Nopeus

28 kommenttia

Nyt on lopetettava tämä nopeusrajoituksilla lutkuttaminen edestakaisin,sillä sitä täällä tätä vai oliko se toisinpäin.
Koko maahan 90km/h myös ne ajoneuvot joilla on 80km/h.
Ympärivuotinen kattonopeus,selkeä noudattaa ja valvoa. :sleepy:

  
  • Raskaalla liikenteellähän nopeusrajoitus on käytännössä 90 km/h, tarkemmin 89 km/h.

      
  • Lainaus:
    05.10.2004 klo 08:14 qwer kirjoitti
    Nyt on lopetettava tämä nopeusrajoituksilla lutkuttaminen edestakaisin,sillä sitä täällä tätä vai oliko se toisinpäin.
    Koko maahan 90km/h myös ne ajoneuvot joilla on 80km/h.
    Ympärivuotinen kattonopeus,selkeä noudattaa ja valvoa. :sleepy:

    Jaa-a, enpä tiedä, mites sitten 80-alueella ja moottoriteillä talvella? Nykyäänkin on helpo noudattaa ja valvoa (suhteellisen helppoa). Onneksi noita nopeusrajoitustauluja ei vaihdeta kuin kaksi kertaa vuodessa.

      
  • Lainaus:
    05.10.2004 klo 15:08 Tuomas kirjoitti
    Lainaus:
    05.10.2004 klo 08:14 qwer kirjoitti
    Nyt on lopetettava tämä nopeusrajoituksilla lutkuttaminen edestakaisin,sillä sitä täällä tätä vai oliko se toisinpäin.
    Koko maahan 90km/h myös ne ajoneuvot joilla on 80km/h.
    Ympärivuotinen kattonopeus,selkeä noudattaa ja valvoa. :sleepy:

    Jaa-a, enpä tiedä, mites sitten 80-alueella ja moottoriteillä talvella? Nykyäänkin on helpo noudattaa ja valvoa (suhteellisen helppoa). Onneksi noita nopeusrajoitustauluja ei vaihdeta kuin kaksi kertaa vuodessa.


    Jaa-a,minäpä tiedän,kun ajaa suomen pääteitä esim.kesälla nopeus vaihtuu kuin tuuliviiri ilman mitään lokiikkaa.
    On pätkiä sataa,on pätkiä kahdeksaakyppiä,on pätkiä setsemääkyppiä,eikä mitään selkeää käytäntöä.


      
  • Meillä on koko vuoden kahdeksaa kymppiä, kauempana talvella 100-->80. Ei vaikeaa ainakaan täällä meillä. :smile:

      
  • qwer: Jaa-a,minäpä tiedän,kun ajaa suomen pääteitä esim.kesälla nopeus vaihtuu kuin tuuliviiri ilman mitään lokiikkaa.


    Jos tältä palstalta jotain olen oppinut, niin ainakin sen, ettei liikenteessä mikään ole koskaan kohdallaan. Jos rajoitus on pitkän matkaa oltava sama, se tietenkin on oltava matalin sillä pätkällä tarvittavista, liian korkea rajoitushan on vaarallinen, liian alhainen ei vaaranna kenenkään turvallisuuttaan .

    Ei hyvä, omilla aivoillaan ajattelevat ymmärtävät, että rajoitus on suuressa osassa liian alhainen, ei voi noudattaa siis rajoitusta, sujuvuushan siinä menee.

    Jos taas jaetaan tienpätkä useaan osaan ja yritetään saada kullekin sopiva rajoitus, on kyseessä epälooginen tuuliviiri. Ja tuuliviirin mukaanhan itsenäiseen ajatteluun pystyvä fiksu ihminen ei voi alistua ajamaan. Lisäksi rajoitusten jatkuva vaihtuminen on vaaraksi, kun sortajaviranomaiset vaativat, että rajoitusta on noudatettava heti siitä kertovasta merkistä alkaen eikä esim. 50 tai 100 tai 300 metrin päästä. Tästä seuraa tiukkoja jarrutuksia merkin kohdalla, eli viranomaiset yrittävät tahallaan saada aikaan onnettomuuksia. Eihän näin liikennettä sabotoivien virkamiesten määräyksiä tarvitse noudattaa, senhän sanoo järkikin.

    Tämä ongelma ei poistu edes muuttuvilla rajoituksilla; kuka takaa, että rajoitus silloin on sen oikeampi ja tuuliviiriähän voidaan muutella siinä systeemissä vielä helpommin kuin nyt.

    Oli rajoitus mikä tahansa, aina siihen ollaan tyytymättömiä. Rajoituksen syytä ei tiedetä, mistä vedetään se johtopäätös, että rajoitus on epälooginen, epäloogista rajoitusta ei tarvitse noudattaa ja palataan lähtötilanteeseen.

    Tässä tilanteessa ollaan niin kauan kunnes kuskit lakkaavat yrittämästä löytää logiikkaa jokaisesta yksittäisestä rajoituksesta. Jokaisessa ei tietenkään voi logiikkaa ollakaan, osa on arvattu. Mutta mitkä niistä, joita emme tajua, on arvattu väärin ja missä tapauksissa taas asettaja tietää asiasta enemmän kuin kuski? En tiedä, en siis kanna asiasta murhettakaan. Tuo asia ei selviä ajattelemalla, koska käytössä ei ole tarpeeksi tietoja.

    Jos yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista löytää logiikkaa, täytyy miettiä suurempia kokonaisuuksia: joku rajoitus on pakko olla, missään maassa ei selvitä ilman niitä. Jos rajoitusta ei noudateta, sitä ei ole. Rajoituksen ylittäjä siis murentaa tätä koko liikenteen perustaa. Omaa sujuvuutta etsiessään hän muiden sujuvuuden ja samalla omansa, koska ei ole mahdollista, että vai yksi voisi ajaa sujuvasti.

      
  • [quote title="07.10.2004 klo 11:46 TeeCee kirjoitti"]
    qwer: Jaa-a,minäpä tiedän,kun ajaa suomen pääteitä esim.kesälla nopeus vaihtuu kuin tuuliviiri ilman mitään lokiikkaa.


    Jos tältä palstalta jotain olen oppinut, niin ainakin sen, ettei liikenteessä mikään ole koskaan kohdallaan. Jos rajoitus on pitkän matkaa oltava sama, se tietenkin on oltava matalin sillä pätkällä tarvittavista, liian korkea rajoitushan on vaarallinen, liian alhainen ei vaaranna kenenkään turvallisuuttaan .

    Ei hyvä, omilla aivoillaan ajattelevat ymmärtävät, että rajoitus on suuressa osassa liian alhainen, ei voi noudattaa siis rajoitusta, sujuvuushan siinä menee.

    Jos taas jaetaan tienpätkä useaan osaan ja yritetään saada kullekin sopiva rajoitus, on kyseessä epälooginen tuuliviiri. Ja tuuliviirin mukaanhan itsenäiseen ajatteluun pystyvä fiksu ihminen ei voi alistua ajamaan. Lisäksi rajoitusten jatkuva vaihtuminen on vaaraksi, kun sortajaviranomaiset vaativat, että rajoitusta on noudatettava heti siitä kertovasta merkistä alkaen eikä esim. 50 tai 100 tai 300 metrin päästä. Tästä seuraa tiukkoja jarrutuksia merkin kohdalla, eli viranomaiset yrittävät tahallaan saada aikaan onnettomuuksia. Eihän näin liikennettä sabotoivien virkamiesten määräyksiä tarvitse noudattaa, senhän sanoo järkikin.

    Tämä ongelma ei poistu edes muuttuvilla rajoituksilla; kuka takaa, että rajoitus silloin on sen oikeampi ja tuuliviiriähän voidaan muutella siinä systeemissä vielä helpommin kuin nyt.

    Oli rajoitus mikä tahansa, aina siihen ollaan tyytymättömiä. Rajoituksen syytä ei tiedetä, mistä vedetään se johtopäätös, että rajoitus on epälooginen, epäloogista rajoitusta ei tarvitse noudattaa ja palataan lähtötilanteeseen.

    Tässä tilanteessa ollaan niin kauan kunnes kuskit lakkaavat yrittämästä löytää logiikkaa jokaisesta yksittäisestä rajoituksesta. Jokaisessa ei tietenkään voi logiikkaa ollakaan, osa on arvattu. Mutta mitkä niistä, joita emme tajua, on arvattu väärin ja missä tapauksissa taas asettaja tietää asiasta enemmän kuin kuski? En tiedä, en siis kanna asiasta murhettakaan. Tuo asia ei selviä ajattelemalla, koska käytössä ei ole tarpeeksi tietoja.

    Jos yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista löytää logiikkaa, täytyy miettiä suurempia kokonaisuuksia: joku rajoitus on pakko olla, missään maassa ei selvitä ilman niitä. Jos rajoitusta ei noudateta, sitä ei ole. Rajoituksen ylittäjä siis murentaa tätä koko liikenteen perustaa. Omaa sujuvuutta etsiessään hän muiden sujuvuuden ja samalla omansa, koska ei ole mahdollista, että vai yksi voisi ajaa sujuvasti.

    Ei se noin vaikeeta ole.
    Olen ajanut vuosia 80000km vuodessa,nykyään 30000km ja jos taajamien ulkopuolella olisi yleinen kattopeus asia olisi selkeä.

      
  • qwer:” Ei se noin vaikeeta ole. Olen ajanut vuosia 80000km vuodessa,nykyään 30000km ja jos taajamien ulkopuolella olisi yleinen kattopeus asia olisi selkeä.”

    Kyllä asia ON vaikea. Sen tekee vaikeaksi se, että sitä miettii toista miljoonaa yksilöä, joiden joukossa ei ole edes kahta, jotka ajattelevat samalla tavalla. Kuinka heille saataisiin päätettyä rajoitus, jonka kaikki hyväksyisivät?

    Jotkut vaativat, että heidän on voitava todentaa kunkin rajoituksen ”oikeellisuus” ajaessaan. Kirjoitin tuon lainausmerkeissä, koska rajoitus voi olla oikea ja väärä yhtä aikaa. Se voi olla alhainen kaltaisellesi kokeneelle kuskille ja korkea äidilleni. Tämä itsestäänselvyys ei näytä juolahtavan mieleen niille, joilla lain noudattaminen ei ole moraalinen kysymys vaan jotka ratkaisevat kunkin lain noudattamisen tarpeellisuuden kussakin tilanteessa yhä uudelleen.

    Tästä seuraa kaksinaismoraalia, sama asia on sallittu minulle mutta kielletty muilta. Ajoin eilen liikenneympyrässä toisen auton takana. Jouduimme pysähtymään kun ympyrästä poistuva ei pitänyt meidän kiireitä kovin tärkeänä ja jätti vilkuttamatta. Tämä suututti kovasti edelläni ajavaa, pitäähän nyt sääntöjä noudattaa. Hän itse jätti vilkuttamatta siitä ja seuraavasta ympyrästä poistuessaan, samoin myöhemmin kääntyessään edestäni vasemmalle. Voi olla, että hän olisi vilkuttanut jos joku olisi ollut tulossa ympyrään, mutta olisiko hän huomannut sen, ei hän huomannut toisessa ympyrässä suojatielle pyrkiviä koululaisiakaan.

    Ihminen ei ole kovin hanakka etsimään syitä mahdolliseen asian ymmärtämättä jäämiseen itsestään mistä seuraa, että se, että ymmärtämättä jääneen rajoituksen on tietysti oltava väärä. Vaikka ymmärrystä sen verran riittäisikin, että tajutaan rajoituksen voivan jollekin toiselle olla sopiva, ei se ymmärrys riitä siihen, että tajuttaisiin mitä seuraa siitä, että otetaan omiin käsiin oikeus päättää rajoitusten ”oikeellisuudesta”.

    Esimerkiksi tänäänkin eräässä toisessa keskustelussa J R sanoi, ettei kehtaa hidastella kun muut ajavat 80:n alueella 100:sta kun kerran taidot antavat myöten. Samaan aikaan tiedämme, että vuodessa ajetaan kymmeniä tuhansia kolareita. Ovatko nämä kymmenet tuhannet kuskit tienneet ajavansa yli taitojensa? Tuskin. Veikkaan, että enemmistö joutui onnettomuuteen yllättäen, he LUULIVAT ajavansa taitojensa rajoissa.

    Ne, jotka todella pystyvät ajamaan turvallisesti lujempaakin antavat näin tehdessään saman oikeuden niillekin, jotka eivät siihen pysty. Jos joku Räikkönen on ajanut kilpaa esikouluiästä alkaen, hän varmaan on turvallisempi 100:ssa kuin minä 80:ssä, mutta jos hän ajaa sitä satasta 80:n rajoitusalueella hän houkuttelee 1.000.000 J R:ää ajamaan yli taitojensa. Siksi myös taitavien on noudatettava rajoituksia. Ei oman vaan kaikkien turvallisuuden vuoksi.

    Jos siis laittaisimme kaikkialle taajaman ulkopuolelle saman rajoituksen, kymmenien tuhansien kuskien olisi mahdotonta noudattaa sitä, koska sen täytyy pakostakin olla isolla osalla tiestöä liian alhainen. Varsinainen ongelma, rajoitusten noudattamattomuus, ei ole merkkien ja rajoitusten määrällä korjattavissa.

      
  • Lainaus:
    13.10.2004 klo 09:40 qwer kirjoitti
    Ei se noin vaikeeta ole.



    Moni asia vaikuttaa olevan hyvinkin vaikeata - esimerkiksi BB-koodin
    [ /quote]-"laatikon" säilyttäminen postattavassa viestissä tai selvästi asettelultaan pperseelleen menneen viestin editoiminen jälkikäteen Muokkaamalla. Ylipäätään sekin, että pitää sitatoida romaanin pituisia viestejä kommentoidakseen koko viestiä hyvin yleisellä tasolla käyttäen ehkä lauseen tai kaksi.

    Kyllä, meillä kaikilla on rajoitteemme ja minun rajoitteeni on sietää kaltaisiasi tikapuuaivoja, joilla ei ole vähintäkään järjenkäyttöä foorumin käyttämisessä.
    ___________________

    Jotkut väittävät, että iterointi on hengen köyhyyttä, mutta minä en ole sitä mieltä (editoidessani kirjoitus- ja asetteluvirheitä tästäkin postauksesta jo kolmanteen kertaan).

    [whiic muokkasi tätä viestiä 13.10.2004 klo 14:45]
      
  • Lainaus:
    13.10.2004 klo 13:02 TeeCee kirjoitti
    qwer:” Ei se noin vaikeeta ole. Olen ajanut vuosia 80000km vuodessa,nykyään 30000km ja jos taajamien ulkopuolella olisi yleinen kattopeus asia olisi selkeä.”

    Kyllä asia ON vaikea. Sen tekee vaikeaksi se, että sitä miettii toista miljoonaa yksilöä, joiden joukossa ei ole edes kahta, jotka ajattelevat samalla tavalla. Kuinka heille saataisiin päätettyä rajoitus, jonka kaikki hyväksyisivät?

    Jotkut vaativat, että heidän on voitava todentaa kunkin rajoituksen ”oikeellisuus” ajaessaan. Kirjoitin tuon lainausmerkeissä, koska rajoitus voi olla oikea ja väärä yhtä aikaa. Se voi olla alhainen kaltaisellesi kokeneelle kuskille ja korkea äidilleni. Tämä itsestäänselvyys ei näytä juolahtavan mieleen niille, joilla lain noudattaminen ei ole moraalinen kysymys vaan jotka ratkaisevat kunkin lain noudattamisen tarpeellisuuden kussakin tilanteessa yhä uudelleen.

    Tästä seuraa kaksinaismoraalia, sama asia on sallittu minulle mutta kielletty muilta. Ajoin eilen liikenneympyrässä toisen auton takana. Jouduimme pysähtymään kun ympyrästä poistuva ei pitänyt meidän kiireitä kovin tärkeänä ja jätti vilkuttamatta. Tämä suututti kovasti edelläni ajavaa, pitäähän nyt sääntöjä noudattaa. Hän itse jätti vilkuttamatta siitä ja seuraavasta ympyrästä poistuessaan, samoin myöhemmin kääntyessään edestäni vasemmalle. Voi olla, että hän olisi vilkuttanut jos joku olisi ollut tulossa ympyrään, mutta olisiko hän huomannut sen, ei hän huomannut toisessa ympyrässä suojatielle pyrkiviä koululaisiakaan.

    Ihminen ei ole kovin hanakka etsimään syitä mahdolliseen asian ymmärtämättä jäämiseen itsestään mistä seuraa, että se, että ymmärtämättä jääneen rajoituksen on tietysti oltava väärä. Vaikka ymmärrystä sen verran riittäisikin, että tajutaan rajoituksen voivan jollekin toiselle olla sopiva, ei se ymmärrys riitä siihen, että tajuttaisiin mitä seuraa siitä, että otetaan omiin käsiin oikeus päättää rajoitusten ”oikeellisuudesta”.

    Esimerkiksi tänäänkin eräässä toisessa keskustelussa J R sanoi, ettei kehtaa hidastella kun muut ajavat 80:n alueella 100:sta kun kerran taidot antavat myöten. Samaan aikaan tiedämme, että vuodessa ajetaan kymmeniä tuhansia kolareita. Ovatko nämä kymmenet tuhannet kuskit tienneet ajavansa yli taitojensa? Tuskin. Veikkaan, että enemmistö joutui onnettomuuteen yllättäen, he LUULIVAT ajavansa taitojensa rajoissa.

    Ne, jotka todella pystyvät ajamaan turvallisesti lujempaakin antavat näin tehdessään saman oikeuden niillekin, jotka eivät siihen pysty. Jos joku Räikkönen on ajanut kilpaa esikouluiästä alkaen, hän varmaan on turvallisempi 100:ssa kuin minä 80:ssä, mutta jos hän ajaa sitä satasta 80:n rajoitusalueella hän houkuttelee 1.000.000 J R:ää ajamaan yli taitojensa. Siksi myös taitavien on noudatettava rajoituksia. Ei oman vaan kaikkien turvallisuuden vuoksi.

    Jos siis laittaisimme kaikkialle taajaman ulkopuolelle saman rajoituksen, kymmenien tuhansien kuskien olisi mahdotonta noudattaa sitä, koska sen täytyy pakostakin olla isolla osalla tiestöä liian alhainen. Varsinainen ongelma, rajoitusten noudattamattomuus, ei ole merkkien ja rajoitusten määrällä korjattavissa.




    Juupa juu onhan noita Räikkösiä nähty.

      
  • Lainaus:
    13.10.2004 klo 14:42 whiic kirjoitti
    Lainaus:
    13.10.2004 klo 09:40 qwer kirjoitti
    Ei se noin vaikeeta ole.



    Moni asia vaikuttaa olevan hyvinkin vaikeata - esimerkiksi BB-koodin
    [ /quote]-"laatikon" säilyttäminen postattavassa viestissä tai selvästi asettelultaan pperseelleen menneen viestin editoiminen jälkikäteen Muokkaamalla. Ylipäätään sekin, että pitää sitatoida romaanin pituisia viestejä kommentoidakseen koko viestiä hyvin yleisellä tasolla käyttäen ehkä lauseen tai kaksi.

    Kyllä, meillä kaikilla on rajoitteemme ja minun rajoitteeni on sietää kaltaisiasi tikapuuaivoja, joilla ei ole vähintäkään järjenkäyttöä foorumin käyttämisessä.
    ___________________

    Jotkut väittävät, että iterointi on hengen köyhyyttä, mutta minä en ole sitä mieltä (editoidessani kirjoitus- ja asetteluvirheitä tästäkin postauksesta jo kolmanteen kertaan).


    Kiitos selkeistä ohjeista,kuljen tästälähtien Linjautola.

      
  • Lainaus:
    13.10.2004 klo 13:02 TeeCee kirjoitti
    Esimerkiksi tänäänkin eräässä toisessa keskustelussa J R sanoi, ettei kehtaa hidastella kun muut ajavat 80:n alueella 100:sta kun kerran taidot antavat myöten. Samaan aikaan tiedämme, että vuodessa ajetaan kymmeniä tuhansia kolareita. Ovatko nämä kymmenet tuhannet kuskit tienneet ajavansa yli taitojensa? Tuskin. Veikkaan, että enemmistö joutui onnettomuuteen yllättäen, he LUULIVAT ajavansa taitojensa rajoissa.

    Ne, jotka todella pystyvät ajamaan turvallisesti lujempaakin antavat näin tehdessään saman oikeuden niillekin, jotka eivät siihen pysty. Jos joku Räikkönen on ajanut kilpaa esikouluiästä alkaen, hän varmaan on turvallisempi 100:ssa kuin minä 80:ssä, mutta jos hän ajaa sitä satasta 80:n rajoitusalueella hän houkuttelee 1.000.000 J R:ää ajamaan yli taitojensa. Siksi myös taitavien on noudatettava rajoituksia. Ei oman vaan kaikkien turvallisuuden vuoksi.



    On se vaan ihme juttu, että jos ajan 80 km/h -alueella 80 km/h, niin mitään ongelmaa ei ole ja kaikki sujuu hienosti. Mutta heti kun nostan nopeuden 81 kilometriin tunnissa, niin olen ylittänyt omat taitoni ja aiheutan valtavan riskin sekä itselleni että muille... Väität minun ajavan yli taitojeni. Perustelepa tuo väite. Kerro esim. missä, montako kertaa ja miten paljon olen ylittänyt taitoni. Lisäksi voisit kertoa mitä tästä taitojeni ylittämisestä on aiheutunut muille tienkäyttäjille.

    [J R muokkasi tätä viestiä 14.10.2004 klo 10:41]
      
  • J R:” On se vaan ihme juttu, että jos ajan 80 km/h -alueella 80 km/h, niin mitään ongelmaa ei ole ja kaikki sujuu hienosti. Mutta heti kun nostan nopeuden 81 kilometriin tunnissa, niin olen ylittänyt omat taitoni ja aiheutan valtavan riskin sekä itselleni että muille...”

    Se kieltämättä kuulostaa kummalta, mutta onneksi elämä ei ole ihan noin suoraviivaista. Asian ymmärtäminen vaatii sekä laajempaa perspektiiviä että yksilötason oivallusta. Ota siihen ensin vähän etäisyyttä, älä ajattele sitä omalta kohdaltasi vaan vaikka kahden miljoonan kuskin kannalta. Valitsin tämän luvun siksi, että Suomessa on reilut 2 miljoonaan autoa. Koska asia ei ole noin yksinkertainen, on selityskin pitkä.

    Nopeuden noustessa riskiä kuvaava viiva nousee jyrkkenevässä kaaressa. Kaaren jyrkkeneminen ja lähtöpiste vaihtelevat kuskista, kelistä, autosta, liikenteen määrästä yms. riippuen.

    Tämän epämääräisen kaaren mukaan pitää päättää nopeusrajoituksista. Missä käyrä alkaa milläkin tiellä nousta jyrkemmin, siinä on sen paikan suurin nopeus. Sitten katsotaan mikä on seuraava rajoitusporras alaspäin. Koska kuskien ja olosuhteiden erot kärjistävät toisiaan, on rajoitus useimmiten keskivertokuskin ja keskiverto-olosuhteiden kannalta alakanttiin. Tämä tietysti syö miestä jos näkee vain itselleen koituvan riesan, eli yksilön suurimman turvallisen nopeuden ja rajoituksen välisen eron.

    Mutta kun asiaa katsoo niiden kahden miljoonan kuskin silmin, asia muuttuu. Niiden kahden miljoonan ohjaamissa autoissa kuolee pari sataa ja loukkaantuu n. 3000 ihmisiä. Yksilö ei kuolemaansa jälkikäteen paljon pohdi eikä siis voi ottaa opikseen, mutta tuo kahden miljoonan kuskin yhteisö voi selvittää kuolemien syitä ja viisastua, koska vain osa siitä kuolee. Olisi anteeksiantamattoman typerää olla käyttämättä muiden virheitä hyväkseen olemalla oppimatta tapahtuneista onnettomuuksista.

    Tuo kahden miljoonan kuskin muodostama kokonaisuus tietää, että liikkuminen henkilöautoilla maksoin vuonna 2002 183 kuollutta henk. auton kuskia/matkustajaa ja 2964 h-autossa loukkaantunutta (oikeat luvut). Monet sen yksilöistä ei tätä tiedä, mutta se on jokaisen kiinnostuneen tiedettävissä.

    Takaisin kysymykseesi, mitä eroa on sillä, ajatko 80 vai 81 km/h. Sinulle ei käytännössä yhtään mitään. Teoriassa tietenkin riskisi nousee, mutta se ei yksilötasolla näy ellei elä suunnilleen 25.000 vuotta. Silloin on yksilöllä käytössä vasta se tietomäärä, jonka tilastot keräävät yhdessä vuodessa pelkästään Suomesta, pienessä maassa. Tämä tosin tietenkin vain siinä tapauksessa, että hän tilastoi tarkasti tapahtumat, tuon ikäisellä alkaa muisti pätkiä.

    Henkilöautoliikenteelle se 1 km/h tarkoittaa keskimäärin 3 %:n lisäystä riskiin kuolla onnettomuudessa. Tässä tapauksessa tuo keskiarvo on aika tarkka luku, koska otantana on tarpeeksi iso ryhmä. Se tarkoittaa viittä kuollutta henkilöauton kuskia tai matkustajaa vuodessa. Puhun tässä yksinkertaisuuden vuoksi vain kuskien ja matkustajien määristä, tuo 3 % koskee todellisuudessa tietysti kaikkia, jotka joutuvat liikenteessä lähelle autoja. eli kuolleita olisi enemmän.

    Tietysti tämä 5 kuollutta on vain tilastollinen luku, joku vuosi se voi olla vaikka miinus kaksi ja seuraavana vuonna plussaa 12, mutta jos mikään muu tekijä liikenteessä ei muutu, pitkän aikavälin keskiarvo on viisi henkilöautokuskia tai -matkustajaa/vuosi.

    Tämän liikenne kokonaisuutena tietää ja tämän vuoksi sille on yksilöön verrattuna paljon tärkeämpää se, ajetaanko 80 vai 81 km/h. Sen yksittäiset pikku osaset, kuskit, sen sijaan eivät tiedä asiasta sen enempää kuin yksittäinen hermosolumme tästä keskustelusta. Silti hermosolut tuottavat tämän tekstin aivan niin kuin kokonaisuudesta mitään tietämättömät kuskit luovat liikenteen.

    Nyt vaihdetaan taas perspektiiviä takaisin yksilötasolle: mitä tämä kaikki meille kuuluu? Kun hermostossa on viallisia soluja, siitä on elimistölle sitä enemmän haittaa, mitä enemmän niitä viallisia on. On mahdotonta sanoa, montako vastoin kokonaisuuden ja vähitellen myös omaa parastaan toimivaa solua eli kuskia liikenne kestää ilman häiriöitä, mutta sillä ei ole oikeastaan väliä. Tärkeämpää on ymmärtää, että kukin kuski päättää vain omista tekemisistään ja että jokainen huonosti toimiva osa huonontaa koko koneistoa, myös siinä tapauksessa, että tapausta ei kukaan nähnyt tai että siitä ei saanut sakkoa. Päätös koskeekin siis nopeuden sijasta sitä, haluaako huonontaa vai parantaa kokonaisuutta.

    Tämä on kieltämättä hankala päätös jos ainoana motivaationa on rangaistuksen pelko tai yleinen sössötys vauhdin vaarallisuudesta. Osittain tiedotus- ja kasvatusvastuu on yhteiskunnalla, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitää ottaa omasta tietämisestään itse suurin osa vastuusta. Tästä asiasta on saatavilla tietoa vaikka kuinka paljon. Tiedon omaksumista myös helpottaa se, että se on hyvin yksiselitteisesti samaa mieltä. Tutkijoiden piirissä on hajaääniä vain sen verran, että voi olla varma kaikkien mahdollisuudesta kertoa tietonsa julkisuuteen. Tietoa hankkiessa ei siis ole vaaraa joutua ymmälleen ristiriitaisen informaation vuoksi.

    Yhden kuskin osalle tuleva vaikutusmahdollisuus on tietysti pieni yhtälailla kuin vaikka yhdellä äänestäjällä kunnallisvaaleissa. Sielläkään yksi ääni ei ole mitään, mutta suuret ratkaisut syntyvät silti vain ja ainoastaan yksittäisistä äänistä.

    Rajoitukset ovat siis aina vain arvauksia, tosin tutkittuun tietoon perustuvia. Niiden noudattaminen taas on loppujen lopuksi yksilötasolla enemmän moraalinen kuin tietoon perustuva päätös. Siinä päättää nopeuden sijasta oikeastaan siitä, kantaako oman pienen osansa siitä vastuusta, jonka laistaminen maksaa ihmishenkiä.

      
  • J R:” Väität minun ajavan yli taitojeni. Perustelepa tuo väite. Kerro esim. missä, montako kertaa ja miten paljon olen ylittänyt taitoni. Lisäksi voisit kertoa mitä tästä taitojeni ylittämisestä on aiheutunut muille tienkäyttäjille.”

    Voin arvioida noita asioita vain puheittesi perusteella ja ne ovat kuin suoraan tutkimusten riskikuljettajia käsittelevästä kappaleesta.

    Kysyn vastakysymyksen: perustele sinä, miksi teot, jotka tilastollisesti ovat tähän asti lisänneet tuntuvasti onnettomuusriskiä, eivät tekisi sitä sinun tapauksessasi?

      
  • Yli taitojensa ajetaan silloin kun ei pystytä enää hallitsemaan ajoneuvoa. Muun liikenteen mukana ajaminen ei tätä tarkoita. Ulosajot ja törmäilyt ovat juuri tätä yli taitojensa ajamista. Siihen minä en ole syyllistynyt eli en ole ajanut yli taitojeni. Kas noin helppo määritelmä.

    Kyllä minä tiedän, että ylinopeus lisää riskiä. Otan kuitenkin sen riskin, että ajan ylinopeutta muun liikenteen mukana, jos muu liikenne sitä ajaa, enkä vaikeuta muiden liikkumista ajamalla muusta liikenteestä poikkeavaa nopeutta. Jos se on hirveän vaarallista niin olkoon sitten. Minä asetan liikenteen sujuvuuden tärkeimmäksi.

      
  • Aiemmin qwer totesi yksiselitteisesti, että nopeusrajoituksissa ei olisi logiikkaa...

    Kyllä niissä useimmiten logiikka on, sitä ei kuljettaja vain äkkiseltään näe. Itsekin tiedän paikan, joissa tulee ihmeteltyä suuresti 60 km/h nopeutta vain pienellä pätkällä, kun muuten rajoitus on 80km/h. Kesällä ko. 60 rajoitus nostetaan 80:ksi. Syynä on lähistöllä sijaitseva koulu. Jotta lasten olisi turvallista kulkea suht. vilkkaasti liikennöidyn tiepätkän yli, on rajoitus kouluaikaan laskettu. Esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon. Jollain alueilla syy voi olla asukkaissa, joiden viihtyvyyden vuoksi on 80 lätkä 100:n sijaan tms. syy...

    Kaikki ei ole "sitä miltä näyttää" ja varmasti jokaisella rajoituksella on jonkinmoinen, järjellä selitettävä tarkoitus.

      
  • tinen ero olisi kiinnostava tutkittava.
    Täällä 5 milj. ihmistä on välittömässä hengenvaarassa ylittäessään 80 km/h ja siitä joutuu maksamaan enemmän kuin esim. pistäessään puukolla jonkun hengiltä.
    Saman meren rannalla 80 milj. kansa on selvinnyt hyvin tästä riskistä.
    Suomen Akatemialle ehdotan 6-vuotista tutkimusohjelmaa (10 milj. euroa per vuosi), joka selvittää miksi se mikä on 1000 km päässä normaalia ja sallittua muuttuu äärettömän vaaralliseksi meren pohjoisrannalla.
    Hypoteesina voisi olla, että osalla suomalaisia on erityinen änkyrä-geeni.

      
  • Et kai ole tosissasi verratessasi Suomen ja Saksan oloja keskenään? Ovatko tiet samaa tasoa? Onko Saksassa lunta ja jäätä niin kuin on Suomessa? Onko autokanta verrannollinen keskenään? Pelkkä geneettinen perimä ei oikein riitä tarkastelun pohjaksi, vaikka saattaisi sekin jotain lisävalaistusta tuoda asiaan.

    [Jeppe Niilonpoika muokkasi tätä viestiä 15.10.2004 klo 17:40]
      
  • Lainaus:
    15.10.2004 klo 16:39 J R kirjoitti
    Yli taitojensa ajetaan silloin kun ei pystytä enää hallitsemaan ajoneuvoa. Muun liikenteen mukana ajaminen ei tätä tarkoita. Ulosajot ja törmäilyt ovat juuri tätä yli taitojensa ajamista. Siihen minä en ole syyllistynyt eli en ole ajanut yli taitojeni. Kas noin helppo määritelmä.

    Kyllä minä tiedän, että ylinopeus lisää riskiä. Otan kuitenkin sen riskin, että ajan ylinopeutta muun liikenteen mukana, jos muu liikenne sitä ajaa, enkä vaikeuta muiden liikkumista ajamalla muusta liikenteestä poikkeavaa nopeutta. Jos se on hirveän vaarallista niin olkoon sitten. Minä asetan liikenteen sujuvuuden tärkeimmäksi.


    Ainoa liikenteessä vaadittava taito on siis auton kolhiutumisen välttäminen. O sancta simplicitas.

    Perusteesi ylinopeuden ajamiselle on "enhän minä mutku isot pojat ja olihan siellä muitakin". Siitähän tässä on kyse, itsetunnon ja rohkeuden puutteesta. Varsinkin kaupunki- ja työmaarajoitusten noudattaminen vaatii jonkin verran miestä, naista tai henkilöä.

    Muuten, miten ihmeessä nopeusrajoituksen noudattaminen voi vaikeuttaa liikennettä tai vähentää sen sujuvuutta?

      
  • Tämä autoilijoilta perittävä € 5,9 MRD on jo vanha juttu, mutta se, että tiestön rakentamiseen ja liikenteeseen ei palauteta näitä rahoja on jo eri juttu. Menisikö vastaava tilanne läpi vaikka Ruotsissa? Entä Saksassa? Ei menisi, kansa ja autoilijat olisivat barrikaadeilla, osoittaisivat mieltään oikein kunnolla. Oikeuksia johonkin vastineeseen johon olemme oikeutettuja jo turvallisuusnäkökulmasta katsottunakin, poljetaan oikein olan takaa.

    Suomen ja mielisairaalan ero on siinä, että mielisairaan johtoporras on ainakin terve!

      
  • J R:” Yli taitojensa ajetaan silloin kun ei pystytä enää hallitsemaan ajoneuvoa. Siihen minä en ole syyllistynyt eli en ole ajanut yli taitojeni. Kas noin helppo määritelmä.”

    Kun hallinta on menetetty, jo aiemmin otettu riski vain realisoituu. Hallinnan menetys vain todistaa kiistatta, että yli taitojen on ajettu, olet silti voinut ajaa yli taitojesi vaikka kuinka pitkään. Taitojen yli mentiin jo silloin, kun se riski otettiin.

    Määritelmääsi voi testata jollain toisella riskillä. Sen mukaan venäläinen ruletti on tyhmää vain silloin kun pamahtaa. Yleinen käsitys kuitenkin on, ettei se ole järkevää jos tarkoitus on säilyä hengissä. Voi myös miettiä, teenkö tyhmästi jo siinä vaiheessa kun syön tuntemattomista sienistä tekemääni muhennosta vai muuttuuko teko tyhmäksi vasta kun selviää, että tuli syötyä seitikkejä.

    J R:” Muun liikenteen mukana ajaminen ei tätä tarkoita.”

    Ei se sitä suoraan tarkoitakaan, mutta jos se ”muu liikenne” ajaa tahallaan lisäämällään riskillä ja ajat sen tahdissa, myös sinä lisäät riskiäsi yhtä tahallisesti kuin jos ajaisit yksin samaa vauhtia. Oikeastaan jonossa riski lisääntyy vielä enemmän kuin jos olisit liikkeellä yksin, koska niissä tuppaa unohtumaan muitakin liikennesääntöjä kuin nopeusrajoitus.

    J R:” Kyllä minä tiedän, että ylinopeus lisää riskiä. Jos se on hirveän vaarallista niin olkoon sitten.”

    Tuo on suoraa puhetta. Et yritäkään luikerrella ja selitellä, tuon minä ymmärrän, reilua puhetta. Minä harrastan (liikenteen ulkopuolella) asioita, joissa ei ole oikeastaan järjen häivää, otan isoja riskejä ja tuhlaan niihin paljon rahaa. Adrenaliini antaa hyvän olon, useimmat miehet varmaan tuntevat samoin.

    J R:” Minä asetan liikenteen sujuvuuden tärkeimmäksi.”

    Miten tiedät tuon muiden mukana riskin ottamisen oikeasti lisäävän liikenteen sujuvuutta? Onko joku pystynyt todistamaan sen sinulle vai perustuuko se omaan kokemukseen? Veikkaan, että omaan kokemukseen.

    Miten sitten on selitettävissä, että minulla on täysin päinvastainen kokemus? Minulla sujuvuus, myös liikenteen ympärilläni eikä vain omani, parani PALJON kun aloin noudattaa enemmän ja enemmän liikennesääntöjä, myös rajoituksia. En ole kuullut kenenkään samaa kokeilleen tulleen eri tulokseen, en täällä palstalla tai asiasta muiden kanssa puhuessani.

    Tehdään mielikuvitusloogisuustesti. Meillä on kaksi eripainoista rautakuulaa, kuulat A ja B. Testiryhmä saa kokeilla niitä ja sanoa, kumpi painaa enemmän. Kaikki, jotka ovat kokeilleet molempia ovat sitä mieltä, että kuula A painaa enemmän. Jos sinun pitäisi edellisen testin tulokset tietäen kuulia koskematta arvata kumpi on painavampi, eikö kannattaisi sanoa, että A?

    Miksi sama ei pätisi tässä liikenneasiassa, lyön vaikka vetoa ettet ole itse testannut molempia ajotapoja.

      
  • TeeCee: "Minulla sujuvuus, myös liikenteen ympärilläni eikä vain omani, parani PALJON kun aloin noudattaa enemmän ja enemmän liikennesääntöjä, myös rajoituksia. En ole kuullut kenenkään samaa kokeilleen tulleen eri tulokseen, en täällä palstalla tai asiasta muiden kanssa puhuessani."

    Kuinka suuri otanta on heissä joiden ajon sujuvuutta asennemuutoksen jälkeen olet seurannut? Oletko aktiivisesti suorittanut seurantaa kyselemällä vai kuunnellut otantaryhmää silloin, kun he sattuvat asiasta puhumaan? Oletko varma, että oma-aloitteisesti ihmiset kertoisivat sujuvuuden heikkenemisestä ja paranemisesta yhtä helposti? Oletko seurannut vain parannuksen tehneitä vai myös huonompaa suuntaan muuttuneita?

    Sujuvuus ympärilläsi... eli sinua ohitetaan myös harvemmin nyt, kun ajat rajoituksien mukaan? Ymmärrettävää on, että sinä et joudu tekemään niin paljon ohituksia, mutta onko se sitä "sujuvuutta ympärilläsi"?

    Kuinka kauan pitää kumpiakin vaihtoehtoja pitää kokeilla, jotta hyväksyt hänet otantaryhmään? Onko merkitystä kummassa järjestyksessä kokeilee? Onko otantaryhmälle jotakin erityisrajoituksia eli tarviiko otantaryhmään kuuluakseen olla töissä samassa paikassa ja jutella kanssasi kahvikupposen ääressä vai kelpaako keskiverto TMnettiläinenkin? Ja mistä sinä tiedät, että esim. minä en olisi kokeillut "sääntöjenmukaisesti" ja "sääntöjenvastaisesti" ajamista?

    Lisäksi tämä "alunperin turmion tiellä olleen saarnaajan" kuunteleminen on mielestäni hyvin naurettavaa. Luoda nyt jokin sankarikuva ex-kaahareista, liikenneterroristeista tai heroiiniaddikteista. Ja kuten saarnaa ex-heroiiniaddikti tai ex-alkoholistikin kaikkia huumeita ja vähäisintäkin viihde- ja kohtuukäyttöä vastaan (vaikka itse olisikin eläessään halunnut ainoastaan pään auttamattomasti sekaisin eikä ole viihdekäyttöä välttämättä koskaan harrastanutkaan) saarnaa toiset ex-liikenneterroristit jo yhdenkin km/h nopeusrajoituksen ylitystä "liikennetyömaalla" sunnuntai-iltana vastaan. Voiko oikeasti olla enää yhtään enempää tekopyhää?

    Jos ajaa ensin räikeästi sääntöjä vastaan ja sitten alkaa tiukasti niitä noudattamaan niin taatusti liikenne alkaa vaikuttamaan sujuvammalta. Jos ajaa 20 km/h ylinopeudella niin sieltähän tulee jatkuvasti autoa vastaan perä edellä. Varmasti tuntuu sujuvammalta ajaa rajoitusten mukaan. Mutta todistaako se, että 5 km/h ylinopeudella ei olisi yhtä sujuva myös ajaa, kun kerran lähes kaikki muutkin ajavat sen verran yli rajoituksen? Kuin alkoholisti saarnaamassa siitä, että kalja on ssaatanasta ja turvallista tai terveellistä kohtuukäyttöä ei olisi olemassakaan. Sellaista paskaa kuullut kyllä niissäkin "valistuksissa" että totaalikieltäytyminen tuntuu kyllä täysin hengen köyhyydeltä.

      
  • whiic:” Kuinka suuri otanta on heissä joiden ajon sujuvuutta asennemuutoksen jälkeen olet seurannut?”

    Ei ole tullut mieleen laskea päälukua, en arvannut joutuvani asiasta tilille. Entä sinä, tiedätkö jonkun joka olisi vaihtanut ajotyyliään noin päin? Tuskin sinäkään pystyt sanomaan, monenko kanssa olet asiasta puhunut tai nähnyt kertovan esim. tällaisilla palstoilla. Silti sinulla on varmaan asiasta joku mielikuva.

    Tuo purkautumisesi varmaan tuli tarpeeseen, mutta meni ohi aiheen. Se käsitteli enemmän minua kuin liikennettä. Minä en pidä minua tylsänä puheenaiheena, mutta ymmärrän kyllä ettei se kiinnosta useimpia muita palstalaisia, joten jätän kommentoimatta puheesi.

    Jaa, sen verran voisin sanoa, että olen kuullut alkoholismia käsittelevän esitelmän, jonka piti alkoholisti. Se on paras koskaan kuulemani esitelmä enkä usko, että kukaan ei-alkoholisti pystyisi niin hyvin kertomaan siitä aiheesta. Mielestäni huonot asenteeni, joista nyt yritän päästä liikenteessä eroon, tekevät minustakin paremman asiantuntijan aiheesta kuin jos olisin aina osannut ajaa.

      
  • TeeCee: "Ei ole tullut mieleen laskea päälukua, en arvannut joutuvani asiasta tilille."

    Eikö todellakaan koskaan mielessäsi käynyt, että jauhaessa samaa asiaa jo ties kuinka monetta kertaa, joku saattaisi jossakin välissä kysyä jonkin kysymyksen tästä otannasta johon aina vetoat? Jos et tullut ajatelleeksi niin johtuiko se siitä, että olet uskomattoman tyhmä vai siitä, että luulet kaikkien muiden olevan uskomattoman tyhmiä?

    TeeCee: "Tuskin sinäkään pystyt sanomaan, monenko kanssa olet asiasta puhunut tai nähnyt kertovan esim. tällaisilla palstoilla. Silti sinulla on varmaan asiasta joku mielikuva."

    Mutta minäpä en teekään mitään perustavanlaatuisia maailmanparannusväitteitä epätarkoista mielikuvistani, toisin kuin eräät.

    TeeCee: "Tuo purkautumisesi varmaan tuli tarpeeseen, mutta meni ohi aiheen."

    Ja sinun vetoamisesi tarkemmin määrittelemättömään otantaryhmään on täysin aiheessa ja minä en sitä saa kritisoida ja jos vaikka kritisoisinkin niin se ei kuulu tähän topiikkiin vaan topiikkiin "whiicin henkiset patoutumat"?

    [whiic muokkasi tätä viestiä 18.10.2004 klo 17:17]
      
  • whiic:” Jos et tullut ajatelleeksi niin johtuiko se siitä, että olet uskomattoman tyhmä vai siitä, että luulet kaikkien muiden olevan uskomattoman tyhmiä?”

    En pidä muita ihmisiä automaattisesti tyhminä, heidän täytyy teoillaan tai puheillaan se ensin ansaita. Eli jälkimmäiseen selvä EI. Ensimmäinen on paha rasti itse vastattavaksi. Tyhmä ei usein itse tiedä sitä olevansa, joten täytyy varovasti vastata että MAHDOLLISESTI. Jos vaimolta kysyttäisiin, niin vastaukseen löytyisi ihan eri lailla varmuutta.

    Siis mahdollisesti en tyhmyyttäni ole kuullut tai nähnyt kenenkään sanovan, että ”ajoin ennen sääntöjen mukaan mutta en enää”. Edelleen ehkä tyhmyyttäni olen kuullut päinvastaisia kommentteja.

    whiic:” Mutta minäpä en teekään mitään perustavanlaatuisia maailmanparannusväitteitä epätarkoista mielikuvistani, toisin kuin eräät.”

    Sanoin mielipiteenäni, etten ole kuullut kenenkään vaihtavan ajotyyliä lakia noudattavasta lakia rikkovaksi ja että päinvastaisia tapauksia tiedän. Tähän liittyen kysyin, tietääkö joku sellaista tapahtuneen. Kukaan ei sanonut tietävänsä. Onko se ”maailmanparannusväite”?

    No joo, ehkä se muuttuu sellaiseksi, jos kellään muullakaan ei ole kokemusta kuvaamastani muutoksesta. Kai se sinunkin mielestäsi JOTAIN todistaa? Tämähän oli se sanomani varsinainen idea, joka sinulta hukkui tuohon otannan suuruudesta murehtimiseen.

    Entä onko omien teesiesi tarkoitus parantaa maailmaa, huonontaa sitä vai eikö niillä ole mitään tarkoitusta?

    whiic:” Ja sinun vetoamisesi tarkemmin määrittelemättömään otantaryhmään on täysin aiheessa ja minä en sitä saa kritisoida ja jos vaikka kritisoisinkin niin se ei kuulu tähän topiikkiin vaan topiikkiin "whiicin henkiset patoutumat"?”

    Katsotaanpa mitä tämä minun ” vetoamiseni tarkemmin määrittelemättömään otantaryhmään” oli. Kysyin, onko joku kuullut em. ajotyylin vaihdoksesta ja sanoin, etten itse ole kuullut. Miten minä määrittelen sinua tyydyttävästi otannan, jolta en ole sitä kuullut? Sanotaan nyt sitten vaikka, etten ole kuullut sitä KENELTÄKÄÄN. Aika tyhjentävästi määritelty, eikö.

    Keneltä sitten olen siitä kuullut? Tällä palstalla olevilta ja olleilta, varmaan samojen henkilöiden kommentit olet lukenut itsekin. Lisäksi, sanotaan nyt varovasti ettei tulisi liioitelluksi, pari tuttua miestä on minun erikseen provosoimatta ottanut asian puheeksi. Helpottiko?

    Onko tämä asia nyt näin tärkeä? Eikö tärkeämpää ole, oletko sinä tai joku muu kuullut moisesta muutoksesta ajotyylissä? Oletko kuullut? Eikä tarvitse luetella keneltä kaikilta ET ole kuullut, en odota tieteellistä selvitystä, minulle riittää, oletko kuullut vai et.

    Jestas että nämä meidän kinat on älyttömiä. Mutta hauskoja.

      
  • Aamulehti 23.10.2004

    Viikonloppuna Nokiansuunnalla ? jäi jalankulkija kuolettavasti maantiellä pimeällä traktorin pyöröparin alle.
    Mitä tästä opimme, ei nopeus ole lähestään yksin syyllinen kuolonkolareihin tai yliajoihin, vaikka niin sitä toiset täällä yrittää todistella.
    Mutta kukapa tietää: saattoi kaahari ajella tuota raktoria ? ( traktorin merkkiä tai mallia ei uutisessa mainttu, mutta tuskin oli Lamborghini.)
    Yleensä Traktorin rakenteellinen nopeus on 30 km / h !

      
  • Diavolo:” Mitä tästä opimme, ei nopeus ole lähestään yksin syyllinen kuolonkolareihin tai yliajoihin, vaikka niin sitä toiset täällä yrittää todistella.”

    Arvaan, että muodostan pääosan noista ”toisista”, joten kommentoin.

    En ole itse kirjoittanut enkä ole nähnyt kenenkään toisenkaan väittävän, että nopeus olisi yksin syyllinen kuolonkolareihin, se ei ole enää edes yleisin syy, rattijuopumus lienee kirinyt ohi. Sen sijaan se on edelleen merkittävä syy jos sana ”nopeus” tässä tarkoittaa nimenomaan yli-sellaista.

    Nopeushan tulee aina olemaan osa liikennettä, ilman sitä ei olisi liikettä. Ylinopeus sen sijaan tarkoittaa laitonta nopeutta, minä olen puhunut vain siitä, koska kaikki näkemäni tutkimuksetkin käsittelevät vain sitä.

    YLInopeus on merkittävä tekijä siksi, että se on niin yleinen, voi olla jopa yleisin tavallisen kuskin ottamista riskeistä ja se on merkittävä myös siksi, että se samaan aikaan sekä lisää vahingon todennäköisyyttä että pahentaa sen seurauksia. Ei taida olla toista tahallaan otettua riskiä, jolla olisi sama vaikutus.

    Esimerkki: kun ajetaan 1400-kiloisella autolla 80 km/h, sen liike-energia on sama kuin 900-kiloisella autolla 100 km/h. Tai toisinpäin; kun vauhti kasvaa 80 => 100 se on törmäysenergian kannalta kuin ottaisi 800 kg lisälastia kyytiin eli ajaisi 2200-kiloisella autolla. Samaan aikaan auton turvarakenteet ovat tietenkin edelleen 1400-kiloisen. Eli nopeudella on aikamoinen vaikutus tapahtumien kulkuun, sitä ei selittelemällä muuksi muuta.

    Sitä, mikä tahallinen riski on vaarallisin, on paha mennä kenenkään sanomaan, koska usein riskejä otetaan useampia. Jos ainoa kuskin ottama riski on ylinopeus, se on tietysti sen kuskin suurin riski. Jos taas kuski ottaa useita riskejä, suurempi nopeus lisää muiden riskien sekä realisoitumista onnettomuudeksi että mahdollisen onnettomuuden seurauksia enemmän kuin mikään muu riski.

    Näin olen sanonut enkä ole nähnyt kenenkään esittäneen argumentteja jotka todistaisivat muuta. Edes humalaisen kävely traktorin alle ei muuta käsitystäni, olen minä niin jäärä.

      
  • Ottamatta kantaa tämän ketjun sisältöön voisin suositella TeeCeelle NASAn kuuohjelman todistamista huijaukseksi. Sen verran sitkeästi olet täällä vuodesta toiseen paasannut pelkästään yhden asian puolesta, että sinussa olisi varmasti ainesta siihen.

      
  • FU2:” Ottamatta kantaa tämän ketjun sisältöön voisin suositella TeeCeelle NASAn kuuohjelman todistamista huijaukseksi. Sen verran sitkeästi olet täällä vuodesta toiseen paasannut pelkästään yhden asian puolesta, että sinussa olisi varmasti ainesta siihen.”

    Usko pois, tämä kyllästyttää minua joskus varmaan vielä enemmän kuin sinua. Uskon myös, että jos joku näkisi saman vaivan kuuohjelman huijaukseksi todistelemiseen kuin minä olen nähnyt liikennetutkimuksen puolesta puhumiseen, hyvin harva enää uskoisi ihmisen käyneen kuussa. Auto herättää miehessä suuria tunteita, jotka heijastuvat myös liikenteeseen. Siksi Kuun todistaminen juustoksi on helpompaa kuin saada moni kuljettaja asettamaan asenteensa kyseenalaisiksi. Siinä tilanteessa jotkut luovuttaa ja jotkut yrittää enemmän.

    Kun tekstinkäsittelyohjelmani ilmoittaa virheestä, olen usein täysin varma, että ohjelma erehtyi. Järki sanoo, ettei ole kovin todennäköistä, että olin ensin tuhansia kertoja väärässä vaikka aluksi olin yhtä varma kuin nyt, ja nyt olisinkin oikeassa. Tämä piirre itsessäni naurattaa minua, mutta kun huomaan tekeväni samaa esimerkiksi niin vakavassa asiassa kuin liikenne, ei paljon naurata.

    Kun ihminen kohtaa uuden asian, joka sotii hänen mielipidettään vastaan, hän alkaa miettiä, miten todistan tämän vääräksi eikä sitä, onko syytä muuttaa kantaa. Tästä saan innoitukseni tähän kirjoitteluuni.

    Luen päivittäin täällä liikenteestä mielipiteitä, jotka johtuvat vääristä tiedoista. Väärällä tarkoitan sellaista tietoa, joka ei perustu ammattilaisten tutkimuksiin tai virallisiin tilastoihin. Kuskit näkevät paljon vaivaa todistaakseen virallisen tiedon vääräksi aivan kuin minä tavaan sanaa enemmän todistaakseni Microsoft Wordin erehtyneen kuin löytääkseni oman virheeni.

    Voivat ne ammattilaisetkin tutkimuksissaan erehtyä, mutta todennäköisesti huomattavasti harvemmin kuin maallikot. Jos päättää käyttää vain ehdottoman varmaa tietoa, ei voi koskaan käyttää tietoa ollenkaan, eihän ole varmuutta edes siitä, pätevätkö tuntemamme luonnonlait kaikkialla universumissa. Siksi on pelattava todennäköisyyksien varassa, varmuutta ei ole saatavilla mistään.

    Moni vastustaa jotain sinänsä uskottavaa tietoa jo senkin vuoksi, että juuri minä lausun sen julki. Itse kullakin on iso houkutus etsiä vikoja ajatuksesta jonka esittäjää pitää vastenmielisenä. Silloin löytyy vaikka mitä valituksen aihetta, jos ei asiasta niin sitten esitystavasta tai paremman puutteessa vaikka täysin asian vierestä, niin kuin whiic mielestäni herkästi tekee.

    Tällaiset asiat, niin inhimillisiä kuin ne ovatkin, itsensä tuntevan aikuisen pitäisi kuitenkin pystyä työntämään syrjään ja keskittymään asiaan. Ja se asiahan on: miten meitä kuolisi ja vammautuisi liikenteessä niin vähän kuin mahdollista. Tosin jotkut ovat vielä sillä asteella, jolla vasta pohditaan onko se ihmisen elämä ja terveys nyt niin tärkeä asia, että sen vuoksi pitää liikenteestä viedä ilo ja sujuvuus, mitä sitten sujuvuudella kukin tarkoittaakaan. Onneksi valtio on auttanut näitä ja päättänyt, että ON SE.

    Nähtävästi FU2 tarkoitit tuolla ”yhdellä asialla” ylinopeutta? Puhun siitä, koska siinä tieteellinen totuus ja kadunmiehentotuus poikkeavat mielestäni eniten toisistaan. Koska olet seurannut kirjoitteluani vuosia, olet varmaan nähnyt myös teoriat siitä, miksi se ylinopeus ei ole kovin vaarallista. Aika heppoisilla perusteilla sitä ihmiset liikennekäyttäytymisestään päättävät, vaikka samalla päättävät 10 vuodessa keskikokoisen kaupungin asukaslukua vastaavasta määrästä vammautuneita ihmisiä.


    Sellaisen typeryyden ja/tai tietämättömyyden edessä kieltämättä helposti mykistyy, mutta siitä voi myös saada tähän jäkätykseen vaadittavan motivaation.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit