Motoristi, älä yllätä autoilijaa!

sitäsaa: ” Mp:n kaukovalot eivät ainakaan minua häikäise vieläkään, vaikka muistan toki ajan jolloin niillä ei myöskään itse nähnyt.”

Varmasti pitkät erottuvat paremmin, mutta misar sanoikin, että ne vaikeuttavat stereonäköä. Pyörää havainnoiva autokuski tekee usein sen virheen, ettei tajua lähestyjän nopeutta. Kaksipiippuinen juttu, toisaalta autokuski varmaan erottaa mp:n pitkät valot mopon vastaavista jolloin hänen pitäisi älytä, että sieltä voidaan tulla kovaakin. Itse käytän puolikkaita päiväsaikaan, luotan enemmän kuskien silmiin kuin älyyn.

Autojen valoista on puhuttu, ettei niitä tarvita päivällä, kuka nyt ei näkisi autoa auringonpaisteessa. Sellainen ei taatusti ole ajanut mp:llä. Usein pyöräilijän ainoa varoitus takana olevasta autosta on valojen pilkahdus peilistä, valotin auto katoaa taustaan.

Sama tietysti pätee toisiin pyöriinkin, niistäkin haluaisi varoituksen ennen kuin etupyörä tulee näkyviin kainalon alta.

Maukka: ” Käsitykseni mukaan liikenteessä pelataan sellaisilla etäisyyksillä, että ihmisen stereonäkökyvyllä ei ole merkitystä, molempien silmien saama kuva on käytännössä sama.”

Tietoni asiasta ei isompaan väittelyyn riitä, mutta käsitykseni on, että kohti tulevan pistemäisen esineen nopeuden määrittely tapahtuu nimen omaan stereonäön avulla. Ihmisellä on tyypilliset saalistajan silmät eli ne katsovat samaan suuntaan ja ovat niin kaukana toisistaan kuin ilman keskelle syntyvää katvealuetta voivat olla. Saaliseläimillä taas silmät ovat paikoissa, joka antaa mahdollisimman laajan näkökentän, mutta surkean etäisyyksien arviointikyvyn, jotkut eivät näe eteensä ollenkaan.

Harrastan ammuntaa, erityisesti pitkän matkan ammuntaa yhdenkäden aseilla. Voimakkaankin revolverin luoti lentää pitkillä matkoilla niin kaarevaa rataa, että tähtäyspiste muuttuu etäisyyden mukaan yllättävän paljon. Varsinkin .22:lla ampuessa etäisyyden arviointi on kaiken A ja O, koska muutaman sadan metrin päässä kuula putoaa jo melkein pystysuoraan.

Noissa puuhissa olen huomannut, että silmä erottaa kaukaa yllättävän pieniäkin etäisyyseroja nopealla vilkaisulla, vaikka kohde on hädin tuskin erottuva täplä. Tosin ihmisillä on isoja eroja tässä kyvyssä, minkä huomasin armeijassa kun stereonäkömme testattiin. Näkö voi muuten olla hyvä, mutta etäisyyseroja ei silti näe.

Stereonäkökyvyn erot ovat yksi peruste sille, että nopeusrajoitusta pitäisi noudattaa. Risteysonnettomuudet ovat muistaakseni yleisin taajaman ulkopuolella tapahtuva onnettomuustyyppi ja usein syynä on tielle tulevan arviointivirhe. Tämän virheen todennäköisyys ei ainakaan vähene, jos risteävää tietä ajava onkin paikalla esim. 10-20 % nopeammin kuin pitäisi.

Stereonäön merkitystä voi kokeilla kun seuraavan kerran ajaa liikenteessä. Pistää vain toisen silmän kiinni ja katsoo vaikka risteyksessä, miten paljon nopeuden arviointi vaikeutuu.

Kirkkauden eli pitkien käytön vaikutus stereonäkökykyyn on ihan päättelyä eli arvaus.

Hyvä Maukka ja TeeCee!
Täydentäisin keskusteluanne hiukan vielä.
Tunnustaudun (hölmöstä huomaavaisuudestani johtuen) mp:llä päivällä lyhyiden valojen käyttäjäksi, vaikka näin saaliina vaistoni kehottavatkin käyttämään pitkiä (etten joutuisi metsästetyksi).
Samataitteisten silmien (linssikorjauksellakin) ollessa kyseessä stereonäkö todellakin mahdollistaa tietyin rajoituksin hyvän etäisyyksien arvioinnin ja ehkä sitä kautta myös paremman kohtaamisen arvioinnin - ja edelleen myös oikean päätöksen tilanteessa.

Se ei kuitenkaan ole moottoripyöräilijän kannalta oma valojenkäytön pointti.
Suurin ongelma ei ole satojen metrien päästä vastaan ja eteen tulevat, vaan vasta/enää muutaman kymmenen metrin kohdalta yksivuotisen hirvivasan tavoin eteen koheltavat. Juuri näiden tilanteiden välttämisessä pitkät auttavat eniten. (Hirviin tietenkään eivät nekään.)
Kun sorruin taas lyhyisiin, tänään näitä tilanteita sattui kaksi. Onneksi 60:n alueella ja ehdin jarruttaa. Pitkien käytöllä olisin luultavasti onnistunut saamaan toisten päissä erilaisen ratkaisun aikaan.

Mutta tuleehan autoja autojenkin eteen - olemmeko me mp:n selässä vain turhan herkkähipiäisiä, kuten täälläkin on ehdotettu.
Näin varmasti on: ilman suojaa on liikenneviidakossa aika aseeton ja on pidettävä hipiästään parempaa huolta. Muuten osuu ja sattuu kipeää.

Kaikkien liikenteessä liikkujien olisi syytä olla selvillä aistiensa rajallisuudesta.

Yksi silmän rakenteeseen liittyvä seikka on sokea piste. Asiaa voi testata omilla silmillään täällä

http://www.linssit.net/amslerin-kartta-testi.php

Tuo silmän ominaisuus voi selittää monta niistä tilanteista, joissa auto tai moottoripyörä ilmestyi tyhjästä. Toinen silmä tolpan takana ja toista silmää kohti ajoneuvo tulee juuri sokean pisteen suunnasta.

Sokea piste on kaikilla, myös nuorilla ja terävänäköisillä ihmisillä.

Aistiemme rajallisuus on erittäin pätevä perustelu sääntöjenmukaiselle ja rauhalliselle liikkumiselle liikenteessä.

Maukka: ” Aistiemme rajallisuus on erittäin pätevä perustelu sääntöjenmukaiselle ja rauhalliselle liikkumiselle liikenteessä.”

Tuo pitää paikkansa. En tiedä itkisikö vai nauraisiko kun luen kommentteja kuinka vastaantulevan sumuvalot eivät ole haitanneet näkyvyyttä tai ajovalojen käyttämättömyys päiväsaikaan ei ole haitannut auton havaittavuutta. Mistä ihmeestä ihminen tietää, mitä häneltä on jäänyt näkemättä???

Vai onko joku illalla miettinyt, että ”Tänään näin 22 eri lintulajia, huomaamatta jäi 5, joista kaksi oli tikkoja ja kolme lokkeja”?

Kun sitten luomme kuvan ympäristöstämme havaintojemme perusteella ja edelleen mielipiteemme saamamme kuvan mukaan, ei ole mikään ihme että se mielipide on joskus ristiriidassa sen kanssa, mitä liikenteessä todella on tapahtunut.

Vaistomaisesti kuka tahansa tällaisessa ristiriitatilanteessa kokee houkutusta luottaa enemmän omiin aisteihinsa. Vaatii tietoista ponnistusta irtautua ajatuksesta, että näen ja kuulen kaiken.

Kun tuo alkaa sujua, voi alkaa harjoitella hyväksymään sitä vääjäämättöntä tosiasiaa, että vaikka mitään ei jäisikään koskaan huomaamatta, taatusti osan siitä ymmärtää väärin.

JOXA: ” Tai jos ymmärtää kaiken, niin on käsittänyt jonkin väärin?”

Juuri noin. Tuossahan on ihan mietelauseen tuntu.