylinterikannen lämpöä mittaavan anturin tai parin asennusta. Niiden avulla olisi helpompi säätää jäähdytysilman määrä oikeaksi.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit