Ominaisuus joka ilmeisesti johtuu huollon puutteesta, jos auto on käynyt huollossa, niin vedä se vastuuseen huollon puutteesta. Käsittääkseni jarrut toimivat siten että palat laahaavat kevyesti levyä jote levyn pinnalle ei mitään paskaa pitäisi tartua, huoltamattomien jarrujen palat eivät palaudu riittävästi ja laahaus lisääntyy jolloin ne kuluvat nopeasti loppuun, se että jättäisivät raon palan ja levyn väliin on hiukan outo juttu, ehkä kuitenkin mahdollinen.
Tuota linkkiä kun jaksaa selata huomaa keskusteluissa, että sama asia vaivaa muitakin automerkkejä, jolloin mm. tahmea suolaliuos ja loskansekainenpaska jää jarrulevyn ja palojen väliin, jolloin 1. jarrutus aiheuttaa niitä sydämentykytyksiä. Miksi tämä nyt vasta havaitaan? Levyjarrut oli jo Volvossa kaikissa pyörissä v. -67 kun 144 sarja tuli markkinoille. Ehkä ABS yhdistettynä ajonvakauteen ilmoittaa tietokoneelle (ei jalalle) että jarrupoljon on jo painettuna, vaikka ei sitä itseasiassa ole.
Ongelma tuntuisi koskevan erityisesta uudehkoja VAG-autoja. Olisiko jarrujen materiaaleissa jotain ongelmaa. Tuntuu vain uskomattomalta että tästä ei ole ollut enempää puhetta medioissa. Vika on kuitenkin ilmeisen yleinen ja erittäin vakava, lienee vain ajan kysymys ennenkuin jollekin käy huonosti. Ja voihan olla että tuosta on jo aiheutunut ongelmia. Myös maahantuojan asenne ihmetyttää, annetaan vain ohje joka neuvoo jarruttelemaan useammin...
Ominaisuus joka ilmeisesti johtuu huollon puutteesta, jos auto on käynyt huollossa, niin vedä se vastuuseen huollon puutteesta. Käsittääkseni jarrut toimivat siten että palat laahaavat kevyesti levyä jote levyn pinnalle ei mitään paskaa pitäisi tartua, huoltamattomien jarrujen palat eivät palaudu riittävästi ja laahaus lisääntyy jolloin ne kuluvat nopeasti loppuun, se että jättäisivät raon palan ja levyn väliin on hiukan outo juttu, ehkä kuitenkin mahdollinen.
Palat laahavat nimenomaan kevyesti. Jos ne laahaisivat niin raskaasti, että levy olisi täysin puhdas, ne myös jarruttaisivat koko ajan, ja kuluisivat loppuun alta aikayksikön! Tuon ongelmallisen suolakalvon kun ei tarvitse olla kovinkaan paksu. Jos se on vielä sopivasti liukaskin, palahan suorastaan liukuu sitä pitkin.
Ongelman syy voisi hyvinkin olla jarrupaloissa käytetty kitkamateriaali. Hankin kymmenkunta vuotta sitten käytetyn auton, jonka jarrujen pito oli vesisateessa kesäaikanakin aivan onneton. Jarrupalojen vaihto uusiin poisti ongelman kerralla. Ehkä VAG:n palat toimivat kesä- ja vesikelilläkin, mutta suola+vesi on niille hankala yhdistelmä.
Kyseessä ei ole mikään uusi ongelma, muistelin lukeneeni asiasta jo muutamia vuosia sitten eräiltä ruotsalaisilta autosivustoilta, joissa asia oli paljonkin esillä. Hakukoneen avulla löysin erään aiheeseen liittyvän artikkelimaininnan vuodelta 2001 :
"Audi A6 delar många viktiga komponenter med Volkswagenkoncernens övriga märken, exempelvis motor och bromsar, de senare är av samma typ som i VW Passat och har tidigare visat sig tappa bromsverkan i kontakt med snömodd och salt. Ett problem som koncernen hävdar ska vara historia."
Eli ongelma havaittu jo vuosia sitten Passatissa sekä A6:ssa, ja tehdas on korjannut ongelman, mutta ilmeisesti vain näistä kalleimmista automalleista.
Muistan myös lukeneeni vastaavantyyppisestä ongelmasta pari kolme vuotta sitten Tuulilasin lukijakirjeiden palstalta. Eräällä tv toimittajalla olivat autosta häipyneet jarrut talvella ilmeisesti tämän suolaongelman takia useaan otteeseen ja hän halusi tuoda asian esille. Syynä pidettiin muistaakseni ABS jarruja ja niiden heikkoa jarrutustehoa pehmeässä irtolumessa.
Tämä jarrujen "häipymisilmiö" ei ole merkkisidonnainen vika vaan ajoittain sopivissa loska (loska + suola) olosuhteissa esiintyvä ominaisuus. Levyn pinnalle vain yksinkertaisesti muodostuu ohut kalvo joka pitemmän yhtäjakoissen ajorupeman jälkeen yllättää varmasti kaikki autot joissa on edessä ja takana levyjarrut.
Kannattaa ostaa ehdottomasti ja samalla myyjältä tinkiä samaan hintaan semmoinen auto, jossa on myös edessä rumpujarrut esim: VW golf vuosimallia -75
jolloin mm. tahmea suolaliuos ja loskansekainenpaska jää jarrulevyn ja palojen väliin, jolloin 1. jarrutus aiheuttaa niitä sydämentykytyksiä. Miksi tämä nyt vasta havaitaan? Levyjarrut oli jo Volvossa kaikissa pyörissä v. -67 kun 144 sarja tuli markkinoille. Ehkä ABS yhdistettynä ajonvakauteen ilmoittaa tietokoneelle (ei jalalle) että jarrupoljon on jo painettuna, vaikka ei sitä itseasiassa ole.
Tuossa yllä epäilen ongelman liittyvän minimaaliseen pieneen rakoon jarrpalan ja -levyn välillä. Nykyautoissa on tunnistimet ABS:lle, ESP:lle jne. Ajattelin johtuisiko tämä tiesuolan liuottamasta loskasta joka kertyy jarruosien pinnalle, ja erilaiset sensorit ja anturit ilmoittavat jarrujärestelmän tietokoneelle, että jarrupoljinta painettaessa järjestelmä tunnistaa jarrujen olevan kiinni, vaikka tosiassa näin ei ole. Loskapaskaseoksen on ensin hyvin sulattava jarrutuksen aikan pois, ennenkuin jarrutusteho on kunnollinen. Liukkaalla sitä on vaikea testata, koska ABS vähentää alustan mukaan jarruvoimaa jakaen sitä pitävämmille pyörille. Mutta seuraavanlainen esimerkki-testi voisi olla mielenkiintoinen;
Ajetaan suolattua maantietä 10 km, tullaan suoraan johonkin katettuun tilaan jossa asfallti esim. lämmitetty ja renkaat puree (purisi?) Siinä täysjarrutus ja mitataan todellinen pysähtymismatka kaikenlaisilla automerkeillä, jolloin ei tarvitse käydä erikseen keskusteluja siitä, että nyt nimenomainen merkki on huonompi kuin jokin muu. Henkilöstä se yleensä on kiinni joka hoksaa tuoda asian keskusteltavaksi. Näin saataisiin puolueeton testi ja samalla tärkeätä informaatioita mikä tiesuolan todellinen osuus ja vaikutus asioihin on.
Miten eri autonvalmistjat kommentoisivat mikäli jarrutusmatka 100-0 onkin suolan takia 70-90 m? Ehkä takuu- ym. ehdot eivät enää koskisi Suomea?
Tuossa yllä epäilen ongelman liittyvän minimaaliseen pieneen rakoon jarrpalan ja -levyn välillä. Nykyautoissa on tunnistimet ABS:lle, ESP:lle jne. Ajattelin johtuisiko tämä tiesuolan liuottamasta loskasta joka kertyy jarruosien pinnalle, ja erilaiset sensorit ja anturit ilmoittavat jarrujärestelmän tietokoneelle, että jarrupoljinta painettaessa järjestelmä tunnistaa jarrujen olevan kiinni, vaikka tosiassa näin ei ole.
ABS/ESP-sensorit tarkkailevat vain pyörän pyörimisnopeutta eivätkä siten ainakaan rajoita jarruvoimaa suolaisillakaan levyillä. Muistaakseni VAG vaihtoi ongelma-autoihin eri materiaalista tehdyt jarrupalat ja paremmin suojaavat jarrukilvet.
Olisi mielenkiintoista kuulla esim. TM:n toimituksen kanta asiaan. Pitäisiköhän aktivoitua kysymään. VAG:in maahantuojatkin ehkä aktivoituisivat antamaan jonkin oikean vastauksen.
Ominaisuus joka ilmeisesti johtuu huollon puutteesta, jos auto on käynyt huollossa, niin vedä se vastuuseen huollon puutteesta.
Käsittääkseni jarrut toimivat siten että palat laahaavat kevyesti levyä
jote levyn pinnalle ei mitään paskaa pitäisi tartua, huoltamattomien jarrujen palat eivät palaudu riittävästi ja laahaus lisääntyy jolloin ne kuluvat nopeasti loppuun, se että jättäisivät raon palan ja levyn väliin on hiukan outo juttu, ehkä kuitenkin mahdollinen.
Tuota linkkiä kun jaksaa selata huomaa keskusteluissa, että sama asia vaivaa muitakin automerkkejä, jolloin mm. tahmea suolaliuos ja loskansekainenpaska jää jarrulevyn ja palojen väliin, jolloin 1. jarrutus aiheuttaa niitä sydämentykytyksiä. Miksi tämä nyt vasta havaitaan?
Levyjarrut oli jo Volvossa kaikissa pyörissä v. -67 kun 144 sarja tuli markkinoille. Ehkä ABS yhdistettynä ajonvakauteen ilmoittaa tietokoneelle (ei jalalle) että jarrupoljon on jo painettuna, vaikka ei sitä itseasiassa ole.
Lopetetaanko lähivuosian Suomesta maantiesuolaus?
Ongelma tuntuisi koskevan erityisesta uudehkoja VAG-autoja. Olisiko jarrujen materiaaleissa jotain ongelmaa. Tuntuu vain uskomattomalta että tästä ei ole ollut enempää puhetta medioissa. Vika on kuitenkin ilmeisen yleinen ja erittäin vakava, lienee vain ajan kysymys ennenkuin jollekin käy huonosti. Ja voihan olla että tuosta on jo aiheutunut ongelmia. Myös maahantuojan asenne ihmetyttää, annetaan vain ohje joka neuvoo jarruttelemaan useammin...
Käsittääkseni jarrut toimivat siten että palat laahaavat kevyesti levyä
jote levyn pinnalle ei mitään paskaa pitäisi tartua, huoltamattomien jarrujen palat eivät palaudu riittävästi ja laahaus lisääntyy jolloin ne kuluvat nopeasti loppuun, se että jättäisivät raon palan ja levyn väliin on hiukan outo juttu, ehkä kuitenkin mahdollinen.
Palat laahavat nimenomaan kevyesti. Jos ne laahaisivat niin raskaasti, että levy olisi täysin puhdas, ne myös jarruttaisivat koko ajan, ja kuluisivat loppuun alta aikayksikön! Tuon ongelmallisen suolakalvon kun ei tarvitse olla kovinkaan paksu. Jos se on vielä sopivasti liukaskin, palahan suorastaan liukuu sitä pitkin.
Ongelman syy voisi hyvinkin olla jarrupaloissa käytetty kitkamateriaali. Hankin kymmenkunta vuotta sitten käytetyn auton, jonka jarrujen pito oli vesisateessa kesäaikanakin aivan onneton. Jarrupalojen vaihto uusiin poisti ongelman kerralla. Ehkä VAG:n palat toimivat kesä- ja vesikelilläkin, mutta suola+vesi on niille hankala yhdistelmä.
Kyseessä ei ole mikään uusi ongelma, muistelin lukeneeni asiasta jo muutamia vuosia sitten eräiltä ruotsalaisilta autosivustoilta, joissa asia oli paljonkin esillä. Hakukoneen avulla löysin erään aiheeseen liittyvän artikkelimaininnan vuodelta 2001 :
"Audi A6 delar många viktiga komponenter med Volkswagenkoncernens övriga märken, exempelvis motor och bromsar, de senare är av samma typ som i VW Passat och har tidigare visat sig tappa bromsverkan i kontakt med snömodd och salt. Ett problem som koncernen hävdar ska vara historia."
Eli ongelma havaittu jo vuosia sitten Passatissa sekä A6:ssa, ja tehdas on korjannut ongelman, mutta ilmeisesti vain näistä kalleimmista automalleista.
Muistan myös lukeneeni vastaavantyyppisestä ongelmasta pari kolme vuotta sitten Tuulilasin lukijakirjeiden palstalta. Eräällä tv toimittajalla olivat autosta häipyneet jarrut talvella ilmeisesti tämän suolaongelman takia useaan otteeseen ja hän halusi tuoda asian esille. Syynä pidettiin muistaakseni ABS jarruja ja niiden heikkoa jarrutustehoa pehmeässä irtolumessa.
Tämä jarrujen "häipymisilmiö" ei ole merkkisidonnainen vika vaan ajoittain sopivissa loska (loska + suola) olosuhteissa esiintyvä ominaisuus. Levyn pinnalle vain yksinkertaisesti muodostuu ohut kalvo joka pitemmän yhtäjakoissen ajorupeman jälkeen yllättää varmasti kaikki autot joissa on edessä ja takana levyjarrut.
Kannattaa ostaa ehdottomasti ja samalla myyjältä tinkiä samaan hintaan semmoinen auto, jossa on myös edessä rumpujarrut
esim: VW golf vuosimallia -75
Levyjarrut oli jo Volvossa kaikissa pyörissä v. -67 kun 144 sarja tuli markkinoille. Ehkä ABS yhdistettynä ajonvakauteen ilmoittaa tietokoneelle (ei jalalle) että jarrupoljon on jo painettuna, vaikka ei sitä itseasiassa ole.
Tuossa yllä epäilen ongelman liittyvän minimaaliseen pieneen rakoon jarrpalan ja -levyn välillä. Nykyautoissa on tunnistimet ABS:lle, ESP:lle jne. Ajattelin johtuisiko tämä tiesuolan liuottamasta loskasta joka kertyy jarruosien pinnalle, ja erilaiset sensorit ja anturit ilmoittavat jarrujärestelmän tietokoneelle, että jarrupoljinta painettaessa järjestelmä tunnistaa jarrujen olevan kiinni, vaikka tosiassa näin ei ole. Loskapaskaseoksen on ensin hyvin sulattava jarrutuksen aikan pois, ennenkuin jarrutusteho on kunnollinen. Liukkaalla sitä on vaikea testata, koska ABS vähentää alustan mukaan jarruvoimaa jakaen sitä pitävämmille pyörille. Mutta seuraavanlainen esimerkki-testi voisi olla mielenkiintoinen;
Ajetaan suolattua maantietä 10 km, tullaan suoraan johonkin katettuun tilaan jossa asfallti esim. lämmitetty ja renkaat puree (purisi?) Siinä täysjarrutus ja mitataan todellinen pysähtymismatka kaikenlaisilla automerkeillä, jolloin ei tarvitse käydä erikseen keskusteluja siitä, että nyt nimenomainen merkki on huonompi kuin jokin muu. Henkilöstä se yleensä on kiinni joka hoksaa tuoda asian keskusteltavaksi.
Näin saataisiin puolueeton testi ja samalla tärkeätä informaatioita mikä tiesuolan todellinen osuus ja vaikutus asioihin on.
Miten eri autonvalmistjat kommentoisivat mikäli jarrutusmatka 100-0 onkin suolan takia 70-90 m? Ehkä takuu- ym. ehdot eivät enää koskisi Suomea?
ABS/ESP-sensorit tarkkailevat vain pyörän pyörimisnopeutta eivätkä siten ainakaan rajoita jarruvoimaa suolaisillakaan levyillä. Muistaakseni VAG vaihtoi ongelma-autoihin eri materiaalista tehdyt jarrupalat ja paremmin suojaavat jarrukilvet.
Olisi mielenkiintoista kuulla esim. TM:n toimituksen kanta asiaan. Pitäisiköhän aktivoitua kysymään. VAG:in maahantuojatkin ehkä aktivoituisivat antamaan jonkin oikean vastauksen.