Selailin vähän poisheitettäviä lehtiä.
Silmiini pisti monen uuden automallin nykymuodin mukaan sijoittaa mittaristo keskelle kojelautaa. Nissan, Citroen, Fiat, löytyy ehkä muitakin. Nämä ovat niitä paljon myyviä volyymimalleja.
Mainoskuvassa mittaristo on lähes poikkeuksetta kuvattu oikealta, takaviistosta. Takapenkkiläiset ilmeisesti näkevät mittarit paremmin kuin kuljettaja, jonka on siirrettävä katseensa tieltä sivuun, ja haettava katsekontakti avautuvaan maisemaan uudestaan.
Eikö handsfreelaki tullut osittain näistä syistä, että katse suoraan eteen olisi hyvä, eikä vilkuiltaisi sivulle. Lain tarkoittama näkökohta romuttuu osittain jo tällä. Esim. Fiatin mainoksessa kuljettajan edessä on kaukalo jossa pastilliaski, kynä ja jotain paperia. Sinne tulee varmaan muutakin roinaa käytännössä, jotka liukuvat sitten häiritsevästi edestakaisin.
Näiltä osin handsfreelaki oli jo siirtynyt historiaan sitä suunniteltaessa. Näin käy kun epäpätevä porukka päästetään päättämään asioista.
Henkilökohtaisesti pidän keskelle sijoitettuja mittareita rumina, epäkäytännöllisinä ja ehkä osin liikennettä vaarantavina. Toivonkin, että tämä ilmio häviää nopeasti.
Mittariston sijoittaminen keskelle johtuu ahneiden autonvalmistajien halusta säästää kustannuksia. Kun mittaristo on valmiiksi keskellä, ratin siirtäminen oikealle vasemmanpuoleista liikennettä varten on halvempaa.
Halvempaa, ehkä, mutta kuinka paljon halvempaa? Piuhoitukset menevät tietenkin samalla tavalla mittariston edellyttämältä osalta, mutta ei näissä keskimittariautoissakaan kai ole hansikaslokeroita molemmilla puolilla tai siten ettei niitä olisi kummallakaan? Vai onko?
Jos tuolla tavoin säästetään satanen kasauskustannuksissa niin eipä se kannattaisi, jos keskimittaristo olisi vaaraa aiheuttava tekijä autossa. Markkinoinnillinen etu lienee paljon tärkeämpi kuin jokin vähiävän pieni osuus kasauskustannuksista. Jos ihmiset uskovat vaarallista mittariasettelua edistykselliseksi, nuorekkaaksi ja tyylikkääksi niin mikäs siinä... tarjotaan sellainen. Ei hankala mittariasettelu aiheuta tähtien määrän vähenemistä kolaritesteissäkään.
Kyseiselle villitykselle ei mielestäni löydy mitään järkevää perustelu vaikka kuinka miettisi. Mittarit ovat kuljettajaa varten eikä takapenkin matkustajia tai veirestä neuvojia. Kyllä nämä villitykset pian menee ohi ja ainahan voi valita auton jossa mittarit on normaalipaikoilla.
Autovalmistajat, mm. Nissan, perustelevat keskitettyä mittaristoa kolmella edulla:
1) Mittaristo voidaan sijoittaa ylemmäksi/kauemmaksi kuin mitä se olisi ratin takana. Siten kuljettajan katse laskee tien tarkkailusta vähemmän kuin tavallisesti.
2) Yleisesti mm. autokouluissa neuvotaan seuraamaan katseella tien OIKEAA laitaa eikä keskiviivaa. Näin esimerkiksi pimeällä häikäistyminen vähenee, ja jalankulkijat yms. huomataan helpommin. Keskellä oleva mittaristo tukee tätä toimintamallia.
3) Ratin kehä ei missään ratin/istuimen asennossa ole mittarien tiellä; mittarien kokoa voi myös vapaammin kasvattaa.
Omasta mielestäni mittariston sijoitus keskelle (kokemusta on) ei ole merkittävä juttu suuntaan tai toiseen - erilaiset "infokeskukset" näyttöruutuineen ja lukuisine näppäimistöineen ovat se merkittävin tekijä, joka vie kuljettajan huomion pois tiestä ja ajamisesta.
"1) Mittaristo voidaan sijoittaa ylemmäksi/kauemmaksi kuin mitä se olisi ratin takana. Siten kuljettajan katse laskee tien tarkkailusta vähemmän kuin tavallisesti."
"2) Yleisesti mm. autokouluissa neuvotaan seuraamaan katseella tien OIKEAA laitaa eikä keskiviivaa. Näin esimerkiksi pimeällä häikäistyminen vähenee, ja jalankulkijat yms. huomataan helpommin. Keskellä oleva mittaristo tukee tätä toimintamallia."
Kuljettajan etäisyyttä mittareihin halutaan kasvattaa, jotta kauempana olevat objektit eivät sumentuisi yhtä paljon. Ajaessa taajaman ulkopuolella pitäisi katse pitää horisontissa - ajaminen on tällöin vähemmän stressaavaa ja suoraviivaisempaa, ei jatkuvasti ohjaamalla haettavaa korjaamista. Lisäksi katsomalla horisonttiin näkee tulevat esteet ja vaarat. Toki on tärkeää katsoa oikealle, ojaan tai jalkakäytävälle, mutta keskipaneelin tai keskelle asetettujen mittareiden suunnasta (läheltä ja oikealta) jos havaitsee hirven niin on jo myöhäistä: joko hirvestä mennään ohi kuljettajan toimista riippumatta tai siihen törmätään kuljettajan toimista riippumatta. Ojaan on turha katsoa lähietäisyydeltä. Sen sijaan parin sadan metrin päässä edessä se oja on lähestulkoon samassa suunnassa kuin keskiviiva ja mittareiden pitäisi mielestäni olla siksi suoraan edessäpäin.
"3) Ratin kehä ei missään ratin/istuimen asennossa ole mittarien tiellä; mittarien kokoa voi myös vapaammin kasvattaa."
Koskas ratin puolat ovat mittareiden edessä? Tyypillisesti ainoastaan käännyttäessä. (Ellei autoa ole mällätty niin pahasti, että ohjauskulmat ovat päin ppersettä.) Onko tällä hetkellä tärkein asia seurata nopeus-, kierrosluku-, lämpötila- ja polttoainemittareita?
Jos mm. Nissan perustelee asiaa turvallisuudella, he haluavat turvallisuuteen vedoten lisätä auton myyntiä, ei tehdä aidosti turvallista autoa. Myyntiluvut kuitenkin katteiden lisäksi ovat merkityksellisimpiä asioita.
Koskas ratin puolat ovat mittareiden edessä? Tyypillisesti ainoastaan käännyttäessä. (Ellei autoa ole mällätty niin pahasti, että ohjauskulmat ovat päin ppersettä.) Onko tällä hetkellä tärkein asia seurata nopeus-, kierrosluku-, lämpötila- ja polttoainemittareita?
Jos mm. Nissan perustelee asiaa turvallisuudella, he haluavat turvallisuuteen vedoten lisätä auton myyntiä, ei tehdä aidosti turvallista autoa. Myyntiluvut kuitenkin katteiden lisäksi ovat merkityksellisimpiä asioita.
Taisi mennä viestini sanoma lähes totaalisti "ohi".
Kerroin autokoulujen suosittelevan mm. pimeäajossa katseen suuntaamista tien oikeaan reunaan. Kerroin perusteetkin - lisäksi voisi mainita "keskiviivalla ratsastuksen" vähenevän. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mille korkeudelle katseen suuntaa - se "horisontti" on oikein hyvä. Korkeammalla ja kauempana oleva keskimittaristo tukee tätäkin.
Kuka on väittänyt ratin puolien olevan mittarien edessä?? Minä puhuin ratin KEHÄN rajaamasta alueesta -oikeastaan kehän (vajaan) puolikkaan. Tärkein asia on seurata tietä myös silloin kun mittareita
vilkaisee sivusilmällä.
Minun kärryssäni nopeusmittari jää kyllä ratin kehän taakse piiloon, kun olen säätänyt penkin ja ratin mieleiselleni korkeudelle. Kaupunkinopeudet ovat kyllä nähtävissä mittarin vasemmassa alasektorissa, mutta maantiellä viisari huitelee kohdassa joka jää ratin kehän taakse varjoon.
En silti pitäisi parempana sitä, että nopeusmittari olisi auton keskiakselilla, on se sen verran sivussa näkökentästä.
Silmämunia voi kääntää paitsi ylös-alassuunnassa niin myös sivusuunnassa. Ja myös mainittujen suuntien yhdistelmänä. Fysiologisesti nämä vaihtoehdot lienevät samanarvoisia. Keskelle sijoitettu mittaristo tuo - hyvin toteutettuna - sen edun, että silmämunaa on käännettävä vähemmän kuin jos mittaristo olisi ratin kehän sisäpuolella. Samalla silmämunan optiikkaa on säädettävä vähemmän kauempana sijaitsevaan keskimittaristoon.
MatLog: "Kerroin autokoulujen suosittelevan mm. pimeäajossa katseen suuntaamista tien oikeaan reunaan. Kerroin perusteetkin - lisäksi voisi mainita "keskiviivalla ratsastuksen" vähenevän."
Auton etäisyyden pientareesta saa paremmin selville oikeanpuolesesta sivupeilistä. Uusien autojen pyöreät muodot vaikeuttavat huomattavasti auton kulmien hahmottamista ja sen päättelemistä missä oikeanpuoleiset renkaat kulkee. Sivupeilistä ei kuitenkaan kannata seurata jatkuvasti. Puolen sekunnin vilkaisu satunnaisin aikavälein. Vilkaisua ei täydy suorittaa kuin esim. tien leveyden muuttuessa tai aikavälein (useamman minuutin aikaväleillä) vaan tarkistaa ettei ole alkanut huomaamattaan kilometrien varrella ajamaan huonoa linjaa. Linja pysyy aika kauan hyvänä, kun pitää sen katseen horisontissa, mutta satunnainen tarkistaminen ei ole pahitteeksi.
"Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mille korkeudelle katseen suuntaa - se "horisontti" on oikein hyvä. Korkeammalla ja kauempana oleva keskimittaristo tukee tätäkin."
Jos katson horisonttiin sinne suuntaan missä on auton keskipaneeli, katson aivan LIIAN PALJON oikealle. Sopiva määrä oikealle saattaisi olla esim. puolet tai neljäsosa tästä eli lähempänä mittariston normaalia asettelua. Neljäsosan tuosta matkasta mittaria oikealle siirtäessä se on kyllä täysin ratin kehän takana piilossa - aina.
Jos tosiaan katson horisonttiin keskikonsolin suuntaan niin mitä luulet minun näkeväni siellä? En näe ojaa horisontissa. Horisontissa on metsä. Minkä takia minä haluan nähdä metsän? Missä suunnassa oja kohtaa horisontin? Jos tie on suora ja auton ajolinja tien suuntainen, tämä oja (tai oikeammin tien reuna) on lähes samassa suunnassa kuin ajosuuntakin - pari hassua astetta siitä poiketen. Ehkä täysin horisonttiin hypnoottisena katsominen ei ole viisasta, mutta kuinka pitkällä oikealla tien reuna on, jos katsoo 200 metrin päähän? Yhäkin lähes suoraan edessä. Kaksi metriä oikealle kuljettajan penkistä ja kaksi SATAA metriä suoraan eteenpäin. Likimain suoraan edessä päin. Miten se auttaisi sijoittaa mittaristo keskipaneeliin? Perustelisitko ratkaisua turvallisuudella, jos mittarit olisivat hansikaslokeron kohdalla?
Uskot varmaan etuvedonkin tulleen turvallisuuden takia. Autotehtaille se kuitenkin ole säästökohde. Ehkä sillä saavutetaan turvallisuuttakin siinä samassa, erityisesti jos ei verrokeissa ole ajonvakautusjärjestelmiä, mutta todellinen syy oli silti taloudellinen: ei kardaania, ei hankalia takapyörien ripustuksia. Ei myöskään kardaanitunnelia - ei uhrausta sisätiloista, jne, jne.
Minä uskon, että keskelle sijoitetut mittaristot ovat 90% markinointitarkoitusta. Loput voi olla KOKEELLISTA (ei todistettua) turvallisuusajattelua sekä säästöä valmistuskuluissa.
Eikö Yaris Verson asettelua ole kehuttu, vai olenko väärässä, muistanko nyt väärin?
Auton etäisyyden pientareesta saa paremmin selville oikeanpuolesesta sivupeilistä. Uusien autojen pyöreät muodot vaikeuttavat huomattavasti auton kulmien hahmottamista ja sen päättelemistä missä oikeanpuoleiset renkaat kulkee. Sivupeilistä ei kuitenkaan kannata seurata jatkuvasti. Puolen sekunnin vilkaisu satunnaisin aikavälein. Vilkaisua ei täydy suorittaa kuin esim. tien leveyden muuttuessa tai aikavälein (useamman minuutin aikaväleillä) vaan tarkistaa ettei ole alkanut huomaamattaan kilometrien varrella ajamaan huonoa linjaa. Linja pysyy aika kauan hyvänä, kun pitää sen katseen horisontissa, mutta satunnainen tarkistaminen ei ole pahitteeksi.
"Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mille korkeudelle katseen suuntaa - se "horisontti" on oikein hyvä. Korkeammalla ja kauempana oleva keskimittaristo tukee tätäkin."
Jos katson horisonttiin sinne suuntaan missä on auton keskipaneeli, katson aivan LIIAN PALJON oikealle. Sopiva määrä oikealle saattaisi olla esim. puolet tai neljäsosa tästä eli lähempänä mittariston normaalia asettelua. Neljäsosan tuosta matkasta mittaria oikealle siirtäessä se on kyllä täysin ratin kehän takana piilossa - aina.
Jos tosiaan katson horisonttiin keskikonsolin suuntaan niin mitä luulet minun näkeväni siellä? En näe ojaa horisontissa. Horisontissa on metsä. Minkä takia minä haluan nähdä metsän? Missä suunnassa oja kohtaa horisontin? Jos tie on suora ja auton ajolinja tien suuntainen, tämä oja (tai oikeammin tien reuna) on lähes samassa suunnassa kuin ajosuuntakin - pari hassua astetta siitä poiketen. Ehkä täysin horisonttiin hypnoottisena katsominen ei ole viisasta, mutta kuinka pitkällä oikealla tien reuna on, jos katsoo 200 metrin päähän? Yhäkin lähes suoraan edessä. Kaksi metriä oikealle kuljettajan penkistä ja kaksi SATAA metriä suoraan eteenpäin. Likimain suoraan edessä päin. Miten se auttaisi sijoittaa mittaristo keskipaneeliin? Perustelisitko ratkaisua turvallisuudella, jos mittarit olisivat hansikaslokeron kohdalla?
Uskot varmaan etuvedonkin tulleen turvallisuuden takia. Autotehtaille se kuitenkin ole säästökohde. Ehkä sillä saavutetaan turvallisuuttakin siinä samassa, erityisesti jos ei verrokeissa ole ajonvakautusjärjestelmiä, mutta todellinen syy oli silti taloudellinen: ei kardaania, ei hankalia takapyörien ripustuksia. Ei myöskään kardaanitunnelia - ei uhrausta sisätiloista, jne, jne.
Minä uskon, että keskelle sijoitetut mittaristot ovat 90% markinointitarkoitusta. Loput voi olla KOKEELLISTA (ei todistettua) turvallisuusajattelua sekä säästöä valmistuskuluissa.
Tutkimukset osoittavat (en muista kyllä lähdettä, sorry), että autoilija ajaa sen linjan lähellä, jota katse seuraa. Jos katse seuraa keskiviivaa, auto hakeutuu keskilinjan tuntumaan. Piennarta seuraava autoilija ajaa enemmän oikealla.
Lieneekö Whiic ajanut uusilla keskimittariautoilla, vai ovatko muistot 60-luvun englantilaisautoista?? Esim. Primerassa mittaristo on n. kuljettajan rinnan korkeudella, suht etäällä ajajasta. Tällöin katseen poikkeama tien keskilinjasta ei ole kovin suuri, etenkään jos mittareita seuraa sivusilmällä; mittarien "tuijottaminen" ei ole suositeltavaa, olivatpa ne missä tahansa. Miten muuten "horisontin" erottaa pimeällä??
Esimerkiksi 60-luvun englantilaisille autotehtaille mittariston sijoittaminen keskelle oli todella säästökohde; se johtui siitä, että kojelauta oli metallinen, kiinteä osa korirakennetta. Nykyään muovinen "kojelauta" asennetaan modulina paikoilleen korin valmistuksen jälkeen - merkittäviä säästöjä ei enää keskisijoituksesta synny.
Etuvetoon siirtyminen tuottaa varmaankin säästöä autoteollisuudelle. Toisaalta mieleeni muistui erään TM:n toimittajan artikkeli muutaman vuoden takaa. Siinä hän suositteli takavetoisille "vanhoille" (ts. ilman ESPiä oleville) autoille talviajokieltoa - samoin perustein kuin kielletään ajo kesärenkailla talvisin. Virikkeenä tälle oli, kun hän oli äkkiliukkaaalla kelillä nähnyt 7 tieltä suistunutta autoa - kaikki takavetoisia. Kyllähän harkitseva autoilija takavetoisellakin talvella pärjää - kuten kesärenkaillakin - mutta...
Noin teoriassa ratkaisu mittarikiistelyyn olisi siirtyä ilmailupuolelta tuttuihin HUD -näyttöihin; joihinkin US-autoihin moiset saaneekin, ainakin lisävarusteena. Sinänsä nyt 1,5 v keskimittariautoa ajaneena toteaisin, että keskimittaristoon tottuu nopeasti, eikä se haittaa mitenkään ajamista.Varsinaisena edistysaskeleena "rattimittareihin"
verrattuna sitä ei voi pitää; onpahan vain yksi vaihtoehto muiden seassa. Autoa valitessani en pidä mittarien sijoitusta minään valintaperusteena - mielestäni ja kokemukseni mukaan asia on suht merkityksetön. Jokainen tietenkin miettii asioita omalta kannaltaan, mutta ehkä kannattaisi ajaa vaikka viikko keskimittariautolla ennen kuin antaa lopullista tuomiota.
MatLog: "Tutkimukset osoittavat (en muista kyllä lähdettä, sorry), että autoilija ajaa sen linjan lähellä, jota katse seuraa. Jos katse seuraa keskiviivaa, auto hakeutuu keskilinjan tuntumaan. Piennarta seuraava autoilija ajaa enemmän oikealla."
Minä seuraan maantiellä pääsääntöisesti oman kaistani viereistä piennarta. Samalla tulee kiinnitettyä huomiota kevyeeseen liikenteeseen ja oikealle vieviin pikkuteihin sekä mahdollisiin tielle pyrkiviin eläimiin. Jos eläin pyrkii tielle vasemmalta, sen havainnoiminen on hieman helpompaa sivusilmälläkin. Liikennemerkeistä ne, jotka koskevat juuri Minua ovat tyypillisesti kasvot minua kohti ja tien oikeassa laidassa. Joitakin poikkeuksia on ja jotkin merkit voidaan asentaa tien molemmin laidoin, mutta tällöinkin ne ovat myös oikeassa laidassa.
Vaikka minä seuraankin piennarta, seuraan piennarta parin sadan metrin päästä, etäisyydeltä, jolloin minulla on mahdollista reagoida tilanteisiin ilman paniikkia. En minä päädy keskiviivan viereen. Ja uskon ajolinjani olevan suurimman osan ajasta yleensäkin lähestulkoon niin suoraviivaista kuin vanhan brittiauton vempulla ohjauksella ylipäätään on mahdollista.
Jos seuraisin keskimittariston suuntaan yli 200 metrin päähän (koska liian lähelle katsetta ei pitäisi kohdistaa), seuraisin metsää, joka on pientareen takana => esittämäsi väitteen mukaan myös päätyisin autollani kauas metsähallituksen puolelle.
MatLog: "Lieneekö Whiic ajanut uusilla keskimittariautoilla, vai ovatko muistot 60-luvun englantilaisautoista?? --- Esimerkiksi 60-luvun englantilaisille autotehtaille mittariston sijoittaminen keskelle oli todella säästökohde; se johtui siitä, että kojelauta oli metallinen, kiinteä osa korirakennetta. Nykyään muovinen "kojelauta" asennetaan modulina paikoilleen korin valmistuksen jälkeen - merkittäviä säästöjä ei enää keskisijoituksesta synny."
Päättelykykyä vaan. 60-luvun englantilaisautoista olen ajanut vain Heraldia ja siinä on "rattimittaristo". Päättelykykyni sanoo, että mittarit kojelaudan keskellä pakottaa kyllä katseen kohti piennarta, mutta sille osalle piennarta, joka on aivan lähellä autoa. Maantiellä tuolla matkalla ei saa autoa pysähtymään. Taajamassa tuosta saattaakin toisaalta olla jotakin apua, kun nopeudet ovat pienemmät.
Toki mittariston sijoittaminen keskelle ja niin eteen kuin suinkaan mahdollista ei ole enää "äärimmäisen oikealla", kuin olisi sijoittaa mittareita metalliseen tai puiseen kojelautaan. Nuo nykyiset keskimittarithan ovat käytännössä kojelaudan päällä eikä kojelaudassa. Vaikea tuollaisia nykyaikaisia... hmm... "mittari-plus-hallintalaitteisto-hansikaslokero-komplekseja" on varsinaisiksi kojelaudoiksi enää ajatellakaan. Heraldissa kaikki on vielä melko konkreettisesti kojelaudassa kiinni... ei toki siinäkään kirjaimellisesti, koska kojelauta on pähkinäpuuvaneria (tai pähkinäpuuviilutettua, jostakin muusta puumateriaalista valmistettua vaneria). Käyttövivut ovat melko symmetrisesti keskiviivan molemmin puolin symmetrisesti, joka helpoittaa kojelaudan "kääntämistä". Valmista kojelautaa ei kuitenkaan voi kääntää ympäri vaihtaakseen ratin puolta, koska takapuolella on kaiverrettu lisätilaa mittaristoa varten. Valmistusprosessin kannalta tämä on kuitenkin helpottanut, koska kaiverrukset ovat voitu tehdä viimeisenä toimenpiteenä, jossa vaiheessa vasta on lyöty lukkoon kummankätiseen autoon kojelauta on tarkoitettu. Viimeistelty ja lakattu pähkinäpuupinta taisi kuitenkin olla molemmilla puolilla.
Heraldin kojelauta on täydellinen vastakohta kiinteästä asetuksesta. Tämän tähden myöskin olisi ollut täysin järjetöntä ollut mikäli mittarit olisi sijoitettu kojelaudan keskelle.
MatLog: "Toisaalta mieleeni muistui erään TM:n toimittajan artikkeli muutaman vuoden takaa. Siinä hän suositteli takavetoisille "vanhoille" (ts. ilman ESPiä oleville) autoille talviajokieltoa - samoin perustein kuin kielletään ajo kesärenkailla talvisin."
Ei mielestäni kovin kohtuullinen vaatimus. Renkaille tuommoisen vaatimuksen vielä ymmärtää. Ne kuluvat loppuun tyypillisesti useaan kertaan auton elinkaaren aikana. Edellytys ostaa autoa varten talvirenkaat kesärenkaiden sijasta ei ole mikään maailmanloppu. Sen sijaan talviajokielto olisi suorastaan kuolemantuomio takavetoiselle autolle, mikäli omistajalla ei ole fanaattista harrastusasennetta autoansa kohtaan. Siitä pitää huolen ajomäärään ja ajokuukausiin sitomattomat vuotuiset omistusverot sekä ajomäärään ja ajokuukausiin sitomattomat vuotuiset katsastukset. Kiinteät kulut ovat niin korkeat, että harva ostaisi etuvetoisen auton takavetoisen lisäksi ja vielä pitäisi takavetoisen auton, kun voisi ajaa etuvetoisella vuoden ympärikin. Takavetoisen pitäminen edellyttäisi aina harrastuneisuutta, koska takavetoista ei kannattaisi pitää vara-autona etuvetoisen mahdollista rikkoutumista ajatellen, sillä todennäköisemmin auto kuitenkin hajoaa talviaikaan (jolloin takavetoista ei saisi käyttää korvikkeena).
MatLog: "Virikkeenä tälle oli, kun hän oli äkkiliukkaaalla kelillä nähnyt 7 tieltä suistunutta autoa - kaikki takavetoisia. Kyllähän harkitseva autoilija takavetoisellakin talvella pärjää - kuten kesärenkaillakin - mutta..."
Varmasti pärjääkin, varauksin. Jossakin on kuitenkin aina mäki, jota ei ilman lisäkitkaa ylös pääse vaikka olisi kuka ohjastamassa. Joskus sen voi kiertää, joskus sitä ei voi kiertää. Talvirenkaat ovat harvoin kohtuuton sijoitus, uuden auton hankkiminen talviautoiluun kyllä olisi. Renkailla on lisäksi enemmän merkitystä kuin auton vetoisuudella ja osaavissa käsissä taitaa vetoisuuden merkitys vähentyä entisestään.
MatLog: "Sinänsä nyt 1,5 v keskimittariautoa ajaneena toteaisin, että keskimittaristoon tottuu nopeasti, eikä se haittaa mitenkään ajamista.Varsinaisena edistysaskeleena "rattimittareihin"
verrattuna sitä ei voi pitää; onpahan vain yksi vaihtoehto muiden seassa."
Eikö se siis sinunkin mielestä ole lähinnä design-ratkaisu eli erilaisen ilmeen hakeminen ohjaamoon? Se tuskin merkittävissä määrin lisää eikä heikennäkään turvallisuutta... se on kuitenkin väistämätön seuraus, että tämmöisiä muutoksia tullaan aina markkinoinnissa väittämään turvallisuutta edistäviksi.
Keskimittarit ovat ilmestyneet automerkkeihin, joilla on kova tarve luoda persoonallisia ratkaisuja. Nissania haukuttiin ennen maailman ehkä tylsimmäksi autoksi. Yritysjohto päätti tehdä jotain, jotta maine kasvaisi maksukykyisten asiakkaiden silmissä. Tulosta onkin syntynyt, jos verrataan vm. 89 Bluebirdiä ja uutta Primeraa. Persoonallisia ratkaisuja ei voi kuitenkaan markkinoida erikoisuuden tavoittelulla. Sehän ei anna maksavalle asiakkaalle kestävää perustetta auton valintaan. Parempia syitä tarvitaan.
Markkinoille tuntuu olevan tyypillistä se, että ensin tehdään tuote, sitten mietitään sen markkinointia. Toyota Celica on erinomainen esimerkki tästä. 90-luvun alun rallissa menestynyttä Celicaa markkinoitiin luonnollisesti rallimenestyksellä ja sillä, kuinka se on suunniteltu lujaksi autoksi. Kun Toyota parin Celica-sukupolven jälkeen luopui rallin MM-sarjasta, ilmestyi nykyisen mallin mainoksiin ihan erihenkisiä lauseita. "Tämän auton suunnittelussa ei ole tarvinnut ottaa huomioon ralliauton kehityksessä vaadittavia rasitteita."
Voihan molemmissa lauseissa olla perääkin, mutta huvittavalta se sivusta seurattuna vaikuttaa. Pääasia taitaa olla, että mahdollinen ostaja saadaan vakuuttuneeksi juuri tämän ratkaisun paremmuudesta. Vielä jos kuulisi kahden Celican omistajan kehuvansa autoansa em. perusteilla, saattaisi olla naurussa pitelemistä.
Oman kokemukseni perusteella en voi sanoa Primeran mittareita sen paremmiksi tai huonommiksi kuin perinteisempiä ratkaisuja. Sijoitus taitaa olla makuasia, josta ei liene syytä kiistellä. Nissanin markkinointi (ylempänä mainitut esimerkit katseen ja ajolinjan suhteesta ym.) huvittaa kuitenkin siksi, ettei pitkän linjan turvallisuustyötä tehneet automerkit ole vastaavaa ratkaisua valinneet. BMW:n ja Saabin esitteissä taitaa olla toisenlaisia näkökulmia asiaan.
Herbert otti myös BMW:n näkökulman esille mittarisijoittelussa. Sattumoisin nimenomaan BMW:n uusien 700- ja 500 -sarjalaisten "infokeskusta" (iDrive) on moitittu lehdistössä siitä, että sen käyttö vie huomion pois ajamisesta. Mikä lie BMW:n näkökulma ao. värkin sijoitteluun ja käyttöön??
Whiic:
Eikö se siis sinunkin mielestä ole lähinnä design-ratkaisu eli erilaisen ilmeen hakeminen ohjaamoon? Se tuskin merkittävissä määrin lisää eikä heikennäkään turvallisuutta... se on kuitenkin väistämätön seuraus, että tämmöisiä muutoksia tullaan aina markkinoinnissa väittämään turvallisuutta edistäviksi.
Designiin ja markkinointiin mittaristojen sijoittelu ja muotoilu varmuudella liittyy; samoin kuin yleensä kaikki muutkin auton suunnittelussa huomioitavat näkökohdat, siinä mielessä olen samaa mieltä Whiicin kanssa.
Mittarithan heijastetaan pian tuulilaseihin, HUD-tyyliin muistaakseni. Uudessa ja vanhemmassakin Corvetessa on tällainen systeemi ja jossakin muussakin jenkkiraudassa taitaa olla tällainen systeemi. Koskakohan tällaiset yleistyy ja missä autoissa tällainen mittaristo on jo?
Mielestäni keskelle sijoitettu mittaristo on lähinnä tottumiskysymys tai makuasia. Primeran koeajaneena voin sanoa, että mittaristo oli positiivinen kokemus. Se tuo kyllä monia etuja. Yksi etu, mitä ei ole vielä mainittu on se, että keskellä mittaristolle on paljon enemmän tilaa kuin ratin takana. Mittaristosta voidaan tehdä näin huomattavasti väljempi, selkeämpi ja helpompilukuisempi. Lisäksi puheet tuotannollisista säästöistä keskelle sijoitettujen mittarien kohdalla ovat täyttä puppua ainakin Nissanin kohdalla. Nissanin malleissa on keskelle sijoitettu mittaristo muistaakseni vain Primerassa, X-Trailissa ja Teanassa. Ne muodostavat koko Nissanin myynnistä hurjat alle 5%. Eli tämä tuskin on tietoinen säästöstrategia. Itse asiassa Nissan on kehittänyt ratkaisun perinteisen mittariston perusongelmaan. Lähes kaikissa Jenkeissä myytävissä malleissa mittaristo liikkuu ratin mukana korkeussuunnassa. Eli esim. kun rattia lasketaan alaspäin myös mittaristo siirtyy alaspäin. Tällainen mittaristo on muistaakseni 350Z:ssa.
1) Mittaristo voidaan sijoittaa ylemmäksi/kauemmaksi kuin mitä se olisi ratin takana. Siten kuljettajan katse laskee tien tarkkailusta vähemmän kuin tavallisesti.
2) Yleisesti mm. autokouluissa neuvotaan seuraamaan katseella tien OIKEAA laitaa eikä keskiviivaa. Näin esimerkiksi pimeällä häikäistyminen vähenee, ja jalankulkijat yms. huomataan helpommin. Keskellä oleva mittaristo tukee tätä toimintamallia.
3) Ratin kehä ei missään ratin/istuimen asennossa ole mittarien tiellä; mittarien kokoa voi myös vapaammin kasvattaa.
Omasta mielestäni mittariston sijoitus keskelle (kokemusta on) ei ole merkittävä juttu suuntaan tai toiseen - erilaiset "infokeskukset" näyttöruutuineen ja lukuisine näppäimistöineen ovat se merkittävin tekijä, joka vie kuljettajan huomion pois tiestä ja ajamisesta.
Nyt parinsadan pimeässä ajetun kilometrin jälkeen voi taas palata aiheeseen.
Ajaessani mietin asiaa ja kuvittelin autoni mittarit keskelle Primera-tyyppisesti. Täytyy myöntää, että MatLogin esittämissä väitteissä on jotain perää. Mutta ei kuitenkaan aivan siten, kuin mainoslauseissa tarkoitetaan.
Koin, että katse todellakin painottuu tien oikeaan reunaan, mikäli mittaristo olisi keskellä. Samoin ajolinja pysyi luontevammin oikealla. Mutta turvallisuutta parantavaa vaikutusta en sillä voi sanoa olevan, koska katse pyrki kohdistumaan liian lähelle auton keulaa, lähivalojen kirkkaimmalle alueelle. Tämä saattaa johtua siitä, että keskimittariston etäisyys normaalista, suorasta katsesuunnasta on suurempi kuin perinteisen mittariston. Mittaristo ikäänkuin vetää katsetta puoleensa. Jos tähtään katseeni rattimittariston oikeanpuoleisimman mittarin suuntaan, on linja oikea katseen osuessa tien reunaan lähivalojen kantaman äärirajoilla.
Saman ilmiön koin myös kaukovaloilla ajettaessa. Tien vasen reuna jäi jotenkin paitsioon, vaikka hirvi tulee sieltä yhtäsuurella todennäköisyydellä kuin oikealta.
Mittareiden koon kasvattamisesta puhuminen keskelle sijoitettaessa on kummallista, koska mahdollisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty. Oman autoni päämittarit ovat suuremmat kuin ehkä keskimittareista selkeimmin toteutetun ratkaisun eli Primeran vastaavat.
Mielipiteeni ovat sikäli ehdollisia, että ne perustuvat kuviteltuihin tilanteisiin. Jos jollain on sekä keskimittaristolla että rattimittaristolla varustettu auto, voisi hän kertoa omat kokemuksensa tarkemmin asiaa vertailtuaan. Itse olen ajanut uutta Primeraa vain lyhyen matkan valoisaan aikaan.
Nyt parinsadan pimeässä ajetun kilometrin jälkeen voi taas palata aiheeseen.
Ajaessani mietin asiaa ja kuvittelin autoni mittarit keskelle Primera-tyyppisesti. Täytyy myöntää, että MatLogin esittämissä väitteissä on jotain perää. Mutta ei kuitenkaan aivan siten, kuin mainoslauseissa tarkoitetaan.
Koin, että katse todellakin painottuu tien oikeaan reunaan, mikäli mittaristo olisi keskellä. Samoin ajolinja pysyi luontevammin oikealla. Mutta turvallisuutta parantavaa vaikutusta en sillä voi sanoa olevan, koska katse pyrki kohdistumaan liian lähelle auton keulaa, lähivalojen kirkkaimmalle alueelle. Tämä saattaa johtua siitä, että keskimittariston etäisyys normaalista, suorasta katsesuunnasta on suurempi kuin perinteisen mittariston. Mittaristo ikäänkuin vetää katsetta puoleensa. Jos tähtään katseeni rattimittariston oikeanpuoleisimman mittarin suuntaan, on linja oikea katseen osuessa tien reunaan lähivalojen kantaman äärirajoilla.
Saman ilmiön koin myös kaukovaloilla ajettaessa. Tien vasen reuna jäi jotenkin paitsioon, vaikka hirvi tulee sieltä yhtäsuurella todennäköisyydellä kuin oikealta.
Mittareiden koon kasvattamisesta puhuminen keskelle sijoitettaessa on kummallista, koska mahdollisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty. Oman autoni päämittarit ovat suuremmat kuin ehkä keskimittareista selkeimmin toteutetun ratkaisun eli Primeran vastaavat.
Mielipiteeni ovat sikäli ehdollisia, että ne perustuvat kuviteltuihin tilanteisiin. Jos jollain on sekä keskimittaristolla että rattimittaristolla varustettu auto, voisi hän kertoa omat kokemuksensa tarkemmin asiaa vertailtuaan. Itse olen ajanut uutta Primeraa vain lyhyen matkan valoisaan aikaan.
Olen jo omia mielipiteitäni ja kokemuksiani aika paljon esittänyt; en palaa niihin enää. Primeran kojelauta on kuitenkin erilainen kuin "rattimittariautoissa" ja mittaristo on lisäksi asennettu kojelaudan päälle. Kannattaa siis testata itse auto (tai vaikkapa Yaris tms.), mielikuvittelu ei anna oikeaa kuvaa.
Oman kolmimittari-Primerani mittarit eivät millään mahtuisi ratin kehän sisälle; lisäksi ratin kehä kulkisi vaakatasossa juuri keskimittarin puolenvälin kohdalla, jos mittariston sijoitusta siirtäisi ratin taakse muuttamatta sen korkeutta. Tämä on helposti havaittavissa. Nyt myyntiin tulleessa nelimittari-Primerassa tilanne olisi tietenkin vielä pahempi.
"Oman kolmimittari-Primerani mittarit eivät millään mahtuisi ratin kehän sisälle; lisäksi ratin kehä kulkisi vaakatasossa juuri keskimittarin puolenvälin kohdalla, jos mittariston sijoitusta siirtäisi ratin taakse muuttamatta sen korkeutta. Tämä on helposti havaittavissa. Nyt myyntiin tulleessa nelimittari-Primerassa tilanne olisi tietenkin vielä pahempi."
Anteeksi, jos jankutan aiheesta. Palaan kuitenkin tuohon mittarien korkeuteen.
Mielestäni ei ole oleellista, kuinka korkealla mittarit ovat. Oleellista on se, kuinka pitkän matkan katsetta joutuu siirtämään katsoessaan mittareita.
Kuvitellaan katseen suunnaksi piste tiellä suoraan edessä parin sadan metrin päässä. Jos tämän pisteen ympärille piirretään ympyrä, jonka kehä ulottuu rattimittareiden keskelle, jäänee keskimittarit ympyrän ulkopuolelle. Tilanne muuttuu pimeällä kohtaamistilanteessa, koska katse on silloin enemmän oikealla. Tällöin en kuitenkaan vilkuile mittareita.
No, ehkä aiheesta ei kannata kohottaa verenpainetta. Ensimmäinen autoni oli 70-luvun Mitsu, jossa nopeus- ja kierroslukumittarit olivat ratin sisällä, mutta bensa- ja lämpömittarit kehän oikealla puolella. Pidin ja pidän edelleen ratkaisua hyvänä. Kello, ampeeri- ja öljynpainemittari olivat keskikonsolissa melko alhaalla, mutta niidenkään lukeminen ei tottumisen jälkeen ollut vaikeata. Paljon enemmän merkitystä mielestäni on nykyisten lämmityslaitteiden säätimien muotoilulla. Ennen oli 3-4 vipua, joita saattoi käyttää ilman, että katseellaan edes vilkaisi niitä. Nykyisissä nappiviidakoissa tällainen ei ole mahdollista. Onneksi ne ovat yhä useammin automaattisia, jolloin ne vaativat käyttöä normaalia vähemmän. Navigointilaitteelle varattu tila osaltaan myös haittaa kojelaudan järkevää ryhmittelyä. Nykyään radiot joudutaan tämän takia sijoittamaan yleensä melko alas, mikä vaikeuttaa niiden käyttöä.
Anteeksi, jos jankutan aiheesta. Palaan kuitenkin tuohon mittarien korkeuteen.
Mielestäni ei ole oleellista, kuinka korkealla mittarit ovat. Oleellista on se, kuinka pitkän matkan katsetta joutuu siirtämään katsoessaan mittareita.
Kuvitellaan katseen suunnaksi piste tiellä suoraan edessä parin sadan metrin päässä. Jos tämän pisteen ympärille piirretään ympyrä, jonka kehä ulottuu rattimittareiden keskelle, jäänee keskimittarit ympyrän ulkopuolelle. Tilanne muuttuu pimeällä kohtaamistilanteessa, koska katse on silloin enemmän oikealla. Tällöin en kuitenkaan vilkuile mittareita.
Jankutetaan nyt sitten molemmat. Keskimittarit voidaan sijoittaa etäämmälle kuljettajasta (lähemmäs tuulilasin alareunaa) kuin rattimittarit; silloin katse sivusuunnassa siirtyy vähemmän. Pitäisikin laskea yhteen siirtymä korkeussuunnassa + siirtymä sivusuunnassa. Toki esim. ilmailupuolella pyritään tärkeimmät mittaristot/näytöt tuomaan suoraan pilottien eteen; vähemmän tärkeät ovat sitten sivulla, mutta liikelentokoneen ohjaamon mittasuhteet poikkeavat autoista: "ratti" on pieni ja matala, ja mittaritaulu ulottuu lähes ikkunoihin saakka. Helikoptereissa ja hävittäjissä käytetään taas jalkojen välissä olevaa ohjaussauvaa, joka ei häiritse ollenkaan mittarinäkyvyyttä.
Oletko muuten tullut ajatelleeksi sanontaa "sivusilmällä"? Ihminen pystyy jotenkin paremmin horisontaalitasossa "vilkaisemaan" kuin vertikaalitasossa, jolloin yleensä pää joutuu "nyökkäämään".
Mikä estää mittareiden sijoituksen lähemmäksi tuulilasia siitä huolimatta, että ne ovat kuljettajan normaalin näkökentän edessä, eikä sivussa, eli keskellä autoa. Ei kai ainoa argumentti keskimittareille voi olla sijoitus etäämmäs kuljettajasta. On minulla ollut Pontiacissa kierrosluku- ja öljynpainemittari työntyneenä kyhmynä konepellin läpi, alkuperäisvaruste tietyissä Pontiac malleissa -60 luvulta lähtien.
Oli hyvin fokuksessa koko ajan. Eiköhän keskimittarit ole vain erikoisuuden tavoittelua ja toivottavasti nopeasti ohimenevä trendi.
Ainakin Fiat Ideassa on tyhjä kaukalo kuljettajan edessä, johon kertyy kaikenlaista roinaa, joka siinä sitten liukuu ja vaeltelee edestakaisin. Räplätään tupakka-askia, karkkipussia tai mitä lie sitten. Kai se kännykkäkin löytynee useammissa tapauksissa sieltä myös.
Oli hyvin fokuksessa koko ajan. Eiköhän keskimittarit ole vain erikoisuuden tavoittelua ja toivottavasti nopeasti ohimenevä trendi.
Ainakin Fiat Ideassa on tyhjä kaukalo kuljettajan edessä, johon kertyy kaikenlaista roinaa, joka siinä sitten liukuu ja vaeltelee edestakaisin. Räplätään tupakka-askia, karkkipussia tai mitä lie sitten. Kai se kännykkäkin löytynee useammissa tapauksissa sieltä myös.
Rattimittariautoissa katse kuitenkin fokusoituu mittareihin ratin kehän läpi, joten mittareiden sijoittamisesta kauemmas ei saa mitään hyötyä.
MatLog: "Oletko muuten tullut ajatelleeksi sanontaa "sivusilmällä"? Ihminen pystyy jotenkin paremmin horisontaalitasossa "vilkaisemaan" kuin vertikaalitasossa, jolloin yleensä pää joutuu "nyökkäämään"."
Tuohon en osaa sanoa mitään täsmällistä, asiaa pitäisi kysyä optikolta tai lääkäriltä. Puolitieteelliset kokeeni työpöydän ääressä eivät valota asiaa. Sen kuitenkin tiedän, ettei sivusilmän havaintokykyyn saa liikaa luottaa, koska katsoessani suoraan eteenpäin maantiellä en samanaikaisesti voi katsetta siirtämättä lukea mittareita. Mutta sehän ei varsinaisesti kuulu tähän.
Mutta entä, jos sijoitamme mittarit ratin kehän yläpuolelle... mitä ihmettä katseesi tekisi ratin kehän sisällä silloin? Vanha tottumus?
Jos mittarit sijoitetaan kojelaudan päälle, on parempi, että ne on kuljettajan edessä kuin kojelaudan päällä keskellä. Jos mittarit sijoitetaan matalalle, on sekin parempi, että ne sijaitsevat ratin kehän sisällä kuin, että matalalla ja keskellä.
Toki keskelle voidaan sijoittaa suurempikokoneinen mittari, oli kyseessä matalalla tai kojelaudan päällä oleva mittari. Täytyy kuitenkin muistaa, että keskellä olevan mittarin TÄYTYY olla suurempi, jotta se edes näkyy saman kokoisena... onhan se kauempanakin.
<
div class="forumQuote">Lainaus:
Niin, miksiköhän mittareita ei ole sijoitettu ratin yläpuolelle??
Olisipa hauska nähdä tällainenkin toteutus. Olen kyllä nähnyt kierroslukumittarin joka on asennettu näin (vähän kotitekoisen näköinen), mutta että kaikki mittarit?? Taitavat tulla taas tilakysymykset vastaan: ratin ollessa ylimmässä asennossaan mittarien olisi vielä oltava kokonaan näkyvissä, ja se veisi ne aika korkealle, peittäisi osan tuulilasin alareunaa. Lienevät autonsuunnittelijat tuotakin asiaa viimeisten sadan vuoden aikana pohtineet.
Siitä olen samaa mieltä, että jos mittarit ovat matalalla, niin samalla korkeudella olevien mittareiden sijoituspaikoista parempi olisi rattimittariratkaisu - olettaen että mittarit molemmissa tapauksissa muuten sijaitsisivat samassa tasossa kojelaudalla.
Perspektiiviasiat eivät vielä näillä etäisyyksillä (rattimittarit/keskimittarit) vaikuta kovin paljon mittareiden kokovaatimuksiin.
Aika paljon väittelyä tästä asiasta on syntynytkin - mutta ehkä ihan hyvä keskustella asiasta; mittarien keskisijoitus näyttää koko ajan yleistyvän.
Rattien koko on vuosikymmenien aikana kovasti pienentynyt, ja turvatyynyjen sijoitus on kasvattanut ratin keskiön kokoa; muistelen (taas) 60-luvun autoja, mm. Mersua ja amerikanrautoja, joiden ratit olivat suunnattoman kokoisia nykyisiin verrattuna. Yhtenä syynä oli ohjaustehostimien puute, jota kompensoitiin ratin läpimittaa kasvattamalla. Silloin ei tarvinnut pihistellä mittarien koossa. Erityisesti muistuu mieleen Volga M21, jonka mittarikupu sijaitsi kojelaudan päällä siten, että sen läpikuultava takaosa toi valoa mittaritauluun.
Katselin taannoin Citroen C4:n esittelykuvia. Autossa on ratin keskiö tehty kiinteäksi, jotta turvatyyny olisi aina optimiasennossa. Näinhän mittaritkaan eivät missään ratin kääntöasennossa peittyisi, mutta ne onkin laitettu kojelaudan keskelle!! Näyttävät "kylpyhuoneen vaaka"- mallilta.