«12»
AutoBild -lehdessä nro 8 yhteispaineruiskutuksen kehittäjä Rinaldo Rinolfi (Fiat) ennustaa Euroopan dieselbuumin loppua. Vuonna 2010 voimaan tulevaa Euro 5 -päästönormia eivät dieselit täytä ilman hinnakasta rikkidioksidisuodatinta. Vielä tiukempi Euro 6 -normi (v. 2015) nostaa dieselien hinnan pilviin niiden vaatiman kalliin puhdistustekniikan takia, joten autoilijat palaavat bensiinimoottoreihin viimeistään silloin.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
...kunnes seuraava öljykriisi pakottaa miettimään polttoaineen säästökeinoja.
Eikös Suomessa ole myyty rikitöntä dieseliä jo vuosikaudet? Rypsistäkin tehdään dieseliä, jossa tuskin on hiukkaakaan rikkiä. Mihin sitä rikkidioksidisuodatinta sitten tarvitaan? Ja tuskin SO2 suodattamalla poistuu, eiköhän siihen tarvita jonkinlaista katalysaattorin tapaista keinoa.
Ks. esim.
http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path=2589%3b2655%3b2698%3b2707%3b3361
Vuonna 2015 kaikilla valmistajilla on hybridimalleja. Onko niissä polttomoottorina bensa vai diesel on sitten ihan eri asia.
...kunnes seuraava öljykriisi pakottaa miettimään polttoaineen säästökeinoja.
Eikös Suomessa ole myyty rikitöntä dieseliä jo vuosikaudet? Rypsistäkin tehdään dieseliä, jossa tuskin on hiukkaakaan rikkiä. Mihin sitä rikkidioksidisuodatinta sitten tarvitaan? Ja tuskin SO2 suodattamalla poistuu, eiköhän siihen tarvita jonkinlaista katalysaattorin tapaista keinoa.
Ks. esim.
http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path=2589%3b2655%3b2698%3b2707%3b3361
Olisiko niin, että ei ihan riitä se, että Suomessa myydään rikitöntä dieseliä? Rypsidieselin hinta on kilpailukykyinen vain verottomana; jos kaikki siihen siirtyisivät, taitaisivat verotkin seurata mukana.
Ei niin, mutta koska Suomessa ei ole rikittömiä eikä rikillisiä öljylähteitä, niin paikallinen jalostustuote osoittaa, että kun tekniikka on hallussa, niin sitä voidaan soveltaa missä tahansa. Ja se lienee halvempaa kuin tehdä ja ylläpitää autoissa puhdistustekniikkaa.
Suomessa tuulimyllytkin maksavat diesel(käyttövoima)veroa, joten todellisia kustannuksia täytyy arvioida ilman päättömien päättäjien keksintöjä.
"Suomessa tuulimyllytkin maksavat diesel(käyttövoima)veroa, joten todellisia kustannuksia täytyy arvioida ilman päättömien päättäjien keksintöjä".
Onko näin? Tuulimyllyhän on juntattuna kiintesti maaperään vai tarkoitatko propellilla varustettua kulkinetta joka saa käyttövoimansa tuulenpuhurista?
Onko näin? Tuulimyllyhän on juntattuna kiintesti maaperään vai tarkoitatko propellilla varustettua kulkinetta joka saa käyttövoimansa tuulenpuhurista?
No ei nyt sentään... Urbaanilegendan puolelle menee. Maahan pultatusta myllystä, joka tekee ilmasta sähköä, joutuu maksamaan vain sähkön valmisteveroa, ellei kyseessä ole aivan mitätön yksikkö. Tosin tällöin voidaan maksaa tukea... Varmaa on ainakin se, että lauman byrokraatteja tuokin energiamuoto työllistää.
Tätä oikeastaan tarkoitin: rypsidieselöljyn veroton hinta on huomattavasti korkeampi kuin mineraali-dieselöljyn veroton hinta.
Mutta ehkä Rinolfi oli väärässä, hänhän on moottori- eikä öljynjalostuspuolen miehiä.
No tässä täytyy todeta että "happamia sanoi kettu..."
Jos fiat tai eurooppalaiset autovalmistajat eivät pysy kehityksessä mukana niin se on voi voi.
Tosiasia on se että esim. Toyotan uusi turbodiesel täyttää jo nyt euro 5-vaatimukset (rikkidioksidinkin osalta), jotka ovat voimassa siis 2010-2014, eli nykyistä moottoria voitaisiin myydä noin 9 vuotta ilman lisäkehitystä. On aivan varma uusia kehitysaskelia tulee.
Kyseessä on ilmeinen tarkoitus vaikuttaa euro6-vaatimuksiin. Ovatko vaatimukset kohtuullisia on sitten ihan eri asia.
Kirjoittelin tästä samaisesta aiheesta jo aiemmin. Saksalaiset autoasiantuntijat (myös VW:n joka on johtava diesel-valmistaja)spekuloivat aika paljon noilla uusilla normeilla. Faktaa on, että
- katalysaattorilla ja hiukkassuodattimella varustetun dieselin kulutus nousee yli litralla, samalla jo muutenkin kalliin moottorin hinta nousee edelleen
- jos taas jalostetaan diesel-polttoainetta jatkuvasti puhtaammaksi, sen hinta karkaa (onhan se jo nyt verottomana bensaa kalliimpaa)
- samaan aikaan myös bensiiniautot muuttuvat koko ajan taloudellisemmiksi, bensakoneissa ei vielä laajasti hyödynnetä monia polttoainetta säästäviä ratkaisuja
- ero kulutuksissa on pienten autojen, joita suurin osa autoista kuitenkin on, kohdalla on tuolloin desien luokkaa tai jopa bensakoneiden eduksi lämpimissä maissa, jolloin ei ole mitään järkeä maksaa useita tuhansia euroja enemmän diesel-autosta joka vie vielä kallista polttoainettakin.
- hybrideissä ei ole mitään järkeä käyttää dieseliä, koska bensahybridillä saadaan kulutukset riittävän pieniksi ilman hiukkas- ym. päästöjä ja monimutkaisia suodattimia
On jo aikakin päästä dieseleistä, sillä
- ne eivät lähde talvella käyntiin
- ne pöllyttävät syöpää aiheuttavia partikkeleita ilmaan
- ne pitävät ronklottavaa ääntä
- ne haisevat pahalta
- ne ovat kalliita hankkia
- ne ovat kalliita korjata
- niiden suorituskyky on heikko hintahaitarin maltillisessa päässä jääden jälkeen edullisimmista bensakoneista
- dieselmoottori tärisyttää koko autoa
...kunnes seuraava öljykriisi pakottaa miettimään polttoaineen säästökeinoja.
Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että liikenteen osuus kokonaisenergiasta kuin myös päästöistä on kovin vähäinen, henkilöautoliikenteen vielä pienempi. Kriisin sattuessa suurimmat säästöt tulisivat kuitenkin teollisuudelle ja energiasektorille. Henkilöautoliikenteellä ei ole käytännössä kokonaisöljynkulutuksen kannalta kovin suurta väliä, kulki se sitten nykytekniikalla bensalla tai dieselillä. Ainoa ero on se, että dieselin hiukkas- ja typenoksidipäästöt ovat suuremmat. Henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöillä ei ole eurooppalaisella kalustolla myöskään mitään merkitystä, päästöistä ylivoimainen valtaosa syntyy raskaassa teollisuudessa, voimaloissa, raskaassa liikenteessä ja kuljetuksessa jne. Sinne en ole juuri vastaavia EUROnormeja nähnyt, paitsi tämä Kioto-pelleily, joka siirtää vähäpäästöisen nykyaikaisen suurteollisuuden sinne missä ei normeja ole...
Esim. Suomen teollisuuden, turpeen, öljyn ja hiilenpolton, laiva- ja lentoliikenteen ja maantiekuljetusten mittakaavassa on ihan sama, ajammeko me näillä keskimäärin 8 litraa sadalla vievillä henkilöautoilla vai emme. 1 teräs- tai nikkelitehdas siirrettynä Kioton ansiosta Venäjälle tuottaa moninkertaisesti hiilidioksidia verrattuna yksityisautoiluun Suomessa.
- ne eivät lähde talvella käyntiin
- ne pöllyttävät syöpää aiheuttavia partikkeleita ilmaan
- ne pitävät ronklottavaa ääntä
- ne haisevat pahalta
- ne ovat kalliita hankkia
- ne ovat kalliita korjata
- niiden suorituskyky on heikko hintahaitarin maltillisessa päässä jääden jälkeen edullisimmista bensakoneista
- dieselmoottori tärisyttää koko autoa
Minkähän vuosikymmenen dieselillä sitä ollaan ajeltu?
Meidän taloudessa on ollut dieselauto vuodesta -96, eikä ole kertaakaan jäänyt pakkasen takia käynnistymättä. Volvo 850 TDI Tärähti käymään -30 lämpötilassa laakista ilman lämmitystä.
Nykyisen dieselauton (BMW 530d) perästä ei edes näe savua, uudessa Bemarissa on luovuttu alaspäin käyristä putkenpäistäkin, sieltä kun ei tule enää perää likaavia partikkeleja juurikaan. Tämän tarkempia tietoja minulla ei valitettavasti ole. Ja perunalastut aiheuttavat kuulemma kanssa syöpää, ethän vaan syö niitä?
Yhteispaineruiskudieselit käyvät jo siististi, varsinkin jos syintereitä on enemmän kuin neljä. Tuo BMW:kin pitää lähinnä melkoisen miehekästä ääntä. Eikä se Volvon vitosen murinakaan hassumpi ollut, vaikkei vielä yhteispaineruisku ollutkaan.
Eipä noista häävimmin hajuja ole tullut. Jotkut vanhat -80 luvun dieselit vielä haisevatkin.
Kalliita hankkia... Kuluttavat kuitenkin niin vähän, että jos vähänkään enemmän ajaa, maksaa dieselauto itsensä takaisin piankin. Niin ja jälleen BMW:hen, 530d on halvempi kuin 530i. 0-1000 m kiihdytyksessä i on 0,1 sek d:tä nopeampi, joten kysessä ovat hyvinkin vertailukelpoiset mallit.
Korjata ei noita ole juuri tarvinnut, Volvolla meni 444 000 tkm ilman moottorin korjauksia. BMW:hen on tarvinnut yksi ruiskutuspumppu uusia, se maksoi muutaman satkun. Totta kyllä, että dieseleissä on monimutkaista tekniikkaa aika lailla.
Hintaluokan maltillisen pään dieseleihin en ole juurikaan tutustunut, mutta tuo faijan BMW lähtee 0-100 km/h 7,8 sek. Ei se nyt ihan laiska ole. Ja kulutus matka-ajossa alle 6 l/100 km. Uudempi E60 530d 7,1 sek, 535d 6,5 sek. Saksassa kuulemma noilla lastutetuilla dieseleillä viedään M5:sia ylämäkikisoissa autobahneilla 6-0.
juu, kyllä se diesel tärisee, BMW:n koneen päälläkään ei pysynyt kolikko pystyssä kuin kolme sekuntia, kun piru ronksottaa tyhjäkäyntia 600 r/min. Suoralle kutoselle tasainen käynti on luonteenomaista, nelimukiset hieman täridevät, mutta eivät nyt häiritsevästi sentään.
Niin juu, minä ajelen kyllä bensalla.
Elekee sitten vetäkö herneitä pahasti sieraimiin, vaikka vähän saattoi tulla paatoksellista tekstiä.
EDIT: Perhana, uutena käyttäjänä en ollutkaan perillä, että tuon kirjoittaja onkin ilmeisesti vain trollipeikko. Osu ja uppos.
[quote title="25.04.2005 klo 22:13 Anders-Simo kirjoitti"]
On jo aikakin päästä dieseleistä, sillä
- ne eivät lähde talvella käyntiin
* Miksi Pohjois-Lapissa 80% ajoneuvoista ovat dieseleitä? Rekat, linja-autot, pakettiautot, taksit ym. ym. eivät koskaan jäädy tielle, ei edes -40 asteen pakkasella. Selitä miksi?
- ne pöllyttävät syöpää aiheuttavia partikkeleita ilmaan
* Niin tekee tupakka ja moninverroin enemmän. Myöskin aurinko aiheuttaa syöpää ja lukemattomat muut aineet.
- ne pitävät ronklottavaa ääntä
* Ai?
- ne haisevat pahalta
* Se on henkilökohtainen näkemys, ei voi yleistää nettitrollin nokkaa tähän.
- ne ovat kalliita hankkia
* Tämä koskee vain Suomen verokäytäntöä.
- ne ovat kalliita korjata
* Kumma juttu, n. 1,2 mio km on dieselajoneuvoilla tullut ajettua. Merkistä riippumatta yhdenkään moottorissa ei ole ollut koskaan vikaa. Olen säästänyt valtavasti korjaus- ja huoltokuluja bensamoottorisiin verrattuna.
- niiden suorituskyky on heikko hintahaitarin maltillisessa päässä jääden jälkeen edullisimmista bensakoneista
* Mitä erikoista merkitystä sillä on Suomen alhaisilla nopeuksilla?
- dieselmoottori tärisyttää koko autoa
* Tämäkin on uutta minulle. Olisiko nettitrollin päiväuni?
Ei dieselit mihinkään katoa, päinvastoin. Taikasanahan on raskas liikenne. Täällä ei bensamoottorisilla ajoneuvoilla tavaraa pystytä kuskaamaan ja nyt alkaa jo Suomen osalta olemaan kipurajat pa hinnoissa. Isot maat kaatavat moiset säästörajat ennenmmin kuin laittavat tuhansia kuljetusalasta elantonsa saavia ihmisiä kilometritehtaalle järjettömien kustannusten takia (jotka he itse päättävät tai sitten eivät Euro normistolla) ja kukaanhan ei taida tykätä, että kaikkien tuotteiden hinnat alkaa nousta löpön hinnan ansiosta. En minä ainakaan.
Ammattiliikenteeltä diesel vero pois ja polttoaineveroa voisi yleisestikin tarkistaa, ei ole pakko riuduttaa tätä maata hengiltä sen elämänlankaa pusertamalla.
Ps. SDP:hän oli isoin puolue?
Pps. Ja joku kait nyt veti herneen nenään?
Kunpa se vain menisikin näin. Nyt tämä Euroopan taloudellinen itsetuhokehitys vaikuttaa täysin toisenlaiselta. Eiköhän tämä Suomenkin logistiikka siirry hiljakseen lähes 100% venäläisiin käsiin, niiiden kun ei tarvitse veroja, sivukuluja ympäristömaksuja ynnä muita maksella. EU varmasti säätää vielä tähänkin kuin naulaksi arkkuun jonkun ympäristöhaittaveron EU-kilvissä oleville ajoneuvoille, jonka jälkeen ne siirretään Venäjän, Ukrainan, Romanian jne rekisteriin ja ajellaan kuten ennenkin. Vihreät ovat varmasti kuitenkin vankasti sitä mieltä, että ympäristö voittaa kuten päästökaupassakin. Missään vaiheessa ei ole tullut mieleen katsoa mitä todellisuudessa tapahtuu.
Kyllä Ranskan, Saksan ja Ison Britannian rekkamiehet on liittoineen niin kova sana, että siellä ollaan heti barrikaadeilla ja tiet tukossa kun saavat vihiä moisesta. Suomestahan tätä ei voida hallita, mutta onnesta ne keskieurooppalaiset työntekijät ja yrittäjät pitää vielä yhtä linjaa oman alansa työpaikkojen suhteen, vaikka täällä sitä päättäjien painostusta ei osattaisikaan. Ei ne päästä rapapalkkaista Vladimiria ajamaan omia eväitään ympäri eurooppaa.
On jo aikakin päästä dieseleistä, sillä
- ne eivät lähde talvella käyntiin
* Miksi Pohjois-Lapissa 80% ajoneuvoista ovat dieseleitä? Rekat, linja-autot, pakettiautot, taksit ym. ym. eivät koskaan jäädy tielle, ei edes -40 asteen pakkasella. Selitä miksi?
Heh, olen kuullut, että joskus siperialaisilla pakkasilla koneet on jätetty käymään yön yli. Jos suodattimissa on lämmitys, niin ei tarvitse murehtia, meneekö polttoaine niistä aamusella läpi.
spekuloivat aika paljon noilla uusilla normeilla. Faktaa on, että
- katalysaattorilla ja hiukkassuodattimella varustetun dieselin kulutus nousee yli litralla, samalla jo muutenkin kalliin moottorin hinta nousee edelleen
Tähän "faktaan" olisi kyllä kiva saada vähän vahvistusta
Monissa nykyaikaisissa dieseleissä on jo toi hiukkassuodatin ja kulutukset on edelleen siellä 5.5-6 litran tuntumassa. Todellinen vaikutus on korkeintaan noin 0.1l/100km
spekuloivat aika paljon noilla uusilla normeilla. Faktaa on, että
- katalysaattorilla ja hiukkassuodattimella varustetun dieselin kulutus nousee yli litralla, samalla jo muutenkin kalliin moottorin hinta nousee edelleen
Tähän "faktaan" olisi kyllä kiva saada vähän vahvistusta
Monissa nykyaikaisissa dieseleissä on jo toi hiukkassuodatin ja kulutukset on edelleen siellä 5.5-6 litran tuntumassa. Todellinen vaikutus on korkeintaan noin 0.1l/100km
Itse asiassa toyotan D-cat kuluttaa muistaakseni noin puoli litraa enemmän sadalla kilometrillä kuin vastaava kone ilman d-catia, ja d-cathan ei ole mikään pelkkä hiukkassuodatin. Ei hiukkassuodatin mikään autuaaksi tekevä asia dieseleissä ole, vaan sitä voisi ennemminkin kutusa seulaksi. Hiukkaspäästöjä se vähentää, muttei poista niitä kokonaan kuten osa tällä palstalla tuntuu kuvittelevan.
Ei tässä asiassa yhden "ennustajan" sana paina mitään!
Raskas liikenne aina laivoja myöten kulkee seuraavat 50 vuotta dieselillä, ja dieseltekniikka kehittyy tästä vielä valtavasti.
Kun dieselboomi henkilöautoissa joskus loppuu tarkoittaa se sitä, että ajetaan polttokennoilla tai muilla ympäristöystävällisillä teknologioilla. Eiköhän Rinaldo Rinolfi vain hae hieman huomiota jotta pääsee uppoavasta laivasta (Fiat) pois, johonkin vastaavaan hyväpalkkaiseen työhön toisen autotehtaan tai teollisuuden pariin. Näin se tänä päivänä tehdään.
spekuloivat aika paljon noilla uusilla normeilla. Faktaa on, että
- katalysaattorilla ja hiukkassuodattimella varustetun dieselin kulutus nousee yli litralla, samalla jo muutenkin kalliin moottorin hinta nousee edelleen
Tähän "faktaan" olisi kyllä kiva saada vähän vahvistusta
Ota bensa-autosta katalysaattori pois - katso mitä tapahtuu kulutuksille. Riippuu koneesta miten paljon vaikuttaa, keskimäärin litran verran. Dieselissä vaikutus jotakuinkin sama, Toyotan D-catillakin vähintään 0,5 litraa. Eikä sekään ainakaan saksalaisten mukaan vastaa päästöarvoiltaan mitenkään varsinaista katalysaattoria.
Hiukkassuodatin ei ratkaise dieselien ongelmia.
Mistä on muuten tullut tälläkin palstalla näkyvä käsitys siitä, että diesel-teknologia on ottamassa jotain huimia edistysaskelia, mutta bensiiniteknologialla ne eivät olisi mahdollisia? Haluaisin tähän hieman perusteluja.
(Hapetus)katalysaattorit muuntavat moottorista poistuneiden pakokaasujen yhdisteitä vähemmän haitalliseen muotoon, esim. häkää hiilidioksidiksi. Millä tavoin katalysaattorin poistaminen vaikuttaisi kulutukseen? Ei ainakaan alentavasti, eikä katsastuksen läpäisystä kannattaisi haaveilla.
Kyllähän sitä kaiken maailman riksoihin vaihdellaan tehoputkia, joiden vastapaine on alempi. Nämä nostavat ehkä tehoa, mutta tuskinpa alentavat kulutusta, koska tarkoituskin on tuottaa enemmän tehoa polttamalla enemmän bensaa. Sama koskee lastuvirityksiä.
Vanhat autot kuluttivat paljon nykyisiä enemmän, vaikka uudet ovat vähäpäästöisiä ja tehokkaampia. Katalysaattorin poistaminen ei ratkaise tämän planeetan ongelmia.
Vanhat autot kuluttivat paljon nykyisiä enemmän, vaikka uudet ovat vähäpäästöisiä ja tehokkaampia. Katalysaattorin poistaminen ei ratkaise tämän planeetan ongelmia.
En tarkoittanut sitä ihan noin. Vanhat autot olivat tietysti syöppöjä, mutta ei se johtunut ainakaan siitä että niissä ei ollut katalysaattoria. Itse asiassa autojen polttoaineenkulutukset eivät enää aikoihin ole merkittävästi pudonneet, mahdollinen pudotus on menetetty ajoneuvojen kasvattamisen, tehon tavoittelun, elektroniikan lisääntymisen, ilmastointien, suodattimien, katalysaattorien ym. myötä.
Modernit katalysaattorit eivät enää lisää kulutusta samalla tavalla kuin ne ensimmäiset. Kuitenkin tämäkin vaikutus on olemassa edelleen. Tottakai, jos otat katalysaattorille suunnitellusta koneesta katalysaattorin pois, niin pudotusta kulutuksessa ei tapahdu. Kuitenkin, jos kone tehdään toimimaan ilman katalysaattoria sen kulutus on pienempi tai vaihtoehtoisesti teho suurempi.
Uudet hapetuskatalysaattorit eivät todellakaan ole muutenkaan ongelmattomia, ne vapauttavat ilmaan platina- ym. yhdisteitä, joiden vaikutuksia terveyteen ei täysin tunneta mutta oletuksena on että eivät ne ainakaan eduksi ole.
Ei maailma parannu katalysaattorit pois ottamalla (vaikka siten säästettäisiinkin n. 5-10% polttoaineenkulutuksessa, siten myös 5-10% öljynkuljetuksissa, 5-10% jalostuskapasiteetissa jne; tämän ilmiön takia jotkut pitävät katalysaattoreita virheellisenä metodina), mutta on aika virheellistä luulla maailman myöskään parantuvan niiden avulla.
No kai dieselin loppu häämöttää tosiaan jos sen hintaa aina vaan hinataan ylemmäs ja ylemmäs!
Sitten loppuu dieselillä ajeleminen.
Sen jälkeen voidaankin armotta nostaa bensiiniautojen ja itse menoveden hintaa - kunhan pysyy edes vähän edullisempana kuin diesel!
Täytyy myöntää, että onpa kiero suunnitelma.
"Vanhat autot kuluttivat paljon nykyisiä enemmän, vaikka uudet ovat vähäpäästöisiä ja tehokkaampia".
En aivan sanoisi noin että vanhat autot kuluttaisivat paljon nykyisiä enemmän koska vielä 1950 -60 luvulla olevissa autoissa useimmissa oli pitkäiskuinen moottori. Tehot eivät tietenkään olleet päätähuimaavia mutta vääntöä sitäkin enemmän. 1970 luvulla kun itse ajokortin sain, kulutus huiteli tuollaiset 7,5 - 10 litran luokkaa bensiiniautoilla ja mielestäni nykyisin ei kulutuslukemat siitä ole suuresti muuttuneet. Toki poikkeuksiakin on.
Jos nyky autoissa tingittäisiin hevosvoimien määrissä ja moottorit tehtäisiin pitkäiskuisiksi, vääntö momentti kasvaisi ja samalla myös polttoaine viipyisi kauemmin sylinterissä ja palaisi täydellisemmin.
En aivan sanoisi noin että vanhat autot kuluttaisivat paljon nykyisiä enemmän koska vielä 1950 -60 luvulla olevissa autoissa useimmissa oli pitkäiskuinen moottori. Tehot eivät tietenkään olleet päätähuimaavia mutta vääntöä sitäkin enemmän. 1970 luvulla kun itse ajokortin sain, kulutus huiteli tuollaiset 7,5 - 10 litran luokkaa bensiiniautoilla ja mielestäni nykyisin ei kulutuslukemat siitä ole suuresti muuttuneet. Toki poikkeuksiakin on.
Jos nyky autoissa tingittäisiin hevosvoimien määrissä ja moottorit tehtäisiin pitkäiskuisiksi, vääntö momentti kasvaisi ja samalla myös polttoaine viipyisi kauemmin sylinterissä ja palaisi täydellisemmin.
Itse uskon, että vanhan corollan kulutus kasvaisi reilusti jos sama moottori laitettaisiin liikuttamaan 2005 mallista corollaa. Asiahan on nimittäin niin, että autojen painot on nousseet vähintään 50% parinkymmenen vuoden aikana. Esim. 1985 mallisen 1,3 L corollan omapaino on vain noin 820 kg. Nykyään 2005 1300 kg molemmin puolin.
Jos tarkastemme auton ympäristöhaittoja kokonaisuutena, niin hiukkaspäästöt ovat vain yksi osatekijä.
Ainakin toistaiseksi autojen hiilidioksidipäästöjä pidetään hiukkaspäästöjä vakavampana uhkana. Niiden suhteen dieselmoottori on ylivoimainen bensiinimoottoriin nähden. Lisäksi, monet jo nykyään käytössä olevat dieselit soveltuvat sellaisenaan biopolttoaineen käyttöön. Käytettäessä biopolttoainetta hiilidioksidipäästöjen kokonaisvaikutus on puhdas nolla - hiilidioksidi otetaan ilmakehästä (öljykasvi yhteyttää), ja päästetään sinne takaisin. Monessako Europopassa myytävässä bensiiniautossa voidaan jo nykyään käyttää biopolttoainetta?
Hiukkassuodatuksen ongelmat ja väite odotettavissa olevasta 100% hinnanoususta ovaty mielestäni ympäristömääräyksiin liittyvää tyypillistä panikointia. Samaa sarjaa kuin ennuste elektroniikaktuotteiden tolkuttomasta hinnanoususta (tällainenkin väittämä esitettiin aikoinaan) siinä tapauksessa, että lyijyn käyttö juotostinassa kielletään.
Mistä on muuten tullut tälläkin palstalla näkyvä käsitys siitä, että diesel-teknologia on ottamassa jotain huimia edistysaskelia, mutta bensiiniteknologialla ne eivät olisi mahdollisia? Haluaisin tähän hieman perusteluja.
No suurin syy on varmasti se, että dieselmoottorin hyötysuhde on parempi kun bensiinimoottorin.
Tilastotietoa:
Corolla 1986 1.8D
Kiihtyvyys 0-100km/h: 14.5 sec
Huippunopeus: 160 km/h
Oma Massa: 970 kg
90 km/h kulutus: 4.3 L/100km
Corolla 2005 2.0 D
Kiihtyvyys 0-100km/h: 12 sec
Huippunopeus: 180 km/h
Oma Massa: 1550 kg
Maantie kulutus: 5.3 L/100km
Miten mahtaisi uusi corolla kulkea ja kuluttaa jos painosta saisi 600 kg pois (lähes 40%) ? Jotain teknistä kehitystä lienee tapahtunut.
Kirjoitan corollasta koska itsellä oli aikoinaan tämä vanhempi malli. Edusti kokoluokassaan suorituskyvyltään (kiihtyvyys, huippunopeus jne.) aikansa dieseleiden huippua.
Ainakin toistaiseksi autojen hiilidioksidipäästöjä pidetään hiukkaspäästöjä vakavampana uhkana. Niiden suhteen dieselmoottori on ylivoimainen bensiinimoottoriin nähden.
En ole mikään bensiinin puolestapuhuja sinänsä. Dieseleillä on omat hyvät puolensa, mutta myös haittansa jotka nekin pitää tunnustaa. Minusta Euroopassa otetaan tämä dieselasia aivan liikaa itsestäänselvyytenä. Biopolttoaineen suhteen olen samaa mieltä kuin sinäkin, se on hyvä osaratkaisu. Mutta määrällisesti koko liikennettä ei liene voida siirtää kulkemaan biolla ja myös bensiiniautoja voidaan merkittävästi kehittää (jopa erittäinkin paljon, jos lasketaan hybridit mukaan). Biopolttoaine olisi myös ympäristön kannalta hyödyllisintä kohdistaa sinne, missä kulutuksetkin ovat suuria, ei siis henkilöautoliikenteeseen vaan raskaaseen liikenteeseen, kuljetuksiin ja teollisuuteen.
Esim. USA lähtee liikkeelle hivenen eri lähtökohdista kuin Eurooppa. En ota kantaa kumpi on oikea(mma)ssa, mutta ei tämä EU:n politiikka mitenkään ongelmatonta ja kattavasti perusteltukaan ole, eikä kriittisiä mielipiteitä juuri käytännössä näy (mikä kertoo jotain keskustelun tasosta yleensä).
USA:n kanta (ja siellä melko yleinen mielipidekin) on, että
* Hiilidioksidi ei ole myrkky.
* Henkilöautoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on vähäinen.
* Hiilidioksidin osuus oletetussa kasvihuoneilmiössäkin on osatekijäluokkaa.
* Kasvihuoneilmiön todistusaineisto ei ole vakuuttavaa, oletusten perusteella luodut tietokonemallit eivät ole riittäviä todisteita koska osa vaikutusmekanismeista ei sisälly niihin. Suuri joukko amerikkalaisia asiantuntijoita on allekirjoittanut vetoomuksen sen puolesta, ettei USA koskaan ratifioi Kioton sopimusta, koska kasvihuoneilmiön tieteellinen todistusaineisto on liian horjuva ja vaikka kasvihuoneilmiö toteutuisikin niin asioita voidaan ratkaista järkevämminkin.
* Bensiiniä syntyy joka tapauksessa öljynjalostuksessa -> niin kauan kuin maailman talous on öljyvetoinen, ajetaan jossain myös bensiinillä. Tähän näkökulmaan sisältyy myös hybridien mahdollisuus: ajetaan vähäpäästöisesti ja käytetään sitä bensiiniä joka joka tapauksessa syntyy (nykyiset SUVithan ilmeisesti kulutuksensa takia pakottavat Amerikassa jalostamaan öljyä vain bensiinin takia, mikä on epätaloudellista).
* USA:n into kulutusrajoituksiin lähtee ensisijaisesti strategisista intresseistä. Siksi siellä tullaan tekemään nopeampia ratkaisuja kulutusasian suhteen kuin Euroopassa. Kohdistuvatko ne liikenteeseen, on eri asia.