Tässä linkki johon en tiedä yhtäkkiä miten suhtautua. Tässä väitetään öljyn mahdollisesti syntyvän metaanin ja hiilen yhdisteistä syvällä maan sisällä, useamman kilometrin syyvyydessä joka pulppuaa ylöspäin joko raakaöljynä tai vulkaanisilla alueilla höyrynä. Useat öljylähteet täyttyvät uudestaan "kuin itsestään" eri puolilla maapalloa! Tämä ei ole toiveajattelua, vaan fakta, mutta miten ja miksi. Luettavaa löytyy:
http://www.worldnetdaily.com/news/article.asp?ARTICLE_ID=38645
[SixPack muokkasi tätä viestiä 12.08.2004 klo 00:32]
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Jotenkin pystyn kyllä itsekin tähän uskomaan.. Ehkei resurssit olekaan niin rajalliset, mitä tähän asti on uskottu?
Kulutusta pitäisi kyllä varmasti vähentää, tällä vauhdilla öljy loppuu väkisinkin, joten uusia energiamuotoja kyllä kaivataan...
On suotavaa, että siirrytään ja käytetään muita energiamuotoja kuin raakaöljystä jalostettuja polttoaineita, jo ilmaston muutoksen ja lämpenemisen takia. Pienellä varauksella en silti niele kaikkea. Puista otetuista näytteistä on Suomessakin ollut huomattavasti lämpimämpi kausi n. 1200-1700 luvulla kuin nyt. Lapista löytyy ja näkee vieläkin kantoja jotka ovat todella paksuja. Ilmasto muuttuu myös itse, ilman hiilidioksiidia kasvit kuolisivat, nyt ne sitovat sen itseensä.
Ihminen muokkaa maata, kaataa metsiä, kyntää peltoja jolloin valtavia hiilidioksiidimäärä vapautuu ilmastoon. 1 peltohehtaari "saastuttaa" kynnön yhteydessä Suomessa 10 tonnia. Tämä on selvitetty fakta. Ketä se kiinnostaa, ja mitä pitäisi tehdä? Kuinka monta autoa tarvitaan saastuttamaan sama määrä, ja kuinka monta sataa neliökilometriä peltoalaa kynnetään monta kertaa vuosittain pelkästään Suomessa. Entä maailmassa? Mielenkiintonen kysymys päästöistä puhuttaessa. Liikennettä on helppo osoittaa, koska autoilijoita voi taloudellisesti hyödyntää rahastamalla. Syyt ja ongelmat lienevät silti aivan muualla. Asiantuntijoiden (geologien) mukaan, olemme menossa kohti uutta jääkautta. Heidän mielipiteensä eivät kiinnosta lehdistöä, koska asia ei myy! Lähes joka asia tänä päivänä toimii rahan ehdoilla ja ympärillä, muusta ei ole väliä, kunhan me ja minä saan, tai asialla voidaan rahastaa!
Eurooppa siirtyy koko ajan vääjäämättömästi ja vauhdilla dieseltekniikkaan sekä maakaasu-bensa-autoihin (Punto BioPower ja Opel -05). Dieselistä on se kiistaton hyöty, että se kuluttaa taajama- ja kaupunkiajossa lähes puolet bensa-atuosta. Totuuden huomaa heti ajettaessa itse dieselillä, tankilla ei tarvitse käydä yhtä usein, kaupungissa ajat helposti 800 km, bensa-atuolla hyvä jos 400 km. Ei tarvita kaasunkevennyksiä, kaikkia säästökikkailuja, pelkästään siirtyminen dieseliin puolittaa kulutuksen. Tietäen tämän, rupeaa vähitellen näyttämään hölmältä, että vielä ostetaan bensa-autoja.
Suomessa on ollut täysin väärä kuva milloin kannatta ostaa dieselauto. Se joka ajaa paljon pitkää maantieajoa? 1.4 - 1.6 bensa-auto kuluttaa maantiellä ehkä vain 1-1,5 l/100km dieselautoa enemmän, mutta nimenomaan taajama- ja cityajossa diesel on aivan lyömätön, se kuluttaa edelleen vain 1-2 litraa enemmän kuin maantieajossa. TM mittasi esim. Toyota Corollan kulutuksen -30 ast. pakkasella. 30 l/100 km ensimmäisten 10 km aikana! Kenen päivittäinen työmatka on yli 15 km? TM:n testien mukaan yksikään 1.8 l bensa-auto ei mene alle 10 l/100 km maantieajossa ensimmäisten 11 km aikana.
Talvella Opel Corsa Eco kulutti 9,5 l kaupungissa lämpimänä. Vastaava diesel vie 5-6 l kaupungissa. Koska dieseltekniikka ei ole uutta, eikä epäluotettavaa, löpö maksaa n. 30 centtiä vähemmän per litra, kuluttaa 50% vähemmän taajamassa, joten...?
USA:ssa siirtyy painopiste hybridiautoihin. Luin Bob Lutz:in haastattelun ja arvion markkinoista siellä. Vaikka vain 10% väestöstä päätyisi siellä hybridiautoon, merkitsee se kuitenkin 1,7 miljoonan auton myyntiä. Euroopassa ei taida käydä hybridikauppa, koska diesel kuluttaa jo vähemmän kuin hybridi ja maksaa n. 3000 vähemmän.
SixPack: Suomessakin ollut huomattavasti lämpimämpi kausi n. 1200-1700 luvulla kuin nyt.
Viimeisessä TM:ssä haastateltu Meteorologisen Laitoksen johtaja sanoi, että 1990-luku oli lämpimin Suomessa tuhanteen vuoteen.
SixPack: Suomessa on ollut täysin väärä kuva milloin kannatta ostaa dieselauto.
Oikeata kuvaa on vaikea saadakin, kun tilannetta vääristää polttoaineiden erilaiset verot ja diesel- ja bensa-moottoristen autojen kilpailutilanteen mukaan muuttuvat valmistajan katteet. Et voi noin vähillä lähtötiedoilla sanoa, kumpi on ekologisesti järkevämpi vaihtoehto, koska et tiedä valmistuskustannuksia ja verotus suosii tiettyä käyttäytymistä (autoon liittyvä vero sidoksissa painoon eikä kilometreihin, eli kannattavuus paranee mitä enemmän ajaa, samaan suuntaan vaikuttava pa-vero).
Pitäisi tietää kummankin moottorin valmistuksen ekologinen rasitus ja pitäisi verrata vain auton käytön aiheuttamaa rasitusta ilmakehälle. Niin hyvät kuin turbodieselin ominaisuudet ovatkin, sillä tuotettu hevosvoima maksa ainakin kaksi- ehkä jopa kolme kertaa saman kuin vapaasti hengittävällä bensakoneella tuotettu. Vasta kun tiedämme nämä arvot voimme sanoa, mikä vaihtoehto missäkin tapauksessa on ekologian kannalta järkevämpää.
Käyttäjän kannalta katsottaessa olet kyllä oikeassa, dieselin ostaja saa enemmän eurollaan, koska myyjän kate on ainakin vielä pienempi kuin bensakoneessa. Tilanne muuttuu varmasti nyt kun dieseleitäkin aletaan myydä urheilullisina, siitähän ollaan valmiita maksamaan enemmän. Tähän asti se on ollut säästöpossu, jonka täytyy vain kestää kauan ja olla halpa ajaa.
Dieseliin saa lisävoimaa niin halvalla kun alkuinvestointi on tehty(ahtopaineella, ja hieman sisuskaluja vahvistamalla), että siihen sijoitettu euro tulee valmistajalle moninkertaisena takaisin. Sitä parempi kate ei varmaan ole kuin takaspoilerissa, aluvanteissa ja takaluukun SPORT-lätkässä .
Niin, tämän edullisuuden vertailukohteeksi otin loppukuluttajan, eli auton käyttäjän ja hänen kustannukset. Pitkät maantielenkit ei tee sitä säästöä mikä on yleinen luulo, vaan nimenomaan lyhyt taajama- ja kaupunkiajo, jossa bensa-auto ei millään pysty vastaamaan dieselin ominaisuuksiin pienikulutuksena autona. Esimerkkinä vaikka taksit. Diesel MB 270 automaatti kuluttaa 7-8 l kaupungissa, vastaava bensa ei taitaisi mennä alle 13-16 mitenkään. Näin se jatkuu alas- ja ylöspäin kautta linjan. Aina on painotettu paljon ajavia ja annettu ymmärtää maantieajoa, mikä on väärin. Bensa-auto on pelkässä maantieajossa pienikulutuksinen myös. Ero on cityssä, vaikka Manse-cityssä, nääs!
Tutkimustuloksia pitäisi löytyä Maa- ja metsätalosuministeriön sivuilta lämpimämmästä kaudesta Suomessa. En ole varma onko ne saatettu loppuun jo ja julkaistu. Satoja vuosia sitten ei ollut luotettavia mittareita, ei pidetty kirjaa, eikä oikein kukaan lienee ollut kiinnostunut pitkien aikajaksojen lämpökehityksestä. Mutta puunrungot sen kertovat analyyseissa. Sellainen paikka kuin Porttikaltio Inarista ensin länteen 50 km, sitten keskelle tuntureita poronhoitoalueelle, on kuivuneita katajia, joiden ikä on 300-400 v. rungon halkaisija siinä 15-25 cm, niitä on tuhansia, vanhoja männynjuurakkoja, puu on ollut 60-90 cm halkaisijaltaan. Nämä ovat kiistattomia viitteitä lämpimämmästä pitkästä aikajaksosta. Puu kertoo tutkimuksissa iästä, kasvunopeudesta, sateista, myrskyistä, ravinnosta, vaikka mistä. Sitä emme vielä tiedä miksi on ollut lämpötilavaihteluita, onko sille jokin selitettävissä oleva luonnollinen syy. Kaikki selviää silti aikanaan.
keskiaika noin 1100-1400 oli vuosisatojen ajan ratkaisevasti nykyistä lämpimämpi. Tämähän selittää myös Inarin hopealöydöt, eli tuolloin siellä asuttiin ja elettiin mikä ei nykyilmastossa ja tuonaikaisin varustein ole houkuttele.
Tässä eräs artikkeli
The Medieval Warm Period in Finland
http://www.co2science.org/journal/v7/v7n2c2.htm
Kasvillisuus oli paljon rikkaampaa kuin nykyisin. Keski-Suomessa kasvoi tammimetsät: "oak forests grew 150 km north of their present distribution in SW Finland and this latitudinal extension implies a summer temperature 1-2°C higher than today"
Niimpä, tämän kesän perusteella "jääkaappi ilmiö" on todennäköisempää kuin kasvihuone ilmiö
.
Täällä topuperälläkin 100 - 225 metrin korkeudella on löytynyt ja löytyy sellaisia kasvilajeja jotka kertovat menneenajan "trooppisesta" ilmastosta. Myös nyt jo monessa paikoin metsähallitulsen hävittämät niinipuu (lehmus) metsiköt ovat jäänteitä lämpimistä ilmastokausista.
onkin suuren rahan käsikirjoittama uusin näytelmä jolla investointipankkiirit ja yritysjohto rikastuvat. Jo nyt energian hinta ja siten energiayhtiöiden pörssikurssit ja johtajien osakesalkut ja optiot on nousseet pilviin.
Tämä on kasvihuonehypoteesin todellinen tarkoitus.
Nämä rahat tulevat kansan taskusta - jälleen kerran.
Samalla lailla aikaisemmin "pankkikriisissä" ja "Internet-kuplassa" samat puuhamiehet rikastuivat, kun kansan rahat siirtyivät heidän taskuihinsa.
Legitimiteetin antaa ja ns. hyvää tarkoittavan hölmön roolia tässä uudessa näytelmässä esittää vihreä liike.
Pankkikriisissä tämä rooli oli varattu rivipankinjohtajille ja Internet-kuplassa rivikonsulteille.