Konginkankaan onnettomuuden tutkijalautakunta toteaa että nopeudenrajoitin pitäisi asettaa nykyisen 90 km/h asemesta 80 km/h. Ajoneuvokohtainen nopeusrajoitushan jo onkin 80 km/h eli periaatteellista ongelmaa ei pitäisi olla. Mahdollinen vedätysvara tiemmä syödään joka tapauksessa joten siihen ei enää voi tosissaan vedota.
Nopeusrajoituksia kunnioittavana tienkäyttäjänä tervehdin esitystä suurella ilolla. Saanhan peräpuskuristani perheeni elämää turhan usein vaarantavat raskaat ajoneuvot kauemmaksi ja harvalukuisemmaksi. Ei myöskään ole ollenkaan vaikeaa yhtyä tutkijalautakunnan havaintoihin/faktatietoon että tuolla 10 km/h erotuksella on erittäin merkittävä ero ajoneuvon hallintaan eli tieturvallisuuteen. (Positiista vaikutusta olisi totta kai myös polttoaineen kulutukseen, renkaiden kulumiseen ja tiemeluun). Samalla asia helpottaisi muiden tienkäyttäjien ohituksia raskaista ajoneuvoista 100 km/h nopeusrajoitusalueilla ja vähentäisi raskaan kaluston kuljettajien omia ohitustarpeita, mahdollisuuksia ja -haluja 80 km/h nopeusrajoitusalueilla. Siis täydellinen ja luonnollinen ehdotus kaikin puolin, mikäli asiaa ajattelee nopeusrajoituksia kunniottavan ja elämää arvostavan autoilijan näkövinkkelistä.
Mutta mitä viestii liikenne- ja viestintäministerimme Leena Luhtanen: venäläisrekat ajaisivat samoilla teillä edelleen 90 km/h ja meikäläiset rekat/kuorma-autot 80km/h. Sehän tosiaan olisikin kamalaa. Ministerimme mielestä on siis parempi että kaikki raskaat ajoneuvot koheltavat ylinopeutta kuin että vain venäläiset koheltavat ylinopeutta.
Jos venäläiset (ministerinkin tietojen mukaan) ylittävät ajoneuvokohtaisen rajoituksensa, eikö jonkun olisi tehtävä asialla jotakin. Kuten nyt vaikkapa liikenneministeriön. Se voisi vaikuttaa valvonnan lisäämiseen sen sijaan että antaisi hiljaisen hyväksyntänsä kotimaisen raskaan kaluston koheltamiselle.
Ymmärsinköhän lauantaiehtoon pikauutiset (Yle24 uutisukkuna 23:10) jotenkin väärin, tuskin rakas ministerimme oikeasti voi olla näin tolaltaan?
Käsitykseni asiasta:
Venäläisrekat ovat pikku hiljaa vallanneet tilaa Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä; suomalaisrekat eivät ole hinnaltaan kilpailukykyisiä. Tästä on tullut varmasti hallitustasollekin kovaa palautetta suomalaisilta liikennöitsijöiltä. Jos suomalaisrekkojen nopeudenrajoitinta sormeillaan hitaammalle (80 km/h), ovat venäläisrekat vielä ylivoimaisempia. Suomalaiset liikennöitsijät kokisivat moisen suorana sortotoimenpiteenä. Poliisillahan on ollut jonkunlaisena sakotuksen peukalosääntönä, että alle 10 km/h ylinopeuksista ei sakoteta - sen paremmin henkilöautoja kuin raskasta liikennettäkään.
Luhtasen puheenvuoro oli mielestäni siis enemmän liikennepoliittinen kuin suoraan liikenneturvallisuuteen liittyvä.
Mitä ihmettä? Eikös se ole niin, että maassa maan tavalla?
Jos Suomeen laitetaan se max. 80km/h, niin se on sitten sitä.
Nopeusrajoitus on aina joku - joskus 50km/h tai 60 km/h tai jotain, mutta aina se on jotakin. Tarkoittaako tuo Luhtasen hölmöily, että venäläiset voisivat/saisivat siis ajaa kaupungeissakin 80km/h (90) Onko tämä sitä markkina- ja kilpailuetua?
Itse olen sitä mieltä, että jos on voitu asettaa se 90km/h, niin ihan samalla tavalla voidaan asettaa mikä tahansa muukin nopeus.
Todellisuus taitaa olla niin, että on kuunneltu ns. teollisuuden ääntä.
Katselin ne samat uutiset silloin jo ekalla kerralla ja ihmettelinkin, kun täällä ei mitään siitä kirjoiteltu.
Otamme esille kuorma-autojen nopeudenrajoittimien säätämisen nykyisestä 90 km/h sijasta 80 kilometrin tuntinopeuteen Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Tarkoitus olisi saada rajoitinten enimmäisnopeudesta koko unionia koskeva päätös. Asiaa käsitellään myös tulevassa liikenneturvallisuusohjelmassa, Huovinen sanoo.
Lainaus:Tuulilasin juttu aiheesta Konginkangas
Eli tuossa onkin se tärkein kiteytetty. Niitä ei kansallisesti rukata yhtään mihkäänpäin ja suuret maat kuljetusjärjestöineen ei 100% varmasti kannata ehdotusta. Sitä kun ei vaan tajuta, että se nopeus laskee oikeasti sinne 60-70km/h välille ja lisää siten huomattavasti ohitustarvetta, se tonnikeiju tarvii hieman "ekstraa" saadakseen tarpeeksi vauhtia mäkiin.
Miksi rekat eivät nyt kulje oikeasti 70-80 km/h, kun rajoittimet on asetettu yhdeksäänkymppiin?
Jos rekat satasen alueella malttaisivat hiukan odottaa mäen päällä 60 km/h nopeudessa ennen vauhtinsa lisäämistä, niitä olisi todella helppo ohittaa. Mutta ammattimies on näköjään ammattimies. Liikenteen kokonaissujuvuus ei kiinnosta, ainoastaan oman matkan edistyminen.
Nopeusrajoitus on aina joku - joskus 50km/h tai 60 km/h tai jotain, mutta aina se on jotakin. Tarkoittaako tuo Luhtasen hölmöily, että venäläiset voisivat/saisivat siis ajaa kaupungeissakin 80km/h (90)
En oikein ymmärtänyt Rätkättimen filosofiaa. Nythän kai puhutaan rekkojen nopeusrajoittimista, ja mihin max. nopeuteen ne pitäisi asettaa? Vaikka rajoittimen max nopeus olisi ziljoona km/h, nopeusrajoituksia on luonnollisesti noudatettava, varsinkin taajamissa. Venäläisrekoilta vaadittaneen EU-direktiivien mukaisia rajoittimia, eikä kansallisia.
Luin juuri jostain lehdestä toimittajan ajokokemuksia Etelä-Ruotsissa (en viitsi lähteä penkomaan, mutta aika äsken se oli). Suurimpana erona verrattuna Etelä-Suomen oloihin toimittaja näki sen, että tiet ovat yleensä leveämpiä, joten raskaan liikenteen ohittaminen käy vaivattomasti.
Suomessa taas on paljon tieosuuksia, joilla turvallinen liikennöinti oikeastaan edellyttäisi, että rekkoja ei ohiteta. Ja jokainen tietää, miten mäkisellä tieosuudella, jolla on rajoitus 100 km/h, on turhauttavaa ajella rekan perässä kilometri toisensa jälkeen. Jos rekkojen nopeusrajoitin sormeillaan 80 km/ lukemaan, rekan nopeus ylämäen alla on siis 80 km/h. Ylämäessä se laskee johonkin 60-70 km/h - ja takana tulevan henkilöautojonon nopeus tietenkin samaan.
Nopeusrajoitus on aina joku - joskus 50km/h tai 60 km/h tai jotain, mutta aina se on jotakin. Tarkoittaako tuo Luhtasen hölmöily, että venäläiset voisivat/saisivat siis ajaa kaupungeissakin 80km/h (90)
Luin juuri jostain lehdestä toimittajan ajokokemuksia Etelä-Ruotsissa (en viitsi lähteä penkomaan, mutta aika äsken se oli). Suurimpana erona verrattuna Etelä-Suomen oloihin toimittaja näki sen, että tiet ovat yleensä leveämpiä, joten raskaan liikenteen ohittaminen käy vaivattomasti.
Suomessa taas on paljon tieosuuksia, joilla turvallinen liikennöinti oikeastaan edellyttäisi, että rekkoja ei ohiteta. Ja jokainen tietää, miten mäkisellä tieosuudella, jolla on rajoitus 100 km/h, on turhauttavaa ajella rekan perässä kilometri toisensa jälkeen. Jos rekkojen nopeusrajoitin sormeillaan 80 km/ lukemaan, rekan nopeus ylämäen alla on siis 80 km/h. Ylämäessä se laskee johonkin 60-70 km/h - ja takana tulevan henkilöautojonon nopeus tietenkin samaan.
Koko jutun jekku on siinä, että mihin rajoittimia tarvitaan? Siihenkö, että kaunis puhe järkevistä nopeuksista ei auta - pakkokeino? Kansallisesti voidaan asettaa minkä tahansa tien nopeus - jos niin halutaan. Mikäli "vaarallista" rekkaliikennettä on tarpeeksi, niin siitä vaan - eikä siinä tarvita EUta lainkaan. Silloin voitaisin ainakin sanoa, että se on ns. itseaiheutettua. Tietenkin se harmittaa niitä syyttömiä kuskeja.
Joskus muinoin - energiakriisin aikoihin - asetettiin valtakunnallinen 80km/h ja silloinkin kauhisteltiin, että kuinka paljon siitä on haittaa. Ihan oikeasti siitä ei ollut yhtään haittaa. Korvienvälijuttu pelkästään. Mikäli puhe ei auta, voitaisiin ruuvata pahimmille osuuksille 70 km/h. Samansuuntaisestihan toimitaan jo eri puolilla kaupunkeja, kun henkiä on menetetty tarpeeksi - seurauksena on pysyvä nopeudenalennus - eikä siihen tarvita EUta mihinkään. Muutama mätä omena pilaa siis koko kuorman - niin tyhmää kuin se onkin.
Kuorma-autoliitto(kin) - tänäisen Hesarin mukaan - aloittaa valistuskampanjan ja pyrkii vapaaehtoisuudella alentamaan nopeuksia. Saas nähdä toimiiko kimppakuri - epäilen kovasti.
Mitä tulee siihen, että rekkoja ohitetaan, tulee mieleen puhemiehen Topi, jonka puolestapuhuja Riittakin uljaasti "valitti", että eihän rekasta pääse ohi turvallisesti kuin ajamalla hetkellisesti ylinopeutta. Näin siis valtakunna ylimmällä tasolla. Vaan on kuitenkin jäänyt ymmärtämättä turvallisuuden ja liikennesääntöjen merkitys sekä ennen kaikkea ohituspakon järkevyys. Mutta joillekin ihmisille rekan perässä kulkeminen aiheuttaa ilmeisesti melkoisia patoutumia. Miksi ihmeessä?
Miksi muuten tavallisesti ajetaan ihan OK ja rauhallisesti, mutta ohituskaistan alkaessa alkaa vimmattu kilvanajo? Aika vekkuli ilmiö.
Miksi muuten tavallisesti ajetaan ihan OK ja rauhallisesti, mutta ohituskaistan alkaessa alkaa vimmattu kilvanajo? Aika vekkuli ilmiö.
Jäin miettimään, mikä siinä rekan perässä ajamisessa on oikeasti ikävää? Omasta puolestani kokisin seuraavat asiat ikäviksi:
- hyväkuntoisella tiellä, jossa on nopeusrajoitus 100 km/h, 80 km/h tai alle ajaminen on turhauttavaa, varsinkin pitkällä matkalla.
- rekan nopeus vaihtelee; varsinkin jos rekan taakse on kertynyt kymmeniä autoja, alkaa "haitariliike" jonossa
- jos rekan eteen tulee vielä hitaampi ajoneuvo, rekka ei helpolla pääse siitä ohi - ja muut ei rekasta: vauhti hidastuu entisestään koko jonossa.
- sadekelillä tai lumimyräkässä kannattaa pitää rekkaan kunnioitettava väli - mutta Suomessa on tapana, että jos jonossa on väli, se täytetään. Ja ne eteen tulleet huomaavat tehneensä tyhmyyden ja joko tekevät toisen tyhmyyden, eli yrittävät ohitusta, tai jättäytyvät suosiolla kauemmas jolloin joku muu taas täyttää välin jne...
- valitettavasti läheskään kaikilla Suomen teillä ei ole ohituskaistoja; ohituskaistalle "ryntääminen" on siinä mielessä puolusteltavaa, että mahdollisimman moni voisi päästä hitaasta ajoneuvosta ohi kaistan matkalla; liikennesääntöjä on tietenkin sielläkin noudatettava.
Murphyn lain mukaan käy usein niin, että se jonon heikoimmin kiihtyvä ajoneuvo lähtee ohitukseen, ja käyttää koko ohituskaistan matkan siihen. Muut jäävät odottamaan seuraava ohituskaistaa, josko silloin lykästäisi...
Minun verenpaineeni ei rekan vuoksi heilahda minnekään (se on katossa jo muutenkin) ja olen jo tottunut siihen, että kaikenlaista kummallista puuhastellaan rekkojen perässä olevissa jonoissa - samapa tuo, kunhan ei rytistellä.
Ihmiset ovat erilaisia .. luojan kiitos ...
Rekan perässä ajaminen on myrkkyä jos se tehdään suomalaiskansalliseen tyyliin viiden metrin päässä roikkuen, itse en voisi edes kuvitella ajavani tällä tavoin, kokisin olevani kuin mestauspölkyllä odottaen milloin kirves heilahtaa.
Rekan takaa sitten lähdetään olemattomalla nopeuserolla ohitukseen, joka saattaa päättyä huonoin seurauksin, sitä on syytä ihmetellä eivätkö roikkujat ole kykeneviä oppimaan oikeaa ohitustapaa, joka tapahtuu olemalla riittävän kaukana ohitettavasta ja sopivassa paikassa ennakoon vauhtia lisäten on ohitus helppo juttu, varsinkin jos tie on tuttu.
Rekan ohitukset olisivat helppoja ja turvallisempia, jos eivät nämä roikkujat säännönmukaisesti pilaisi myös oikeaa turvaväliä pitävien ohitusmahdollisuuksia tunkemalla itsensä rekan perään.
Vaikka hölmöt tunkevat väliin, on silti järkevää pitää niin suurta rakoa, että pystyy seuraamaan tapahtumia myös rekan edessä ja vältyy bonuksena rekan nostattamalta kurasuihkulta.
Rekan takaa sitten lähdetään olemattomalla nopeuserolla ohitukseen, joka saattaa päättyä huonoin seurauksin, sitä on syytä ihmetellä eivätkö roikkujat ole kykeneviä oppimaan oikeaa ohitustapaa, joka tapahtuu olemalla riittävän kaukana ohitettavasta ja sopivassa paikassa ennakoon vauhtia lisäten on ohitus helppo juttu, varsinkin jos tie on tuttu.
Rekan ohitukset olisivat helppoja ja turvallisempia, jos eivät nämä roikkujat säännönmukaisesti pilaisi myös oikeaa turvaväliä pitävien ohitusmahdollisuuksia tunkemalla itsensä rekan perään.
Vaikka hölmöt tunkevat väliin, on silti järkevää pitää niin suurta rakoa, että pystyy seuraamaan tapahtumia myös rekan edessä ja vältyy bonuksena rekan nostattamalta kurasuihkulta.
Mikäs besserwisser misar se tänne kirjoittelee päivänselvyyksiä ja uskottelee olevansa parempi kuin muut?
Asiaa kirjoitat tässä kohdassa. Mitäpä tuumit rekkojen nopeudesta? Olisiko sinun mielestäsi helpompaa ohittaa 80 km/h ajava rekka.
Aika outoa olisi jos tämä peukalosääntö ei olisi muutettavissa. Mikä estää poliisia sakottamasta rekkoja jotka ajavat esim. 83 km/h? Eikö raskaalla liikenteellä ja muilla voisi olla eri sakotuskäytäntö kun niillä on jo muutenkin eri sääntöjä? Eikö jo turvallisuuden takia voitaisi kiinnittää enemmän huomiota raskaaseen liikenteeseen?
Joku väitti, että jos rajoitin asetetaan 80:iin, ovat rekkojen nopeudet 60-70. Nykyisin rajoitin on 90:ssä ja nopeudet 80-90. Miten kympin pudotus rajoittimessa aiheuttaa kahden kympin pudotuksen nopeudessa?
Täällä on väitetty kaikenlaista; minä esimerkiksi väitin jotain sellaista, että jos rekat eivät voi "kerätä vauhtia" ylämäkien nousuun, niiden vauhti laskee ylämäissä 60-70 km/h nopeuteen, ja perässä tulevan jonon nopeus vastaavasti - "haitariliikkeineen".
Nykytilanne, eli nopeuden lasku ylämäissä 70-80 km/h nopeuteen, on hiukan siedettävämpi.
Mielestäni seuraavanlainen ongelma tulee vastaan, jos nopeusrajoittimen asetus lasketaan nopeuteen 80 km/h :
Tällä hetkellä lainkuuliainen rekkakuski ajaa 80 km/h, vaikka rajoitin sallisi 90 km/h. Jos tässä nopeudessa rekan perävaunu (oikeastaan sana rekka tarkoittaa puoliperävaunullista, puhun nyt kuitenkin täysperävaunullisesta yhdistelmästä, jollainen Konginkankaan onnettomuudessakin oli kyseessä) alkaa mennä linkkuun, on kuljettajalla varaa kiihdyttää "nuppia" niin että perävaunu suoristuu.
JOS nopeusrajoitin olisi asetettu 80 km/h lukemaan, ja rekka liikkuisi täysin laillisella 80 km/h nopeudella, tehoresursseja ei olisi olenkaan, eli puuttuisi siis teoreettisetkin edellytykset oikaista perävaunua.
No, voihan se rekka ajaa 70 km/h, ja perässä oleva jono samoin, jolloin ylämäissä nopeus laskisi 50 - 60 km/h lukemiin!
Jos raskaan liikenteen nopeuden rajoittamiseen mennään, jossain tulee vastaan tilanne, että rekalta puuttuu vauhtia niin, että se ei pääsekään liukasta mäkeä ylös, vaan alkaa holtittomasti valua taaksepäin. Ja voin kertoa, että silloin ei enää liikenneturvallisuuden kohenemisesta voi puhua.
Lainkuuliaisen rekkakuskin ei tarvitse ajaa 80:ä, koska 90:stä ei koskaan sakoteta. Itse en ole törmännyt juuri 80:ä tasaisella ajaviin.
Taas tuli esiin se oletus, että nopeusrajoituksen mukaan ajaminen on turvallista. Jos tilanne vaatii, täytyy nopeus mäen päällä olla 60 tai 50 tai 40. Pääasia että seuraavasta alamäestä selvitään, oli tekniikka ja rajoitukset mitä tahansa. Siis mitä tahansa. Ensin on mietittävä onko tilannenopeus oikea ja sitten vasta muita lakipykäliä. Jos tilannenopeus on väärin, ei muilla laeilla ole enää merkitystä. Väärä tilannenopeushan tarkoittaa sitä, että ajoneuvo ei ole enää hallittavissa.
Haitariliike, mäennousut ja laskut jne. vain osoittavat että raskas liikenne on haitaksi muulle liikenteelle. Toisaalta ilmankaan ei tulla toimeen. Miten tähän on tultu ja miten päästään pois?
Taas tuli esiin se oletus, että nopeusrajoituksen mukaan ajaminen on turvallista. Jos tilanne vaatii, täytyy nopeus mäen päällä olla 60 tai 50 tai 40. Pääasia että seuraavasta alamäestä selvitään, oli tekniikka ja rajoitukset mitä tahansa. Siis mitä tahansa. Ensin on mietittävä onko tilannenopeus oikea ja sitten vasta muita lakipykäliä. Jos tilannenopeus on väärin, ei muilla laeilla ole enää merkitystä. Väärä tilannenopeushan tarkoittaa sitä, että ajoneuvo ei ole enää hallittavissa.
Haitariliike, mäennousut ja laskut jne. vain osoittavat että raskas liikenne on haitaksi muulle liikenteelle. Toisaalta ilmankaan ei tulla toimeen. Miten tähän on tultu ja miten päästään pois?
Niin kauan kuin tavaroiden ja ihmisten pitkän matkan kuljetukset rautateitse eivät - rataverkon laajuuden tai muun syyn takia - ole riittävässä laajuudessa mahdollisia (jolloin maantielle jäisi vain jakeluliikenne), on meidän sopeuduttava meille kaikille tarpeellisen raskaan liikenteen läsnäoloon.
Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta pohdittaessa tiestöä,"raskasta liikennettä" ja muuta liikennettä ei pidä pohtia erillisinä asioina vaan kokonaisuutena.
Ja kokonaisuuden kannalta nopeuksien jatkuva vaihtelu maanteillä 40 - 80 km/h on kestämätöntä; tulisi etsiä turvallisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat pienemmät nopeusvaihtelut - tai rakennettava leveämmät tiet/lisää ohituskaistoja.
Kotimaisen raskaan liikenteen nopeusrajoittimen asetus 80 km/h on kestämätön ratkaisu, eikä se ole loogisestikaan perusteltavissa turvallisuus- sujuvuus tai kilpailukykymielessä.
Kirjoituspöydän ääressä asiat näyttävät erilaiselta kuin maantiellä, sekin on tosiasia.
Jos venäläiset (ministerinkin tietojen mukaan) ylittävät ajoneuvokohtaisen rajoituksensa, eikö jonkun olisi tehtävä asialla jotakin. Kuten nyt vaikkapa liikenneministeriön. Se voisi vaikuttaa valvonnan lisäämiseen sen sijaan että antaisi hiljaisen hyväksyntänsä kotimaisen raskaan kaluston koheltamiselle.
...
Asiaa sivuten; eihän suomalaiset ministerit ja virkamiehet tee mitään suomalaisten rekkamiesten hyväksi, jos (ja kun) joutuvat hankaluuksiin Venäjällä. Venäläisiä rekkoja tuskin kohdellaan Suomessa 'väärin', mutta Suomalaisten rekkamiesten kohtelu Venäjällä on usein ala-arvoista ja sitten kun joku epäkohta paljastuu niin ministeri/korkea virkamies toteaa vain että yritetään neuvotella ja sitten joskus neuvottelun tuloksena saadaan sopimus, jonka rikkomiseen ministeri ja virkamiehet toteavat vain voi, voi.
En tunne ministerin vastuulakia, mutta on tullut tunne etteivät he pidä kovin hyvin meikäläisten puolia kovassa kansainvälisessä pelissä - eivät kotimaassa eivätkä ulkomailla (siis tavaraliikenne sektorilla).
Ainoat jotka eduskunnassa edes joskus nostavat rekkamiesten asiaa ovat entinen mestarijuoksija (no hänen taustahan on 'kuorma-automainen') ja entinen moottoriurheilumies.
Mutta mitä viestii liikenne- ja viestintäministerimme Leena Luhtanen: venäläisrekat ajaisivat samoilla teillä edelleen 90 km/h ja meikäläiset rekat/kuorma-autot 80km/h.
Korjattakoon että Luhtanen on nykyisin oikeusministeri eikä liikenne- ja viestintäministeri kuten alustuksessani kuulutin. Toki mielenkiintoinen lausuma myös oikeusministerin suusta ja mielenkiintoinen perustelu lakiesityksen asettamisen esteeksi.
Minusta Luhtasen viesti myös vaarantaa SKAL:n oman nopeudenalennuskampanjan.
..Tällä hetkellä lainkuuliainen rekkakuski ajaa 80 km/h, vaikka rajoitin sallisi 90 km/h. Jos tässä nopeudessa rekan perävaunu... ..alkaa mennä linkkuun, on kuljettajalla varaa kiihdyttää "nuppia" niin että perävaunu suoristuu.
JOS nopeusrajoitin olisi asetettu 80 km/h lukemaan, ja rekka liikkuisi täysin laillisella 80 km/h nopeudella, tehoresursseja ei olisi olenkaan, eli puuttuisi siis teoreettisetkin edellytykset oikaista perävaunua.
Tämä on totta. Iso osa ammattilaisista vain on osoittanut että tappinopeus on myös se tavoitenopeus (mikä siis on ilmeisesti oikeusministerimme mielestä ihan ok) eli mainitsemasi etu on tapana syödä etukäteen. Jos tämän tavan ja sen ilmeisen vaarallisuuden takia joudutaan tekemään rajoittimen alentamistoimenpide, käy tosiaan niin kuin kirjoitat eli syytön rekkamies kärsii.
Ja kokonaisuuden kannalta nopeuksien jatkuva vaihtelu maanteillä 40 - 80 km/h on kestämätöntä;
....
Kirjoituspöydän ääressä asiat näyttävät erilaiselta kuin maantiellä, sekin on tosiasia.
Tuo 40 km/h taitaa olla turhan varovainen kirjoituspöytä-arvio? Itse voisin kuvitella että nopeus voisi nykykalustolla pudota ehkä seitsemäänkymppiin ilman ylikuormaa, mitä en pitäisi alkuunkaan niin isona ongelmana kuin nykyistä 90km/h nopeutta jota alamäissä perästä seuraten on usein vielä enemmän.
Kotimaisen raskaan liikenteen nopeusrajoittimen asetus 80 km/h on kestämätön ratkaisu, eikä se ole loogisestikaan perusteltavissa turvallisuus- sujuvuus tai kilpailukykymielessä.
Kirjoituspöydän ääressä asiat näyttävät erilaiselta kuin maantiellä, sekin on tosiasia.
Tämä kilpailukykyongelma ei todellakaan ole näin yksiselitteinen. Kilpailukyky muodostuu monesta asiasta, tärkein lienee kuitenkin kustannuspuoli. Sitä ei ole laskettu nyt lainkaan tässä keskustelussa, mutta noin vuosi sitten keskustelin erään kuljetusyrittäjän kanssa, joka valitti kuskiensa ajavan surutta "liian kovaa", polttoainekulut monilla nuoremmilla kuskeilla on kuulemma +30 % vanhoihin partoihin verrattuna (sanoi syyksi sen, että vanhat eivät luukuta koko ajan kiinni rajoittimessa vaan ajavat 80-85 km/h) ja renkaita menee kuulemma todella kovaa tahtia. Hänen mukaansa erityisesti kesällä 80 km/h:n ja 90 km/h:n välillä on selkeä ero renkaiden kannalta.
Uusien henkilöautojen taloudellisin ajonopeus on noin 90 km/h, minun on kovin vaikea uskoa että se olisi sama rekoilla. Luulen niiden matka-aikaan suhteutetun taloudellisimman nopeuden olevan jossain 70-75 km/h paikkeilla.
Mainitsemani Suomenkin ratifioimien ympäristösopimusten asettama paine on myös olemassa oleva tosiasia, joka tulee vahvistumaan lähivuosina. Fakta on, että kulutuksen on pudottava tavalla tai toisella, myös raskaassa liikenteessä. Tässä olisi melko yksinkertainen ja välitön keino pudottaa pa-kulutusta koko liikenteen osalta joitakin prosentteja.
Mitä vauhdin hidastumiseen ylämäissä tulee, niin usein se johtuu myös ylikuormasta. Esim. Konginkankaan onnettomuusrekan tapauksessa sitä oli neljä tonnia. Siis kolmen normaalihenkilöauton verran, minusta se on jo aika paljon. Näihin pitäisi puuttua tiukasti, varsinkin kun Suomessa ajetaan jo muutenkin painavammilla rekoilla kuin EU-sääntöjen mukaan muualla tehdään.
Tuosta kirjoituspöytäasiasta: on varmaan niin, että maailma näyttää erilaiselta kirjoituspöydän takaa. Toisaalta oman auton ratin takaa voi olla aika vaikea hahmottaa, saatikka myöntää, suurempia kokonaisuuksia jotka hahmottuvat vasta kun asioita tarkastelee ns. objektiivisen arvioijan silmin...
Tuo 40 km/h taitaa olla turhan varovainen kirjoituspöytä-arvio? Itse voisin kuvitella että nopeus voisi nykykalustolla pudota ehkä seitsemäänkymppiin ilman ylikuormaa, mitä en pitäisi alkuunkaan niin isona ongelmana kuin nykyistä 90km/h nopeutta jota alamäissä perästä seuraten on usein vielä enemmän.
Ei voi olla muistumatta mieleen ajat, kun sain ajokortin noin 25 vuotta sitten.
Silloin rekkakuskit olivat paljon enemmän ammattimiehiä kuin nykyään. Ilman rajoittimiakin ajettiin tunnollisesti 80 km/h, ylinopeutta kulkevaa yhdistelmää ei juuri nähnyt.
Autoissa oli vähemmän tehoa ja vääntöä. Tuohon aikaan yhdistelmä ei aiheuttanut ongelmia, meno oli todellakin "isokokoinen mutta hyvätapainen" -ajatuksen mukaista.
Ohitukset olivat helpompia, sillä mäen päällä maltettiin päästää nopeampia ohi.
Nykyään jokaiseen raskaaseen ajoneuvoon tulee suhtauduttua uhkana, hyvä kuski kun valitettavasti on nykyään harvinaisuus.
Tuo 40 km/h taitaa olla turhan varovainen kirjoituspöytä-arvio? Itse voisin kuvitella että nopeus voisi nykykalustolla pudota ehkä seitsemäänkymppiin ilman ylikuormaa, mitä en pitäisi alkuunkaan niin isona ongelmana kuin nykyistä 90km/h nopeutta jota alamäissä perästä seuraten on usein vielä enemmän.
Se 40 km/h on perusteltu aikaisemmassa tekstissäni, jossa pohdin mitä tapahtuu kun nopeusrajoitin on asetettu arvoon 80 km/h -kirjoituspöydän ääressä minä sen pohdinnan kyllä tein.
Korjattakoon että Luhtanen on nykyisin oikeusministeri eikä liikenne- ja viestintäministeri kuten alustuksessani kuulutin. Toki mielenkiintoinen lausuma myös oikeusministerin suusta ja mielenkiintoinen perustelu lakiesityksen asettamisen esteeksi.
Minusta Luhtasen viesti myös vaarantaa SKAL:n oman nopeudenalennuskampanjan.
Tämä hänen viestinsähän on oikeusviranomaisen suusta täysin käsittämätön. Mihinkään lakiin ei ole kirjattu tällaista ylitysvaraa, ja nyt oikeusministeri (joka ei ole lukenut päivääkään lakia!) laukoo tällaisia. Aika erikoista...varsinkin tuo asenne Venäjänliikenteen aiheuttamaa ongelmaa kohtaan.
Asiasta herää mielenkiintoinen juridinen ongelma. Lain tulisi olla sama kaikille, jolloin herää kysymys mikä olisi vastaava ylitysvara muualla? Oikeusministerin lausunnon mukaan, jos teet 8 rikosta, saat siis tehdä yhdeksännen ilman santiota?
Nostetaan dieselin hinta keskieurooppalaiselle tasolle. Dieselvero romukoppaan. Venäläisillä rekoilla on se määrä löpöä mikä tankissa on, riittänee Hankoon ja takaisin. Tämän jälkeen on Suomalaiset yrittäjät tasavahvoja kun ylimääräisiä käyttövoimaveroja ei ole olemassa toimien esteinä ja sanktioina vaikka auto ei liikkuisi metriäkään. Minusta on outoa, että tämä edelleen kummittelee ajoneuvolainsäädäntössä ja -verotuksessa. Kannattaa kuljetus muualla Euroopassa. En tiedä Baltian ja Venäjän kuljettajien liikennemoraalisia, muutoin kuin lehdistä joskus saanut lukea, onko lepotauot pakollisia Suomessa, onko heillä ajopiirturit käytössä? Autojen kunto lienee kohennut, enää ei kakkosneloset korvaa puuttunutta jousipakkaa ym. ym. mitä taannoin saa TV:ssä nähdä Rajavartioston ja Karpon ohjelmassa.
Kuinkakohan paljon auttaisi, jos taloudellisuus laitettaisiin yhdeksi rekkakuskin palkan määrän arviointiperustaksi, tietenkin siihen kuuluisivat polttoaineen kulutus, rengasmenot jne .. mikäli aikataulut ovat realististisia. Luulen, että asiat löytäisivät kovinkin nopeasti tasapainon. Rahaahan kaikki kumartavat - vai kumartavatko?
No, voit vain kuvitella mikä se "moraali" on. Parantamisen varaa olisi toki suomalaistenkin kohdalla.
Kaluston kunto on toki parantunut, mutta kyllä tämä modernimpikin kalusto on aika vähällä huollolla. Ajetaan niin kauan kuin toimii, ja aika surutta.
Talveksi tiputettiin jälleen n. 9500 kilometrillä rajoitusta 100->80. Muutoinkin rajoitusten lasku on ollut vahvasti trendinä viime aikoina. Ja tämä 80 on yleisrajoitus pääteillämme. Mitenkähän sinunlaisesi nopeusrajoituksia kunnioittava kuljettaja jättää 80 alueella ne 80:een rajoitetut rekat kauemmaksi?
Lisäksi jo 80tkm (täysin hatusta vedetyllä ja alimitoitetulla) vuotuisella ajomäärällä esimerkiksi keskinopeuden aleneminen 2 kilometrillä tunnissa (niinikään esimerkki) lisää ajoaikaa 61,5h eli yli kaksi vuorokautta. Tämä sotii kaikkia niitä jo olemassaolevia ongelmia vastaan joita kuljetusalalla on. Tuotteet pitäisi saada aiemmin kauppoihin ja pienemmillä kuluilla. Suomessa ylivoimaisesti suurin osa rahdista kulkee pyörillä. Luulen että haittavaikutus nopeudenlaskusta olisi melkoisesti suurempi kuin turvallisuusfanaatikot ajattelevat talvikelipeloissaan.
EDIT: Ja sitten kyllä itkua riittää kun ruoka on kallista kaupassa. Kyllä se kuljetuskin siinä hinnassa näkyy vaikka syitä on muitakin.
Lisäksi jo 80tkm (täysin hatusta vedetyllä ja alimitoitetulla) vuotuisella ajomäärällä esimerkiksi keskinopeuden aleneminen 2 kilometrillä tunnissa (niinikään esimerkki) lisää ajoaikaa 61,5h eli yli kaksi vuorokautta. Tämä sotii kaikkia niitä jo olemassaolevia ongelmia vastaan joita kuljetusalalla on. Tuotteet pitäisi saada aiemmin kauppoihin ja pienemmillä kuluilla. Suomessa ylivoimaisesti suurin osa rahdista kulkee pyörillä. Luulen että haittavaikutus nopeudenlaskusta olisi melkoisesti suurempi kuin turvallisuusfanaatikot ajattelevat talvikelipeloissaan.
EDIT: Ja sitten kyllä itkua riittää kun ruoka on kallista kaupassa. Kyllä se kuljetuskin siinä hinnassa näkyy vaikka syitä on muitakin.
Rekat jäävät kauemmaksi, kun ne eivät enää tule ylinopeudella takapuskuriin, jos niiden rajoitin säädetään kahdeksaankymppiin.
Luule mitä luulet, mutta jos lasket ihan oikeasti, niin lähde liikkeelle vaikkapa siitä, mikä on rahdin osuus ruuan hinnasta ja ala vasta sitten arvelemaan nopeuden laskun vaikutuksia ruuan hintaan.
Noh tuo ruuan hinta oli lähinnä heitto, en ole perehtynyt rahdin osuuteen siitä. Kyllä siellä muutakin kulkee kuin ruokaa. Pointti oli etten kannata raskaan liikenteen rajoitusten laskua ja että vaikutukset todennäköisesti olisivat kauaskantoisemmat kuin mitä tienkäyttäjä kokee talvisella nelostiellä.
Laajennetaanpa etuoikeutettujen ajajien ryhmää. Me henkilöautoilijatkin voimme nyt kaiketi ajaa huoletta ylinopeutta, etteivät venäläiset pääse ohi - potentiaalinen vaara vaanii varmasti jossakin takana.
No en minä nyt onnettomuustilanteessa pahimmassa tapauksessa kuolevan tienkäyttäjän kannalta osaa oikein ajatella kauaskantoisempia seurauksia.
Kumma juttu tämä "kiire". Nykyään ei mihinkään tunnu ehtivän ilman "kiirettä". Jos ihmiset joskus viitsisivät pysähtyä vähän miettimään mistä se kiire oikein tulee, niin ehkä viisastuisivat. Oikeasti kiireisellä kun ei ole aikaa hosua siihen malliin, mitä tien päälläkin näkee päivittäin. Suurin osa niistä, joilla on "kiire", ovat itse keksineet ja kehittäneet kiireensä, koska se on muotia kuten burnout, kilpailutilanne jne jne. Väittäisin ihan lonkalta turhan hosumisen ja kiirehtimisen tuovan kansantaloudelle miljardiluokan kustannukset BKT:stä laskettuna, johtuen tehottomammasta työstä, ideoiden vähyydestä, sähläilyn aiheuttamista vahingoista, stressisairauksista jne.
Minulla ei muuten ole vuosiin enää ollut kiire mihinkään. Vanhetessa oppii aina jotain...kuten sen ettei ole mitään väliä elämäsi kannalta, jos joudut joskus ajamaan vähän hitaammin. Liiketoiminnan kannaltakaan sillä ei ole mitään merkitystä, tai jos luulet niin, kuvittelet itsestäsi aivan liikoja. Lähdet vain 10 min aiemmin aamulla keikalle, ja se siitä. Kukaan ei ole todellisuudessa niin tehokas, ettei tyhjäkäyntiä jäisi mihinkään toimintoon. Aivan turha sitä on liikenteessä yrittää sitten ottaa takaisin, jos ensin on käyttänyt puoli tuntia nenänkaivuuseen.