" Volvo kulkee Suomen uraisilla teillä vakaammin, kuin moni saksalainen, joiden suuntavakavuus on parhaimmillaan Saksan pöydäntasaisilla autobahneilla", kirjoittaa Hesari S60 koeajosta 23.9.06.
Oma kokemukseni BMW 525 Touringista, Audia A6 ja Q7 sekä MB 280 E:stä vahvistavat Volvon paremmuutta.
Onkohan vaan niin, että vanha mainosslogan "Pohjolan oloihin suunniteltu" -pitääkin varsin paikkansa. Uraisia ja karkeita ovat Ruotsinkin tiet.
Koeajetussa autossa olivat 195/65 R15 -kokoiset renkaat. Rengasprofiililtaan järkevä rengas varmistaa mukavuuden ja suuntavakavuuden karkeapintaisilla ja uraisilla teillämme.
Heh.. taitaa olla volvokuskilta pelkkä provo, kun vertaa ns. arvokkaampiin autoihin n.40000 kärryä. En usko HS:n toimittajankaan aivoitusten liikkuneen näin korkealentoisesti. Tiestön kunnon meillä jätän ulkopuolelle vertailtaessa autoja noin yleisesti.
[quote title="23.09.2006 klo 12:24 Tapio Taula kirjoitti"]
" Volvo kulkee Suomen uraisilla teillä vakaammin, kuin moni saksalainen, joiden suuntavakavuus on parhaimmillaan Saksan pöydäntasaisilla autobahneilla", kirjoittaa Hesari S60 koeajosta 23.9.06.
Entä sitten? Lause ei sulje pois sitä, etteikö moni saksalainen, japanilainen, korealainen, ranskalainen, venäläinen, intialainen, kiinalainen tai italialainen kulkisi Volvoa vakaammin Suomen uraisilla teillä. Otsikointikin oli aika tarkoitushakuinen, mutta antaa olla.
[quote title="23.09.2006 klo 21:52 MMS kirjoitti"]
Tiestön kunnon meillä jätän ulkopuolelle vertailtaessa autoja noin yleisesti.
Provo tai ei tuo aloitus, mutta mitä sinä puolestaan tuolla tarkotat? Etkö suhteuta autoja niihin olosuhteisiin, joissa niitä käytetään?
Tarkoitan vain, että eihän autoja pidä niputtaa yhteen pelkästään jonkun maan,esim Suomen tai Venäjän teiden kunnon perusteella.
Mielestäni tärkeämpää on auton kokonaisuus. Eihän kaikki joudu ajelemaan jossain peräkylän kyläraiteiila tai metsäteillä, siihen on autotehtailla maasturiversiot valittavana.Itse ajan pääsääntöisesti kehä-kolmosen sisäpuolella. Siis mukavuus,äänettömyys ja laatuvaikutelma yleensä (vähemmän muovisälää verhoilussa) on itselleni tärkeää. Volvosta kokemuksia myös, ei pitkässä juoksussa täyttänyt vaatimuksiani.
Mielestäni tärkeämpää on auton kokonaisuus. Eihän kaikki joudu ajelemaan jossain peräkylän kyläraiteiila tai metsäteillä, siihen on autotehtailla maasturiversiot valittavana.Itse ajan pääsääntöisesti kehä-kolmosen sisäpuolella. Siis mukavuus,äänettömyys ja laatuvaikutelma yleensä (vähemmän muovisälää verhoilussa) on itselleni tärkeää. Volvosta kokemuksia myös, ei pitkässä juoksussa täyttänyt vaatimuksiani.
Eli saksalaisautot ovat mukavia taajama-autoja??
Ihmettelen kuitenkin, että eikö kehä-kolmosen sisällä ole ollenkaan uraisia teitä?
Arvasin,että kysytään urista pääkaupunki-seudulla. Uskoisin kuitenkin, että täällä urapaikkauksia tehdään useammin kuin jossain maaseudulla, johtuen liikennemääristä. Olen (ihme-kumma) uskaltautunut jopa Pohjois-Karjalaan, totesin siellä olevan korjaamatta tie-osuuksia, jotka olivat kunnostuksen tarpeessa jo edellisvuonna. Kenties kuntien määrä-rahat ovat kortilla? Erittelemättä japsi-tai saksalaismerkkejä taajama-autoiksi totean jokaisen valitsevan autonsa käyttötarpeensa mukaan (tai kukkaron?)
Korostaisin vielä rengasprofiilin vaikutusta auton matkustusmukavuuteen ja suuntavakavuuteen (uraisilla teillä).
Vaihtamalla renkaat korkeampiprofiilisiksi saa useista nk. premium-luokan autoistakin kahtuullisen hyvän matka-auton Suomen teille.
Mm. VW-konsernin autoissa on "lisävarusteena" mahdollista ottaa korotettu maavara. Suosittelen sitä kaikille, sillä myös mm. taajamien hidastetöyssyissä ja jalkakäytävän reunakiven ylityksessä on korotetusta maavarasta hyötyä - talvioloista puhumattakaan.
Näinhän se on,yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
Vieläkin harmittaa kun ottivat Volvosta käsikaasun pois.
Vielä 15-20 vuotta sitten voi ihan oikeesti sanoa Volvosta ja Saabista että ovat pohjolan oloihin rakennettuja.Ainakin lämmityslaitteet ja talviajo-ominaisuudet oli omaa luokkaansa.Ja kyllä ne kestikin ,ainakin sen mitä muutkin merkit.
Ihan uusimmista Saabeista ei ole kokemuksia mutta Volvosta on, ikävä kyllä.
Omilla rahoillani en ostaisi kumpaakaan,enkä noita "huippumerkkejäkään",niin heikonlainen hinta/laatusuhde tuntuu Bemareissa ja ym Mersuissakin olevan.Merkki vaan maksaa ja paljon.
Vieläkin harmittaa kun ottivat Volvosta käsikaasun pois.
Vielä 15-20 vuotta sitten voi ihan oikeesti sanoa Volvosta ja Saabista että ovat pohjolan oloihin rakennettuja.Ainakin lämmityslaitteet ja talviajo-ominaisuudet oli omaa luokkaansa.Ja kyllä ne kestikin ,ainakin sen mitä muutkin merkit.
Ihan uusimmista Saabeista ei ole kokemuksia mutta Volvosta on, ikävä kyllä.
Omilla rahoillani en ostaisi kumpaakaan,enkä noita "huippumerkkejäkään",niin heikonlainen hinta/laatusuhde tuntuu Bemareissa ja ym Mersuissakin olevan.Merkki vaan maksaa ja paljon.
Kuitenkin TM Saabillac BLS:n koeajossa nimenomaan suitsutti Saabin osaamista pohjoisiin oloihin suuniteltujen käyttöautojen tekijänä. Myös talvitestit, joissa Saabit ovat menestyneet varsin hyvin, antavat syyn uskoa ominaisuuksien ja olosuhteiden olevan hyvin tasapainossa.
Kaverilla Pihassaan Isännällä Volvo V70 D5 -vm. 2005 ja emännällä suomiauto MB 220 E-Farm. CDI -vm. 2001 .
Pari asiaa on missä kyllä Volvo on aivan surkea ja varmaan häviää 11-0 monelle muullekin ovat Volvon jumalaton kääntösäde joka vaatii ainakin lentokentän kokoisen alueen ja toinen on Volvosta ulos näkeminen.
Itsekin olen työkavereiden Volvoja S60 ja V70 ajanut parkkiruutuun niin kyllä saat sahata ennen kun auto on suorassa paikallaan.
Usein huomaan esim. Sellon parkkihallissa Espoossa että juuri Volvot on killissä ruuduissaan ja haukkaavat tilaa muilta tällöin.
Myöskään V:sta et näe hyvin ulos jos koetat ahtaassa pihassa vekslata peräkärryn kanssa. Hiki tulee ja äitiä ikävä.
Kaverin Vaimo tulee aina pahalle tuulelle jo etukäteen joutuessaan Volvolla kylille. Kaverilla se Volvo on työsuhdeauto. MB kääntyy tosi ketterästi vaikka on sekin aikamoinen lossi ja sieltä näkee jopa hyvin ulos.
Volvoa ei voi suositella naisen käteen ainakaan näistä kahdesta..
Takavetoista Volvoa ketterämpää autoa oli turha hakea, samassa kokoluokassa.Itselläni oli aikoinaan Granada farmari ja tuttavalla Volvo.Granadalla ei kannattanutkaan ajatella kääntymistä siinä missä Volvolla heitti u-käännöksen,sillä tais kääntösäde olla jotain vähän päälle 9 metriä.Ei taida sen kokoisia autoja enää olla olemassakaan alle 10 metrin kääntösäteellä?
Muistelisin Mersun olleen tuolloin jotakuinkin vastaava. Nykyisissä autoissa vastaava kokoluokka on enemmänkin MB C:tä kuin E:tä vastaava. C:n kääntösäde on 10,7 m.
Ihan mielenkiinnosta katsoin noita kääntösäteitä:
Volvo V70: 10,9 m
Mondeo: 11,64 m
Passat 11,4 m
MB E Sedan: 11,4 m
Onpas nyt taas niin jännää kun ollaan keksitty yksi asia jossa Volvo on parempi, ja sitten se onkin maailman tärkein asia autossa!
Ihan tiedoksi, BMW:n kanssa ei ole mitään ongelmaa pysyä tiellä, sehän on pito-ominaisuuksiltaan huomattavasti Volvon yläpuolella. Joten ihmettelen tätä haloota BMW:n uraherkkyydestä, mihin se vaikuttaa?
Olen ajanut paljonkin eri Bemuilla ja erittäinkin leveillä renkailla eikä koskaan ole ollut kuin hetken tottumiskysymys ja ennemmin mukautuminen siihen että istuu auton painopisteen kohdalla eikä niin että suurin osa autosta on ratin edessä. Kun se pieni uraherkkyys jota suuresti liioitellaan ei vaikuta mihinkään, niin miksi siitä täytyy elämöidä? Koska se on ainoa asia mitä TM keksii BMW:n haukkumiseksi joten se täytyy tehdä elämää suuremmaksi viaksi jotta saadaan pisteet tiputettua.
Ai niin ovathan TM:n 'asiantntijat' keksineet BMW:n 'hirveän pitkän' kytkinpolkimen liikkeen. Se on asia jota en koskaan ollut ennen edes millään tavalla huomannut, mutta ilmeisesti se on TM:n mukaan auton kaupunkiajo-ominaisuudet täysin tuhoava asia. Ei siinä enää auta mukavat jousitukset, alhainen melutaso ja hyvä ajettavuus kun tuo kamala kytkinpoljin vissiin pilaa koko auton...
Volovo on kuitenkin paljon "hirviturvallisempi" kuin monet muut!
Tuosta hirvikolariturvallisuudesta kommentti: onhan Volvo siinä hyvä, mutta onkohan Ruf-Porsche 'tuotantoautoista' paras? Se on tietääkseni ainoa johon saa huomaamattoman lisäturvakehikon!
P.S. Kolareihin Volvo sentää kelpaa...
Itsekin olen työkavereiden Volvoja S60 ja V70 ajanut parkkiruutuun niin kyllä saat sahata ennen kun auto on suorassa paikallaan. Myöskään V:sta et näe hyvin ulos jos koetat ahtaassa pihassa vekslata peräkärryn kanssa. Hiki tulee ja äitiä ikävä.
Ostimme muutama vuosi sitten Biliasta uuden Volvo S60:n ja tyhminä vielä pidimme rakkinetta parin vuoden ajan. Kaikki edellämainittu pätee hyvin myös S60:seen, josta ei todellakaan näe sivulle eikä taakse auton korin kehnon muotoilun vuoksi. NÄmä ovat kuitenkin pikkuseikkoja. Mainosten houkuttelemina hankimmin tähän autoon Volvo-sopimuksen, jonka piti kattaa kaikki normaalit huollot ja korjaukset myös takuuajan jälkeen, mutta käytännössä Volvo-Sopimuksen puitteissa ei autoa saatu koko kahden vuoden ajanjaksona ajokelpoiseksi. Sekundalaatuiselle S6:lla ei pystynyt ajamaan kehä III:n ulkopuolella, koska S60:n moottori suostui käynnistymään milloin sattui, ajotietokone herjasi jatkuvasti vikakoodeja sekä moottori kävi epätasaisesti eikä moottorista lähtenyt normaaleja tehoja. S60 lienee ollut kymmeniä kertoja Bilian merkkikorjaamolla Kaivokselassa vähäisin tuloksin. Kuudesti rakkine hinattiin Bilian Kaivokselan korjaamolle, jossa sähkövikoja ei koskaan saatu paikannettua vikakoodeista huolimatta.
Kerran tiepalvelun mies pääsi erään sähkövian jäljille ja starttimoottorin viallisen johdon vaihdon jälkeen rakkine liikkui muutaman kuukauden ajan ehkä hieman luotettavammin. Toisaalta tuon vian yhteydessä starttimoottori ei edes käynnistynyt, yleisimmin ongelmana oli starttimoottorin toimiminen mutta laitteen muun elektroniikan reistailun vuoksi autoa ei saanut liikkeelle tai käynti yhtä epätasaisuutta.
Kun sähköviat jatkuivat eikä Biliassa mahdollisesti taloudellisista kustannuksista johtuen haluttua saattaa autoa toimivaan kuntoon yritin selvittää onko jälleenmyyjä- ja maahantuoja-organisaatioille minkäänlaista käytännönvastuuta saattaa sähkövikainen S60- maanantaikappale kuntoon tai vaihtaa auto kohtuuhintasella kaupalla toiseen vastaavaan S60:een. Tällaisiin toimenpiteisiin ei suostuttu. Meille Bilian toimitusjohtaja olisi myynyt pokkana vain uuden täysin normaalihintaisen S60:n tilalle (joitain alennuksia lisävarusteista olisi luvattu) ja hyvittänyt vanhasta -5000 euroa pienemmän hinnan vaihdossa kuin eräässä toisessa liikkeessä.
Lisäksi samassa kuussa toinen Bilian myyjä oli kauppaamssa kaupanperumistilanteessa hyvinkin paljon edullisempaa uutta S60-mallia.
Kaiken lisäksi ostamamme Volvo oli ollut pari kuukautta Bilian esittelyautona ennen kaupantekoa ja ostettuamme auton sähköviat ilmaantuivat jo viikon parin käytön aikana. Mahdollisesti tämän S60:n sähköongelmat olivat olleet jo Bilian myyjäportaan tiedossa. Viimeksi mainittu jää täysin spekulaation tasolle.
Bilian Volvo-sopimusta markkinoidaan kaiken kattavana tuotteena, mutta vähänkin vaikeampien sähkövikojen suhteen Bilia ja maahantuoja (Volvo-Auto) näyttää vetäytyvän vastuusta (eli uuden auton saattamisesta ajokuntoon). Jotain minimaalista voidaan korjaamoilla puuhastella, mutta varaosien hankinnassa esiintyy uskomattomia viiveitä. Myöskään noin 300 euron hintaisia varaosia ei voinut vaihtaa ilman Volvo-AUton lupaa, vaan S60 seisoi tyhjän panttina Bilian korjaamolla useita kertoja viikon, koska lupansaanti jatkotoimenpiteisiin kesti vähintään viikon. Bilian huoltokorjaamon tehokkuus, korjaamokapasiteetti ja kyky ratkaista 2vuoden aikana jatkuvasti jatkuneita sähkövikoja eivät olleet missään vaiheessa vakuuttavia.
Mikäli harkitset belgialaista Volvoa (S60, 50 40),
1)kysy ihmeessä myyjäliikkeeltä, mitä tehdään jos autosi osoittautuu MAANANTAIKAPPALEEKSI. Varsinkin jos ongelmat todetaan jo alkuvaiheessa, onko kaupanpurku mahdollista ilman lisäkuluja.
2) voitko tehdä sopimuksen joka mahdollistaaa auton vaihtamisesti toiseen yksilöön kohtuullisella välirahalla, mikäli esim jatkuvien sähkövikojen vuoksi, autosi toiminta jää epävarmaksi.
3) kuuluuko huoltosopimukseen sijaisauton käyttömahdollisuus ilman rajoituksia
Jonkun verran vertaillessani muiden automerkkien maahantuonnin, jälleenmyyjien ja jälkimarkkinoinnin tässä parin kolmenkymmenen vuoden aikana, Volvo S60:n hankkiminen oli toistaiseksi pahin virhearvioini.
Autoliitosta ei tälläisten ongelmien ratkaisuun lyötynyt apua eikä kuluttaja-asiamiehetkään oikein pystyneet antamaan hyödyllisiä ohjeita.
Kun parin vuoden korjaamokäyntien ollessa takanapäin, neuvottelu käytiin Bilian toimitusjohtajatasolla. Bilia olisi myynyt pokkana vain uuden täysin normaalihintaisen S60:n tilille ja hyvittänyt vanhasta -5000 euroa pienemmän hinnan vaihdossa kuin eräässä toisessa liikkeessä. Volvo sai 2 v kuluttua kenkää ja saksalaisauto on sen jälkeen osoittautunut loistavaksi virheettömäksi vaihtoehdoksi.
Volvoissa on paljon hyviäkin piirteitä mutta Volvosopimusta en voi suositella