TM:lle kiitos mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta artikkelista tai artikkelisarjasta.
Lähes joka kerta kun verrataan öljypohjaisia polttoaineita niin sanottuihin uusiutuviin tai biopolttoaineisiin, käsitellään bensiiniä kuin sen ongelmat rajoittuisivat vain raaka-aineen hinnan nousuun. Vertaillaan sen energia-arvoa ja jakeluverkoston valmiutta orastavaan uuteen tekniikkaan ja sen vauvavaiheen heikkouksiin.
Fakta on että bensiinilläkin oli vauvavaiheensa sen taistellessa markkinaosuutta etanolilta. Ratkaisu oktaaniongelmiin oli ensin etanoli, sitten voittojen maksimoimisen mahdollistava lyijy. Silloin öljyteollisuuden lobbaamien terveysviranomaisten avulla saatiin ihmisille uskoteltua että lyijy on vaaratonta.
Jos katsotaan kokonaiskuvaa, raakaöljypohjaisilla polttoaineilla ei ole ollut muita kuin negatiivisia vaikutuksia koko niiden käyttöhistorian ajan. Hiilivetyjen pumppaaminen maan alta ilmakehään ja maaperään ja vesistöihin on niin negatiivista kaikin tavoin tarkasteltuna, että lähes mikä tahansa biopolttoaine hakkaa sen jo nyt, jos näkökulmassa otetaan huomioon kokonaisuus jonka raakaöljyn käyttö polttoaineena aiheuttaa.
Maanalaiset hiilivedyt ovat saaneet ihmiskunnan laiskaksi. Niiden saanti on ollut aivan liian helppoa. Alun perin autoissa käytetyt polttoaineet, kuten etanoli ja erilaiset muut polttoaineet jäivät tappiolle vasta kun USAn öljy-yhtiöiden etujen ajamiseksi kampanjoitiin markkinoille etyylibensiini, joka sisälsi lähes 80-luvulle asti meilläkin tappavaa hermomyrkkyä, lyijyä. Sen vaikutukset jo ajavat bensiinin käytön pahasti pakkasen puolelle. Ja täytyy muistaa että lyijy myrkyttää yhä polttoaineen lisäaineena kehitysmaissa.
Jos Euroopassa ei olisi annettu periksi USAn yritysten kampanjoinnille lyijybensiinin puolesta, meillä olisi uusiutuvia energialähteitä ja kehittynyttä tekniikkaa niiden hyödyntämiseksi ja ne olisivat vaikuttaneet positiivisesti maailmaamme lähes 100 vuotta. Eikö laiskan länsimaailman ole vieläkään aika vaihtaa kylkeä, vaikka makuuhaavat vuotavat pahasti? Laiska lyijybensiin vastaan ahkerat biopolttoaineet 0-10.
Öljyvarantojen jakaantuminen epätasaisesti maailmassa aiheuttaa sietämättömiä jännitteitä ja on aiheuttanut tuhansien ihmisten kuoleman välillisesti, mm. Persianlahden ja Irakin sodat. Tämä on täysin kestämätöntä, ja useimmiten nämä seikat unohtuvat kun polttoaineiden eroja vertaillaan. Jo tästä syystä etanoli tai biodiesel voittaa bensiinin 10-0.
Kun katsomme taaksepäin olemme aiheuttaneet myös hiilivetyjen ylös pumppaamisella ilmastonmuutoksen jota emme ehkä pysty pysäyttämään. Tämäkin seikka yksin riittää etanolin ja biodieselin voittoon 10-0.
Minusta on todella kummallista että elinympäristömme ja maailmanpoliittisen tilanteen parantaminenkaan ei Suomessa riitä kiirehtimään biopolttoaineiden käyttöönottoa. Voidaankin sanoa että politiikka ja erityisesti veropolitiikka tappaa ihmisiä maailmalla ja tuhoaa elinympäristöämme joka ikinen päivä kun starttaamme bensiini- ja diesel-käyttöiset automme liikenteeseen. Poliittisesti tarkasteltuna uusiutumattomat hiilivedyt vastaan biopolttoaineet 0-10.
Lisäksi pidetään itsestään selvänä sitä että muutama sukupolvi on tuhlannut uusiutumattomat raakaöljyvarat lopullisesti. Tästä uusiutumattomille hiilivedyille -10.
Pelkkä autoteknillinen ja kuluttajan tai yhteiskunnan talouspoliittinen tarkastelu on aivan liian suppea näkökulma tähän aiheeseen. TM:n taulukossa jossa verrattiin bensiiniä ja biopolttoaineita, pitäisikin bensiinin ja dieselin kohdalla lukea: täysin kestämätön ratkaisu.
Vertailutaulukko:
Biopolttoaineet 40 pistettä
Uusiutumattomat hiilivedyt -10 pistettä
Taisit unohtaa että öljykin on tavallaan biopolttoainetta. Siinä on auringosta "sidottua" energiaa ja ilmakehästä "sidottua" hiilidioksidia kuten esim. puussa. Kiertokulku on "hivenen" hitaampaa. Samalla lailla molemmista vapautetaan "sidottua" energiaa ja CO2:ta!
Myrkkyjen määrä taas riippuu paljon polttotavasta! 
CO2 taas ei ole sinällään myrkky vaan erittäin tärkeä elämän ylläpitäjä. Kasvihuoneilmiö samoin koska ilman sitä maapallolla ei olisi ollenkaan elämää! 
Jos se kiihtyy liikaa niin sitten se on haitallista myös elämälle, mutta kait vain eläimille kuten ihmisetkin on? 
En unohtanut. Tiedämme varmaan molemmat että maanalaisen, kierrosta käytännössä poistuneen hiilen lisääminen ilmakehään on pelkästään negatiivinen asia. Tietysti jos näkökulmaksi otetaan universaalit ulottuvuudet niin voisimme saman tien pamauttaa muutaman kymmentä ydinpommia seuraavan uuden vuoden kunniaksi.
Ei kai niilläkään ole vaikutusta kuin eläimiin ja kasveihin 
Mutta kun meillä ei ole niitä pommeja, niin tyydytään autoihin?
Paljon löytyi myös ongelmia ja epäkohtia biopolttoaineistakin, kun katsoi MOT:in. Etanolin tuottaamiseen hakataan sademetsiä pelloiksi ym. Kotimaiset lähteet ei yksin riittäneet mihinkään ei puusto, sokerijuurikas, vilja eikä mikään muukaan paitsi TURVE.
Toki etanolia voi tuottaa kaikista yhdessä...
EDIT:
Lukaise vordi tuo käsikirjoitus:
http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
Opelixi: "Paljon löytyi myös ongelmia ja epäkohtia biopolttoaineistakin, kun katsoi MOT:in. Etanolin tuottaamiseen hakataan sademetsiä pelloiksi ym. Kotimaiset lähteet ei yksin riittäneet mihinkään ei puusto, sokerijuurikas, vilja eikä mikään muukaan paitsi TURVE."
Vähän tuntui kyllä siltä, että kyseinen dokumentti oli laadittu hyväksynnän luomiseksi hallituksen toimille (tai siis tarkemmin "toimimattomuudelle"). Aika vanhakantaista ajattelua tuo turve. Yllättävän lähellä fossiilisia, kun lukee rivien välistä. Ja samalla saatiin syytettyä kaikista ongelmista taas ulkomaita ja Kiotoa... tai vielä mielummin EU:ta, koska siitä voi syyttää äänestänyttä kansaa, kun taas Kioto oli edustajiemme oma möhläys. Haluatteko perustelut mielipiteelleni? OK.
Turpeen idea polttoaineen tuotossa olisi "uusiutuvuus". Turve uusiutuu, mutta hitaasti (ei kuitenkaan yhtä hitaasti kuin öljy). Öljyä ei moni kehtaa ääneen perustella uusiutuvaksi, kun ottaa huomioon, että ihmiskunta ehtii noin 100 vuoden ajanjaksolla polttamaan suuren osan useamman kymmenen miljoonan vuoden aikana kertyneen öljymäärän. Se öljy mitä on (teoriassa) syntynyt tämän sadan vuoden aikana, voitaisiin polttaa alle tunnissa (suuruusluokka: 5 minuuttia). 100 vuotta jaettuna 10 miljoonalla = 0,00001 eli noin 5 minuuttia. Ja tämä on "best-case-scenario". Jos saman öljyn kertyminen vaatisi 100 miljoonaa vuotta, aika tuon kertyneen öljyn polttamiseen on laskettavissa sekunteina. Se siitä uusiutuvuudesta käytännössä.
Turvetta ei kuitenkaan hyväkysytty Kiotossa uusiutuvaksi, koska sekin uusiutuu hitaasti. Metsä uusiutuu jokusessa kymmenessä vuodessa, turve tuhansissa vuosissa. (Ei kuitenkaan miljoonissa vuosissa sentään.) Käsikirjoituksessa puhutaan noin puolesta millistä per vuosi. Näin ollen yhden metrin syvyydeltä uusiutuminen kestää 2000 vuotta.
Suomi on ehdottanut, että turvetta saisi käyttää "uusiutuvasti" saman määrän kuin turvetta syntyy uutta. Kestävä kehitys? Ei ihan.
M.O.T.: "Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Ja kun Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, voidaan niiltä korjata joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä.
[clip]
... tarvitsisimme vain 68 000 hehtaaria turvesuota, eli vain 0,7 % kasvavasta turvealasta. Ja kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle istutettaisiin puuta tai ruokohelpiä"
Yksinkertaistettu esimerkki ajatusmallista: kuvitellaan, että soita olisi pyöreä luku "100", joka kattaisi kaikki Suomen suot.
Eli uusiutuvuus tarkoittaa, että 100 suosta 1 (tai tarkemmin 0,7) on vuodessa kaivinkoneen uhrina. Tuhottu suo kultivoidaan eli sitä aletaan viljellä. Seuraavana vuotena 99 suosta 1 on kaivinkoneen uhrina. Tuhottu suo kultivoidaan. ... Tätä jatkuu ja laskennallinen korko pienenee, kun soiden määrä vähenee. Kun jäljellä on 50 suota, voidaan enää kaivaa 0,35 suota auki vuodessa, eli käytännössä yhden suon hävittäminen kestää 3 vuotta.
Miten uusiutuvuus tässä toteutuu? Ei mitenkään. Se on laskennallinen peruste käyttää turvesoitamme kuten ne olisivat fossiilista polttoainetta! Turvesuon uusiutuvuuden käyttäminen perusteena edellyttäisi, että turvesuota ei tuhottaisi, vaan se jätettäisiin uusiutumaan, kun osa turpeesta on poistettu. Sitten sen annettaisiin kasvaa seuraavat pari tuhatta vuotta rauhassa. Ei ruokohelpiä viljellä siinä kuopassa, josta suo on poistettu - se olisi uusiutuvuuden vastaista! Ruokohelpiä saavat puolestani viljellä vaikka näillä nykyisillä pelloilla, mutta tuo turvesoiden hävittäminen merkitsisi uutta 1800-lukua: suo, kuokka ja Jussi. Ehdottaisivat saman tien vaikka metsän muuttamista polttoaineeksi ja metsien muuttamista ruokohelpipelloiksi - samalla periaatteella, kun ennen kulotettiin metsät pelloiksi ja ojitettiin suot. Extermitaatio. Verukkeena "luonnonsuojelu".
Ja tietenkin dokumentin yleinen ilme oli se, että kaikki uusiutuva energia on "teknisesti mahdotonta tai epäsuotavaa" paitsi turve, jonka riistokäyttöä ehdotetulla tavalla ei luonnonsuojelijat hyväksy.
Suuri hyi M.O.T.i:lle poliittisen propagandan levittämisestä.
Olet Whiic oikeassa tuossa asiassa, että uusiutuvuus on laskennallista ja turpeen nostossa on omat ongelmat, mutta silti itse olisin turpeen käytön kannalla ennemmin kuin tuontietanolin tai öljyn. Eikä nuo avohakkuu alueetkaan ole kovin kaunista katsottavaa, jos ajatellaan puusta tehtävän etanolia. Sama homma on vähän tuon juurikkaan ja rypsinkin kanssa, että uhrataan suhteessa suuri määrä energiaa (myös fossiilista), että saadaan "biopolttoainetta".
Kotimaiset lähteet ei yksin riittäneet mihinkään ei puusto, sokerijuurikas, vilja eikä mikään muukaan paitsi TURVE."
Entäs lehmänlanta ja kaatopaikkajäte. Ehkä joku "keksijä" voisi tehdä näistä yhdistelemällä uuden biopolttoaineen.
Turpeen käytön kannattajien esitys koski vain vuosittain
uusiutuvaa turpeen määrää. Jos yksittäinen turpeikko
tyhjenee ei sillä kokonaisuuden kannalta ole juurikaan
merkitystä. Varsinkaan jos sen jälkeen ko. alua
saadaan edelleen tuottavaan käyttöön.
Puuston hakkaaminen polttoaineeksi on täysin järjetön
vaihtoehto. ( Metsäkään ei vuodessa kasva).
Pelto hehtaari ei tuota juuri enempää.
Tätä taustaa vasten turve on ylivoimaisesti paras lähde
vaihtoehtoisen polttoaineen raaka-aineeksi suomessa.
Bioenrgia taitaa kuitenkin olla liikenteen osalta
sitä lumelääkettä, joka tulee valtavalla kohulla
ja menee yhtänopeasti ohi.
Jos polttokenno tekniikkasta saataisiin EU:n sisällä
yhteinen päämäärä kuten avaruus- tai lentoliikenne
koneiden kehitykssä ei meidän tarvitsisi paljon
bioenergiasta puhua.
Suurin ongelma kehitystyössä taitaa olla bensasta/dieselistä
saatavat verotulot valtioille,
Opelixi: "Eikä nuo avohakkuu alueetkaan ole kovin kaunista katsottavaa, jos ajatellaan puusta tehtävän etanolia."
Ei ne kaunista katsottavaa ole, mutta kun puustoa hakataan energiakäyttöön, uutta taimistoa istutetaan paikalle. Kyllä se metsä siihen kasvaa. Jos metsä ei käytetä polttoaineen tekemiseen, se käytetään hakkeena polttoaineena sellaisenaa, tai selluloosan valmistamiseen... tai vaihtoehtoisesti se metsä hakataan pysyvästi ja muutetaan pelloksi.
Ts. metsän energiakäyttö ei tule lisäämään avohakkuita. Metsä jota ei hakata on totta vain luonnonsuojelualueilla. Ennemmin minä katson energiametsää kuin sitä, että metsää ei ole ollenkaan. Entä sinä?
_________
ep1: "Entäs lehmänlanta ja kaatopaikkajäte. Ehkä joku "keksijä" voisi tehdä näistä yhdistelemällä uuden biopolttoaineen."
Ei tarvi keksiä, kun ruotsalaiset ajavat jo biokaasuilla (mm. metaania). En tiedä kuinka saa seostettua näitä polttoaineita bensiiniin, jotta polttoaine saataisiin yhteensopivaksi ilman teknisiä muutoksia autoihin. En myöskään ole varma skaalautuvuudesta, mutta soveltuu varmaan paikalliseen käyttöön (ts. maajussi voi itse itsellensä rakentaa oman polttoainetehtaansa). Suomessa moinen yrittelijäisyys on käytännössä "kriminalisoitu" vaihtoehtoisten polttoaineiden tappoverotuksella.
M.O.T.:issa taidenttiin sivuttaa ruotsalaiset kokeilut täysin? Ehkä verotuksen alentaminen on liian kova pala hallituksellemme? Yleisradiohan on heidän tiedonjakelukanavansa...
sapsa: "Turpeen käytön kannattajien esitys koski vain vuosittain
uusiutuvaa turpeen määrää. Jos yksittäinen turpeikko
tyhjenee ei sillä kokonaisuuden kannalta ole juurikaan
merkitystä. Varsinkaan jos sen jälkeen ko. alua
saadaan edelleen tuottavaan käyttöön."
Tuottavaan käyttöön kyllä, mutta ei turvetta tuottavaan. Jos tuhotulla suolla aletaan kasvattamaan ruokohelpiä tai muuta energiakasvia, ruokohelpi "uusiutuu" joka kylvön välillä... mutta niin kauan kuin ruokohelpin viljelyä jatketaan eikä paikalle anneta syntyä uutta suota, turve ei uusiudu. Näin käytettynä ruokohelpi, joka suon paikalle istutetaan, on uusiutuva energianmuoto, turvesuo itsessään ei ole.
Turvetta sopii minunkin puolestani kaivaa. Mielestäni kaivuu tulee kuitenkin hoitaa siten, että kaivuun jälkeen voidaan paikalle pedata ihanteelliset olosuhteen uuden turvesuon syntyyn. Ajatus siitä, että "voimme hakata tämän suon, muut suot kasvavat" ei päde silloin, kun muut suot ovat kasvaneet luonnonmukaiseen kokoonsa. Uskon, että nuoren turvesuon saisi kasvattamaan massaansa ehkä nopeamminkin kuin luonnontilassa olevan suon. Aletaan kontrolloimaan vettä, happamuutta, typpipitoisuutta, jne. Voidaan tarkoituksella pyrkiä "soittamaan" järvi, joka on syntynyt, kun suo on kaivettu auki. Me olemme onnistuneet soittamaan luonnontilaisia järviäkin, joten miksi emme kykenisi luomaan suota ennätysajassa tuollaiseen lampeen? Dumpataan sinne vaan sopivat teollisuus- ja maatalousjätteet...
sapsa: "Puuston hakkaaminen polttoaineeksi on täysin järjetön
vaihtoehto. ( Metsäkään ei vuodessa kasva).
Pelto hehtaari ei tuota juuri enempää."
Juu. Kyllä metsä vaatii monta vuotta kasvamiseen. Mutta turvesuo vaatii jopa tuhansia vuosia. On mielestäni kohtuutonta kaivaa turvesoilta "korkoja", jos suopinta-alaa on aikeissa vähentää kaivamisen yhteydessä sillä luottamuksella, että rauhaan jätetyt suot kasvaisi sen mitä uhrattavia tuhotaan.
Minulla ei ole siis mitään sitä vastaan, että korkoja kerätään, kunhan se kerätään muutoin kuin pysyvällä soiden muuttamisella viljelyalueiksi. Tällöin nimittäin suo ei uusiudu ja todellinen korko ei kerry: korko on peritty ehkä aiheetta. Miten olisi turveviljely? Vain uutta "kylvämällä" voidaan asia osoittaa uusiutuvaksi. Ei sademetsiäkään olla mielletty uusiutuvaksi, kun sademetsiä ei ole istutettu uudelleen! Pitäisikö sademetsät mieltää oletusarvoisesti uusiutuviksi? Jopa silloin, kun avohakkuut johtavat siihen, että rankkasateet huuhtoo mullan kasvualueelta mennessään ja alueelle ei saa koskaan enää puuta istutettua?
Turve on uusiutuva (kuten on sademetsätkin!), mutta tapa, jolla sitä on kaavailtu hyödynnettävän ei ole uusiutuva. Turpeen käyttöä en siis tuomitse sen enempää kuin sademetsien hakkuutakaan. Ongelma on, että teoria ja käytäntö riitelee molemmissa tapauksissa samalla tavalla - ja sen takia en suosi turvesoiden kaivamista sen enempää kuin sademetsien avohakkuita.
Turvesuon tuhoaminen ja ruokohelpin kylväminen tilalle eivät vastaa toisiaan. Turvesuota on metrikaupalla... syvää, tiiviisti pakkautunutta. Mieti kuinka paljon energiaa on kuutiometrissä turvesuota. Entä jos suo onkin kaksi metriä syvä ja jokaisella neliömetrillä onkin kaksi kuutiometriä... Ja sitten mietit paljonko yhdelle neliömetrille saadaan energiaa sidottua ruokohelpiin. Se ei TAATUSTI vastaa paria kuutiometriä turvetta.
Se siis siitä uusiutuvuudesta, jos todella halutaan pitää kiinni ajatuksesta, että suot kaivetetaan, ojitetaan ja muutetaan ruokohelpin viljelyyn soveltuviksi. Pelkän kaivamisen minä hyväksyisinkin (plus ehkä sopiva lannoittaminen muodostuneen tekojärven soittumisen nopeuttamiseksi). Luotan siihen, että turvetta osattaisiin "viljellä". Se viljely on siitä helppoakin, että sitä ei tarvi kylvää, kyntää ja kerää joka ainut vuosi. Hommat kuntoon ja pariksi sadaksi vuodeksi muhimaan.
____________
Asiasta toiseen: entä hamppu? Eikös sekin ole hyvä energiakasvi? Tosin se olisi poliittinen itsemurha, sillä joku maajussihan voisi hoksata ruveta pössyttelemään sitä ja säästää vaikka tupakkaverossa ja alkoholiverossa.
Kait paras tuottaa biopolttoainetta jätteestä ja paskasta, paska ei ainakaan lopu koskaan?
Turve hyvä vaihtoehto jos suota ei tuhota, siis jätetään senverran että jatkaa kasvuaan. Pensa-autoissa voisi kuumalla motilla korvata pensasta n. 20% vedellä tehon paljoa kärsimättä, siis enemmän kuin "viinalla", säästö sekin!
Täyssynteettinen moottoriöljy maksaa kaupan hyllyllä halvimmillaan n. 3,75/l eli saman kuin "laadukas" mineraaliöljy, siis voisko tuota "jalostaa" tiisseliautoihin? Vai kuluttaako prosessi fossiilisia enemmän kuin on "saanti"?
Kaatopaikkojen metaanin keruu on yksi vaihtoehto jos keräys on tehokasta ja putsaus ei kuluta liikaa energiaa, ehkä tuuli- tai aurinkoenergia ratkaisu, mutta kait kiinni niin pienestä asiasta kuin raha?
Jos joskus tulee joutoaikaa, niin kehittelen katalysaattorin joka "pelkistää" CO2:n hiileksi ja hapeksi, ei kyllä auta energiariisissä, mutta ehkä muuten hyväksi ilmastolle ja ihmiselle?
Yks hyödyntämätön energiavara on tuo fuusioreaktori, siis se mitä Cernissä kehittelevät, mutta en tarkoita sitä vaan maapallon sisällä tapahtuvaa!
Nämä oli vain ajatelmia, älkää ottako liian vakavasti!
whiic:
"Ei ne kaunista katsottavaa ole, mutta kun puustoa hakataan energiakäyttöön, uutta taimistoa istutetaan paikalle. Kyllä se metsä siihen kasvaa. Jos metsä ei käytetä polttoaineen tekemiseen, se käytetään hakkeena polttoaineena sellaisenaa, tai selluloosan valmistamiseen... tai vaihtoehtoisesti se metsä hakataan pysyvästi ja muutetaan pelloksi."
Niin, minusta sitä puustoa käytetään nyt oikeisiin kohteisiin eli suoraan lämmittämiseen, paperiin ym. Kaikkeenhan se ei käsittääkseni riitä ja voihan sen turpeen tilalle kasvattaa myös puustoa.
"Ts. metsän energiakäyttö ei tule lisäämään avohakkuita. Metsä jota ei hakata on totta vain luonnonsuojelualueilla. Ennemmin minä katson energiametsää kuin sitä, että metsää ei ole ollenkaan. Entä sinä?"
Miten niin ei lisää, jos puusto ei kerran riitä kaikkeen? Ja on se avohakkuu alue vain aika karun näköistä useamman vuoden. Eihän se turpeen nostokaan mitään muuta, kun sitä nostetaan nytkin energiaan?
"Turvetta sopii minunkin puolestani kaivaa. Mielestäni kaivuu tulee kuitenkin hoitaa siten, että kaivuun jälkeen voidaan paikalle pedata ihanteelliset olosuhteen uuden turvesuon syntyyn. Ajatus siitä, että "voimme hakata tämän suon, muut suot kasvavat" ei päde silloin, kun muut suot ovat kasvaneet luonnonmukaiseen kokoonsa. Uskon, että nuoren turvesuon saisi kasvattamaan massaansa ehkä nopeamminkin kuin luonnontilassa olevan suon. Aletaan kontrolloimaan vettä, happamuutta, typpipitoisuutta, jne. Voidaan tarkoituksella pyrkiä "soittamaan" järvi, joka on syntynyt, kun suo on kaivettu auki. Me olemme onnistuneet soittamaan luonnontilaisia järviäkin, joten miksi emme kykenisi luomaan suota ennätysajassa tuollaiseen lampeen? Dumpataan sinne vaan sopivat teollisuus- ja maatalousjätteet..."
Luulen/toivon, että tekniikka kehittyy sen verran nopeasti, että ennen kuin me ollaan tuhottu meidän rakkaat suot, niin autot liikkuu jo aivan muulla... Minä en haikaile soiden perään. Ennemmin minä katson Suomen työllisyyttä ja metsää suon tilalla.
Juu. Kyllä metsä vaatii monta vuotta kasvamiseen. Mutta turvesuo vaatii jopa tuhansia vuosia. On mielestäni kohtuutonta kaivaa turvesoilta "korkoja", jos suopinta-alaa on aikeissa vähentää kaivamisen yhteydessä sillä luottamuksella, että rauhaan jätetyt suot kasvaisi sen mitä uhrattavia tuhotaan.
"Ei sademetsiäkään olla mielletty uusiutuvaksi, kun sademetsiä ei ole istutettu uudelleen! Pitäisikö sademetsät mieltää oletusarvoisesti uusiutuviksi? Jopa silloin, kun avohakkuut johtavat siihen, että rankkasateet huuhtoo mullan kasvualueelta mennessään ja alueelle ei saa koskaan enää puuta istutettua?"
Ei varmaan, mutta nyt niitä hakataan myös sen etanolin takia! Ja lisää hakataan, kun paperiyhtiöt siirtää laitoksiaan sinne, kun Suomalainen puu ei kelpaa ym. ja lisää sademetsiä varmaankin hakattaisiin, jos Suomen puustosta puristettaisiin etanolia...
Ja itse olen ainakin siinä käsityksessä, että vaikka kaikilla Suomen pelloilla kasvatettaisiin polttoaineiden raaka-aineita, niin se ei riittäisi meidän tarpeeseen eikä siinä olisi mitään järkeäkään.
Opelixi: "voihan sen turpeen tilalle kasvattaa myös puustoa."
Puustolla on suurempi lämpöarvo neliökilometrillä, ja varmasti myös sitoo huomattavasti suuremman määrän hiilidioksia biomassaan. Tuskin kuitenkaan yhtä paljon kuin suo?
Täten suon kaivaminen auki ja metsittäminen ei ole uusiutuvaa osuudelta: (suon hiilidioksiarvo) minus (metsän hiilidioksidiarvo). Ruokohelpille pinta-ala muunnettuna: (suon hiilidioksidiarvo) minus (ruokohelpipellon hiilidioksidiarvo).
Turve-energiaa uusiutuvaksi ehdottanut taho on luonnollisesti ehdottanut, että turve-energia tulkittaisiin 100% uusiutuvana tuohon "korkokiintiöön" asti, olkoonkin, että korkokiintiö on vain laskennallinen, jos turpeen ei anneta kasvaa takaisin.
Opelixi: "Eihän se turpeen nostokaan mitään muuta, kun sitä nostetaan nytkin energiaan?"
Nostakoon, jos ovat nostaakseen, mutta älköön väittäkö, että se on uusiutuvaa, elleivät vaivaudu rakentamaan uusia soita tuhottujen tilalle.
Opelixi: "Minä en haikaile soiden perään. Ennemmin minä katson Suomen työllisyyttä ja metsää suon tilalla."
Minkä takia metsiä? Rivien välistä olet ilmaissut, että metsien HYÖTYkäyttö on pahasta rumien hakkuuaukioiden takia. Koristeeksiko niitä metsiä tarvitsisi istuttaa? Onko ainoa kontaktisi luontoon kaupungin puistot, kun puita kaipaat ilman hyötykäyttöä?
Kyllä metsää on. Sitä on paljon. Kunnon suot voivat hyvinkin olla enempi uhan alaisia. Sitäpaitsi pitäähän sitä olla paikka sorsastaakin. Ei ne sorsat tule haulikon eteen tukkimetsässä, eikä niitä kehtoo ampua sorsapuistossakaan, eikä ainakaan aamuyöstä, ettei koko kaupunki herää paukkeeseen...
(En ole sorsastaja, mutta kunhan toin asian esiin...)
Opelixi: "Mutta turvesuo vaatii jopa tuhansia vuosia. On mielestäni kohtuutonta kaivaa turvesoilta "korkoja", jos suopinta-alaa on aikeissa vähentää kaivamisen yhteydessä sillä luottamuksella, että rauhaan jätetyt suot kasvaisi sen mitä uhrattavia tuhotaan."
Asenne on pitkälti se, että turvetta vissiin käännettäisiin juurikin sillä olettamuksella, että luonnontilassa olevat suot kasvaisi tuolla oletetulla nopeudella, ja turve kerättäisiin vain yksittäiseltä suolta tai kahdelta, kunnes suo on aivan tyhjä, siirrytään seuraavaan, jne., kunnes kaikki ei-luonnonsuojelun kohteena olevat suot ovat hävitetty ja viljelty siten, että niiden palauttaminen turvesoiksi on tehty pysyvästi mahdottomaksi (tai taloudellisesti kannattamattomaksi).
Tämä johtaa siihen, että aluksi turvesoita saisi kaivaa eniten, mutta sitä myöten, kun turvesuot vähenee, myös kaivaminen vähenee vuosi vuodelta (koska turve kasvaa pinta-alalla, ei tilavuudella, eli vaikka rauhoitetut suot olisi kasvaneet, niiden kasvaminen ei ainakaan kiihdy ajan myötä), ja sitten, kun ei-rauhoitetut suot loppuvat, kaikki turpeen hyötykäyttö loppuu kuin seinään.
On mielestäni oikein, että turpeen uusiutuvuus on tyrmätty, jos tuollainen riistokäyttö on ajatuksena toteuttaa. Jos turvetta käytettäisiin siten, että varmistettaisiin, että kyseinen suoalue tulee jatkossakin pysymään turpeen kasvatukselle pyhitettynä, puhuttaisiin 100% uusiutuvasta energiasta. Silloin turpeen käyttö ansaitsisi laskemisen uusiutuvaksi. Jos turvesuo kaivetaan ylös ja tilalle kasvatetaan metsää, tulisi tämäkin laskea OSITTAIN uusiutuvaksi energiaksi, koska osa turvesuon sisältämästä hiilidioksidista sitoutuu metsään.
Opelixi: "Ei varmaan, mutta nyt niitä hakataan myös sen etanolin takia!"
Niinpä. Ehkä se pitäisi huomioida siinä, kun lasketaan brasilialaisen etanolin uusiutuvuusastetta. Sokeriruokopellot uusiutuu kyllä, mutta sademetsä pääsääntöisesti ei. Mikä on sen etanolin uusiutuvuus? Ei kovin suuri. Mutta toisaalta, jos EU päättää, että se on vaikka 10% uusiutuvaa, joutuu Euroopan valtiot sitten ostamaan tätä etanolia 10-kertaisen määrän ja aiheuttaa 10 kertaa enemmän sademetsien hävitystä! Muahahha! Tähän se maailmanparannus on johtanut. Onko kannattanut hutkia ennen kuin tutkia? Viherhipit... aina samoja idiootteja.
Perusongelma MOT:n ja joidenkin muiden asiantuntijoiden esittämissä arvioissa on näkökulma. MOT:n asiantuntijan näkökulma oli muutaman kymmenen vuoden öljyn hyväksikäytön muokkaama. Siinä ajateltiin käytettävän yhtä polttoainetta maailmanlaajuisesti. Samoin laitettiin kynnykseksi kattaa heti koko polttoaineen käyttö tällä yhdellä energialähteellä. Se on mahdotonta koska kehitystyötä ei ole tehty öljyn takia kymmeniin vuosiin.
Ja sitä paitsi, miksi meidän pitäisi löytää yksi polttoaine? Ei mikään ekosysteemi tai luonnonvara kestä sitä että koko maailma käyttää sitä hyväksi, ei edes raakaöljy. Ajatteluun pitää saada ihan uusi taso. Ja ennen pitkää on pakkokin. Tällaisten kynnysten asettaminen on merkki siitä, että ajattelu on jumissa. Ei ihme että ratkaisuja ei siis löydy.
Kun lähes sata vuotta on haaskattu hukkaan laiskottelemalla, on nyt pakko edetä pikku hiljaa. Infrastruktuuri on rakentunut öljyn varaan. Tätäkään se kyseinen asiantuntija ei ottanut mitenkään huomioon.
Jos liikennepolttoaineesta saataisiin edes 20% katettua biopolttoaineilla, se olisi jos askel eteenpäin. Askel eteenpäin biopolttoaineiden käyttöönotossa ja tutkimuksessa tarkoittaa vaihtoehtojen löytymistä ennen pitkää.
Vaihtoehtoja on paljon. Suomessa löytyy takuulla sopiva yhdistelmä jolla öljystä päästään melko nopeasti eroon. Se yhdistelmä voisi olla turvetta, biodieseliä ja etanolia sekä metaania. Ja vaikkapa sähköä. Puukaasukin on kehittämistä vailla. Olisipa hauska nähdä mitä tapahtuisi jos puukaasuautot vapautettaisiin ylimääräisistä veroista. Maailma on energiaa täynnä.
Pienin askelin on mentävä jo infrastruktuurin muuttumisen takia. Kyse ei ole ehkä ainoastaan jakelusta, kuten usein annetaan ymmärtää. Mutta on parempi alkaa sopeutua nyt kuin silloin kun viimeinen raakaölylasti on tulossa Suomeen.
Ei bensiininkään tie ollut alussa kovin helppo. Nykyinen tilanne johtuu täysin öljy-yhtiöiden onnistuneesta markkinoinnista aikoinaan. Alkaa olla viimeisiä hetkiä kääntää laiva toiseen suuntaan ennenkuin koko systeemi karahtaa kiville.
MOT:n asiantuntijan lausunnoista jäi silti sellainen kuva että on ok jatkaa öljyn polttamista. Vaikka jokainen öljypisara tarkoittaa miinusta hiilitaseeseen. Ja vaikka öljyn varaan rakennetun infrastruktuurin loppu on jo näkyvissä. Mitä lähemmäksi öljyn loppumista tekniikan kehitys jätetään sitä kusisemmat on paikat jatkossa. Mutta parempi ettei vaan nyt tehdä mitään, ollaan pää puskassa ja odotetaan...
Väitän, että tarpeelliset tekniikat löytyvät jos niille annetaan mahdollisuus. Jos verohaitat puretaan ja poliitikot poistavat esteet kehityksen tieltä. Välillä tulee mieleen että ketä varten polttoaineita tarvitaan, poliitikkoja ja verovirkamiehiä ja heidän toimistojaan, vai kansalaisia varten.
Luin juuri erään maatilan isännän lausunnon, joka valmistaa biodieseliä energiakäyttöön. Hän sanoi mm. että asiantuntijat eivät juurikaan ota huomioon sitä, että energiakäyttöön sopivaa raaka-ainetta syntyy maatalouden sivutuotteena joka tapauksessa ja että jo nyt raakaöljyn hinnan kivutessa koko ajan ylöspäin, biodiesel olisi jo kilpailukykyinen polttoaine. Avainsana on olisi.
Verotuloja syntyy osaamisesta ja työstä, ei kuristamalla. En ole koskaan nähnyt lehmän lypsävän paremmin jos sen kurkkua kuristetaan. Tähän Suomessa kuitenkin näytetään vielä uskovan. Uskon että laiva kääntyy, mutta erittäin hitaasti. Katsotaan nyt, kunhan on ensin öljyn takia sodittu muutama kunnon kapina ja öljyn hinta on 10 euroa litra. Sitä odotellessa voi kysyä itseltään: mitä tapahtuisi jos biopolttoaineet vapautettaisiin ylimääräisistä veroista?
Synteettinen diesel on sellainen.
Sitä voidaan valmistaa puusta, turpeesta, biomassasta, jätteistä, kivihiilestä, maakaasusta, jne. Lähes mistä tahansa, jossa on hiiltä ja vetyä. Synteettinen diesel on laadukkaampaa kuin mineraalipohjainen. Se palaa paremmin ja tuottaa vähemmän päästöjä.
Suuressa laitoksessa voidaan tuottaa synteettistä dieseliä Fischer-Tropsch menetelmällä kulloinkin saatavissa olevasta raaka-aineesta (myös jätteistä) 50 sentin litrahinnalla. Tällä hetkellä raakaöljystä jalostetun dieselin veroton hinta alkaa olemaan samaa tasoa.
whiic:
"
"Täten suon kaivaminen auki ja metsittäminen ei ole uusiutuvaa osuudelta: (suon hiilidioksiarvo) minus (metsän hiilidioksidiarvo). Ruokohelpille pinta-ala muunnettuna: (suon hiilidioksidiarvo) minus (ruokohelpipellon hiilidioksidiarvo)."
Jep, olen kanssasi samaa mieltä noista uusiutumisjutuista, mutta minä en olekkaan turpeen käytön kannalla sen uusiutumisen vuoksi vaan kotimaisuuden.
"Minkä takia metsiä? Rivien välistä olet ilmaissut, että metsien HYÖTYkäyttö on pahasta rumien hakkuuaukioiden takia. Koristeeksiko niitä metsiä tarvitsisi istuttaa? Onko ainoa kontaktisi luontoon kaupungin puistot, kun puita kaipaat ilman hyötykäyttöä?"
Ei metsien hyötykäyttö nykyisellään ole pahasta, vaan silloin se on jos siitä aletaan tekemään etanolia, mikä tarkoitti huomattavasti suurempaa metsien käyttöä. Koristeeksi ei tietenkään, mutta istuttamalla metsää suon tilallehan me saadaan lisää metsää, eiköstä juu? Metsässä tulee liikuttua kohtuu paljon...
"Kyllä metsää on. Sitä on paljon. Kunnon suot voivat hyvinkin olla enempi uhan alaisia. Sitäpaitsi pitäähän sitä olla paikka sorsastaakin. Ei ne sorsat tule haulikon eteen tukkimetsässä, eikä niitä kehtoo ampua sorsapuistossakaan, eikä ainakaan aamuyöstä, ettei koko kaupunki herää paukkeeseen...
Ja suota Suomessa piisaa ja sorsa on vesilintu. Ei ne juuri suolle eksy, jos siinä ei ole avovettä, mikä taas tarkoittaa kait sitä, että turpeen nosto on aika hankalaa. Toki sorsia tapaa myös metsäojista ja pelloilta.
Sori Whiic, tuo alla oleva kirjoitus oli kyllä sinun kirjoittamasi, mutta jäi minulta vahingossa kursivoimatta... Mutta pääsitpä keskustelemaan itsesi kanssa
------------------------------------------------------------------------------
Opelixi: "Mutta turvesuo vaatii jopa tuhansia vuosia. On mielestäni kohtuutonta kaivaa turvesoilta "korkoja", jos suopinta-alaa on aikeissa vähentää kaivamisen yhteydessä sillä luottamuksella, että rauhaan jätetyt suot kasvaisi sen mitä uhrattavia tuhotaan."
-------------------------------------------------------------------------------
Eli lyhyesti olen siis sitä mieltä, että puusto pitää hyödyntää kuten nytkin eli suoraan energiaksi, paperiksi ym. ei liikkennepolttoaineeksi, maatilakohtaisesti kukin voi kasvattaa rypsiä, juurikasta, biokaasua ym. ja sitä ei saisi verottaa hengiltä. Turve pitäisi ottaa liikenteen käyttöön, koska luulen, että ennenkuin me ollaan Suomessa saatu kovinkaan paljoa riistettyä näitä niin rakkaita soita, niin tekniikka on kehittynyt niin paljon, että autot liikkuu jo aivan muulla eli puhuttaisiinko 20-40 vuotta?
Voidaanhan liikenteen polttoainetta tehdä vaikka kaikesta mahdollisesta yhdessä, minulle tärkeintä on omavaraisuus.
Synteettinen diesel on sellainen.
Sitä voidaan valmistaa puusta, turpeesta, biomassasta, jätteistä, kivihiilestä, maakaasusta, jne. Lähes mistä tahansa, jossa on hiiltä ja vetyä. Synteettinen diesel on laadukkaampaa kuin mineraalipohjainen. Se palaa paremmin ja tuottaa vähemmän päästöjä.
Juuri näin. Mielestäni on tärkeä löytää yksi polttoaine, että jakeluverkosto on laaja ja yksinkertainen, mutta polttoaineen raaka-aineiksi voidaan hyödyntää sitten mitä vain, kunhan valmistuote kelpaa kaikkiin autoihin.
Synteettinen diesel on sellainen.
Sitä voidaan valmistaa puusta, turpeesta, biomassasta, jätteistä, kivihiilestä, maakaasusta, jne. Lähes mistä tahansa, jossa on hiiltä ja vetyä. Synteettinen diesel on laadukkaampaa kuin mineraalipohjainen. Se palaa paremmin ja tuottaa vähemmän päästöjä.
Suuressa laitoksessa voidaan tuottaa synteettistä dieseliä Fischer-Tropsch menetelmällä kulloinkin saatavissa olevasta raaka-aineesta (myös jätteistä) 50 sentin litrahinnalla. Tällä hetkellä raakaöljystä jalostetun dieselin veroton hinta alkaa olemaan samaa tasoa.
En vastusta yhden polttoaineen käyttöä. Varsinkin jos sitä voidaan tehdä useasta eri resurssista. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Keinoja biopolttoaineiden tekemiseen on jo nyt. Silti mitään ei tapahdu. Muistaakseni saksalaiset tekivät synteettistä dieseliä jo toisen maailmansodan aikaan. Tämäkin osoittaa että keinoja löytyy jos poliittista tahtoa löytyy.
Poliitikot kertovat Suomen tarvitsevan innovatiivisuutta pärjätäkseen. Nyt kun olisi tilaisuus, samat poliitikot estävät sen totetutumisen päättämättömyydellä ja rohkeuden puutteella. Ei ole olemassa innovatiivisuutta ilman rohkeutta.
Olisiko Nokian tulos vuodelta 2005 nykyinen jos valtio olisi himoverottanut puhelujen hintoja Suomessa polttoaineiden tapaan?
Olen kuullut että valtio "menettäisi" jotain 50-70 miljoonaa euroa verotuloja polttoaineen verotuksen muutoksella. Summa on naurettavan pieni ja se voidaan vaikka siirtää muuhun verotukseen. Maksaisin jopa ilomielin 500 euroa enemmän veroja siitä ilosta että saisin puuhastella bioenergialla tomivien kulkuneuvojen parissa. Väitän että kyseinen summa saadaan kokoon pelkästään energiaomavaraisuuden nousun ansiosta.
Toiminnan lamauttamisen vastapainona ovat oppiminen, innovatiivisuus, puhdas ilma, omavaraisuuden nostaminen ja työllistyminen. Nämä tuottavat varmasti valtiolle sen 50 miljoonaa euroa korkojen kanssa.
On turhauttavaa olla alaikäisen politiikan alistamana. Alaikäisyyden aiheuttaa päättämisen ja rohkeuden puute järjen käytössä. No, ehkä minulla on vain kiire. Laitan pihasta lunta hattuun.
Näköjään St1 alkaa tekemään jätteestä polttoainetta ilman tukijaisia kait, pontikantekijä pontikasta jos saa tukijaisia, Neste puujätteestä tai turpeesta jos saa tukijaisia, siis kehitys kehittyy ja myös auto käyttää viinaa kuskin lisäksi!
Suomen turvevaroilla kaikki polttoaine voitaisiin tehdä turpeesta ilman että suot vähenis! 
Yleinen tietoisuus "energiaongelmasta" katoaa ja suuri määrä poliitikkoja menettää kannatuksensa ja alan puuhastelijat suojatyöpaikkansa.
Kansa ostaa lisää autoja ja valtion joutuu rakentamaan teitä.
Yleinen iloisuus lisääntyy ja ruikutus ja pelko vähenee.
Polttoaineiden jakeluverkko käy tarpeettomaksi, koska diesel-autoilla on niin pitkä toimintasäde.
VR ja Finnair menettävät asiakkaansa ja ajautuvat selvitystilaan.
Kilpailevat paikalliset bioainepanimot polkevat fossiilisten polttoaineiden oligopolihintoja, öljy-yhtiöden johtajat eivät rikastu.
Erityisen hankalia ovat diesel-autot, kun ne voivat tankata siellä missä ainetta on saatavilla ja kulutus on liian pieni ja ajaminen liian halpaa ja liian kivaa. Tarvitaan lisää rangaistusveroa.
"Sidosryhmien" on siten järkevää vastustaa tätäkin teknistä muutosta viimeiseen mieheen. Eli kun ottaa huomioon "sidosryhmien" tarpeet, suomalaiset liikkuvat maailman tappiin hupenevilla ja kallistuvilla fossiilisilla polttoaineilla koska se on valtion etu. Asiakkaan tarvettahan Suomessa ei ole tapana kuunnella.
Bioaineet ovat liikenteessä samanlainen asia kuin Internet oli 10 vuotta sitten, ja sitäkin raivokkaasti vastustettiin ja yritettiin neutralisoida "mobiilipalveluilla" ja "digitelevisiolla", jotka olisi olleet "sidosryhmien" kontrollissa ja rahastuksessa. Näissäkin hankkeissa valtio oli kokki.
Näyttää jäävän bioaineiden verotus samaksi kuin fossiilisten eli valtion verotulot ei pienene!
Taitavat vain kasvaa kun lisää työpaikkoja ja jalostus Suomessa!