Kamerat kaaharien kimpussa

42 kommenttia
«1

Mitäpä mieltä näistä uusista kamerapöntöistä ja niiden käyttämisestä nopeusvalvonnassa.

On kuulemma viimesintä dikikuvatekniikkaa tehokkailla salamilla.
Kuvassa näkyy auto, rekkari, kuski ja sen kaveri. Kaverin naama on kuulemma sutattu kotiin tulevassa versiossa; antaa mahdollisuuden yrittää selitellä jos on ollut hämärillä keikoilla. :wink:
Rekisteriotteen mukaiselle omistajalle lähetetään oheisena kuva koko ajoneuvosta, kuskin naama ja rekkarin kuva.
Digikameralle ongelmallinen rekisterikilven "puhkipalaminen" estetään kuulemma jollain erikoissuodatuksella (?), että kyllä on viimisen päälle kehitelty.

Ainakaan ulkolaisten hurjasteluun ei silti taida tulla muutosta.

  
  • Kameravalvontaa on tullut tieosuuksille jossa on pääsääntöisesti 80 km/h nopeusrajoitus. En ole nähnyt niitä 100 km/h alueilla, ainakaan vielä. En tiedä mikä on perimmäinen tarkoitus. Onko kameravalvontaa olemassa vain liikenneturvallisuuden parantamiseksi? Tähän on liian helppo yleensä viitata tai yhtyä.
    Yhteiskunta ja viranomaiset valvovat tekemisiämme ennen näkemättömän tehokkaasti, missä ajat, mistä ostat, mistä nostat rahaa, kännykän signaalia on helppo seurata, teletunnistetiedot ym.
    Onko tämä turvallisuusajattelua?
    Turvallisempaa olisi ajaa hyvää leveää tietä, esim. moottoritietä halki Suomen. Tämä olisi sitä turva-ajattelua.
    Tullaan kipeään asiaan. Tavaramerkkiini. Keräämällä liikenteestä vuosittain eri veroina ja maksuina € 6 Mrd, josta liikenteeseen palautetaan monen väännön ja käännön jälkeen 0.6 Mrd €. Erotus 5,4 mrd € menee muihin tarkoituksiin, kuten aina ennenkin. Ei Suomi ole Nokiasta riippuvainen, Nokia maksoi yhtiö ja yhteisöveroina 1,1 mrd € ja Nokian henkilökunta € 700 miljoonaa palkka ja tuloveroina. Autoilijat ovat Suomessa paljon tärkeämpi tulonlähde kuin maailman suurimpiin ja kannattavimpiin kuuluva yritys, niin kauan kun se enää on Suomessa.
    Moni liikenneturvaratkaisu on silmälumetta, koska autoilijoille täytyy antaa jotakin joka näkyy. Automaattikamera on yksi hyvä ja näkyvä esimerkki. Se tuo paljon kielteistä palautetta, mutta entä sitten! Siitä puhutaan, ja se näkyy, se on tärkeintä. Se on tutkitusti turvallisuusajattelua.
    Meiltä puuttuu edelleen moottoritieverkosto, se rakentaminen olisi voitu jo aloittaa parikymmnetä vuotta sitten. Työllistävä vaikutus olisi ollut laaja, ja veroina ja maksuina kaikki palautuu aina valtiolle. Lamaa -90 luvun alussa ei olisi ollut.
    En jaksa uskoa, että valtio itsessään on pätkääkään huolissaan liikenneturvallisuudesta. Sitä varten perustetaan eri liikennekomitea jonka tehtävänä on olla huolissaan. Jotain pientä on annettava takaisin ja pidettävä vähän ääntä turvallisuuden puolesta.
    Ajatusleikkinä voisi heittää. Mitä tapahtuisi jos autoilijat todella jättäisivät ajoneuvot seisomaan kuukaudeksi? Silloin alkaisi suuri huoli, rahavirta loppuu. Alkaisi aivan eri kampanjat saada kansalaiset autoilemaan taas. Totuus taitaisi melko räikeästi paljastua. Lypyslehmiä kun ollaan.

      
  • Kaveri sai juuri tuollaisesta kamerasta sakot Hangontiellä.
    Olipa jopa 96kmh 80alueella. Mielestäni suht kohtuutonta antaa tuollaisesta sakot jos keskellä yötä ajaa tyhjällä tiellä.

    No mutta tottakai kaikki viherpiipertäjät on noiden kannalla, kun liikenne on niin vaarallista ja saastuttavaa..
    Teiden parantamisesta ei tietenkään edes keskustella, sillä tärkeämpäähän on hankkia eduskunnan lisärakennuksia ja ties mitä muuta "paskaa" :confused:

      
  • Lainaus:
    08.05.2004 klo 09:16 SixPack kirjoitti
    [1] Tullaan kipeään asiaan. Tavaramerkkiini. Keräämällä liikenteestä vuosittain eri veroina ja maksuina € 6 Mrd, josta liikenteeseen palautetaan monen väännön ja käännön jälkeen 0.6 Mrd €. Erotus 5,4 mrd € menee muihin tarkoituksiin, kuten aina ennenkin. Ei Suomi ole Nokiasta riippuvainen, Nokia maksoi yhtiö ja yhteisöveroina 1,1 mrd € ja Nokian henkilökunta € 700 miljoonaa palkka ja tuloveroina.
    [2] Autoilijat ovat Suomessa paljon tärkeämpi tulonlähde kuin maailman suurimpiin ja kannattavimpiin kuuluva yritys, niin kauan kun se enää on Suomessa.


    [1] Nokiasta puhutaan aivan liian paljon ja siitä tehdään paljon liian suuria johtopäätelmiä... Miettäkää vaikka sitä vouhotusta joka tuli joka kanavalta päivän ajan joka uutisissa, kun Putin oli maininnut Nokian jossakin puheessansa.

    Ensinnäkin on NAURETTAVAA tehdä moisesta uutisaihe. Toiseksi on naurettavaa myös se millaisia johtopäätöksiä ulkomailla Nokia suhteen tehdään: Putin käskee vasallejaan ottamaan mallia Nokiasta ja siitä kuinka pohjoisessakin voidaan menestyä. Elektroniikan tuottaminen ei kuitenkaan ole lainkaan sidottu lämpötilaan toimisto- ja tehdasrakennuksien ulkopuolella: se on enemmän sidottu yhteiskuntaan (mm. työvoiman palkkataso ja pätevän työvoiman saatavuus). Toinen naurettava esimerkki taisi olla, kun jossakin konferenssissa (Alankomaiden tai Belgian suunnalta) tuli esille "Suomella menee hyvin - Suomellahan on Nokia".

    [2] Ei Nokia ole menossa minnekään. Tuloverot ovat pois työntekijältä. Sitäpaitsi Suomessa on insinöörityövoima hävyttömän matalapalkkaista (jopa ennen kuin veroja siitä pois otetaan). Eurooppalainen insinööri ansaitsee 50% enemmän, yhdysvaltalainen 100% enemmän. Kiinassa voisi olla halvempaa, jos pätevää insinööriväkeä olisi... mutta Suomi on kyllä suhteellisen hyvä sijoituspaikka Nokia tutkimustoiminnalle. Varsinainen teollisuustoiminta joitakin prototyyppejä ja koeajolinjoja lukuunottamatta, on jo tänään karannut Aasiaan. Vaikka Suomessa on hävyttömän matalapalkkainen insinööri, on Suomessa kuitenkin hyvätuloinen duunari. Duunarin hommaa kuitenkin osaa kuka hyvänsä riisipellolta nypätty olkihattu, joten sen takia teollisuus katoaa Suomesta.

    Koomista tässä on vielä, että vaikka Suomi on riippuvainen insinööritaitoisista ihmisistä, halutaan korkeasti kouluttautumista rokottaa lainaperusteisella opintotuella. Tämä johtaa helposti siihen, että henkilöt jotka valitsevat korkeamman koulutuksen eivät ole pätevimpiä vaan varakkaimpia. Ja uskokaan pois: porvaristo ei ole tätä ajanut. Vaikuttaa enemmänkin joltakin täysin perättömältä vasemmistolaiskateudelta, jota kyllä aina tässä sosiaalidemokraattisessa kehdossa tuntuu riittävän. Ei mutta ajatelkaan nyt: miksi ainoastaan yliopisto-opiskelua pitäisi nopeuttaa? Miksi amistelijat saisi amistella omaa rauhallista tahtiaan? Luulevatko päättäjät, että yliopistossa on sama määrä opittavaa kuin ammattikoulussa ja siksi nykyiset valmistumisajat selvä merkki velttoilusta?

      
  • Ei Nokian tuotanto täysin ole Aasiaan lähtenyt. Salon tehdasta laajennettiin hiljattain ja sinne on palkattu paljon uutta väkeä. Linjoilta valmistuu mm. Nokian Communicatorit... ja tämä on totta. Nokian työntekijänä olen sen itse nähnyt ja hyvä ystäväni työskentelee juuri ko. linjalla...

    Peruskapulat tulevat sitten muualta.

      
  • Kaksinaamaisuutta todellakin. Muistatteko hetki aikaa sitten Konginkankaan turman. Kova huuto, että tieverkostoa pitää parantaa kun vihdoin sattui isompi mälli. Eduskunta oli huolissaan. Mutta kovimpa äkkiä unohtui. Tiehankkeita on juuri päätetty seisottaa lisää. Se siitä sitten. Polttoaine, käyttövoima ym:t verorahat jotka tulevat autoilusta pitäisi "korvamerkitä" ja vähintään 50% vuosittaisesta verosummasta palauttaa tieliikenteelle. Sen jälkeen ei olisi todellakaan mikään mahdottomuus nostaa tieverkon nomeuksia +20km joka puolella ja moottoriteille reilummin.

      
  • Menitte sivuun asiasta! Otin vain Nokian esimerkiksi, että ymmärretään minkälaisista rahoista puhutaan. Lähdin aamupäivällä Espoosta kohti Lappia, mm. Konginkankaan ohi. Siinä liehuu lippu ja satoja hautakynttilän hylsyjä. Tuli eri fiilis kun näki paikan tunti sitten "livenä".
    Näitä kameroita jatkuu nyt sitten Rantsilasta Liminkaan saakka.
    Tunnen paikat, joten teen väärin, painan kaasua niiden välissä, kuten kaikki muutkin.
    Jos luitte avaukseni hirveen hitaasti, niin täällä niitä traktoreita sitten vasta onkin, ja pimeinä kuravellissä tien päällä!

      
  • Lainaus:
    08.05.2004 klo 15:47 Niki Kari kirjoitti
    Ei Nokian tuotanto täysin ole Aasiaan lähtenyt. Salon tehdasta laajennettiin hiljattain ja sinne on palkattu paljon uutta väkeä. Linjoilta valmistuu mm. Nokian Communicatorit... ja tämä on totta. Nokian työntekijänä olen sen itse nähnyt ja hyvä ystäväni työskentelee juuri ko. linjalla...

    Peruskapulat tulevat sitten muualta.

    Näinpä taitaa olla. Meinasin mainita, että Suomessa Nokia tekee osan suunnittelutyöstä ja valmistuspuolelta Suomessa tehdään prototyyppejä ja "premium-malleja". En tosin tiedä onko muitakin kuin Communicatorit ja onko kaikki Communicatoritkaan. Kuitenkin näiden premium-mallien hinnoissa on niin paljon enemmän tilaa epätaloudelliselle valmistukselle johtuen pienistä tuotantomääristä ja suurista vähittäismyyntihinnoista. Suomessa ilmeisesti myös tehdään teollisuuslinjat perusmallien valmistamiseen: ne suunnitellaan, niillä ajetaan koeajoja ja niitä säädetään. Kun ne on säädetty ja paranneltu toimimaan hyvin => ratkaisu KOPIOIDAAN Aasiassa valmistettavaksi paljon suuremmissa erissä. Tuotantolinjan suunnittelu on siis osittain vielä Suomessa, mutta pystyttämisen ja säätämisen jälkeen tuotantolinja pyöriikin vaikka apinoilla miehittäen. Tämän takia Aasia, jossa ihmisetkin tekevät työtä banaanipalkalla.

      
  • jokseenkin totta. Suunnittelu tehdään Suomessa ja työntekijät ympäri Suomen toimistoja sitten testaa prototyyppejä työsuhdepuheliminaan ennen kuin ne pääsee tehotuotantoon ja markkinoille.

    Salossa valmistuu kaikki komut, sekä tämän lisäksi muistaakseni toista premium-mallia, olisko ollut se 3G-malli, jonka numeroa en nyt muista. 8000 sarjaa taisi kuitenkin olla... Se on vähän uudempi juttu, mutta kaikki komut on valmistettu jo pitkään Salossa. Aasian puolelta tulee mm. 3000 sarjaa...

    EDIT: Mutta tosiaan jos ei ihan sivuun aiheesta mennä, niin tosiaan selvästi on huomattavissa se seikka, että kun lehdistö unohti konginkankaan, unohtui myös eduskunnan puheet tieverkon kehittämisestä ja suunta jatkuu vaan alaspäin. Edes tämmöinen tapahtuma ei näköjään muuta asioita miksikään. Itsekin kuukausi takaperin ajoin konginkankaan tiellä ja täytyy sanoa, että onhan se aika urautunut eikä mitenkään priimakunnossa...

    Mielestäni on aika käsittämätöntä, että nekin vähät rahat, mitä on, käytetään pönttöihin ja kameroihin. Sitten alennetaan nopeusrajoitusta niin maailma on taas parempi, kun oikeasti pitäisi parantaa tien kuntoa. Nopeusrajoitusten nostamisesta ei voida puhua ennen, kuin teiden kunto on saatu sille tasolle, jolla sen kuuluisi olla kun verrataan mitä autoilijat huristelustaan valtiolle maksavat.

    [Niki Kari muokkasi tätä viestiä 08.05.2004 klo 21:50]
      
  • Niin kauan kuin on esim. TeeCeen tyyppisiä ihmisiä päättämässä liikenteestä, niin tilanne vain huononee ja huononee.
    Teiden huonon kunnon vuoksi vaaditaan alhaisempia nopeuksia joka taas aiheutaa sen, että tien kunnossapito ei vaadi enää sen alkuperäisen nopeuden mukaista laatua / hoitoa, vaan "vähäiset" rahat voidaan siirtää vaikka politiikan tekoon ja / tai pskn puhumiseseen arkaadianmäellä, kaikenmaailman roosien ja tonien toimesta.
    ( eihän sellaiselta porukalta voi mitään järkevää syntyä ? )
    Rahat ohjataan vaikka liito-oravan suojeluun.
    Autoilun verotuksesta pitäisi tehdä tulosvastuullinen liikelaitos, jolloin kaikki siihen liittyvät verot käytettäisiin autoilun tarkoituksiin.
    Tai edes lähes.
    Samoin kaililla muillakin aloilla.
    Joka ei omillaan pärjää lopetetaan. Niinhän se on liike-elämässäkin.
    Autoilun lypsäminen saisi loppua.

    [il Diavolo muokkasi tätä viestiä 10.05.2004 klo 14:50]
      
  • ”Niin kauan kuin on esim. TeeCeen tyyppisiä ihmisiä päättämässä liikenteestä, niin tilanne vain huononee”

    Sanoin haluavani parempia teitä, tosin sanoin myös, että ne eivät juurikaan paranna turvallisuutta, jos kuskit eivät siitä välitä. Oletko eri mieltä?

    Sanoin haluavani korkeampia rajoituksia, tosin sanoin myös, että ne, jotka eivät pysty uusien rajoitusten mukaan ajamaan, pitää saada muuttamaan tapansa tai pois liikenteestä. Oletko eri mieltä?

    ” Teiden huonon kunnon vuoksi vaaditaan alhaisempia nopeuksia…”

    ”… tien kunto ei vaadi enää sen alkuperäisen nopeuden mukaista kuntoa / hoitoa…”


    Tarkoitatko, että vaaditaan alhaisempia rajoituksia? Olen seurannut lehdistä ja TV:stä keskustelua ja olen havainnut yhden tällaisen kommentin, joka jatkui, että ”samaan tulokseen päästäisiin myös nykyisiä rajoituksia noudattamalla”. Tuon kommentin jälkeiset tapahtumat osittivat, että kysymyksessä oli Tiehallinnon keino saada yleisön tukea (oikeutetuille) vaatimuksilleen tiemäärärahojen lisäyksestä.

    Kirjoitanko niin pitkiä juttuja että tarkkavaisuutesi ei pysy yllä vai onko ulosantini epäselvää, kun kerta toisensa jälkeen sanot minun sanoneen lähes tarkalleen päinvastaisia asioita, kuin olen sanonut. Oikein siteeratut kohdat ovat niin irrallaan yhteydestään, että niidenkin merkitys kääntyy päälaelleen. Sama on toistunut usein, joten jokin meidän kommunikoinnissa mättää.

    Voiko olla niin, että koska teen sinulle hankalia kysymyksiä aiheista, joita et pysty perustelemaan, koet minut epämiellyttäväksi tyypiksi eikä sellaiselta voi tietenkään tulla mitään hyvää ajatusta. Jos kirjoittaisit kommenttini niin kuin ne olen sanonut, et voisi perustella typeryyttäni tarpeeksi sitovasti ja niinpä sinä muutat kommenttini.

    Tähän viittaa sekin, että eräässä keskustelussa moitit minua tosikoksi, kun en ymmärrä sinun kommenttejasi liikenneturvallisuudesta leikiksi vaan tuon aina ikävät faktat mukaan keskusteluun. Nähtävästi arvostamme tietoa eri tavalla, minä vain luen sen ja muutan käsityksiäni tarpeen mukaan, sinä muokkaat tiedot sopimaan paremmin mielipiteeseesi.

      
  • Hen. koht. tuntuu ikävältä, kun kylmä kone vahtii tekemisiäni, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Kaikista liikenneturvallisuutta parantavista keinoista on liikennerikkeitä tekevien kiinnijäämisriskin kasvattaminen kaikkein tehokkain. Poliisien määrää ei tulla lisäämään, vaikka se varmasti paras tapa olisikin, jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat kameravalvonta tai alistuminen rikollisten edessä.

    Kameravalvontaa vastustavat esittävät kaksi pääargumenttia; se loukkaa kansalaisoikeuksia tai se ei ole tehokasta. Mutta kansalaisoikeutta loukkaa sekin, että rikolliset tappavat ihmisiä teillä ja kameravalvonnan tehosta on vankkaa näyttöä. (Kolmaskin argumentti on, joidenkin mielestä liikenteessä saakin kuolla ihmisiä, mutta se on arvostuskysymys, joten en puutu nyt siihen)

    Liikenneturva: Englannissa ja Norjassa kiinteät ylinopeuskamerat ovat vähentäneet henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia noin 20% silloin, kun kameran sijainti on täyttänyt vaaditut kriteerit. Kameran paikkaa varten tarkkaillaan ajonopeuksia, analysoidaan onnettomuuksia, selvitetään asukkaiden asenteita, seurataan mediaa ja lasketaan kustannushyötyvaikutuksia.
    Australiassa 75% asukkaista tuki 60 km/h- ja 80 km/h- sekä 72% 90 km/h- ja 100 km/h-nopeusrajoitusalueilla kiinteiden kameroiden asennusta. Kamerapaikoilla ylinopeudet vähenivät 35% ja yli 10 km/h:n ylinopeudet vähenivät 15%. Keskinopeudet laskivat noin 10 km/h eli noin 10%. Joillakin teillä nopeusrajoitusten ylittäminen on vähentynyt Australiassa jopa 75%.
    Eräällä valtatien 5 km osuudella sattui ennen kahden kameran asennusta 5 vuoden aikana 78 kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Kameroiden asentamisen jälkeen onnettomuuksia ei ole toistaiseksi sattunut yhtään. Yhdessä Australian osavaltiossa, jonka asukasluku on runsas 6 milj. (New South Wales), kuoli tai loukkaantui 4592 ihmistä ylinopeuden seurauksena vuonna 1999.
    Yhdysvalloissa Kaliforniassa Oxnardin kaupungissa kolarit saatiin vähenemään, kun liikennevaloihin asetettiin kamerat. Punaista päin ajaneitten määrä ja samalla kolarit vähenivät seuraavasti: kaikki kolarit 7%, henkilövahinkokolarit 29% , nokka- ja kylkikolarit 32% , nokka- ja kylkikolarit, joissa henkilövahinkoja, 68%.


    Ainakin Ruotsi, Ranska, Italia, Tanska, Saksa ja monet muut lisäävät kameravalvontaa moninkertaiseksi nykyisestä lähitulevaisuudessa, eli vaikka Seuraaja sitä epäilikin, kyllä kameravalvonta puree ulkomaisiinkin hurjastelijoihin, tosin ei heidän ajaessaan Suomessa.

    Suomessa saatujen kokemusten mukaan henk. vahinko-onnettomuudet vähenevät 20-30 % kameravalvonnalla, eli teho on sama kuin muuallakin maailmassa.

    Uusin ja paras ase on liikkuva kameravalvonta. Helsingissä oleva ensimmäinen auto paljasti yhdeksässä tunnissa 1200 rikkomusta. Systeemi on kuin tavallinen tolppakamera, mutta se on sijoitettu pakettiautoon.


    [TeeCee muokkasi tätä viestiä 10.05.2004 klo 14:43]
      
  • Tehokastahan tuo kameravalvonta yleensä lienee, rauhoittaa menoa, vaikka monesti esim. Turusta Stadiin päin tullessa näkeekin, että tolppien kohdalla hiljennetään ja tolppien välit päästellään selvästi vauhdikkaammin.

    Kameravalvonnan mielekkyys ja ylinopeuksia ehkäisevä vaikutus tosin kärsii, jos on selkeästi huomattavissa, että kameroita ei jonkin tieosuuden tolpissa ole. Esim Hyrylä-Hyvinkää välille syksyllä tulleiden kameratolppien "ikkunat" olivat talvella lumipyryjen jälkeen viikkoja lumesta ummessa. Tuskinpa yhdessäkään tolpassa kameraa oli. Toisaalta silloin, kun tolpan ikkunat ovat puhtaat ei välttämättä tee mieli kokeilla onneaan...

      
  • Lainaus:
    10.05.2004 klo 14:02 TeeCee kirjoitti
    [1] Hen. koht. tuntuu ikävältä, kun kylmä kone vahtii tekemisiäni, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Kaikista liikenneturvallisuutta parantavista keinoista on liikennerikkeitä tekevien kiinnijäämisriskin kasvattaminen kaikkein tehokkain. Poliisien määrää ei tulla lisäämään, vaikka se varmasti paras tapa olisikin, jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat kameravalvonta tai alistuminen rikollisten edessä.

    [2] Kameravalvontaa vastustavat esittävät kaksi pääargumenttia; se loukkaa kansalaisoikeuksia tai se ei ole tehokasta. Mutta kansalaisoikeutta loukkaa sekin, että rikolliset tappavat ihmisiä teillä ja kameravalvonnan tehosta on vankkaa näyttöä. (Kolmaskin argumentti on, joidenkin mielestä liikenteessä saakin kuolla ihmisiä, mutta se on arvostuskysymys, joten en puutu nyt siihen)



    [1] Mitä pahaa on rikollisten edessä alistumisessa? Onhan jo tänä päivänä luovuttu toivosta kitkeä liikenteestä juopuneena tai varastetulla autolla liikkeellä olevat. Vai olisiko näidenkin rikollisten edessä alistuminen ollut väärä päätös - olisiko nykyinen linjaus sittenkin väärä?

    [2] Tehokasta se on jaettujen sakkojen määrässä, mutta kuinka paljon ne edistävät turvallisuutta, on eri asia. Jos ne valvovat punaisiin ajamista niin varmana edistävätkin turvallisuutta - jos ne valvovat bussikaistan väärinkäyttöä tai ylinopeuksia Takahikiällä voi tavoitteet onnettomuuksien minimoimiseksi saavuttaa vähemmän konkreettisia tuloksia.

    Onko tehokkuus mitattava sakkojen määrässä? Jos on: niin totta ihmeessä nykyinen käytäntö esim. käyttövarkailijoiden kohdalla on perusteltavaa - heitä kun ei voida sakottaa tien päällä hallinnollisin perustein vaan heidän käsittelynsä on törkeydessään sitä luokkaa, ettei heitä voida rankaistakaan ilman kunnon perusteita. (Ja kun lopulta rankaistaan ovat he tuomiolla jo yli 100 varkaudesta ja rangaistus on todennäköisesti ehdonalaista, sakkoa ja korvausvaatimus, jota hän ei maksa. Täten kameraan Takahikiällä ylinopeutta ajaneen sakottaminen lienee aivan kohdallaan, jottei lain uskottavuus kärsisi... vai onkohan sittenkään?)

    Pitääkö poliisin toiminnan tehokkuutta arvioida samoin kuten jonkin yrityksen liiketoimintayksikön tehokkuuttakin? Vai onko poliisilla yhteiskunnan toiminnan turvallisuutta valvovana elimenä jokin muu, syvempi tarkoitus kuin maksimoida rikesakkojen määrä?


    Se on kumma, että kun onnettomuusraporteista näemme jo perssilmillämmekin, että se on täynnä 2 promillen humalassa ajaneita niin siitä huolimatta:
    1) luulemme, että ratkaisu ongelmaan on nollatoleranssi (vaikka alle 0,5 promillen humalassa korrelaatio onnettomuusalttiuden kohdalla on hyvin vähäinen)
    2) emme reagoi edes niihin 2 promillen humalassa ajaviin asian vaatimalla vakavuudella.

    Samaten näemme helposti onnettomuusraporteista, jollaisia esim. Moottori-lehdestä löytää (ja joihin olen itsekin usein viitannut, TeeCee jopa vastakommentoinut, kuitenkaan koskaan raportteja lukematta ja jopa luullen niiden olleen tilastoja eikä yksityiskohtaisempia raportteja eritellen kustakin onnettomuudesta), että ylinopeuden ollessa todennäköinen aiheuttaja onnettomuudelle, on ylinopeutta useimmiten ollut >> 20 km/h. Ylinopeus on toki monesti läsnä pienissäkin määrin (esim. < 5 km/h), mutta omasta mielestäni todellinen syypää kolariin on ollut tällöin esimerkiksi se kuorma-auton eteen ajanut eläkeläismies - vaikka kuinka olisikin kuorma-auto ajanut rajoitinta vastaan hienoista rakenteellista ylinopeutta. Luonnollisesti liikenneturva on kuitenkin tyytyväinen, koska tästä saadaan KORRELAATIOTA vaikka implikaatio puuttuukin. Eli saamme "määrittelemätöntä" syy-seuraus-suhdetta vailla suuntaa ja aavistusta aiheuttajasta. Ehkä aiheuttaja on se, että kuorma-autojen (lievä) ylinopeus on enemmän sääntö kuin poikkeus ja kuorma-auton alle jääminen tuottaa helpommin ruumiita kuin toisen henkilöauton alle jääminen. Useimmitenhan kuolonkolareissa "sokean" papan kanssa on osallisena kuorma-auto, joka ei (itsestään selvästä syystä) ehdi reagoida ennalta hyvin hankalasti arvattavaan eteenkiilaukseen.

    Entäpä nuo käyttövarkaudet? Poliisi on niistä vielä vähemmän kiinnostunut kuin rattijuopoista. Miksi kummassa? Moottori-lehden tutkijalautakuntaraporteista käy ilmi, että moni onnettomuus on tapahtunut ajettaessa varastetulla autolla. Ei voi olla löytämättä korrelaatiota tästä. Mistä implikaatio? Todennäköisesti poliisia pakenemisesta, yleisestä "ei ole penniäkään kiinni (ei ole mun auto)"-asenteesta, alkoholista (usein mutta ei aina osallisena yhdessä autovarkauden kanssa), testailunhalusta (moni meistä joskus testaa autoaan, autovarkaalla vaan auto vaihtuu niin usein)... Siitä voi valita mistä syy-seuraus-suhde johtuu. Uskon, että todisteet syy-seuraus-suhteen laadun suhteen on kuitenkin ilmeisempi kuin ylinopeuksien kohdalla (jos rajoitutaan hyvin vähäisiin ylinopeuksiin).

    TeeCeelle (miksi ei muillekin):
    Mikä on mielestäsi TEHOKKAIN saavutus poliisilta (nämä eivät toki ole toisiansa poissulkevia, mutta haluan vain tietää arvomaailmasi ja käsityksesi poliisin tarkoituksesta):
    A) estää YKSI kuollut (puuttumalla rikoksiin, jossa syylliset ovat maksukyvyttömiä sekä suorittamalla liikennevalvonta paikossa, joissa potentiaalisilla rikkomuksilla on vakavat seuraamukset, mutta jossa tiedetään rikkomusten olevan hyvin harvinaisia)
    B) jakaa miljoonan euron edestä sakkoja (liikenteenvalvonta paikalla jota on hyvä valvoa)
    C) parantaa turvallisuuden tunnetta (saada kansalaiset tuntemaan olonsa turvalliseksi vaikka mikään ei olisi muuttunut: julkisuustempaukset, lyhytkestoiset kampanjat, "tehostaminen", jne).


    (Kerpel... varmaan ties kuinka mones kerta kun korjaan viestiä. Ensin postaa, sitten muokkaa poistaen ruksi kohdasta "Käytä graafisia hymiöitä viestissä" ja huomaa kirjoitusvirheitä, muokkaa, toteaa hymiöiden tulleen takaisin, muokkaa ja poistaa ruksin uudestaan... ei todellakaan hymyilytä tuo oletusarvoinen ruksi p3310-hymiöiden valintalaatikossa.)

    [whiic muokkasi tätä viestiä 10.05.2004 klo 18:34]
      
  • Sakkojen tehokkuudesta: sakot eivät ole itseisarvo, vaan väline. Kiinnijäämisriskin on havaittu olevan tehokkain väline muutettaessa vaarallisesti ajavien ajotottumuksia, lisäksi tämä on vaikuttanut eniten nuorten ajotapoihin (Turun YO/Inkeri Salo). Mitä enemmän sakkoja, sitä enemmän kiinnijäämisiä ja sitä enemmän ajotavan muutosta.

    Sakkoihin on vaikea suhtautua kylmän puolueettomasti, koska kaikilla varmaan asiaan liittyy ikäviä tunteita. Samoin hammaslääkäri on monelle ikävä paikka, siellä sattuu. Molemmat kuitenkin vain jälkikäteen toteavat tapahtuneen mokan ja mokan tekohetkellä poliisi tai h-lääkäri eivät olleet läsnä. Jos on miestä elää omilla säännöillä pitää olla myös miestä vastata sen ikävistäkin seurauksista.

    ” Se on kumma, että kun onnettomuusraporteista näemme jo perssilmillämmekin, että…)

    Minusta taas on kumma, että Moottorilehtiä selaamalla pystyy hankkimaan asiasta paremmat tiedot kuin esimerkiksi samaan aineistoon (12:n vuoden ajalta) kuukausia päätyökseen tutustunut ammattimainen tutkija. Itseluottamus on ihan hyvä asia ja voithan sinä ollakin niin pätevä, mutta minä en tunne sinun pätevyyttäsi.

    Tiedemaailman sisäinen kritiikki taas paljastaa huuhaan nopeasti, eikä sellaista ole Turun YO:n tutkimuksesta kuulunut. Päinvastoin, se pitää hyvin pitkälle yhtä vastaavien ulkomaisten ja suomalaisten tutkimusten kanssa. Toistaiseksi en siis käytä sitä perssilmääni (siis lukemiseen, muuten kyllä) vaan tukeudun muiden tietoihin.

    Jos puhuisimme sähkötekniikasta tai Triumphin kytkimestä, pistäisin enemmän arvoa sinun kuin jonkun liikennetutkijan puheille. Eikö tämä kuulosta järkevältä?

    ” Mikä on mielestäsi TEHOKKAIN saavutus…”

    Kysymyksesi on kompa, sillä B ja C eivät ole saavutuksia vaan tekoja, joilla tosin VOI olla joku vaikutus, mutta sitä me emme tiedä. Ainoastaan A on saavutus, yksi henki on säästetty. Eli valitsen A:n.

      
  • Jos sakot palautetaan sivistysmaiden tasolle, niin minulle on ihan sama jos kameroita tulee lisää.

    Mutta niin kauan kuin sakot ovat täysin laillinen ryöstöoperaatio, niin kameravalvonta on pelkkää rahastusta.

    Miksi nämä meidän kateelliset demarit eivät laita sakkopistejärjestelmää käyttööön suomessa? Se on käytössä kaikissa autoilun sivistysmaissa, englannissa, saksassa, italiassa, ranskassa jne.

    Ei ihme että Piipot ja muut vie firmansa pois Suomesta, kun täällä yritetään verottaa ja sakottaa kaikki menestyvät hengiltä.

      
  • Olen samaa mieltä pistejärjestelmän eduista. Jos on ongelmia liikenteessä pärjäämisen kanssa, pitäisi rajoittaa siellä oloa napsimalla pisteitä eli ajo-oikeutta. Rahasakolla ikään kuin oikeutetaan epäsosiaalinen käytös liikenteessä, kunhan maksaa siitä. Ajo-oikeus lähtee vain, jos hölmöilee kolme kertaa vuoden tai neljä kertaa kahden vuoden sisällä, jos oikein muistan. Nykyisellä kiinnijäämisriskillä täytyy olla varsinainen Al Capone, jos tuohon yltää.

    Mielipiteeni oikein alleviivaa tuo viimeinen virkkeesi, siinähän sinä rinnastat sakon ja verot. Sen voi ymmärtää niinkin, että kun molemmat maksaa, saa elää Suomessa. Sakon varsinainen tarkoitus kuitenkin on viestittää, että jos rikkoo lakia, kärsii. Eli sakon lain noudattamiseen motivoiva vaikutus on hävinnyt.

    Tämän huomasivat varmaan päättäjätkin, kun keksivät tuloihin sidonnaisen sakotuksen, mutta nyt pitää joko progressiota kasvattaa tai keksiä uusia konsteja. Mielestäni jälkimmäinen konsti on parempi, autottomuus pelottaa enemmän kuin rahan menetys. Ajo-oikeuden takaisin saantiin liittyy sanomissasi maissa erilaisia kursseja ja psykologisia testejä, jolloin ehkä osa hulluimmista poistuu teiltä pysyvästi.

      
  • Kameratolpat ilmeisesti nöyryyttävät tietynlaisia ihmisiä. Sillä ne ovat kuin linnunpelättimiä. Ikävän persoonattomasti ja vähäeleisesti ne kykenevät estämään ei-toivottavan toiminnan.
    Niille ei voi sanoa vastaan:"Ettekö tiedä kuka minä olen! Sitäpaitsi tienaan n (satunnaisluku 2-500) x enemmän kuin sinä ja parisi! (Ja siksi en oikeastaan ansaitsisi tätä sakkoa lainkaan. Puhumattakaan että se on vielä suhteutettu n-kertaisiin tienisteihini.)"

    Kun sittten (radiomainosten) Honda-miesten ja Camel-miesten on hankala kulkea poluillaan omia nopeuksiaan, rupeaa ahdistamaan ja ärsyttämään.

      
  • Jep, keskusteluissa käy usein, että toinen puhuu aidasta ja toinen seipäistä. Kun keskustellaan onnettomuuksien määristä, voi yhdeltä ja samalta keskustelijalta tulla perusteluksi, että tilaston tiedot on kerätty väärin, tilastoa on vääristelty tarkoitushakuisesti, tilaston tulkinta on väärä ja tilaston uhrien lukumäärä ei ole kovin iso. Nämä on poimittu käydyistä keskusteluista samalta kommentoijalta.

    Jotkut näistä voi pitää paikkansa, mutta todennäköisesti ei kaikki. Ei esim. ole loogista väittää, että uhrien määrää on liioiteltu ja samaan aikaan sanoa, että uhrien määrä ei ole kovin suuri. Mukana on siis myös todennäköisesti vääriä perusteluita. Mitään noista ei toisaalta ole voitu todistaa oikeaksi perusteluksi. Jos oma usko riittäisi todistukseksi, olisivat kristittyjen, muslimien, hindujen, atsteekkien, tolteekkien, muinaisten suomalaisten, viikinkien jne. jumalat kaikki olemassa. Tahko voi olla jäässä ja veivi voi olla paskassa, mutta on epätodennäköistä, että tämä tapahtuu yhtä aikaa.

    Jos minua pyydettäisiin pilkkomaan puita ja sanoisin, että selkäni on kipeä, kädessäni on rakko, minulla on flunssa, polttopuita on jo tarpeeksi ja että minulla on kiire lenkille, olisi aika selvää, että minä en halua pilkkoa puita. Keskustelua ei siis kannattaisi jatkaa kyselemällä paljonko minulla on kuumetta tai missä satutin selkäni, vaan pitäisi keskustella, miksi työnteko on minusta niin vastenmielistä. Koska laiskuus ei ole ihmisessä kovin ihailtava luonteenpiirre, toistelisin todennäköisesti jo sanomiani syitä myöntämättä laiskuuttani. Kun vaihdamme tähän muutaman sanan, saamme kaavan monelle liikenneaiheiselle keskustelulle.

    Kysyn poliisin ja lainsäätäjän toimista pelkkää vikaa löytäviltä, onko mahdollista, että syy ei olekaan yksin niissä?

      
  • Laajemminkin kehitystä hankaloittaa asenne, kun muodostetaan asiasta kuin asiasta heti lopullinen käsitys, ja katsellaan siitä eteenpäin vain sopivan väristen silmälasien läpi.

    Usein myös vain menetellään jotenkin, ja (tarvittaessa) myöhemmin yritetään keksiä omalle käyttäytymiselle (esim. ylinopeus) oikeutus. Ja toivotaan, että jatkuva epäoleellisuuksien etsintä ja niistä jankuttaminen muuttaisivat mustan valkoiseksi.

    Hävettää se silti itseäkin, kun joskus vieraalla tieosuudella säpsähtää kameraa, ja tulee näin palvotuksi silmää. Mutta kuten joku tuolla jossain viisaasti totesi: jos löytyy miestä kulkemaan omia polkujaan, pitää löytyä miestä myös kantamaan tekemisistään vastuu.
    Mitä ajoin, sitä ajoin, ja tuntuisi epäkypsältä syyttää tapahtuneesta kamerapönttöä tai kuvan ja sakon lähettänyttä. Tai hakea syitä vielä paljon kauempaa.

      
  • ” Usein myös vain menetellään jotenkin, ja (tarvittaessa) myöhemmin yritetään keksiä omalle käyttäytymiselle (esim. ylinopeus) oikeutus.”

    Noinhan jokainen toimii jossain asiassa, se on inhimillistä. Aikuisen ihmisen vain pitäisi tunnistaa tuo piirre itsessään. Sivistys on mielestäni sitä, että edes pyrkii tekojensa todellisen motiivin löytämiseen. Se, että aina välillä huomaa olevansa paska jätkä on ihan terveellistä, jopa positiivista. Se todistaa, että pystyy vielä erottamaan oikean väärästä.

    Monet eivät pysähdy niin pitkäksi ajaksi, että saisivat selvää omista motiiveistaan. Annoinko rahaa keräykseen, koska välitän vai siksi, että saisin tuntea itseni paremmaksi? Olenko sisukas koska olen kova jätkä vai koska pelkään häviötä? Olenko ahkera koska työ maittaa vai jotta muut ihailisivat minua? Kieltäydynkö noudattamasta liikennesääntöjä koska niiden noudattamisesta ei ole hyötyä vai koska itsehillintäni ei riitä? Väittelenkö, koska siitä oppii vai todistaakseni muiden olevan väärässä? Onko poliisi ikävä koska hän tekee minulle vääryyttä vai koska hän paljastaa virheeni?

    En minä ainakaan saa itseltäni likikään täysiä pisteitä, ole siis paska jätkä mutta onneksi tiedän sen, tiedän siis missä olisi parantamisenvaraa.

    Sinä osaat hävetä silmänpalvontaasi kameran kohdalla, olet siis hyvin paljon vahvemmalla pohjalla kuin ne, jotka syyttävät jarrutuksestaan yhteiskuntaa.

      
  • TeeCeelle

    Millaisista asioista yhteiskuntaa saa syyttää, vai saako mistään?

      
  • Motiiviensa tutkimisessa on välttämätöntä erottaa toisistaan oma temperamentti (=geeneissä oleva, pitkälle myös peritty perusominaisuus) ja oma persoonallisuus (=temperamentista johtuen tai siitä huolimatta kasvamisen/kasvattamisen kautta kehittynyt tapa toimia).

    TeeCee luetteli edellä esimerkeissään rinta rinnan molempia. Mutta huom! temperamentti ja persoonallisuus EIVÄT ole vaihtoehtoja eivätkä muutenkaan tasaveroisessa suhteessa toisiinsa!
    Vaikka siis olisi temperamentiltaan malttamaton, empaattinen, harkitsevainen jne., kenenkään EI tarvitse AINA käyttäytyä siten. Itsehillintää on hyvä opetella; joskus voi olla tärkeää ajatella myös itseä; ja voihan sitä olla menevinään mukaan, vaikka tosiasiassa vielä empiikin...

    Tärkeintä on - liikenteessäkin - miten OIKEASTI toimii. Sillä ei ole vähäisintäkään merkitystä onko "pohjimmiltaan paska jätkä", jos kuitenkin käyttäytyy kuten (teiden) ritari.
    Omakohtaisesti tietysti tällaisesta johtuvat monenmoiset ajatukset voivat hiukan hämmentää, kunnes näiden asioiden erosta tulee tietoiseksi.
    Ja edelleen: vaikka kuinka olisi työpaikka ja "hieno luonne", jos tekee typerästi, kuuluu olla vastuussa teostaan siinä missä muutkin.

    J R:lle tarpeesta syyttää yhteiskuntaa:
    Lapsi saa syyttää vanhempiaan vaikka kaikesta. Jossain vaiheessa kehitystä muiden syyttelyn on kuitenkin hyvä päättyä.

      
  • "Sivistys on mielestäni sitä, että edes pyrkii tekojensa todellisen motiivin löytämiseen." Lainaus TeeCee

    Meilläpäin tuota kutsutaan vastuuntunnoksi.
    Ettes ny vaan sotke vastuuntuntoa ja sivistystä toisiinsa?

    :smile:

      
  • Nimimerkki on Lapissa.
    Ei ole jonoja, ei parkkimaksuja, pysäköintitilan puutetta, ruuhkaa, automaattikameroita, poliiseja ym. Ei meinaa edes muistaa mitä liikenne on.
    Kameroista tulin miettineeksi, että Rantsila-Liminka väli ne ilmeisesti vain ovat paikallisväestön "riesa". Rekat, linja-autot, kuorma-autot ajavat kuitenkin sen 80-85 km/h, muut taas niiden välissä. Olisi mielenkiintoista lukea montako autoilijaa oikeasti nämä kamerat todellisuudessa pyydystävät. Pelote se on, sitä en kiellä, mutta ilmeisesti näitä erilaisia valvontajärjestelmiä viljellään siksi, että autoilijoilta kerätyt verovarat menevät muuhun käyttöön, eikä esim. moottoriteiden rakentamiseen. Näin sitten ylläpidetään jonkinlaista valvontaa. Hyötyä niistä on nopeuksien alentamiseen, mutta ei tällä menetelmällä teitä parannella, niiden kunto pysyy yhtä lailla samanlaisena tai vain huononee ja jonot pitenevät. Joskus täytyy katsoa totuus silmiin, mikä ratkaisu on.

      
  • Vastuuntunto on kykyä ottaa vastaan ja kantaa tekojensa seuraukset sekä etu- (mikä vaativinta onkin!) että takakäteen.

    Kommentteja aiempiin heittoihisi:


    Copy-pastettukaan tutkimusaineisto ei ole luuloa eikä mielidettä, vaan tietoa.
    "Todellinen tieto" ei ole itse keksittyä, sisältä kumpuavaa mielipidettä.

    Ehkä näiden käsitteiden avautumattomuus ja sekaisin meneminen joskus turhauttaa itse kunkin kesken keskustelun.
    Mutta keskustelun tarkoitus ei olekaan päättyä pikaiseen yksimielisyyteen ja yhteneviin mielipiteisiin.
    Mitä siitä tulisi?

      
  • JR

    Totta kai sinä saat valittaa mistä haluat, mikä minä tai kukaan muukaan on sinua kieltämään. Viestini oli, että jos lähes kaikki mitä yhteiskunta tekee on mielestäsi väärin, asut joko maailman huonoimmassa yhteiskunnassa tai olet erehtynyt ainakin joissakin kohdissa. Erehtymisen todennäköisyys lähentelee sataa prosenttia, jos itsestä ei löydy vikaa koskaan.

    sitäsaa

    On totta, että teidän muiden kannalta on sama, olenko liikenteessä hyvin käyttäytyvää näyttelevä mulkku vai käyttäydynkö hyvin, koska pidän sitä oikeana tapana kohdella ihmisiä. Itseni kannalta sillä on kuitenkin iso merkitys. En kunnioita mulkkuja ja jos en edes yrittäisi karsia sellaisen piirteitä itsestäni, en voisi kunnioittaa itseänikään. Itsensä kunnioittamista pidän kirjaimellisesti elintärkeänä ominaisuutena ihmisessä. Jos sitä ei ole, fyysinen tai henkinen terveys pettää. Mutta tämä on henk. koht. asia, teidän kannalta olen kanssasi samaa mieltä.

    Diavolo

    Tämä on meille hyvä aihe, en voi ”jyrätä tiedolla” kun puhutaan mielikuvista. Käsitän vastuuntunnon samoin kuin sitäsaa, mutta myönnän kyllä käyttäväni sanaa ”sivistys” tavallisesta poikkeavalla tavalla. Minulle ooppera ja kirjaviisaus ei ole sivistystä. Mielestäni sivistystä voi olla hyvin paljon vaikkei osaisi lukea ja viettäisi pääosan ajastaan pyöritellen räkäpalloja. Minulle sivistys on sitä, että tajuaa asioita, ymmärtää niiden yhteyksiä tai että edes yrittää sitä.

    Paras tapa harjoitella tätä ovat omat ajatukset. Se on nimittäin vaikeinta, koska on helppo huomata muiden viat ja väärät asenteet, kaikki omat eivät varmasti paljastu kuin ehkä intialaiselle gurulle hänen istuttuaan 23 vuotta tolpan nokassa eväänään pussillinen kattohuopanauloja.

    Sivistys ei mielestäni vaadi edes älykkyyttä saati tietoa, asenne riittää. En ala rääpimään miten ymmärrän sanan ”vastuuntunto”, tämä on liian pitkä sepustus jo nyt.

      
  • Aha. No jos täällä Suomessa on Euroopan kalleimmat autot, niin eikö se ole hyvinkin selvästi yhteiskunnan eikä yksittäisen ihmisen vika? Lisäksi teiden huonosta kunnosta on vastuussa yhteiskunta eikä yksittäinen ihminen. Yksittäinen autoilija kyllä maksaa korkeita veroja ja maksuja, jotta teitä parannettaisiin. Ja mitä tekee yhteiskunta autoilijoiden hyväksi?

    Jos saan ylinopeussakot, niin luuletteko, että syyttäisin siitäkin yhteiskuntaa? En tietenkään, yksilö saa syyttää itseään, jos mokaa. Mutta jos yhteiskunta mokaa, niin silloin sitä kuuluu syyttää. Esim. autoverotus on sellainen asia, josta kuuluu syyttää yhteiskuntaa yksilön sijaan. Voiko kukaan todistaa, että esim. minä olen enemmän syyllinen korkeaan autoverotukseen kuin valtio? Miksi siis minun pitäisi syyttää itseäni sellaisesta johon valtio on syyllinen?

      
  • Lainaus:
    13.05.2004 klo 10:16 TeeCee kirjoitti

    sitäsaa

    On totta, että teidän muiden kannalta on sama, olenko liikenteessä hyvin käyttäytyvää näyttelevä mulkku vai käyttäydynkö hyvin, koska pidän sitä oikeana tapana kohdella ihmisiä. Itseni kannalta sillä on kuitenkin iso merkitys. -- Mutta tämä on henk. koht. asia, teidän kannalta olen kanssasi samaa mieltä.


    Geeneissä olevan temperamentin ja (kehittyvän) persoonallisuuden välinen ero on ehkä hieman vaikea hahmottaa.
    Tässä aiheessa pysyen sen voisi yrittää pelkistää vaikka niin, että ei minun, sinun eikä muidenkaan (mulkkujen) toivo ole mennyttä vain sen vuoksi, että kannamme geeneissämme tiettyjä (ei-toivottujakin) temperamenttipiirteitä. Kehittämällä persoonallisuuttamme siihen suuntaan, että huonot piirteet jäävät (mieluusti kokonaan) taka-alalle, meille (itsellemmekin!) näyttäytyy erinomaisen kunnollinen elämä. Sitä yritin sanoa, että loppupeleissä juuri se ratkaisee, ja sen seurauksena kehtaamme tyytyväisinä katsoa taaksepäin ja kutsua mennyttä elämäksi.
    Hyvinkäyttäytyminen on aina arvokas asia. Mutta sen ei tarvitse olla synnynnäistä. Voisi melkein sanoa, että sitä arvokkaampaa se on, mitä enemmän sen eteen joutuu ponnistelemaan. Yrittäminen ja skarppaus ovat vain hyvästä!

    Tuota viimeistä virkettäsi en ymmärtänyt.

      
  • Lainaus:
    13.05.2004 klo 10:53 J R kirjoitti
    Aha. No jos täällä Suomessa on Euroopan kalleimmat autot, niin eikö se ole hyvinkin selvästi yhteiskunnan eikä yksittäisen ihmisen vika?
    --
    Lisäksi teiden huonosta kunnosta on vastuussa yhteiskunta eikä yksittäinen ihminen. Yksittäinen autoilija kyllä maksaa korkeita veroja ja maksuja, jotta teitä parannettaisiin. Ja mitä tekee yhteiskunta autoilijoiden hyväksi?
    --
    Mutta jos yhteiskunta mokaa, niin silloin sitä kuuluu syyttää. Esim. autoverotus on sellainen asia, josta kuuluu syyttää yhteiskuntaa yksilön sijaan. Voiko kukaan todistaa, että esim. minä olen enemmän syyllinen korkeaan autoverotukseen kuin valtio? Miksi siis minun pitäisi syyttää itseäni sellaisesta johon valtio on syyllinen?


    Ei autovero ole yhteiskunnan vika vaan sen ominaisuus. Meitä kaikkia edustavat kansanedustavat ovat autoveron yhdessä sopineet.

    Vaikka onkin hyvä pitää katse tiessä, voi olla avartava kokemus katsoa joskus ympärilleenkin.

    Koet ilmeisesti niin, että verot tulisi säätää valtion maksettaviksi, koska keljuilunkin hoitaa yhteiskunta :smile:

    [sitäsaa muokkasi tätä viestiä 13.05.2004 klo 11:14]
      
  • Lainaus:
    13.05.2004 klo 10:58 sitäsaa kirjoitti

    Tuota viimeistä virkettäsi en ymmärtänyt.



    Sillä viimeisellä virkkeellä tarkoitin, että on minun henk. koht. ongelma tai ilon aihe, millainen luonteeni, peritty tai itse kehitetty, on. Teitä muita liikuttaa vain, onko käytökseni teidän kannalta hankalaa tai liikenteestä puhuttaessa jopa vaarallista. Tämä oli kommentti lausumaasi: ” Tärkeintä on - liikenteessäkin - miten OIKEASTI toimii. Sillä ei ole vähäisintäkään merkitystä onko "pohjimmiltaan paska jätkä", jos kuitenkin käyttäytyy kuten (teiden) ritari.”

    Oli muuten sattuvasti sanottu tuo, että itse kehitetyt luonteenpiirteet ovat omistajalleen suuremman ylpeyden aihe kuin perityt. Se on sikälikin ylpeyden aihe, että se on huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi lihastensa, ajotaitonsa, varallisuutensa tai vaikka tietojensa lisääminen.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit