Otsikko on joskus mietityttänyt, mikä mahtaa olla kyseisten kuljettajien osuus liikenteessä.
Kyseiset henkilöt ovat omasta mielestään yli-ihmisiä ja mestareita manipuloimaan muita, valehtelevat ammatikseen, pettävät, manipuloivat, hyväksikäyttävät kanssaihmisiä.
Kyseiset ihmiset ovat vallitsevan "Markkintalous-kapitalismin" yleistyessä parantaneet huomattavasti asemiaan työelämässä, tilannehan suosii tunteettomia muitten hyväksikäyttäjiä joille empaattisuus on tuntematon käsite.
Eikö vallitseva tilanne johda väistämättä siihen että myös liikenteessä lisääntyvät, muita hyväksikäyttävät itseään yli-ihmisenä pitävät törkeät kuljettajat.
Liikennevalvonnan osalta näyttää siltä, että vähemmistön 1-2% (suomessa 3-4% eräiden asiantuntijoiden mielestä) joutuu koko muu autoilijoiden joukko kärsimään koska näitä "persoonallisuushäiriöisiä" ei mitenkään helposti voi joukosta erottaa.
Vankiloiden asukeista noin 80% edustaa tätä 1-2% joukkoa niin eikö tämän perusteella ole oikeutettua olettaa myös liikenteessä tämän saman 1-2% olevan porukan syyllistyvän 80%:tiin törkeitä liikennerikkomuksia.
Eräissä ammattikunnissa POLIITIKOT, VIRKAMIEHET, UPSEERIT, HENGELLISET JOHTAJAT esiintyy paljon enemmän näitä persoonallisuushäiriön omaavia, miten se mahtaa auttaa ongelman ratkaisussa??
Asennekasvatus on täysin turhaa persoonallisuushäiriöisille, eiväthän he tajua, olevansa väärässä koska omasta mielestään ovat aina oikeassa joka myös oikeuttaa kaikki heidän tekonsa. Onko siis oikea ratkaisu syyllistää koko autoilijoiden joukko tämän vähemmistön takia.
Kysymys on yhteiskunnan markkinakapitalismin sairaudesta jota yritetään hoitaa määräämällä samaa lääkettä myös kaikille terveille vaikka se pitäisi syöttää tälle 1-2% vähemmistölle.
Uskoakseni suuri enemmistö kokee nykyisen valvonnan demokraattisen sivistysvaltion vastaisena tavallisten kansalaisten vainoamisena, miten se voisi muuten ollakaan kun huomioidaan ammattikunnat jota asioita hoitavat.
Pitäisiköhän Poliisin käyttöön tehdä "Mini-narsismi"-testi? Tarpeen vaatiessa Poliisi voisi tehdä asiakkaalleen testin ja ohjata jonnekin pakkohoitoon. Paranisiko tällä toimenpiteellä liikenneturvallisuus?
Melkein kaikilla on kortti nykyään, joten eiköhän ole oletettavaa, että personallisuushäiriöiset ovat edustettuna liikenteessä suunnilleen samalla osuudella kuin muuallakin.
Se on sitten toinen juttu, että ilmeisesti liikenne on sellainen ympäristö, jossa piileväkin personallisuushäiriö muuttuu julkiseksi asiaksi. Peltikuorien sisästä kun on hyvä isotella.
Tuntuu että melkein kaikilla olisi ainakin välillä liikenteessä narsistinen persoonallisuushäiriö. Ainakin puolella tuntuu olevan, sitten on myös niitä jolla on koko ajan narsistinen persoonallisuushäiriö.
Tässä on lähinnä mietittävä persoonallisuushäiriön laukaisevaa tekijää. Jos lähdetään siitä, että ajatellut luvut olisivat totta, on ratin taakse istuminen laukaiseva tekijä näille häiriöille. Tuleeko niin monista autoilijoista yli-ihmisiä kuten Misar väittää? Vai tulevatko he vain aggressiivisiksi liikenteessä? Toiset taas suorastaan pelkäävät autolla ajamista. Jotkut eivät edes tiedä missä he oikein ovat ja minne ovat menossa. Tämän mukaan erilaisia häiriötekijöitä on ihmisissä useampia, mutta ne vain korostuvat liikenteessä, koska on kyse suorituksesta jota ei esim. kävellessä ilmene.
Oli pakko käydä katsomassa mitä tämän otsikon alla oli puhuttu koska misar vihjasi muutamaan otteeseen tämän ja muutaman muun henkisen vaivan riivaavan minuakin. Avauksessa mainitun lisäksi näyttää olevan vaikka mitä tautimäärityksen saaneita vaivoja, joita jokaista näyttää sairastavan n. prosentti suomalaisista.
Liikenteen kannalta hankalimpia luulisi olevan sairaudet, jotka haittaavat yhteistyötä muiden kanssa ja estävät yhteiskunnan määräysten noudattamista. Avauksessa mainitun NPH:n (oire mm. tunne lain yläpuolella olemisesta, huono arvostelun sieto) sairauden lisäksi tätä haittaa esim. aspergerin syndrooma (insinööritauti, insinöörien pojat sairastavat tätä eniten), AD/HD (n. 80 %:lla vangeista on se), skitsofrenia (oire mm. todellisuudentajun romahdus), paranoia (epäilee juonia kaikkialla, yliherkkä arvostelulle) jne. Ehdokkaista ei ole pulaa.
Alaa pätkääkään tuntematta veikkaan, että kaikkien noiden ja monien muiden henkisten sairauksien jyrkkää rajaa on mahdoton vetää ja sitä kautta on mahdotonta sanoa jonkin tietyn sairauden vaikutusta liikenteeseen. Ihmisessä voi olla hiukan monen hulluuden muotoa ja silti hän voi olla lääketieteellisessä mielessä terve.
Tietty määrä hulluutta voi jopa olla onnellisen elämän ehto. Ilman hulluutta ei olisi luovuutta. Sopiva määrä hulluutta voi olla mielenterveydelle kuin syöpä ruumiille; jos olisimme paremmin syöpää kestävä laji, emme paranisi vammoista yhtä nopeasti, olemme evoluution aikana löytäneet siinäkin kompromissin. Jos eläisimme 150 vuotiaiksi kuolisimme kaikki syöpään.
Keskustelu henkisten sairauksien vaikutuksesta liikenteeseen on hyväksi ainakin siksi, että muiden selittämättömältä näyttäviä toilailuja ihmetellessä voi ajatella, että tuo ei ole tyhmä tai paha vaan ehkä sairas. Ei flussaisellekaan voi olla niiskutuksesta vihainen.
Keskustelu pitää mielessä myös sen, että terveiden (ainakin itseään sellaisina pitävien), osalle jää isompi osa liikenteen turvallisuudesta huolehtimisesta. Turha ajatella, että koska moni ei välitä säännöistä, ei minunkaan tarvitse. Moni on seinähullu, ei heitä kannata matkia. Hyvä muistaa kun esim. seuraavan kerran suuttuu liikenteessä tai lähtee ajamaan takaa tulevan painostamana lujempaa kuin oli alun perin tarkoittanut.
Diagnoosin antaminen autosta käsin toisesta pelkän liikennekäyttäytymisen perusteella voi jäädä huteraksi. (Selvää tietenkin silti on, että sairaat ja kaikki muutkin kynnelle kykenevät myös liikkuvat.)
Tulee mieleen eilisaamu. Moottoritien reunassa oli auto pysähtyneenä ja kuljettaja puhui kännykkään. Vierustoverini noitui, että on tuo kanssa paikka puhua puhelimeen. Hän hämmästyi, kun sanoin, että onhan sekin mahdollista, että auto ei ole kulkukunnossa, ja kuljettaja soittaa apua.
En silti uskaltaisi laittaa rahojani likoon kummankaan veikkauksemme puolesta. Syy voi olla vielä ihan joku muu.
Tulee mieleen eilisaamu. Moottoritien reunassa oli auto pysähtyneenä ja kuljettaja puhui kännykkään. Vierustoverini noitui, että on tuo kanssa paikka puhua puhelimeen. Hän hämmästyi, kun sanoin, että onhan sekin mahdollista, että auto ei ole kulkukunnossa, ja kuljettaja soittaa apua.
En silti uskaltaisi laittaa rahojani likoon kummankaan veikkauksemme puolesta. Syy voi olla vielä ihan joku muu.
Ei varmasti ole syytä ruveta muita tuomitsemaan oletusten perusteella, siinä olet aivan oikeassa.
Ongelma on viranomaisille varmaan ylivoimaisen vaikea, miten poimia tuo pieni vähemmistö suuresta joukosta. Toivoa sopii ettei keinoksi ole otettu rangaista kaikkia autoilijoita ja elätellä toivoa että haaviin jää myös persoonallisuushäiriöiset ja varmaan näin onkin, se vain ei auta koska nämä eivät koe koskaan olevansa väärässä. Mitä sitten ajattelevat suuri enemmistö autoilijoista, kokevatko he itsensä kaltoin kohdeilluiksi?
Persoonallisuushäiriöisillä on vahva taipumus itsetuhoon, kun he kohtaavat vahvenpansa joka kaataa heidän korttitalonsa, moniko näistä itsemurhan autolla tehneistä kuuluu tähän joukkoon?
Meiltäkö kysyt? Etkö ole kotona uskaltanut ottaa puheeksi
Ja muista että siellä asuu jo mm. pieni lehmä. (En tarkoita kotiasi.)
Eipä kestä. Ole hyvä vaan. On pelkästään mukavaa, jos ilahduttaa toista. Sitähän elämä on.
Koska itsekkäästi käytän tähän vain omaa aikaani, ilmeisesti pieni lehmä on saanut seurakseen myös narsistin.
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan yleisin persoonallisuushäiriö on psykopaatti. Jopa 1/40 henkilöstä omaa eriasteisia psykopaattisia häiriötiloja. Psykopaatti puhuu paljon, on aina oikeassa, hän tietää kaiken, ei myönnä koskaan olevansa väärässä, hän on yleensä melko älykäs, taitava manipuloimaan muita henkilöitä, psykopaatti käyttää häikäilemättömästi muita henkilöitä hyväkseen päästäkseen tavoitteeseensa, hänellä ei ole oikeita ystäviä ollenkaan, hänessä ei ole minkäänlaista vikaa - häntä ei voida ohjata hoitoon, koska hän ei kykene ymmärtämään mahdollista häiriötilaa/sairautta. Psykopaatit kiipeävät yhteiskuntajärjestelmässä helposti korkeaan asemaan. Hitler, Mussolini, Stalin, Ceausescu, Milosevik .... näitä riittää. Myös työpaikoilla, kotona ja liikenteessä.
SixPack: Psykopaatti puhuu paljon, on aina oikeassa, hän tietää kaiken, ei myönnä koskaan olevansa väärässä...
Eli pakkohoitoon yhdeksän kymmenestä palstalaisesta.
misar: Mitä sitten ajattelevat suuri enemmistö autoilijoista, kokevatko he itsensä kaltoin kohdeilluiksi?
Haluatko oikeasti tietää tuon vai tiedätkö jo omin päin? Ja jos saat tietää sen, vaikuttaako se millään tavalla mielipiteeseesi asiasta? Olen aika epäileväinen, mutta sanotaan nyt kuitenkin; www.poliisi.fi , pikahakuun teksti sakotetuilta, eteesi putkahtaa Taloustutkimuksella teetetty kyselytutkimus sakotettujen mielipiteistä.