Miehet ajoivat kilpaa Laitilassa, seitsemän loukkaantui.
Näin otsikoi Aamulehti 7.5.2005.
"Seisemän nuorta miestä loukkaantui kahden henkilöauton suistuttua tieltä Laitilassa perjantaina aamuyöllä. Poliisin mukaan toisen auton kuljettaja oli kortiton ja hän puhalsi 1,5 promillea. Poliisi epäilee, että onnettomuuden syy oli kilpa-ajo." -Ja allekirjoittanut että alkoholi.
Otsikossa pitäisi tietenkin lukea näin:
Miehet ajoivat kilpaa Laitilassa, toinen kuljettajista humalassa.
Ne keskiverto Suomalaiset jotka eivät viitsi lukea otsikkoa pidemmälle, saavat asiasta väärän käsityksen. En muista koskaan nähneeni missään otsikkoa onnettomuudesta, missä ylinopeuden ollessa kyseessä mainittaisiin alkoholi. Se yleensä löytyy kirjoituksen lopusta. Miksi siis näin tehdään. Kyseessä on propaganda mitä Suomalaisille on syötetty vuosikymmeniä. Asioista ei haluta puhua niiden oikeilla nimillä, koska näin on paljon helpompi uskotella kansalle, että nopeusrajoitusten laskeminen on perusteltua. Ja kassa raksuttaa.
Jotenkin aikoinaan tullut lakimuutos epäillystä syyllisyydestä mättää joskus. Poliisi puhalluttaa esim. rattijuopon, mittari näyttää 1,5 promillea. Eikö se ole selvä ja sitova syyllistyminen, mitä sitä enää epäilemään? Ottaahan poliisi ajokortin pois ja vie ukon tai akan säilöön. Miksi sama asia pitää vielä todistella uudestaan jälkeenpäin? Usein kulkjettaja on jo 1 kk:n jälkeen hyvinkin selvinpäin oikeudessa jossa asia vain toistetaan, että kännissä ajoit, promilleja noin ja noin paljon. Turhaa kuluja vain. Samaan todistusaineistoon tuomioistuinkin joutuu luottamaan kuin minkä näytön kuljettaja antoi poliisille tapahtumahetkellä, oli hän kuka vain. Tähänkin selvä raja, kortti on poissa, jos ei rahalla ja kortitta ololla selviää, niin häkki heilahtaa.
Miten ylinopeudesta voi kuljettajaa ensin vain epäillä, koska jos hänelle kirjoitetaan asiasta sakko paikan päällä heti, hänet on tuomittu! Koskaan en ole kuullut tai lukenut, että asia olisi jälkeenpäin muuttunut oikeudessa! Ensinhän kuljettajan tulisi olla oikeasti epäilty ylinopeudesta, ja vasta aikanaan kun asia ehtii käräjille ja kuljettaja tuomitaan ylinopeusrikkeestä hänelle tulisi määrätä sakot. Ristiin nämä asiat lainsäätäjillä tuntuvat aina menevän.
Kuten aikoinaan ajoneuvon luvaton haltuunotto. Onneksi se muuttui varkaudeksi. Rikoslaissa § 33 kerrotaan selvästi, lukittuun tilaan ei saa murtautua. Onhan ajoenuvo yleensä ollut lukittu tila aina.
"Seisemän nuorta miestä loukkaantui kahden henkilöauton suistuttua tieltä Laitilassa perjantaina aamuyöllä. Poliisin mukaan toisen auton kuljettaja oli kortiton ja hän puhalsi 1,5 promillea. Poliisi epäilee, että onnettomuuden syy oli kilpa-ajo." -Ja allekirjoittanut että alkoholi.
Entäpäs se toisen auton kuski, joka oli selvä. Oliko hänenkin koheltamisensa syynä alkoholi?
Entä jos se selvä ei olisi lähtenyt mukaan kilpa-ajoon. Olisiko onnettomutta sattunut silloin lainkaan?
Ei tämäkään asia ihan noin yksioikoinen ole kun haluat esittää. Tuomitsen ilman muuta rattijuoppouden, mutta niin tuomitsen ylinopeudetkin.
Ehkä tuohon tuomitsemisjuttuun on vain syynä epäillyn oikeusturva. Rattijuopumustapauksessa asia onkin varmasti yksiselitteinen, mutta ei välttämättä muissa tapauksissa. Yhdenmukainen linja on kuitenkin tarkoituksenmukainen.
Kyllä minäkin haluaisin, että minut ensin kuulusteltaisiin, otettaisiin huomioon tilanteeseen vaikuttavat tekijät ja sitten vasta tuomittaisiin. Muuten saattaisi melkoisen kevyin perustein kenttäoikeus tuomionsa antaa. Etenkään toimittajalle en sitä iloa soisi.
Ihminen yrittää luonnostaan selittää asioita, jos ei muille niin itselleen. Kaikkeen pitää tietää syy, muuten asia jää vaivaamaan, niin meidän aivot vaan toimivat. Tämä tarve on syynnyttänyt uskonnotkin, meidän on pakko saada tietää mistä maapallo ja me itse olemme syntyneet ja miten meille käy kun kuolemme.
Samaa sukua on halumme löytää syyllisiä. Joku henkilö tai asia pitää löytää selittämään miksi kävi niin kuin kävi. Syyllinen pakkaa olemaan usein sellainen, josta emme aiemminkaan kovin paljon perustaneet ja syyt pakkaavat olemaan asioita, joita emme itse tee.
Tässä onnettomuusasiassa on hyödytöntä yrittää löytää syytä. Jonkun mielenrauhalle voi tehdä hyvää löytää syntipukki tai pääsyy, mutta oikeasti tapahtui monta asiaa, joiden suhdetta ei jälkikäteen selvitä pirukaan.
Voimme aika tarkaan luetteloida riskit, jotka tällaisia tapahtumia edelsivät. Teoriassa asiaan voi vaikuttaa esim. kuskin mielentila, autossa ollut mahdollinen häiriö (=matkustajat), keli, renkaat, iskunvaimentimet, ajotaito, riskinottohalu, alkoholi, ajonopeus, outo tie tai kuski unohti tutun tien mutkan, kissa juoksi yli tien, tekninen vika autossa jne. jne. Kuski saattoi vaikka aivastaa väärällä hetkellä.
Minkä tahansa osasyyn poissaolo olisi ehkä estänyt ulosajon. Eikö se silloin ole pääsyy? No ei. Poissaolollaan onnettomuuden estäneitä asioitakin voi olla monta. Kännissä voi pysyä tiellä, jos ajaa hiljaa. Lujaa ajaessa voi pysyä tiellä, jos alla on parempi auto. Vähäinen ajokokemus ei suista tieltä, jos kukaan ei häiritse keskittymistä.
Eli niin monta monessa, että ainakaan minä en vaivaa päätäni mokoman arvuuttelulla. Sama sisäänrakennettu tarve selitysten löytämiselle minullakin on, mutta pakotan itseni suuntaamaan mielenkiintoni hyödyllisempään. Vuonna -99 löydettiin kuolonkolareita tutkittaessa 1706 mahdollista tapahtumiin vaikuttanutta tekijää, keskimäärin niitä oli neljä/aiheuttaja. Toivoton yritys mennä sanomaan vakaalla rintaäänellä, mikä se varsinainen syy oli.
Mutta ihan voimattomia tässä ei olla. Kaikki löydetyt mahdolliset osasyyt on luetteloitu. Kun joku esiintyy poikkeuksellisen usein, sen luulisi olevan asia johon kannattaa kiinnittää huomiota. Jos itse välttelee niitä useimmiten esiintyviä tekijöitä, pitäisi sen pienentää omaa riskiä, ainakin minä uskon näin.
Useimmin esiintyvät osasyyt ovat alkoholi ja ylinopeus. Jos niitä kahta ei esiintyisi ollenkaan, kolmannes Suomessa 12 vuoden aikana miehillä havaituista mahdollisista kuolonkolarien osasyistä jäisi pois. Pakko sen on vähentää onnettomuuksiakin.
Tässä tulee esiin alussa sanomani ihmisen halu löytää syntipukki mahdollisimman kaukaa itsestään. Nimittäin moni varmaan ajattelee, että ne on ne samat tyypit kun ajaa ylinopeutta ja ajaa kännissä. Vaan kun ei ole. Esimerkiksi -99 ajoi kuolonkolarin aiheuttaja ylinopeutta vähintään 10 km/h 513 tapauksessa. Näistä tavallisia rattijuoppoja oli 199 ja törkeitä rattijuoppoja 37. Eli enemmistö ajoi selvin päin.
Ja sama refleksi toimii; niin mutta ne olivat kaahareita eikä tavallisia viattomia kunnon kuskeja. Taas pieleen. Ylinopeutta 30 km/h tai enemmän ajaneiden ja kuolonkolarin aiheuttaneiden osuus vaihtelee kahden puolen 50 %:a, eli noin puolet menee tavallisten laillista ylinopeutta ajavien tiliin. Kovemmassa kännissä ajaneet ylittivät kyllä rajoitusta eniten, mutta sehän vaan korostaa selvien maltillisemmin rajoitusta ylittäneiden eli tavallisten kuskien osuutta.
Itse olin juuri tässä viimeksi mainitussa ryhmässä, joten voin omalla panoksellani pienentää vain sen ryhmän osuutta onnettomuustilastoissa. En voi autoa ajaessani tehdä mitään vähentääkseni rattijuoppoja tai kaahareita, en myöskään tarvitse syyllisiä koska keskityn omaan osuuteeni, joten hittojako minä niistä stressaan.
Tällaisia asioita avautuu eteen mietittäväksi kun ei jää tuijottamaan autonromua vaan ottaa hiukan etäisyyttä, MYÖS ITSEENSÄ.
Hassultahan se saattaa tuntua tuo allamainittu käytäntö, mutta eikös siinä ole taustalla koko länsimaisen oikeuskäytännön ydin; vallan kolmijako, jossa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta erotetaan toisistaan. Muutenhan oltaisiin lähellä tyranniaa, mutta tässä nyt ei pidä sotkea rikemaksun tapaisia törttöilyitä oikeisiin sakkoihin.
Miten ylinopeudesta voi kuljettajaa ensin vain epäillä, koska jos hänelle kirjoitetaan asiasta sakko paikan päällä heti, hänet on tuomittu! Koskaan en ole kuullut tai lukenut, että asia olisi jälkeenpäin muuttunut oikeudessa! Ensinhän kuljettajan tulisi olla oikeasti epäilty ylinopeudesta, ja vasta aikanaan kun asia ehtii käräjille ja kuljettaja tuomitaan ylinopeusrikkeestä hänelle tulisi määrätä sakot. Ristiin nämä asiat lainsäätäjillä tuntuvat aina menevän.
Kuten aikoinaan ajoneuvon luvaton haltuunotto. Onneksi se muuttui varkaudeksi. Rikoslaissa § 33 kerrotaan selvästi, lukittuun tilaan ei saa murtautua. Onhan ajoenuvo yleensä ollut lukittu tila aina.
"Seisemän nuorta miestä loukkaantui kahden henkilöauton suistuttua tieltä Laitilassa perjantaina aamuyöllä. Poliisin mukaan toisen auton kuljettaja oli kortiton ja hän puhalsi 1,5 promillea. Poliisi epäilee, että onnettomuuden syy oli kilpa-ajo." -Ja allekirjoittanut että alkoholi.
Entäpäs se toisen auton kuski, joka oli selvä. Oliko hänenkin koheltamisensa syynä alkoholi?
Entä jos se selvä ei olisi lähtenyt mukaan kilpa-ajoon. Olisiko onnettomutta sattunut silloin lainkaan?
Ei tämäkään asia ihan noin yksioikoinen ole kun haluat esittää. Tuomitsen ilman muuta rattijuoppouden, mutta niin tuomitsen ylinopeudetkin.
Tällä ei ole mitään tekemistä virheellisen otsikon kanssa. Se on ja pysyy virheellisenä. Koska en tiedä kumpi kuljettajista provosoi alkutilanteen en voi ottaa itse tapahtumiin kantaa.
TeeCee kirjoitti:
"Esimerkiksi -99 ajoi kuolonkolarin aiheuttaja ylinopeutta vähintään 10 km/h 513 tapauksessa. Näistä tavallisia rattijuoppoja oli 199 ja törkeitä rattijuoppoja 37. Eli enemmistö ajoi selvin päin."
Saamieni tietojen mukaan, mikäli ei ole painovirhettä -99 kuoli tieliikenteessä yhteensä 302 ihmistä. Mistä tulee 513?
Kyseinen lukema käsittääkseni ei pidä sisällään jalankulkijoita eikä polkupyörä onnettomuuksissa kuolleita.
Jos olen ymmärtänyt väärin, pyydän anteeksi.
Tänään lehdessä: Moottoripyöräilijä ajoi poliisin tutkaan 253 km/h, 80-kympin alueella. Pyöräilijää ei tavoitettu eikä tunnuksia saatu!
Jutun otsikko oli ilmeisesti "Miehet ajoivat kilpaa Laitilassa, seitsemän loukkaantui". Näinhän on mitä ilmeisimmin tapahtunut. Missä on virhe? Ilmeisesti toimittajakaan ei ole voinut ottaa kantaa tapahtumiin koska ei ole tiennyt yksityiskohtia.
Onneksi huomasit itsekin, että et voi ottaa kantaa tapahtumiin, jos et tiedä niistä tarpeeksi.
Hyvä poliisi, niin sitä pitää!
alarjak: Kyseessä on propaganda mitä Suomalaisille on syötetty vuosikymmeniä. Asioista ei haluta puhua niiden oikeilla nimillä...
Varsinkaan, jos onnettomuudessa on osallisena rasakas ajoneuvo. Otsikot ovat aina tyyliin "Rekka ruhjoi henkilöauton". Otsikon perusteella syyllinen olisi rekkakuski, mutta kun lukee jutun, niin siellä kerrotaankin, että henkilöauto tuli kolmion takaa eteen, tuntemattomasta syystä ajautui vastaantulijan kaistalle tms.
Monestikko olet saanut sakon lievästä ylinopeudesta? Ja varsinkin jonossa ajaessasi? 10% ylitys ei ole enää lievä, eikä sujuvasti liikkuvaaa jonoa pysäytetä yli 10% ylityksestä niin helposti, kun yksittäistä autoilijaa.
Milläs tuo motoristi olis pitänyt ottaa kiinni? Ajaa kiinni? Jos paikalla ylipäätään oli mp-poliisia ja vaikka hän olisi päässyt liikkeelle 10 sekunnin päästä, olisi epäilty ollut jo 700m:n päässä. Sitten huomioidaan kiihdytyksen ottama aika (0-253km/h n.15-20sek.), jolloin ollaan tilanteessa, että molemmat etenevät turvallisesti 250km/h kilometrin erolla toisiinsa nähden. Poliisin olisi pitänyt ajaa 300km/h tai yli, saadakseen jollakin aikavälillä toisen kiinni. Moniko poliisipyörä kulkee edes 300km/h?
Suurella todennäköisyydellä tuo motoristi olisi löytynyt jostakin lähimetsästä jäähdyttelemästä. Olisiko pitänyt järjestää laajamittainen maastoetsintä yhden kaaharin takia?
alarjak: Saamieni tietojen mukaan, mikäli ei ole painovirhettä -99 kuoli tieliikenteessä yhteensä 302 ihmistä. Mistä tulee 513?
Sinun tietosi ovat aivan oikein, minun väärin. Luotin liikaa muistiini. Kaivoin pari viikkoa sitten lukemani lähteen esiin ja tässä oikeat tiedot; ensinnäkin luvut eivät olleet vuodelta -99 vaan 10 vuoden ajalta 2002 asti. Tuo luku 513 on rajoitusta kovempaa ajaneiden kuolonkolarin syyllisten kuskien määrä. Heistä vähän yli puolet (273) ei ollut rattijuoppoja. Pyydän anteeksi väärää tietoa.
Nyt kun ansiostasi kaivoin esiin tämän Liikennevakuutuskeskuksen yhteenvedon tutkijalautakuntien raporteista 2002, huomio kiinnittyy muutamaan mielenkiintoiseen asiaan. Noiden 10 vuoden aikana tapahtuneissa kuolonkolareissa taustariskinä olevista asioista yllättävän iso osa esiintyy selvillä ja rattijuopoilla lähes yhtä yleisesti.
Esimerkiksi turvavyön käyttämättömyys on jopa selvästi harvinaisempaa rattijuopoilla.
Liian suuri tilannenopeus oli selvillä yli neljä kertaa niin yleistä kuin rattijuopoilla.
Mielentila oli selvillä lisäriskinä hieman useammin kuin r-juopoilla.
Ympäristöön luottaminen oli lähes kokonaan selvien kuskien lisäriski, 10 vuodessa vain 15 rattijuoppoa mutta 105 selvää oli ottanut tämän riskin. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta ehkä rattijuoppo on aina vähän varuillaan kun tietää tilanteensa. Ehkä tämä tarkoittaa, että selvät ajelevat liian luottavaisina. Pitäisiköhän ottaa ennen ajoon lähtöä huikka vai varoa enemmän?
Nämä kaikki ovat asioita, jotka itse olisin arvannut väärin päin jos mielipidettäni olisi kysytty ennen raportin lukemista.
Liian suuri tilannenopeus oli selvillä yli neljä kertaa niin yleistä kuin rattijuopoilla.
Tuosta tilastosta tuli tarve kysyä kuinka "suuri tilannenopeus" määritellään? Viime lauantaina satuin olemaan paikalla kun 1.34 promillen humalassa nuorehko mies ajoi auton katolleen ojaan suoralla tieosuudella viidenkympin vauhdissa. Tapaus sattui n. klo 16:15 lauantaina Nummelassa ns. kehätiellä Hyvinkäälle päin. Kuljettaja kertoi, että oli yrittänyt sytyttää tupakkaa kun auto lähti lapasesta. Silminnäkijänä voin kertoa että auto ajautui ensin liikaa vastaantulevien kaistan reunaan (ei keskiviivan yli), kuljettaja korjasi rajusti ojan suuntaan, sitten takaisin tielle päin, auto käyttäytyi kuin hirvenväistökokeessa ja tempautui lopulta uudestaan ojan suuntaan. Pientareen reunaan auto tuli noin 45 asteen kulmassa, sitten perä kiertyi menosuuntaan ja auto kierrähti katolleen ojaan. Kuljettaja ei loukkaantunut, tupakka hampaissa makasi auto sisäkatossa kun hänet vedettiin takaikkunan kautta ulos. Kysymys siis kuului: Mikä olisi ollut oikea tilannenopeus ko. kuljettajalle näissä olosuhteissa?
Jorma: Tuosta tilastosta tuli tarve kysyä kuinka "suuri tilannenopeus" määritellään?
Olen miettinyt samaa. Moni sanoo tietävänsä oikean tilannenopeuden ja sen vuoksi olevansa pätevä vapauttamaan itsensä meitä tavallisia kuolevaisia orjuuttavista nopeusrajoituksista.
Onnettomuuksien tutkintalautakunnalla on varmasti tästä termistä tarkka määritelmä, mutta minua kiinnostaa, tietävätkö sitä kuskit, jotka ovat tällä palstalla sanoneet sitä noudattavansa. Veikkaan heidän tarkoittavan tällä termillä, että se on nopeus jolla tilanteessa ei tapahtunut liikenneonnettomuutta.
Keskimääräinen kuski on melkoinen tunari, lähes jokainenhan meistäkin on häntä parempi. Hän todennäköisesti ei tiedä oikeaa tilannenopeutta ainakaan likikään yhtä hyvin kuin me ja silti hänkin ajaa keskimäärin 4.000.000 km ennen ensimmäistä hv-onnettomuuttaan. Tämä todistanee oikean tilannenopeuden selvittämisen seurausten perusteella mahdottomaksi.
Niin että millä te taitavat kuskit tiedätte koska voi ajaa kuinkakin kovaa?
Humalaisille kuskeille on muistaakseni laissa määritelty nopeusrajaksi 0 km/h, paitsi että ratin taakse ei saa vääntäytyä edes parkissa. Muistinvaraisena tietona pientä epätarkkuutta voi olla, mutta lain henki ja turvallinen menettelytapa pitäisi olla tämä.
Tämä tapaus vahvistaa tv:stä jokin aika sitten erään kokeneen ajokouluttajan sanat, jotka menivät jotenkin siihen suuntaan, että kun motarilla kiertää yhtäkkiä neljänneskierroksen ratista, niin suoremaan jäivät akka ja lapset. Tämä siis erona kesä- ja talvikelin välillä. Talviliukkaus antaa aikaa ja anteeksi liian suuria ohjausliikkeitä, kesäkuiva asfaltti ei.
Jutun otsikko oli ilmeisesti "Miehet ajoivat kilpaa Laitilassa, seitsemän loukkaantui". Näinhän on mitä ilmeisimmin tapahtunut. Missä on virhe? Ilmeisesti toimittajakaan ei ole voinut ottaa kantaa tapahtumiin koska ei ole tiennyt yksityiskohtia.
Onneksi huomasit itsekin, että et voi ottaa kantaa tapahtumiin, jos et tiedä niistä tarpeeksi.
Missä on virhe?? Virhe on siinä että otsikko antaa pikaisesti lehden lukevalle väärän käsityksen asioista ja ajattelee ´jaa, siinä taas kaksi hullua kaahasi, vaikka alkoholilla oli selvä osuus asiaan. Mikä tässä jäi epäselväksi. Mielestäni tein asian riittävän selväksi jo ensimmäisessä kirjoituksessa?!
Varsinkaan, jos onnettomuudessa on osallisena rasakas ajoneuvo. Otsikot ovat aina tyyliin "Rekka ruhjoi henkilöauton". Otsikon perusteella syyllinen olisi rekkakuski, mutta kun lukee jutun, niin siellä kerrotaankin, että henkilöauto tuli kolmion takaa eteen, tuntemattomasta syystä ajautui vastaantulijan kaistalle tms.
Juuri tätä tarkoitan.
Miten ylinopeudesta voi kuljettajaa ensin vain epäillä, koska jos hänelle kirjoitetaan asiasta sakko paikan päällä heti, hänet on tuomittu!
Onhan tilanne rattijuopumusten kohdalta parantunut sen verran, että on saatu niitä tarkkuusalkometrejä, ettei tarvita enään verikokeita. Nopea käsittelyhän tietenkin säästäisi yhteiskunnan varoja, mutta toisaalta asiassa saattaa olla jotain muutakin kuten liikenteen vaarantamista tai joitain lieventäviä asianhaaroja, mitkä tietenkin täytyy ottaa huomioon ja silloin on ehkä viisampaa asiaa selvittää isommalla porukalla ja selvinpäin.
Ylinopeustilanteessahan poliisi kysyy, että kiistääkö syyllisyyden, jos myöntää niin pelihän on selvä ja sakko tuli (toki saattaa tulla vaikka kieltääkin
Sitten mitä pahaa siinä on jos tällaisessakin tilanteessa mainitaan myös ylinopeus? Eihän pelkkä rattijuoppouskaan välttämättä ole selvä kolarinaiheuttaja. Tottakai olen rattijuoppoutta vastaan, mutta samanlailla törkeitä ylinopeuksia.
Eikö laki kuitenkin ole aika oikeudenmukainen, jos rattijuoppoudesta saa isomman tuomion kuin lievästä ylinopeudesta? (=alle 20km/h ylinopeus)
Jokaista sakkoa kirjoitettaessa asiakkaalta kysytyään kiistätkö vai myönnätkä syyllisyytesi. Sakon saa joka tapauksessa, mutta jos teon on kiistänyt, sakosta voi valittaa lapussa olevaan osoitteeseen kirjallisena ja 7 päivän kuluessa (muistaakseni). Jos syyllisyyden myöntää, sakosta ei voi enää jälkikäteen valittaa.
Eikö laki kuitenkin ole aika oikeudenmukainen, jos rattijuoppoudesta saa isomman tuomion kuin lievästä ylinopeudesta? (=alle 20km/h ylinopeus)
Rattijuoppo on aina riski liikenteessä, vaikka ajaisi alinopeutta, ylinopeus ei sitä välttämättä aina ole.
Hyvä esimerkki rattijuopon hulluudesta tulee tässä: Viime yönä noin kello 5:00 aamulla puolen kilometrin päässä oleva naapurini sekosi, ja päätti hypätä autoonsa. Auto käyntiin ja kaasu pohjaan. 10 minuutin ylikierrosten jälkeen moottori laukesi pihaan. Onneksi. Jos tässä mielen tilassa olisi päässyt liikenteeseen, olisi varmasti tullut ruumiita. En tiedä sammuiko kaveri autoonsa vai oliko sen verran järkeä päässä jäljellä, että tajusi pysyä pihassaan.
Ja laki ei mielestäni ole oikeuden mukainen. Viimeistään toisen törkeän rattijuoppouden jälkeen kaveri täytyisi ehdottomasti laittaa puoleksi vuodeksi linnaan ja auto valtiolle. Ehdolliset rankaistukset ovat yhtä tyhjän kanssa, ja mistä ihmeestä johtuu, että kun teet saman rikoksen 10 kertaa yhden sijasta, se kohtuullistetaan!!