Nyt hiukan enemmän filosofiaa ja psykologiaa, kuin käytännön kokemuksia.
Tuossa aiemmin ystävämme harmitteli sitä, kun C4:stä ei ole farmariversiota ja Xsarasta on liian iso hyppäys C5:een.
- MIKÄ ihmeen idea on merkkiuskollisuudessa. Miksi joillekin ensimmäinen tai jopa ainoa mahdollinen vaihtoehto on saman merkkinen auto, kuin nyt käytössä oleva?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tuttu myyjä?
Itse olen kyllä uskollisesti vaihtanut merkkiä usein, siis minäkin tavallaan merkkiuskollinen?
Mutta kahta en vaihda, Opelia tai Viattia, siis enää!
Veikkaanpa että ns. merkkiuskollisuus pohjaa paljon siihen mikä se ensimmäinen auto tai autot on itse kullakin olleet.
Itse totuin aikanaan Toyotan luotettavuuteen ja lastentautien puuttumiseen ja olikin melkoinen kynnys vaihtaa merkkiä. Autot kun yleensä pelasi kuin kellot tai kuten vanha sanonta kuuluu "kuin junan vessa"
Nytkin olo on tosin rauhallinen sillä merkin vaihduttua alkuperämaa pysyi kuitenkin samana...voisi siis sanoa että olen alkuperämaa-uskollinen ja taidan pysyä jatkossakin...made in Japan
Tosin tämä autonvalmistuksen globalisoituminen vähän huolettaa ja se miten luotettavuudeltaan perinteisten merkkien käy...aika näyttää.
Onhan se Tuulilasi tehnyt vuosia tutkimuksia eri automerkkien merkkiuskollisuudesta.
Merkkiuskollisuuden huonnoimmasta päästä taisivat olla Fiat ja Opel.
Parhaimpia taasen taisivat olla BMW ja MB.
JD Power on tutkinut tätäkin asiaa USA:ssa. Mielenkiintoista on korealaisten hyvä menestys. Hyundai ja Kia voittavat selvästi monet huomattavasti perinteikkäämmät japanilaismerkit. Korealaisille menetettyä asiakasta ei niin vaan saada takaisin.
http://www.jdpa.com/studies_jdpower/pressrelease.asp?StudyID=952
Merkkkiuskollisuuteen vaikuttaa aika paljon vaihtoarvo ja hyvitykset eri liikkeissä. Auto on usein helpoin ja taloudellisin vaihtaa suht samanluokkaiseen ja usein myös samanmerkkiseen tai ainakin sellaisessa liikkeessä jossa myös vaihtoautosi merkki on edustettuna. Aina ei tietenkään ole näin, mutta usein kylläkin. Jos ajaa esim. uudehkolla Bemarilla, ei sitä ainakaan pari vuotta sitten pystynyt järkevästi vaihtamaan Bemun lisäksi mihinkään muuhun kuin MB:hen, muuten olisi tullut paljon tappiota. Ja nyt vähän tuntuisi että MB:tä ei voi vaihtaa muuhun kuin MB:hen ennenkuin sillä on ajettu 300 tkm...
Itse en ole ollut koskaan mitenkään merkkiuskollinen. Ja totuushan on se, että jokaisella merkillä on onnistuneita ja vähemmän onnistuneita malleja. Jos nykyisen merkin seuraava malli ei miellytä niin vaihdan merkkiä.
Itse en ole myöskään täysin merkkiuskollinen, mutta HärVelin tapaan olen tottunut ajelemaan ilman vikoja ja laadukkaasti. Pari kertaa tuli opittua erehdyksestä ja nyt sitten on palattu "ruotuun"
Tuossa aiemmin ystävämme harmitteli sitä, kun C4:stä ei ole farmariversiota ja Xsarasta on liian iso hyppäys C5:een.
- MIKÄ ihmeen idea on merkkiuskollisuudessa. Miksi joillekin ensimmäinen tai jopa ainoa mahdollinen vaihtoehto on saman merkkinen auto, kuin nyt käytössä oleva?
Itsellä on ollut 4 eri automerkkiä, kolme viimeistä autoa samaa merkkiä. Myyjän palveluasenne ja tuttuus, huollon toimivuus/hinta, auton tekniset ominaisuudet ja turvallisuus, auton jälleenmyyntiarvo. Siinä joitakin tärkeimpiä valintakriteereitäni.. Tutusta merkistä luopuminen merkitsee uuden asiakkuuden luomista kaikkine riskeineen. Itselläkin se on todennäköisesti edessä seuraavaa autoa valitessa. Itsepäinen pysyttäytyminen samassa merkissä voi tulla kalliiksi ja olla käytännössä, no, ei niin järkevää.
Ehkäpä merkkiuskollisuutta selittävät myös tietyn automerkin tuttuus. Jos on tottunut merkin X hallintalaitteisiin ja niiden toimintalogiikkaan yms., on helppo ostaa samaa merkkiä oleva uusi auto.
Merkkiuskollisuus syntynee siitä että kokee tuntevansa jonkin tuotteen hyvät ja huonot ominaisuudet, kovin suuria yllätyksiä ei välttämättä pääse syntymään. Sijansa lienee myös kyseisen automerkin muotoilulla, joka yleensä aina hakee vaikutteita aiemmista, joten tuote on tutunoloinen jo uudesta lähtien.
Omalla kohdallani olen asiaa joskus pohtinut ja suurin piirtein näihin tuloksiin päätynyt.
Olen omistanut kolme autoa ja kaikki ovat olleet Opel -merkkisiä. Aloitin e Kadettilla, josta siirryin a Vectraan ja nyt on menossa b Vectra. Niin ja käytössä oli ennen e kadettia d kadett.
Opelhan nyt on usein täällä palstoilla esimerkkinä heikkolaatuisesta autosta, mutta silti sillä on puolensa. Se on halpa hankkia, käyttää ja huoltaa, niissä on hyvät ajo-ominaisuudet, muotoilu on omalle maulleni sopiva, imago ei ole mitenkään pröystäilevä ja laatukin on B- Vectra poislukien ollut omistamissani yksilöissä kohdallaan. Eikä tuo B-Vectrakaan todellakaan ole ollut mikään katastrofi.
Autoa hankkiessa muutkin merkit ovat olleet aina vaihtoehtoja, mutta jotenkin nuo Opelin avaimet ovat toistaiseksi aina käteen jääneet.
No nyt on mietinnässä auton vaihto ja saapa nähdä josko jokin muu merkki tulisi hankittu. Passattia olen harkinnut, mutta näiden keskustelupalstojen perusteella siitä ei saa oikein luotettavaa kuvaa. Toyotatkin on hieman kalliin puoleisia... Mutta mutta olisihan se tietenkin tuo uusi Astra Farkku..... tai käytetty c vectra...
4 viimeisintä käyttöautoa ovat olleet Audeja.
Periaatteella, että käynnistetään avaimesta ja sammutetaan siitä, ilman ihmeellisiä erillisiä vikoja, toimivat vain kuin kello. Öljynvaihdot ja tietyt huollot ajallaan, siinä se. Seuraava merkki lienee Saksalainen, ellei Audi, niin ehkä BMW. Suoran 6-dieselin äänessä on sitä jotain, joten jos yhtä luotettava kuin Audi, niin mikä ettei.