Oho, kiitos vaan. Totta puhuen olen itsekin sitä mieltä, että olen saavuttanut jotain josta kannattaa olla ylpeä, mutta kyllä jotain pitääkin saada aikaan tällä työmäärällä. En pysty sanomaan tarkalleen koska aloin kiinnittää ajamiseeni huomiota tässä mielessä, mutta oletetaan nyt vaikka että olen yrittänyt parantaa suoritustani aktiivisesti viimeiset 300.000 km. Siitä matkasta olen ajanut suurimman osan maanteillä, joten otetaan keskinopeudeksi 60 km/h. Tämä tarkoittaa n. 5000 tuntia.
Jos treenaisin kehonrakennusta viitenä päivänä viikossa kolme tuntia/päivä, ilman yhtään lomaviikkoa se tarkoittaisi kuuden ja puolen vuoden treeniä. Olisin tällä hetkellä melkoinen kaappi.
Osaisin tuolla harjoittelumäärällä myös jongleerata kolmella käyvällä moottorisahalla, purkaa kiviaidan potkimalla, pidättää hengitystä 10 minuuttia tai viedä vaimolta tajun tantraseksillä.
Nyt osaan vain tunnistaa liikenteen riskejä ja vältellä niitä. Ei kuulosta kovin kaksiselta, pikemminkin pelkurin touhulta. Ehkä tämä harrastus onkin niin epäsuosittua siksi, että siitä ei juuri mies-pisteitä heru, menee vaan loputkin. Kommenttisi tuo uskonvahvistusta jatko-opintoihin, joku osaa arvostaa tätäkin taitoa.
Vaimolta ei varmasti paljon kannustusta tähän irtoaisi, jos hän saisi päättää. Se sanoisi varmaan, että menköön henki, ala treenata sitä tantraseksiä ja sassiin.
volvonisti: johon minä olen rämpinyt monta monta vuotta.
Ajatuskin on teko, sanotaan. Tässä asiassa kaiken perusta on halu parantaa suoritustaan muiden oikeuksista tinkimättä. Kommenteistasi päätellen tämä puoli on kunnossa. Et mielestäni enää rämmi vaan olet ollut jo vuosia päämäärässäsi, koska loput ovat vain edellisen seurausta.
Jos treenaisin kehonrakennusta viitenä päivänä viikossa kolme tuntia/päivä, ilman yhtään lomaviikkoa se tarkoittaisi kuuden ja puolen vuoden treeniä. Olisin tällä hetkellä melkoinen kaappi.
Pakko puuttua olennaiempaan. Jos treenaat kolme tuntia putkeen rasva palaa mutta myös lihakset palaa. Kolmen tunnin treenistä ei ole hyötyä. Se on ihan hyvä jos viisi kertaa viikossa treenaa mutta ei kolme tuntia päivässä. Oli pakko vastata, koska olen "punttisaliriippuvainen".
Pelastakaa Tuomas "punttisaliriippuvuudesta" ! Tai sitten ei parane olla liikenteessä samaan aikaan kuin punttisalivieroitusoireista kärsivä Tuomas ...?!!
Pelastakaa Tuomas "punttisaliriippuvuudesta" ! Tai sitten ei parane olla liikenteessä samaan aikaan kuin punttisalivieroitusoireista kärsivä Tuomas ...?!!
Joo ei kannata, en minä tahallaan mutta vahingossa minä törttöilen.
Tuomas: Jos treenaat kolme tuntia putkeen rasva palaa mutta myös lihakset palaa.
Ei hätää, minulta loppuu ilma paljon ennen kuin lihakset alkaa edes kärytä.
No hyvä jos ei ole hätää. Mutta kumminkin meidän autoilijoiden olisi syytä kuntoilla. Jos me ei kuolla liikenteessä niin ainakin pari kymmentä vuotta aikaisemmin huonon kuntomme takia kuolemme.
Onnittelut ! Harva on saanut moisen "kunnian" osakseen! No, kait sitä vaan tarttee häslätä entiseen malliin niin eiköhän sitä jossainvaiheessa opi?
Pikkuhiljaa opin. Minä en ole kovinkaan suosittu juoppokuski vieläkään jostain kumman syystä. Kyllä minä opin, en aiheuta kuin pikkutilanteita mutta niitä sitäkin enemmän.
Oho, kiitos vaan. Totta puhuen olen itsekin sitä mieltä, että olen saavuttanut jotain josta kannattaa olla ylpeä, mutta kyllä jotain pitääkin saada aikaan tällä työmäärällä. En pysty sanomaan tarkalleen koska aloin kiinnittää ajamiseeni huomiota tässä mielessä, mutta oletetaan nyt vaikka että olen yrittänyt parantaa suoritustani aktiivisesti viimeiset 300.000 km. Siitä matkasta olen ajanut suurimman osan maanteillä, joten otetaan keskinopeudeksi 60 km/h. Tämä tarkoittaa n. 5000 tuntia.
Jos treenaisin kehonrakennusta viitenä päivänä viikossa kolme tuntia/päivä, ilman yhtään lomaviikkoa se tarkoittaisi kuuden ja puolen vuoden treeniä. Olisin tällä hetkellä melkoinen kaappi.
Osaisin tuolla harjoittelumäärällä myös jongleerata kolmella käyvällä moottorisahalla, purkaa kiviaidan potkimalla, pidättää hengitystä 10 minuuttia tai viedä vaimolta tajun tantraseksillä.
Nyt osaan vain tunnistaa liikenteen riskejä ja vältellä niitä. Ei kuulosta kovin kaksiselta, pikemminkin pelkurin touhulta. Ehkä tämä harrastus onkin niin epäsuosittua siksi, että siitä ei juuri mies-pisteitä heru, menee vaan loputkin. Kommenttisi tuo uskonvahvistusta jatko-opintoihin, joku osaa arvostaa tätäkin taitoa.
Vaimolta ei varmasti paljon kannustusta tähän irtoaisi, jos hän saisi päättää. Se sanoisi varmaan, että menköön henki, ala treenata sitä tantraseksiä ja sassiin.
volvonisti: johon minä olen rämpinyt monta monta vuotta.
Ajatuskin on teko, sanotaan. Tässä asiassa kaiken perusta on halu parantaa suoritustaan muiden oikeuksista tinkimättä. Kommenteistasi päätellen tämä puoli on kunnossa. Et mielestäni enää rämmi vaan olet ollut jo vuosia päämäärässäsi, koska loput ovat vain edellisen seurausta.
Itämaiset "viisaat" ovat kuule aivan toista mieltä tuosta mitä itse nimität pelkuruudeksi.On viisasta väistyä toisen tieltä välttääkseen törmäyksen ,vaikka olisikin oikeassa.
volvonisti: On viisasta väistyä toisen tieltä välttääkseen törmäyksen ,vaikka olisikin oikeassa.
Viisastahan se on, siitä ei liene montaa mielipidettä. Viisas toiminta liikenteessä on niin epäsuosittua ehkä siksi, että ulospäin ei näy, johtuuko jousto viisaudesta vai munattomuudesta. Kaikkien ego ei kestä ajatusta, että hänen ja pelkurin toiminta näyttää samalta. Vaikka sanoisin kyllä, että sekin on pelkuruutta kun pelkää muiden luulevan pelkuriksi.
Ehkä hän siksi joustaakin MUIDEN oikeuksista, hänen kannaltaanhan lopputulos on sama. Liikenne luistaa (hänen kannaltaan) ja mieli on hyvä, kun tietää kykenevänsä joustamaan. Vähitellen siitä tulee tapa, eikä enää edes tajua rikkovansa lakia. Ja jos on helppo rikkoa yhtä liikennesääntöä, on varmaan aina vaan vaikeampaa perustella itselleen, miksi ei rikkoisi toistakin jne. Vähitellen ne lakia noudattavat näyttävät olevan liikenteen varsinainen ongelma, ne kun ei osaa joustaa.
En yritäkään väittää, että tämä olisi ainoa tai edes suurin syy ihmisten pikku vilppeihin liikenteessä, useimmat varmasti ihan tosissaan tarkoittavat sillä hyvää tai ainakaan eivät tarkoita pahaa.
Itämaiset "viisaat" ovat kuule aivan toista mieltä tuosta mitä itse nimität pelkuruudeksi.On viisasta väistyä toisen tieltä välttääkseen törmäyksen ,vaikka olisikin oikeassa.
Visiosi treenaamisesta on........-HUH,HUH-
Jos olisin tänään käyttänyt jalankulkijan oikeuksia olisin kuollut varmasti kerran ja loukkaantunut kerran. Välillä on viisasta väistyä.
Suhtautuminen sääntöihin ja asennoituminen liikenteeseen on suurimmalta osalta opittua. Vanhempien suhtautuminen sääntöihin ja asennoituminen liikenteeseen vaikuttaa heidän lastensa käyttäytymiseen liikenteessä. Myös kavereiden yms. sosiaalisen ympäristön vaikutus on suuri.
Itse ajoin kortin saatuani kiltisti rajoitusten mukaan, mutta nykyisin ajan toisen vanhempani myötävaikutuksesta ylinopeutta muun liikenteen mukana silloin kun liikennettä on paljon. "Sitä kun ei saa olla liikenteen tukkona ajamalla 80 kilsaa tunnissa kun muut ajavat lähes 100 kilsaa tunnissa". Tyhmäähän tuo on, että sitä oikeaa nopeutta ajavasta tulee liikenteen tukko, kun muut siinä väärin ajavat.
Nyt TeeCeen kirjoituksen luettuani heräsi kysymys, mitä muita liikennesääntöjä sitä tulee rikottua? -Ei onneksi tietoisesti ainakaan mitään, mutta nyt osaan olla varuillani...
Saint: Sitä kun ei saa olla liikenteen tukkona ajamalla 80 kilsaa tunnissa kun muut ajavat lähes 100 kilsaa tunnissa"
Noin minäkin luulin, kunnes kokeilin. Vähensin pitkän ajan kuluessa nopeuttani aina rajoitukseen asti. Sitten rohkenin kokeilla sen allekin aina kun oli hyvä syy. Huomasin, etten tukkinut liikennettä. Taustapeiliin saa katsoa ahkerasti ja joskus on hyvä piipahtaa bussipysäkillä, mutta en ole huomannut matkantekoni kärsineen tästä pätkääkään eikä taakseni yleensä kerry jonoja.
Uskon tämän tapani olevan parempi myös niiden kannalta, jotka haluavat ajaa yli rajoituksen. Parempi heidän on päästä ajamaan vapaalla tiellä kuin minun takanani. Jos saamme peräkkäin ajaen kiinni hitaamman, minun ohitushaluni riippuu siitä, hyödynkö oikeasti ohituksesta vai en. Monessa tapauksessa kiireellisellä takana tulijalla olisikin nyt kaksi autoa ohitettavana, parempi että hän pääsi minusta ohi jo ajat sitten, turvallisessa paikassa.
Tietysti on myös tilanteita, ettei ohitseni pääse, mutta siitä en kanna murhetta, jos olen tehnyt voitavani. Sitä paitsi asialla on toinenkin puoli; tällä viikolla olen jo kaksi kertaa pelastanut taakseni jumiin jääneen ylinopeussakolta, ainakin jos hän olisi jatkanut ohituksen jälkeen samaa nopeutta jolla sai minut kiinni. Toisessa tapauksessa olisi korttikin voinut olla löysässä.
Onhan se kanssa-autoilijoiden huomioimista, että antaa niiden ajaa haluamaa nopeutta. Parempi antaa tietä ajamalla bussipysäkille kuin kerätä autoja persuuksiinsa roikkumaan. Monella maantiellä kun turvalliset ja lailliset ohituspaikat ovat välillä turhan vähissä...
Silti arveluttaa jäädä liikenteen virrasta jälkeen jossain todella ruuhkaisella tieosuudella, kuten esim. Kehillä (I, II ja III). Ne bussipysäkitkin kun tuppaa olemaan varattuja tai sitten sinne on samantien tulossa. Aina kun ei voi välttää ajamasta kyseisiä teitä ruuhka-aikaan. Voihan tuo asenne olla ihan puhtaasti seurausta omien aivojen vajaavaisuudesta, mutta taitaa sama "tauti" vaivata monia muitakin tiellä liikkujia?!!
Tärkeintä on että ajaa tasaista nopeutta, silloin sellaisen auton helpompi ohittaa. Kun ajaa 80km/h koko ajan, osa huomaa vauhtisi sopivaksi ja jää taakse sopivan matkan päähän, ja osan on helpompi ohittaa kun ajaa tasaista vauhtia eikä mitään vaihtelua sadan ja seitsämän kympin välillä. Jos ajaa välillä 70km/h ja välillä satasta. Niin siitä seuraa jonoa, kun kukaan ei uskalla lähteä ohi ja jono liikehtii hassusti jos vauhti muuttuu koko ajan.
On kieltämättä aika ikävää, jos joku ajaa autoa siten, että nopeus vaihtelee suuresti. Takana on ikävä ajaa, kun välillä huomaa ajautuvansa liian lähelle kun ajat itse sitä 80 km/h ja toinen tiputtaakin yhtäkkiä nopeutta. Monesti nämä samaiset kuskit saavat päähänsä nostaa nopeutensa siihen 100 km/h kun joku yrittää ohittaa. En sitten tiedä tekeekö kuski sen pelkästään ilkeyttään vai tajutessaan nopeuden laskeneen liikaa. Osa kuskeista tietenkin saattaa olla vasta kortin saaneita eikä heillä ole auton nopeuden säätäminen ihan vielä "selvinnyt"...
Itsekin olen jonkun kerran vahingossa kiihdyttänyt ajatuksissani. Kun joku on lähdössä ohittamaan ja on jo ajanut kauan perässäni, niin kiihdytän hieman ja sitten huomaan että se onkin jo siirtynyt rinnalleni, siinä vaiheessa päästän nopeasti kaasusta, en sentään jarruta. Ei näin ole usein käynyt mutta joskus vahingossa kun on ajatuksissaan. Kun katsoo peilistä että joku ajaa lähellä, niin ajattelee ajampas kai hiljaa ja painaa kaasua hieman. Mutta sitten vasta sen toisen ohittaessa tajuaa mistä oli kysymys.
Ajatusten pitäminen varsinaisessa asiassa eli ajamisessa on kieltämättä välillä hankalaa varsinkin pitkiä matkoja maantiellä tai moottoritiellä ajettaessa. Hyvässä kelissä ja vähässä liikenteessä tulee helposti ajateltua jotain aivan muuta kuin ajamista tai mikä vielä pahempaa (ja yleisempää minun kohdalla) ettei tule ajatelleeksi juuri ollenkaan. Silloin saattaa käydä esim. niin, että unohtuu kääntyä tms. Huonossa kelissä ajaminen tai vilkkaammin likennöidyllä tiellä ajaminen on ainakin minulle siinä suhteessa "turvallisempaa", että siinä vähän pakostikin pitää ajatukset itse ajamisessa.
Saint: Silti arveluttaa jäädä liikenteen virrasta jälkeen jossain todella ruuhkaisella tieosuudella
Jippii, filosofinen keskustelu.
Tässä ollaan tilanteessa, jossa ei voi olla kaikille mieliksi. Sellaisessa tilanteessa pitää punnita eri vaihtoehtojen plussat ja miinukset ja tehdä päätös. Kukin tekee sen omien arvostustensa ja tietojensa pohjalta, tärkeintä on, että asian tiedostaa ja siihen reagoi.
Tässä asiassa on kaksi puolta, periaate ja toisaalta liikenne. Ensin liikenne: minussa on hiukan (!!!) idealistin vikaa ja ajattelen tämän asian niin, että noudatan vaikka yksin sitä tapaa, joka on kokonaisuuden kannalta paras. Käsite kokonaisuuden kannalta paras on venyvä, mikä antaa minulle mahdollisuuden omalta kohdaltani päättää itse sen sisällöstä, kunhan päätöksen perustelut kestävät tarkemman tutkimisen.
Koska mielestäni liikenteen pitää ensisijaisesti olla turvallinen ja toiseksi toimia joustavasti, valitsen kriteerini tämän mukaan. Ylinopeuden vaikutukset on sitovasti todistettu, toisaalta rajoituksen mukaan ajamisen ei ole todistettu haittaavan mitattavasti liikenteen sujuvuutta. Tiedossani ei myöskään ole, mitä vaaraa aiheutuu siitä, että moni pyrkii ajamaan ylinopeutta ja yksi rajoituksen mukaan.
Sitten se periaatteellinen puoli: joku voi sanoa, että aiheuttaahan se haittaa, mm. perässä roikkumista ja ohituksia. Jos tätä logiikkaa käytetään, niin se tarkoittaa, että enemmistö päättäisi liikenteen pelisäännöt. Tällöin voidaan rajoitukset poistaa kokonaan, koska enemmistö ei varmasti halua niitä ainakaan sen suuruisina kuin ne ovat. Sama pätee valtaosaan muistakin liikennesäännöistä.
Päätän siis vain näennäisesti vain autoni nopeudesta tietyllä hetkellä, mutta todellisuudessa miellän päättäväni, elänkö anarkiassa vai järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Nopeudellani ei ole mitään merkitystä sinänsä, tiedän kyllä ilman rajoituksiakin millä nopeudella missäkin pystyn ajamaan turvallisesti, mutta sillä on valtava merkitys, olenko mukana lisäämässä järjestystä vai epäjärjestystä. Jompaakumpaa minun on pakko tehdä, jos otan osaa liikenteeseen.
Rohkenen tiedustella herroilta mitä mieltä olette tyylistä/tavasta päästää nopeammin takaa tuleva pienellä väistämisellä ja kenties vilkun vilautuksella oikealle ohitseen? Entä muuten "merkkikielen" käytöstä liikenteessä(en tarkoita keskisormea enkä nyrkin heilutusta)?
volvonisti: Rohkenen tiedustella herroilta mitä mieltä olette tyylistä/tavasta päästää nopeammin takaa tuleva pienellä väistämisellä ja kenties vilkun vilautuksella oikealle ohitseen?
Jos ajaa sillä tyylillä kuin minä, eli ei lähde ajamaan karkuun ylinopeutta tai edes mielestäni liian kovaa tilalannenopeutta ajavan edellä, on hiljainen pakko järjestää ohituspaikkoja ja ilmoittaa siitä myös takana tulevalle. Muuten seuraa vaarallisia tilanteita kun takimmaisella kärähtää hihat ja koko idealta menee pohja pois.
Useimmiten merkiksi on riittänyt reunaan ajaminen, harvoin on tarvinnut näyttää vilkkua tai hiljentää. Eilen piti pitkästä aikaa ajaa pysäkille, ennen kuin viesti meni perille.
Väistäminen on hyvä tapa, valitettavan harvoin sellaista vain tapaa tai itsekään tulee tehtyä. Maanantaina tosin eräs Volvokuski (!) kävi pysäkillä, kun taakse alkoi kertyä autoja. Tämä ajeli liukkaalla tiellä 60 km/h, muut katsoivat sopivaksi nopeudeksi 80.
Vilkulla ohitusmerkkiä en anna milloinkaan, koska en halua sellaista muidenkaan tekevän. Muutaman kerran viestejä ohituspaikoista olen saanut jopa ammattikuljettajilta ohituskieltoalueella tai pahimmassa tapauksessa vastaantulijan ollessa samalla suoralla. Itse osaan nykyään olla välittämättä merkeistä, mutta epäilen, ettei kaikki ole yhtä varovaisia. "Kyllähän rekkakuski sentään tietää, milloin voi ohittaa".
"Vilkulla ohitusmerkkiä en anna milloinkaan, koska en halua sellaista muidenkaan tekevän."
Eikö tien antaminen siirtymällä reunaan toimi yhtä vahvana herätteenä ohittamiselle, kuin vilkun vilautus? Mielestäni vilkun käyttö on ok, tapa kertoa, että nyt voit ohittaa. Huom! voit. Se on sitten kuskin oma valinta näkeekö tilanteen turvalliseksi ohitukselle. Siinä olen samaa mieltä kanssasi, jos tarkoitat että vilkun vilautukseen ei kannata luottaa. Olen myös kohdannut autoilijoita, jotka vilkuttavat, eivät anna tilaa ja vastaantuleva auto on jo liian lähellä.
TeeCee:"Ensin liikenne: minussa on hiukan (!!!) idealistin vikaa ja ajattelen tämän asian niin, että noudatan vaikka yksin sitä tapaa, joka on kokonaisuuden kannalta paras."
Välillä kyllä tuntuu, että sinä ajat siten kuin se olisi kokonaisuuden kannalta paras kokonaisuuden sitä noudattaessa. Yksin ajaessa joidenkin sääntöjen mukaisesti saattaa aiheuttaa välillisesti enemmän vaaratilanteita kuin sääntöjen rikkominen "yleisesti hyväksytyillä tavoilla".
TeeCee:"Ylinopeuden vaikutukset on sitovasti todistettu, toisaalta rajoituksen mukaan ajamisen ei ole todistettu haittaavan mitattavasti liikenteen sujuvuutta."
TeeCee:"Muuten seuraa vaarallisia tilanteita kun takimmaisella kärähtää hihat ja koko idealta menee pohja pois."
Väitätkö, että reaalimaailman liikenteessä ei sitten hihat kärähtele? Vai johtuuko se siitä, että nopeusrajoituksen mukaan ajavaa autoa ohittaessa syntynyt kolari kirjataan OHITTAJAN ylinopeuden mukaan ylinopeuden aiheuttamaksi, ilman "alinopeuden" osallisuutta?
Tilastot saadaan jopa ilman varsinaista fuskausta aina sellaiseksi kuin ne halutaan saada.
Oho, kiitos vaan. Totta puhuen olen itsekin sitä mieltä, että olen saavuttanut jotain josta kannattaa olla ylpeä, mutta kyllä jotain pitääkin saada aikaan tällä työmäärällä. En pysty sanomaan tarkalleen koska aloin kiinnittää ajamiseeni huomiota tässä mielessä, mutta oletetaan nyt vaikka että olen yrittänyt parantaa suoritustani aktiivisesti viimeiset 300.000 km. Siitä matkasta olen ajanut suurimman osan maanteillä, joten otetaan keskinopeudeksi 60 km/h. Tämä tarkoittaa n. 5000 tuntia.
Jos treenaisin kehonrakennusta viitenä päivänä viikossa kolme tuntia/päivä, ilman yhtään lomaviikkoa se tarkoittaisi kuuden ja puolen vuoden treeniä. Olisin tällä hetkellä melkoinen kaappi.
Osaisin tuolla harjoittelumäärällä myös jongleerata kolmella käyvällä moottorisahalla, purkaa kiviaidan potkimalla, pidättää hengitystä 10 minuuttia tai viedä vaimolta tajun tantraseksillä.
Nyt osaan vain tunnistaa liikenteen riskejä ja vältellä niitä. Ei kuulosta kovin kaksiselta, pikemminkin pelkurin touhulta. Ehkä tämä harrastus onkin niin epäsuosittua siksi, että siitä ei juuri mies-pisteitä heru, menee vaan loputkin. Kommenttisi tuo uskonvahvistusta jatko-opintoihin, joku osaa arvostaa tätäkin taitoa.
Vaimolta ei varmasti paljon kannustusta tähän irtoaisi, jos hän saisi päättää. Se sanoisi varmaan, että menköön henki, ala treenata sitä tantraseksiä ja sassiin.
volvonisti: johon minä olen rämpinyt monta monta vuotta.
Ajatuskin on teko, sanotaan. Tässä asiassa kaiken perusta on halu parantaa suoritustaan muiden oikeuksista tinkimättä. Kommenteistasi päätellen tämä puoli on kunnossa. Et mielestäni enää rämmi vaan olet ollut jo vuosia päämäärässäsi, koska loput ovat vain edellisen seurausta.
Jos treenaisin kehonrakennusta viitenä päivänä viikossa kolme tuntia/päivä, ilman yhtään lomaviikkoa se tarkoittaisi kuuden ja puolen vuoden treeniä. Olisin tällä hetkellä melkoinen kaappi.
Pakko puuttua olennaiempaan.
Jos treenaat kolme tuntia putkeen rasva palaa mutta myös lihakset palaa. Kolmen tunnin treenistä ei ole hyötyä. Se on ihan hyvä jos viisi kertaa viikossa treenaa mutta ei kolme tuntia päivässä. 
Oli pakko vastata, koska olen "punttisaliriippuvainen".
Pelastakaa Tuomas "punttisaliriippuvuudesta"
! Tai sitten ei parane olla liikenteessä samaan aikaan kuin punttisalivieroitusoireista kärsivä Tuomas 
...?!!
Tuomas: Jos treenaat kolme tuntia putkeen rasva palaa mutta myös lihakset palaa.
Ei hätää, minulta loppuu ilma paljon ennen kuin lihakset alkaa edes kärytä.
Joo ei kannata, en minä tahallaan mutta vahingossa minä törttöilen.
Ei hätää, minulta loppuu ilma paljon ennen kuin lihakset alkaa edes kärytä.
No hyvä jos ei ole hätää. Mutta kumminkin meidän autoilijoiden olisi syytä kuntoilla. Jos me ei kuolla liikenteessä niin ainakin pari kymmentä vuotta aikaisemmin huonon kuntomme takia kuolemme.
Juuh, siinä voisi tulla vaikka komea kolari jos Saint tulee kans törttöilemään typeryyttään
!
Kun me tavataan ja törmätään liikenteessä, niin ainakin tiedämme mitä iltalehtien otsikot ja uutiset pitävät sisällään.
Ja mikä parasta, kaikki tätä palstaa lukevat tietävät, että kenen toilailuista on kyse
!
Oranssin Astramme toinen nimi on "oranssi kuolema". Monet tutut kutsuvat sitä sillä nimellä kun minä ajan sillä. Tämä on ihan totta.
Onnittelut
! Harva on saanut moisen "kunnian" osakseen! No, kait sitä vaan tarttee häslätä entiseen malliin niin eiköhän sitä jossainvaiheessa opi?
Pikkuhiljaa opin. Minä en ole kovinkaan suosittu juoppokuski vieläkään jostain kumman syystä. Kyllä minä opin, en aiheuta kuin pikkutilanteita mutta niitä sitäkin enemmän.
Jos treenaisin kehonrakennusta viitenä päivänä viikossa kolme tuntia/päivä, ilman yhtään lomaviikkoa se tarkoittaisi kuuden ja puolen vuoden treeniä. Olisin tällä hetkellä melkoinen kaappi.
Osaisin tuolla harjoittelumäärällä myös jongleerata kolmella käyvällä moottorisahalla, purkaa kiviaidan potkimalla, pidättää hengitystä 10 minuuttia tai viedä vaimolta tajun tantraseksillä.
Nyt osaan vain tunnistaa liikenteen riskejä ja vältellä niitä. Ei kuulosta kovin kaksiselta, pikemminkin pelkurin touhulta. Ehkä tämä harrastus onkin niin epäsuosittua siksi, että siitä ei juuri mies-pisteitä heru, menee vaan loputkin. Kommenttisi tuo uskonvahvistusta jatko-opintoihin, joku osaa arvostaa tätäkin taitoa.
Vaimolta ei varmasti paljon kannustusta tähän irtoaisi, jos hän saisi päättää. Se sanoisi varmaan, että menköön henki, ala treenata sitä tantraseksiä ja sassiin.
volvonisti: johon minä olen rämpinyt monta monta vuotta.
Ajatuskin on teko, sanotaan. Tässä asiassa kaiken perusta on halu parantaa suoritustaan muiden oikeuksista tinkimättä. Kommenteistasi päätellen tämä puoli on kunnossa. Et mielestäni enää rämmi vaan olet ollut jo vuosia päämäärässäsi, koska loput ovat vain edellisen seurausta.
Itämaiset "viisaat" ovat kuule aivan toista mieltä tuosta mitä
itse nimität pelkuruudeksi.On viisasta väistyä toisen tieltä
välttääkseen törmäyksen ,vaikka olisikin oikeassa.
Visiosi treenaamisesta on........-HUH,HUH-
volvonisti: On viisasta väistyä toisen tieltä välttääkseen törmäyksen ,vaikka olisikin oikeassa.
Viisastahan se on, siitä ei liene montaa mielipidettä. Viisas toiminta liikenteessä on niin epäsuosittua ehkä siksi, että ulospäin ei näy, johtuuko jousto viisaudesta vai munattomuudesta. Kaikkien ego ei kestä ajatusta, että hänen ja pelkurin toiminta näyttää samalta. Vaikka sanoisin kyllä, että sekin on pelkuruutta kun pelkää muiden luulevan pelkuriksi.
Ehkä hän siksi joustaakin MUIDEN oikeuksista, hänen kannaltaanhan lopputulos on sama. Liikenne luistaa (hänen kannaltaan) ja mieli on hyvä, kun tietää kykenevänsä joustamaan. Vähitellen siitä tulee tapa, eikä enää edes tajua rikkovansa lakia. Ja jos on helppo rikkoa yhtä liikennesääntöä, on varmaan aina vaan vaikeampaa perustella itselleen, miksi ei rikkoisi toistakin jne. Vähitellen ne lakia noudattavat näyttävät olevan liikenteen varsinainen ongelma, ne kun ei osaa joustaa.
En yritäkään väittää, että tämä olisi ainoa tai edes suurin syy ihmisten pikku vilppeihin liikenteessä, useimmat varmasti ihan tosissaan tarkoittavat sillä hyvää tai ainakaan eivät tarkoita pahaa.
itse nimität pelkuruudeksi.On viisasta väistyä toisen tieltä
välttääkseen törmäyksen ,vaikka olisikin oikeassa.
Visiosi treenaamisesta on........-HUH,HUH-
Jos olisin tänään käyttänyt jalankulkijan oikeuksia olisin kuollut varmasti kerran ja loukkaantunut kerran. Välillä on viisasta väistyä.
Suhtautuminen sääntöihin ja asennoituminen liikenteeseen on suurimmalta osalta opittua. Vanhempien suhtautuminen sääntöihin ja asennoituminen liikenteeseen vaikuttaa heidän lastensa käyttäytymiseen liikenteessä. Myös kavereiden yms. sosiaalisen ympäristön vaikutus on suuri.
Itse ajoin kortin saatuani kiltisti rajoitusten mukaan, mutta nykyisin ajan toisen vanhempani myötävaikutuksesta ylinopeutta muun liikenteen mukana silloin kun liikennettä on paljon. "Sitä kun ei saa olla liikenteen tukkona ajamalla 80 kilsaa tunnissa kun muut ajavat lähes 100 kilsaa tunnissa". Tyhmäähän tuo on, että sitä oikeaa nopeutta ajavasta tulee liikenteen tukko, kun muut siinä väärin ajavat.
Nyt TeeCeen kirjoituksen luettuani heräsi kysymys, mitä muita liikennesääntöjä sitä tulee rikottua? -Ei onneksi tietoisesti ainakaan mitään, mutta nyt osaan olla varuillani...
Saint: Sitä kun ei saa olla liikenteen tukkona ajamalla 80 kilsaa tunnissa kun muut ajavat lähes 100 kilsaa tunnissa"
Noin minäkin luulin, kunnes kokeilin. Vähensin pitkän ajan kuluessa nopeuttani aina rajoitukseen asti. Sitten rohkenin kokeilla sen allekin aina kun oli hyvä syy. Huomasin, etten tukkinut liikennettä. Taustapeiliin saa katsoa ahkerasti ja joskus on hyvä piipahtaa bussipysäkillä, mutta en ole huomannut matkantekoni kärsineen tästä pätkääkään eikä taakseni yleensä kerry jonoja.
Uskon tämän tapani olevan parempi myös niiden kannalta, jotka haluavat ajaa yli rajoituksen. Parempi heidän on päästä ajamaan vapaalla tiellä kuin minun takanani. Jos saamme peräkkäin ajaen kiinni hitaamman, minun ohitushaluni riippuu siitä, hyödynkö oikeasti ohituksesta vai en. Monessa tapauksessa kiireellisellä takana tulijalla olisikin nyt kaksi autoa ohitettavana, parempi että hän pääsi minusta ohi jo ajat sitten, turvallisessa paikassa.
Tietysti on myös tilanteita, ettei ohitseni pääse, mutta siitä en kanna murhetta, jos olen tehnyt voitavani. Sitä paitsi asialla on toinenkin puoli; tällä viikolla olen jo kaksi kertaa pelastanut taakseni jumiin jääneen ylinopeussakolta, ainakin jos hän olisi jatkanut ohituksen jälkeen samaa nopeutta jolla sai minut kiinni. Toisessa tapauksessa olisi korttikin voinut olla löysässä.
Onhan se kanssa-autoilijoiden huomioimista, että antaa niiden ajaa haluamaa nopeutta. Parempi antaa tietä ajamalla bussipysäkille kuin kerätä autoja persuuksiinsa roikkumaan. Monella maantiellä kun turvalliset ja lailliset ohituspaikat ovat välillä turhan vähissä...
Silti arveluttaa jäädä liikenteen virrasta jälkeen jossain todella ruuhkaisella tieosuudella, kuten esim. Kehillä (I, II ja III). Ne bussipysäkitkin kun tuppaa olemaan varattuja tai sitten sinne on samantien tulossa. Aina kun ei voi välttää ajamasta kyseisiä teitä ruuhka-aikaan. Voihan tuo asenne olla ihan puhtaasti seurausta omien aivojen vajaavaisuudesta, mutta taitaa sama "tauti" vaivata monia muitakin tiellä liikkujia?!!
Tärkeintä on että ajaa tasaista nopeutta, silloin sellaisen auton helpompi ohittaa. Kun ajaa 80km/h koko ajan, osa huomaa vauhtisi sopivaksi ja jää taakse sopivan matkan päähän, ja osan on helpompi ohittaa kun ajaa tasaista vauhtia eikä mitään vaihtelua sadan ja seitsämän kympin välillä.
Jos ajaa välillä 70km/h ja välillä satasta. Niin siitä seuraa jonoa, kun kukaan ei uskalla lähteä ohi ja jono liikehtii hassusti jos vauhti muuttuu koko ajan.
On kieltämättä aika ikävää, jos joku ajaa autoa siten, että nopeus vaihtelee suuresti. Takana on ikävä ajaa, kun välillä huomaa ajautuvansa liian lähelle kun ajat itse sitä 80 km/h ja toinen tiputtaakin yhtäkkiä nopeutta. Monesti nämä samaiset kuskit saavat päähänsä nostaa nopeutensa siihen 100 km/h kun joku yrittää ohittaa. En sitten tiedä tekeekö kuski sen pelkästään ilkeyttään vai tajutessaan nopeuden laskeneen liikaa. Osa kuskeista tietenkin saattaa olla vasta kortin saaneita eikä heillä ole auton nopeuden säätäminen ihan vielä "selvinnyt"...
Itsekin olen jonkun kerran vahingossa kiihdyttänyt ajatuksissani. Kun joku on lähdössä ohittamaan ja on jo ajanut kauan perässäni, niin kiihdytän hieman ja sitten huomaan että se onkin jo siirtynyt rinnalleni, siinä vaiheessa päästän nopeasti kaasusta, en sentään jarruta.
Ei näin ole usein käynyt mutta joskus vahingossa kun on ajatuksissaan. Kun katsoo peilistä että joku ajaa lähellä, niin ajattelee ajampas kai hiljaa ja painaa kaasua hieman. Mutta sitten vasta sen toisen ohittaessa tajuaa mistä oli kysymys.
Ajatusten pitäminen varsinaisessa asiassa eli ajamisessa on kieltämättä välillä hankalaa varsinkin pitkiä matkoja maantiellä tai moottoritiellä ajettaessa. Hyvässä kelissä ja vähässä liikenteessä tulee helposti ajateltua jotain aivan muuta kuin ajamista tai mikä vielä pahempaa (ja yleisempää minun kohdalla) ettei tule ajatelleeksi juuri ollenkaan. Silloin saattaa käydä esim. niin, että unohtuu kääntyä tms. Huonossa kelissä ajaminen tai vilkkaammin likennöidyllä tiellä ajaminen on ainakin minulle siinä suhteessa "turvallisempaa", että siinä vähän pakostikin pitää ajatukset itse ajamisessa.
Saint: Silti arveluttaa jäädä liikenteen virrasta jälkeen jossain todella ruuhkaisella tieosuudella
Jippii, filosofinen keskustelu.
Tässä ollaan tilanteessa, jossa ei voi olla kaikille mieliksi. Sellaisessa tilanteessa pitää punnita eri vaihtoehtojen plussat ja miinukset ja tehdä päätös. Kukin tekee sen omien arvostustensa ja tietojensa pohjalta, tärkeintä on, että asian tiedostaa ja siihen reagoi.
Tässä asiassa on kaksi puolta, periaate ja toisaalta liikenne. Ensin liikenne: minussa on hiukan (!!!) idealistin vikaa ja ajattelen tämän asian niin, että noudatan vaikka yksin sitä tapaa, joka on kokonaisuuden kannalta paras. Käsite kokonaisuuden kannalta paras on venyvä, mikä antaa minulle mahdollisuuden omalta kohdaltani päättää itse sen sisällöstä, kunhan päätöksen perustelut kestävät tarkemman tutkimisen.
Koska mielestäni liikenteen pitää ensisijaisesti olla turvallinen ja toiseksi toimia joustavasti, valitsen kriteerini tämän mukaan. Ylinopeuden vaikutukset on sitovasti todistettu, toisaalta rajoituksen mukaan ajamisen ei ole todistettu haittaavan mitattavasti liikenteen sujuvuutta. Tiedossani ei myöskään ole, mitä vaaraa aiheutuu siitä, että moni pyrkii ajamaan ylinopeutta ja yksi rajoituksen mukaan.
Sitten se periaatteellinen puoli: joku voi sanoa, että aiheuttaahan se haittaa, mm. perässä roikkumista ja ohituksia. Jos tätä logiikkaa käytetään, niin se tarkoittaa, että enemmistö päättäisi liikenteen pelisäännöt. Tällöin voidaan rajoitukset poistaa kokonaan, koska enemmistö ei varmasti halua niitä ainakaan sen suuruisina kuin ne ovat. Sama pätee valtaosaan muistakin liikennesäännöistä.
Päätän siis vain näennäisesti vain autoni nopeudesta tietyllä hetkellä, mutta todellisuudessa miellän päättäväni, elänkö anarkiassa vai järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Nopeudellani ei ole mitään merkitystä sinänsä, tiedän kyllä ilman rajoituksiakin millä nopeudella missäkin pystyn ajamaan turvallisesti, mutta sillä on valtava merkitys, olenko mukana lisäämässä järjestystä vai epäjärjestystä. Jompaakumpaa minun on pakko tehdä, jos otan osaa liikenteeseen.
Rohkenen tiedustella herroilta mitä mieltä olette tyylistä/tavasta
päästää nopeammin takaa tuleva pienellä väistämisellä ja
kenties vilkun vilautuksella oikealle ohitseen?
Entä muuten "merkkikielen" käytöstä liikenteessä(en tarkoita
keskisormea enkä nyrkin heilutusta)?
volvonisti: Rohkenen tiedustella herroilta mitä mieltä olette tyylistä/tavasta päästää nopeammin takaa tuleva pienellä väistämisellä ja kenties vilkun vilautuksella oikealle ohitseen?
Jos ajaa sillä tyylillä kuin minä, eli ei lähde ajamaan karkuun ylinopeutta tai edes mielestäni liian kovaa tilalannenopeutta ajavan edellä, on hiljainen pakko järjestää ohituspaikkoja ja ilmoittaa siitä myös takana tulevalle. Muuten seuraa vaarallisia tilanteita kun takimmaisella kärähtää hihat ja koko idealta menee pohja pois.
Useimmiten merkiksi on riittänyt reunaan ajaminen, harvoin on tarvinnut näyttää vilkkua tai hiljentää. Eilen piti pitkästä aikaa ajaa pysäkille, ennen kuin viesti meni perille.
Väistäminen on hyvä tapa, valitettavan harvoin sellaista vain tapaa tai itsekään tulee tehtyä. Maanantaina tosin eräs Volvokuski (!) kävi pysäkillä, kun taakse alkoi kertyä autoja. Tämä ajeli liukkaalla tiellä 60 km/h, muut katsoivat sopivaksi nopeudeksi 80.
Vilkulla ohitusmerkkiä en anna milloinkaan, koska en halua sellaista muidenkaan tekevän. Muutaman kerran viestejä ohituspaikoista olen saanut jopa ammattikuljettajilta ohituskieltoalueella tai pahimmassa tapauksessa vastaantulijan ollessa samalla suoralla. Itse osaan nykyään olla välittämättä merkeistä, mutta epäilen, ettei kaikki ole yhtä varovaisia. "Kyllähän rekkakuski sentään tietää, milloin voi ohittaa".
Herbert kirjoitti:
"Vilkulla ohitusmerkkiä en anna milloinkaan, koska en halua sellaista muidenkaan tekevän."
Eikö tien antaminen siirtymällä reunaan toimi yhtä vahvana herätteenä ohittamiselle, kuin vilkun vilautus? Mielestäni vilkun käyttö on ok, tapa kertoa, että nyt voit ohittaa. Huom! voit.
Se on sitten kuskin oma valinta näkeekö tilanteen turvalliseksi ohitukselle. Siinä olen samaa mieltä kanssasi, jos tarkoitat että vilkun vilautukseen ei kannata luottaa. Olen myös kohdannut autoilijoita, jotka vilkuttavat, eivät anna tilaa ja vastaantuleva auto on jo liian lähellä.
TeeCee: "Ensin liikenne: minussa on hiukan (!!!) idealistin vikaa ja ajattelen tämän asian niin, että noudatan vaikka yksin sitä tapaa, joka on kokonaisuuden kannalta paras."
Välillä kyllä tuntuu, että sinä ajat siten kuin se olisi kokonaisuuden kannalta paras kokonaisuuden sitä noudattaessa. Yksin ajaessa joidenkin sääntöjen mukaisesti saattaa aiheuttaa välillisesti enemmän vaaratilanteita kuin sääntöjen rikkominen "yleisesti hyväksytyillä tavoilla".
TeeCee: "Ylinopeuden vaikutukset on sitovasti todistettu, toisaalta rajoituksen mukaan ajamisen ei ole todistettu haittaavan mitattavasti liikenteen sujuvuutta."
TeeCee: "Muuten seuraa vaarallisia tilanteita kun takimmaisella kärähtää hihat ja koko idealta menee pohja pois."
Väitätkö, että reaalimaailman liikenteessä ei sitten hihat kärähtele? Vai johtuuko se siitä, että nopeusrajoituksen mukaan ajavaa autoa ohittaessa syntynyt kolari kirjataan OHITTAJAN ylinopeuden mukaan ylinopeuden aiheuttamaksi, ilman "alinopeuden" osallisuutta?
Tilastot saadaan jopa ilman varsinaista fuskausta aina sellaiseksi kuin ne halutaan saada.
...ja sellaiseksi, mikä palvelee tilaajan intressejä.