Se kuka väittää että 10cm vahvassa sohjossa ajaminen on turvallisempaa kuin normaalissa talvikelissä ei ole täysissä järjissään, uskoahan saa vaikka ufoihin jos joku niin haluaa.
Se on totta, mutta tuo on kärjistetty esimerkki, joka voi tulla vastaan harvemmin kuin kerran talvessa (eikä silloinkaan suolauksen takia). Jos teitä ei suolattaisi, niin ne olisivat lähes läpi talven liukkaan jään peitossa, ainakin eteläpuoliskossa Suomea.
Se olisi tuhoisaa pääteillä, missä liikennemäärät ovat korkeita, ja törmäysten todennäköisyys suurempi kuin hiljaisemmilla tieosuuksilla.
Eikä kyseessä ollut muuten mikään haukkuminen, vaan kielellinen vertaus, joka kuvaa sinnikästä ja urheaa eläintä, joka rohkeasti uskaltaa käydä sarvineen vaikka hirvenkin kimppuun suojellakseen laumansa ja elintilansa koskemattomuutta.
Suo anteeksi minulle, etten osannut kyllin selkeästi ilmaista, että en tarkoittanut vertausta negatiivisessa mielessä !
Armoa ei tunneta yhteystiedot esiin ja palataan asiaan
[ArtoknV muokkasi tätä viestiä 28.11.2005 klo 21:31]
No niin. Nyt on uudet kitkat alla ja kylläpä on mukavata ajella autolla. Tulin just kaupasta, eikä mutkissa tarvinut hidastella yhtään. Nastarenkaillahan piti jarruttaa ennen mutkaa, mutta kitkoilla voi ajaa vakkari päällä kotiin asti.
Minäkin uskoin ennen että (kitka)renkaat kiillottavat tien ja nastarenkaat karhentavat. Artsihan sanoi täällä että renkaat ei sitä karhenna vaan tie itsessään on epätasainen. Kävin tossa kauppareissun jälkeen sitten tarkistamassa paikalliset bussipysäkit. Kovin olivat jäisiä, piti oikein nestekaasulla sulattaa jäät pois. Tie oli tosiaan paljon sileämpi renkaiden kohdalla kuin muualla pysäkillä, puhumattakaan itse tiestä. Ei olis uskonu.
Pitänee antaa palautetta tielaitokselle etteivät asfaltoi bussipysäkkejä turhan sileiksi... Tuohan on kiusantekoa bussikuskeille.
No niin. Nyt on uudet kitkat alla ja kylläpä on mukavata ajella autolla. Tulin just kaupasta, eikä mutkissa tarvinut hidastella yhtään. Nastarenkaillahan piti jarruttaa ennen mutkaa, mutta kitkoilla voi ajaa vakkari päällä kotiin asti.
Minäkin uskoin ennen että (kitka)renkaat kiillottavat tien ja nastarenkaat karhentavat. Artsihan sanoi täällä että renkaat ei sitä karhenna vaan tie itsessään on epätasainen. Kävin tossa kauppareissun jälkeen sitten tarkistamassa paikalliset bussipysäkit. Kovin olivat jäisiä, piti oikein nestekaasulla sulattaa jäät pois. Tie oli tosiaan paljon sileämpi renkaiden kohdalla kuin muualla pysäkillä, puhumattakaan itse tiestä. Ei olis uskonu.
Pitänee antaa palautetta tielaitokselle etteivät asfaltoi bussipysäkkejä turhan sileiksi... Tuohan on kiusantekoa bussikuskeille.
Se kuka väittää että 10cm vahvassa sohjossa ajaminen on turvallisempaa kuin normaalissa talvikelissä ei ole täysissä järjissään, uskoahan saa vaikka ufoihin jos joku niin haluaa.
Se on totta, mutta tuo on kärjistetty esimerkki, joka voi tulla vastaan harvemmin kuin kerran talvessa (eikä silloinkaan suolauksen takia). Jos teitä ei suolattaisi, niin ne olisivat lähes läpi talven liukkaan jään peitossa, ainakin eteläpuoliskossa Suomea.
Se olisi tuhoisaa pääteillä, missä liikennemäärät ovat korkeita, ja törmäysten todennäköisyys suurempi kuin hiljaisemmilla tieosuuksilla.
Kyseinen esimerkki tulee vastaan päivittäin niin kauan kun taivaalta sataa lunta. Käytännössä joka lumi aamuna kun lähden töihin edessäni on 3numeroista mutka tietä noin 3.5km joka on kyllä suolattu mutta ei aurattu. Tämän jälkeen siirryn Vaasan tielle joka myöskin on yleensä aurattu huonosti tai ei ollenkaan, suolattu on kyllä tehokkaasti. Tuulilasi on jatkuvassa ravassa vastaan tulevien ajovalot häikäseisevät ja auto etenee kuin kääreme, ei voi olla turvallista!
Viimeksi tänään menetin hetkellisesti kolmeen otteeseen sohjoliirrossa auton hallinnan, auto vai leijui tien pinnassa aivan kuten vesiliirrossa. Vaikka ajoin hieman alle rajoituksen, mitä en kovin helposti tee, edessä olevat pakenivat horisonttiin. Heillä oli ilmeisesti paremmat renkaat kuin minulla tai hurjempi luonto.
Se kuka väittää että 10cm vahvassa sohjossa ajaminen on turvallisempaa kuin normaalissa talvikelissä ei ole täysissä järjissään, uskoahan saa vaikka ufoihin jos joku niin haluaa.
Se on totta, mutta tuo on kärjistetty esimerkki, joka voi tulla vastaan harvemmin kuin kerran talvessa (eikä silloinkaan suolauksen takia). Jos teitä ei suolattaisi, niin ne olisivat lähes läpi talven liukkaan jään peitossa, ainakin eteläpuoliskossa Suomea.
Se olisi tuhoisaa pääteillä, missä liikennemäärät ovat korkeita, ja törmäysten todennäköisyys suurempi kuin hiljaisemmilla tieosuuksilla.
Kyseinen esimerkki tulee vastaan päivittäin niin kauan kun taivaalta sataa lunta. Käytännössä joka lumi aamuna kun lähden töihin edessäni on 3numeroista mutka tietä noin 3.5km joka on kyllä suolattu mutta ei aurattu. Tämän jälkeen siirryn Vaasan tielle joka myöskin on yleensä aurattu huonosti tai ei ollenkaan, suolattu on kyllä tehokkaasti. Tuulilasi on jatkuvassa ravassa vastaan tulevien ajovalot häikäseisevät ja auto etenee kuin kääreme, ei voi olla turvallista!
Rannikon läheisyydessä voi joskus tulla lunta ei ainoastaan 10 cm, vaan jopa 20. Ei kuitenkaan päivittäin, vain mitä? Ennakoivan suolauksen suola on se, että lumi ei tamppaudu jääksi kun aurausta ei voida tehdä kaikkialla ajoissa, kuten suolaus voidaan tehdä ennakoivasti. Jos lumi tamppaantuu tienpintaan ja aurataan myöhemmin kraatereille, niin siinä on huomattavan epämiellyttävää ajaa.
Jos loskaa on joskus harvoin paksusti tiellä, niin silloin on helppoa hidastaa turvalliseen nopeuteen. Liukkaan jään päällä turvallisen nopeuden arvointi on huomattavasti vaikeampaa, koska jäästä ei saa samanlaista varoitussignaalia kuin loskasta.
Rannikon läheisyydessä voi joskus tulla lunta ei ainoastaan 10 cm, vaan jopa 20. Ei kuitenkaan päivittäin, vain mitä? Ennakoivan suolauksen suola on se, että lumi ei tamppaudu jääksi kun aurausta ei voida tehdä kaikkialla ajoissa, kuten suolaus voidaan tehdä ennakoivasti. Jos lumi tamppaantuu tienpintaan ja aurataan myöhemmin kraatereille, niin siinä on huomattavan epämiellyttävää ajaa.
Jos loskaa on joskus harvoin paksusti tiellä, niin silloin on helppoa hidastaa turvalliseen nopeuteen. Liukkaan jään päällä turvallisen nopeuden arvointi on huomattavasti vaikeampaa, koska jäästä ei saa samanlaista varoitussignaalia kuin loskasta.
Rannikosta en tiedä koska itse asun pirkanmaalla mutta Suomi on iso maa ja se tarkoittaa että olesuhteet vaihtelevat rajusti.
Sillä ei ole mitään merkitystä minä päivänä lunta tulee, vesisade muuttuu lumeksi nollan hujakoilla ja AINA kun näin tapahtuu täälläpäin levitetään suola ensimmäisenä tielle.
On vaikea ymmärtää väitettä että loskassa ajaminen olisi turvallisempaa kuin jäällä, jäällä kitka on vakio ja näin ollen siihen voi varautua, loskassa kitka vaihtelee rajusti auton liikkuessa sivusuunnassa vain muutamia senttejä. Jos auton kuljettaja ajautuu hiemankin ajourasta pois saattaa seuraukset olla katastrofaaliset. Auto pyörähtää sekunnin murto-osassa vastaan tulijoiden kaistalle ja seuraukset saamme kuulla uutisista.
Lähes aina lumimyräkän jälkeen löytyy autoja jommalta kummalta puolen tietä ojasta, jäljistä päätellen rengas on haukannut joko keskivalliin kiinni tai sitten ojan puoleiseen reunaan ja kuljettaja ei ole todennäköisesti ehtinyt tehdä mitään.
On vaikea ymmärtää väitettä että loskassa ajaminen olisi turvallisempaa kuin jäällä, jäällä kitka on vakio ja näin ollen siihen voi varautua, loskassa kitka vaihtelee rajusti auton liikkuessa sivusuunnassa vain muutamia senttejä. Jos auton kuljettaja ajautuu hiemankin ajourasta pois saattaa seuraukset olla katastrofaaliset. Auto pyörähtää sekunnin murto-osassa vastaan tulijoiden kaistalle ja seuraukset saamme kuulla uutisista.
Juu - samaa mieltä loskan ja jään suhteen.
Se, mikä saattaa myös autojen tienposkeenkasautumista jouduttaa, on vauhti. Voisiko mitenkään olla ajateltavissa, että vauhti aseteltaisiin olosuhteiden edellyttämälle tasolle? Turvavälien kanssa lie sama asettelupuuha?
Mitenkäs se voi olla niin, että olipa keliolosuhteet ihan mitkä hyvänsä, niin vauhtiin kajotaan aivan viimeisimmäksi, jos mikään muu ei auta? Jopa ojaanajoa kokeillaan mieluummin.
Nämä ihmettelyt eivät ole erityisesti juuri sinulle 'alarjak', mutta tulivat nyt vain jotenkin mieleen tässä yhteydessä.
On vaikea ymmärtää väitettä että loskassa ajaminen olisi turvallisempaa kuin jäällä...
Niin minustakin, tosin ehkä eri syystä. On mielestäni jokseenkin hedelmätöntä verrata olosuhteita, koska niitä ei saada vertailukelpoisiksi. Lukemattomien muuttujien takia vertailu on yhtä mahdotonta kuin sanoa perässä roikkumisen olevan ylinopeutta vaarallisempaa.
Maanantaina ajoin moottoritien loskaista vasenta kaistaa, mikä tuntui turvalliselta. Kukaan muu ei ollut aamuyöllä siinä vielä ajanut, joten kerros oli tasainen ja nopeuteen nähden riittävän ohut. Toisaalta päätietä ajaessani tiistaina puolentunnin puhelun aikana tie oli muuttunut jäiseksi ilman, että muutosta huomasin. Jossain vaiheessa vain totesin tien olevan jäässä. Sitä en varmuudella tiedä, kuinka pitkään ehdin jäistä tietä ajaa. Eli jäisen pinnan ongelmana onkin yllätyksellisyys.
Noita tilanteitä pohtiessani jäin miettimään tilannetta, jossa joku sanoo pärjänneensä ilman ongelmia jossain olosuhteissa. Minäkin pärjäsin, yhtään vaaratilannetta ei syntynyt. Pointtina onkin se, ymmärtääkö kuljettaja sitä, paljonko on vaikkapa renkaiden pidossa kapasiteettia jäljellä, jos jotain rutiinista poikkeavaa pitäisikin tehdä. Kitkaympyrähän pitäisi olla tuttu käsite kaikille ajokortin haltijoille. Siinähän periaate yksinkertaistettuna on se, että mitä enemmän renkaan pitkittäispidosta on käytössä, sitä vähemmän jää sivuttaispitoa jäljelle ja päinvastoin. Liukas tienpinta tuo koko systeemin sellaisenaan vielä alemmalle tasolle.
Minäkin uskoin ennen että (kitka)renkaat kiillottavat tien ja nastarenkaat karhentavat. Artsihan sanoi täällä että renkaat ei sitä karhenna vaan tie itsessään on epätasainen. Kävin tossa kauppareissun jälkeen sitten tarkistamassa paikalliset bussipysäkit. Kovin olivat jäisiä, piti oikein nestekaasulla sulattaa jäät pois. Tie oli tosiaan paljon sileämpi renkaiden kohdalla kuin muualla pysäkillä, puhumattakaan itse tiestä. Ei olis uskonu.
Uskoa ei kannata tähän asiaan sekoittaa.
Se vaan nyt sattuu olemaan niin että nykykitkat on pirun hyviä, mielestäni tuntuma lukkiutumisrajalla on nastarenkaita jopa parempi, ja huom puhun nyt tuntumasta.
Ajelin viikonloppuna Kouvolaan ja siellä tuli testattua kitkarenkaat pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, tienpinta jäätyi vanhan suolauksen jäjiltä peilisileäksi pinnaksi lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle ja oli taatusti liukasta. Muutaman lukkojarrutuksen jälkeen oli pakko todeta jälleen kerran että kyllä rengasteknolokia on kehittynyt uskomattomaksi.
Se vaan nyt sattuu olemaan niin että nykykitkat on pirun hyviä, mielestäni tuntuma lukkiutumisrajalla on nastarenkaita jopa parempi, ja huom puhun nyt tuntumasta.
Ajelin viikonloppuna Kouvolaan ja siellä tuli testattua kitkarenkaat pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, tienpinta jäätyi vanhan suolauksen jäjiltä peilisileäksi pinnaksi lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle ja oli taatusti liukasta. Muutaman lukkojarrutuksen jälkeen oli pakko todeta jälleen kerran että kyllä rengasteknolokia on kehittynyt uskomattomaksi.
Tuosta kirjoituksestasi ei oikein selvinnyt, että oliko keli oikeasti liukas. Jää vähän uskonasiaksi.
Kokeilitko esimerkiksi kävelemistä tiellä? Silloin on oikeasti liukasta, jos tiellä ei meinaa kävellen pysyä pystyssä. Ja sellaisessa kelissä ei taida auttaa muu kuin nasta.
Kokeilitko esimerkiksi kävelemistä tiellä? Silloin on oikeasti liukasta, jos tiellä ei meinaa kävellen pysyä pystyssä. Ja sellaisessa kelissä ei taida auttaa muu kuin nasta.
Kyllä, kävin tien pielessä kusella.
Käy joskus kokeilemassa niin ei tarvi ihmetellä täällä.
Kyllä täytyy myöntää että pirun hyvä pito on uusissa kitkarenkaissa ihan jäisellä tielläkin kun nyt olen molempia rengastyyppejä kokeillut samoilla jäillä. Olen yllättynyt koska muutama vuosi (lähemmäs kymmentä..) sitten kun ajelin kitkoilla niin ero oli huomattavasti suurempi ja siksi olen ollut vankka nastojen kannattaja.
Kysymykseni kuuluukin että miten on laita 2-3 talvea ajetuilla kitkoilla? Pääseekö siinä vaiheessa nastalliset renkaat repimään eroja pidossa? Kovettuuko esim kumiseos jossain määrin heikentäen pitoa tai jotain vastaavaa? Siinä vaiheessa kuitenkin nastat vielä pitävät kohtuullisen hyvin.
Kysymykseni kuuluukin että miten on laita 2-3 talvea ajetuilla kitkoilla? Pääseekö siinä vaiheessa nastalliset renkaat repimään eroja pidossa? Kovettuuko esim kumiseos jossain määrin heikentäen pitoa tai jotain vastaavaa? Siinä vaiheessa kuitenkin nastat vielä pitävät kohtuullisen hyvin.
Mulla on menossa kolmas sarja kitkoja. Kaksi ensimmäistä olivat Hakkapeliitta Q:t, nyt on RSi:t. Ajoin yhdellä sarjalla aina kolme talvea. Renkaan pito tietysti heikkenee, mutta se tapahtuu niin hitaasti ettei sitä huomaa. Vasta kun seuraavana syksynä ajaa ensimmäiset liukkaat uudella sarjalla, huomaa etteivät ne vanhat olleet enää uuden veroiset. Minusta toinen sarja Q:t piti uuteja ja käytettynäkin paremmin kuin ensimmäinen. Kehitystä siis tapahtui kolmessa vuodessa. RSi:t ovat taas hyppäys parempaan. Kestävyydestä en osaa vielä sanoa.
Siitä on jo kahdeksan vuotta, kun viimeksi ajoin nastoilla, mutta mun mielestä kitkojen pitokyky ei heikkene yhtään sen nopeammin kuin nastojenkaan.
Kitkat kannattaa laittaa syksyllä aikaisin alle ja ottaa keväällä aikaisin alta pois. Nastojen karhentamat tiet kuluttavat niitä voimakkaasti keväisin. Toivoisin, että Suomeen tulisi nastakielto ja voisi ajaa kitkoilla niin myöhään keväällä kuin haluaisi.
Täällä taas porukat puhuvat syvällä oman kokemuksen rintaäänellä, mutta kuinka monella heistä on ollut mahdollisuus kokeilla renkaiden eroja vertailukelpoisissa olosuhteissa? Veikkaan, että ei kovin monella.
Silti joillekin on erittäin vaikea uskoa lukuisten autolehtien testejä, joissa yksiselitteisesti todetaan, että nastarengas on todella liukkaalla parempi.
Minä en luota omiin rajallisiin havaintoihini ja haluan jättää mahdollista tiukkaa tilannetta varten itselleni enemmän pelivaraa, siispä käytän nastoja.
Molemmantyyppisillä renkailla varmasti pärjää kaikenlaisessa kelissä, kun ottaa renkaiden ominaisuudet huomioon ja pystyy ennakoimaan. Yllättävää liukkautta vastaan nasta on mielestäni selkeästi turvallisempi vaihtoehto.
Käy joskus kokeilemassa niin ei tarvi ihmetellä täällä.
Olen kokeillut kitkarenkaita moneen otteeseen. Pulmana on se, että en ole päässyt kokeilemaan niitä kaikissa olosuhteissa eikä minulla oikeastaan ole mitään keinoa todeta, ovatko ne paremmat kuin nastarenkaat vaiko eivät.
Haluan käyttää parempaa vaihtoehtoa ja siksi uskon mielummin testejä kuin itseäni tässä asiassa.
Käy joskus kokeilemassa niin ei tarvi ihmetellä täällä.
Olen kokeillut kitkarenkaita moneen otteeseen. Pulmana on se, että en ole päässyt kokeilemaan niitä kaikissa olosuhteissa eikä minulla oikeastaan ole mitään keinoa todeta, ovatko ne paremmat kuin nastarenkaat vaiko eivät.
Haluan käyttää parempaa vaihtoehtoa ja siksi uskon mielummin testejä kuin itseäni tässä asiassa.
Minä uskon myös testejä, en ole koskaan väittänyt että kitkarengas pitäisi PAREMMIN kuin nastarengas JÄÄLLÄ, mutta puhdas pito ei kerro kaikkea, vielä tärkeämpi ominaisuus on renkaan kyky "kertoa" kuljettalle tien pinnan kitkaeroista jotka vaihtelevat kaiken aikaa.
Tämä on mielestäni kitkarenkaan vahvaa aluetta mitä vahvistaa myös TM:n viimeisin talvirengas testi, käyttämäni kitkarengas jäi peilijääjarrutuksessa auttamatta nastarenkaita huonommalle sijotukselle, mutta siitä huolimatta sai 4 tähteä ja voitti monta nastarengastakin.
Talvella on aina liukasta ja puhtaaseen ääripitoon luotetaan liikaa.
Yksi "testi" on ajella saman päivän aikana perheen saman kaltaisilla autoilla muutaman minuutin sisällä vakioreittiä, toisessa alla kitkat toisessa nastat, tämä kertoo jo paljon asiasta.
Kysymykseni kuuluukin että miten on laita 2-3 talvea ajetuilla kitkoilla? Pääseekö siinä vaiheessa nastalliset renkaat repimään eroja pidossa? Kovettuuko esim kumiseos jossain määrin heikentäen pitoa tai jotain vastaavaa? Siinä vaiheessa kuitenkin nastat vielä pitävät kohtuullisen hyvin.
Siitä on jo kahdeksan vuotta, kun viimeksi ajoin nastoilla, mutta mun mielestä kitkojen pitokyky ei heikkene yhtään sen nopeammin kuin nastojenkaan.
Tilanne on pikemminkin päinvastion, ihmiset ajelevat turvallisuuden tunteen turruttamina, kun on nastat niin on pitoa.
Kuluneet, katkeneet ja irronneet nastat eivät pidä mitään mutta silti on ihmisiä jotka haluavat uskoa niin.
Itselläni on alla erittäin kuluneet kitkarenkaat jotka aion pikapuoliin uusia, mutta silti hämmästelen kumiseoksen pitoa jäällä, loska pito alkaa olemaan pelottava. Renkailla on muuten ajettu noin 50tkm.
edit
[alarjak muokkasi tätä viestiä 06.12.2005 klo 11:48]
"Nastarenkaat pitävämmät jäällä, lumipinnalla ei eroja kitkarenkaisiin verrattuna
Renkaiden pitotukimuksissa todettiin, että sileällä jäällä tai muuten hyvin liukkaissa olosuhteissa nastarenkaat ovat selvästi pitävämmät kuin kitkarenkaat. Nastarenkaat säilyttivät hyvän pitokykynsä 25 000 kilometriin asti, minkä jälkeen niiden pitokyky alkoi selvästi heikentyä. Kulutusajokokeen lopussa 40 000 kilometrin jälkeen nastat käytännöllisesti katsoen loppuunajettuinakin olivat pito-ominaisuuksiltaan kitkarenkaita paremmat jäällä. Lumisella ja polanteisella pinnalla ei nasta- ja kitkarenkaiden välillä ollut merkittäviä eroja. "
Taitaa riiippua kitkoista.. Otin tänä syksynä pitkästä aikaa Misukan nastat, koska Hakkapeliitta Q:t muuttuivat aivan järjettömän liukkaiksi märällä asvaltilla. Niillä ei meinannut päästä valoista liikkeelle, ja kehälle kiihdyttäessä sutivat kaasusta tyhjää, vaikka koneessa on vain 63kW..
Lumella ne tuntuivat pitävän edelleen ihan hyvin ja pintaakin oli monta milliä jäljellä, kumiseos vaan jotenkin hukkasi asvalttiominaisuutensa.
Minä uskon myös testejä, en ole koskaan väittänyt että kitkarengas pitäisi PAREMMIN kuin nastarengas JÄÄLLÄ, mutta puhdas pito ei kerro kaikkea, vielä tärkeämpi ominaisuus on renkaan kyky "kertoa" kuljettalle tien pinnan kitkaeroista jotka vaihtelevat kaiken aikaa.
Yllä olevasta olen samaa mieltä. Kitkarengas opettaa varovaisemmaksi todella liukkailla keleillä ja varottelee liukkaasta paljon aiemmin kuin nastat. (erityisesti takavetoisissa autoissa)
Itse olen ajanut 10 vuotta kitkarenkailla yksi sarja/vuosi. Kahta kokonaista talvea en ole päässyt kohtuupitävillä kitkoilla, nastoilla voisi hyvinkin päästä. Kitkarenkaat ovat kuitenkin suurimman osan ajasta paljon mukavammat ja kitkat voi/kannattaa laittaa alle paljon aiemminja pitää pidempään. Tällöin ei talvi/takatalvi pääse yllätämään autoilijaa. Tosin paremmat kitkat tuntuvat kevään lämmössä sulavan alle.
[sapsa muokkasi tätä viestiä 06.12.2005 klo 19:35]
"Nastarenkaat pitävämmät jäällä, lumipinnalla ei eroja kitkarenkaisiin verrattuna
Renkaiden pitotukimuksissa todettiin, että sileällä jäällä tai muuten hyvin liukkaissa olosuhteissa nastarenkaat ovat selvästi pitävämmät kuin kitkarenkaat. Nastarenkaat säilyttivät hyvän pitokykynsä 25 000 kilometriin asti, minkä jälkeen niiden pitokyky alkoi selvästi heikentyä. Kulutusajokokeen lopussa 40 000 kilometrin jälkeen nastat käytännöllisesti katsoen loppuunajettuinakin olivat pito-ominaisuuksiltaan kitkarenkaita paremmat jäällä. Lumisella ja polanteisella pinnalla ei nasta- ja kitkarenkaiden välillä ollut merkittäviä eroja. "
"tärkeämpi ominaisuus on renkaan kyky "kertoa" kuljettalle tien pinnan kitkaeroista jotka vaihtelevat kaiken aikaa."
"TM:n viimeisin talvirengas testi, käyttämäni kitkarengas jäi peilijääjarrutuksessa auttamatta nastarenkaita huonommalle sijotukselle, mutta siitä huolimatta sai 4 tähteä ja voitti monta nastarengastakin."
"Talvella on aina liukasta ja puhtaaseen ääripitoon luotetaan liikaa."
Missä näkyy paljonko vertailurenkaista oli katkennut tai irronnut nastoja? Jos esimerkiksi kaikki nastat olivat irronneet, tälläkö ei ollut mitään merkitystä pitoon?
[alarjak muokkasi tätä viestiä 07.12.2005 klo 23:16]
Missä näkyy paljonko vertailurenkaista oli katkennut tai irronnut nastoja? Jos esimerkiksi kaikki nastat olivat irronneet, tälläkö ei ollut mitään merkitystä pitoon?
Nastarengasvertailuissa seurataan nastaulkoneman kehitystä. Nastojen ja renkaassa olevan "nastanpohjan" kehittyminen sekä nastan painon ja pistovoiman pieneneminen on lähes poistanut nastojen irtoamisongelman. Myös nastan muoto säilyy "piikkisenä", koska se ei enää pääse kaatumaan. Nykyään renkaat ovat myös yhä useammin tahtaalla nastoitettuja, joten siinäkään suhteessa ei ole enää laatuvaihteluja. Nastojen pysyvyyden ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin, että nastarenkaat "sisäänajetaan" rauhallisella tyylillä. Tällöin nastat asettuvat renkaaseen pitävästi. Omista nastarenkaistani ei ole enää kymmeneen vuoteen irronnut nastoja.
Nokian renkailla oli aluksi ongelmia "kitkanastarenkaiden" nastojen pysyvyyden suhteen. Muovirunkoiset nastat olivat myös surkeita pysymään, koska niiden ja kumin välinen kitka oli olematon, ja nasta helposti "luiskahti" kolostaan irti.
Vaihdoin MB:hen uudet renkaat, tällä kertaa Michelinin X-Ice Northit nastoilla. Alla olleet samanlaiset Misukan kitkat olivat jo vähän menettäneet pitoaan, joten vertailu on siinä mielessä vähän ontuvaa. 10 kitkavuoden jälkeen odotin nastoilla ajamista mielenkiinnolla. Ovat ne nastatkin todella muuttuneet, se täytyy sanoa.
- Nämä uudet Michelinit ovat nastoilla yllättävän hiljaiset, Mersun äänieristyksillä melu ei juurikaan häiritse. Nastat eivät rapise eivätkä ujella, enemmän kuuluu sellainen taustahumina. On se toki kovempi kuin kitkoilla, mutta kuitenkin sanoisin että uskomattoman hiljaiset verrattuna edellisiin nastoihin jotka minulla on ollut.
- Renkaiden vaihtopäivänä satoi alijäähtynyttä vettä, joka on kitkoille (erityisesti vähän kulahtaneille) pahin mahdollinen keli. Kitkoilla ei tahtonut aamulla päästä mihinkään, renkaiden vaihdon jälkeen uusissa nastoissa oli niihin verrattuna seinäpito. Toki toisessa autossa alla olevat uudehkot kitkat pitivät paljon paremmin kuin MB:ssä olleet jo kulahtaneet, mutta kyllä niillä uusillakin kitkoilla sai tuolla kelillä hiippailla ihan tosissaan.
- Takavetoisessa ESP tuntuu pelaavan paremmin nastoilla. Suhtauduin aiemmin tähän väitteeseen itsekin aika kriittisesti, mutta totta se tuntuu olevan. Kitkojen luistot ovat ehkä jotenkin äkkinäisempiä, koska ESP ottaa niitä pois huomattavasti rajummin kuin nastoilla ajaessa. Nastoilla voi MB:n ESP-säädöillä jopa mutkaisilla teillä vähän luistattaa ilman, että ESP stumppaisi vauhdin heti pois.
- Michelinin on aivan sama rengas nastoilla ja ilman niitä. Nastoja on melko vähän ja vain renkaan ulkosyrjillä, joten mitään eroa renkaiden lumi- ja asfalttipidossa ei ole.
- Renkaiden rakenteen ja nastoituksen tekotavan huomioiden uskon, että ne säilyttävät pitonsa melko hyvänä pitkään.
Olen näihin nasta-Misukoihin hyvin tyytyväinen. Hyvä etten valinnut Hakkapeliitta nelosia, silloin olisi saattanut tulla kitkoja ikävä. Nyt ei tullut, renkaat ovat todella pitävät, eivät kuitenkaan liian epämukavat. Pösön alla pidän edelleen kitkat, niillä pärjää kyllä hyvin jos tietää miten ajelee ja tuo autokin on pääasissa päätieajossa. Seuraavat kitkat ovat kyllä siinäkin ensi talvena Michelinit.
Aion huomenna käydä hakemassa "Vihreät Timantit" alle.
Niille jotka eivät tiedä mitkä moiset ovat kerrottakoon että ne ovat kitkarenkaat joihin on upotettu tuhansia millin kokoisia silikooni kranuleeneja, teollisuus timantteja ja niille luvataan 30% parempaa jääpitoa kuin kitkarenkaille, mielenkiintoista...
Nykymisukat on tosiaan hiljaiset myös nastoilla. Toisessa menossa kolmas ja toisessa toinen talvi, kaikki nastat tallella ja hyvin pitävät, äänikin pienempi kuin vanhoilla kesiksillä.
Se on totta, mutta tuo on kärjistetty esimerkki, joka voi tulla vastaan harvemmin kuin kerran talvessa (eikä silloinkaan suolauksen takia). Jos teitä ei suolattaisi, niin ne olisivat lähes läpi talven liukkaan jään peitossa, ainakin eteläpuoliskossa Suomea.
Se olisi tuhoisaa pääteillä, missä liikennemäärät ovat korkeita, ja törmäysten todennäköisyys suurempi kuin hiljaisemmilla tieosuuksilla.
Kenelle ?
Eikä kyseessä ollut muuten mikään haukkuminen, vaan kielellinen vertaus, joka kuvaa sinnikästä ja urheaa eläintä, joka rohkeasti uskaltaa käydä sarvineen vaikka hirvenkin kimppuun suojellakseen laumansa ja elintilansa koskemattomuutta.
Suo anteeksi minulle, etten osannut kyllin selkeästi ilmaista, että en tarkoittanut vertausta negatiivisessa mielessä !
Armoa ei tunneta yhteystiedot esiin ja palataan asiaan
No niin. Nyt on uudet kitkat alla ja kylläpä on mukavata ajella autolla. Tulin just kaupasta, eikä mutkissa tarvinut hidastella yhtään. Nastarenkaillahan piti jarruttaa ennen mutkaa, mutta kitkoilla voi ajaa vakkari päällä kotiin asti.
Minäkin uskoin ennen että (kitka)renkaat kiillottavat tien ja nastarenkaat karhentavat. Artsihan sanoi täällä että renkaat ei sitä karhenna vaan tie itsessään on epätasainen. Kävin tossa kauppareissun jälkeen sitten tarkistamassa paikalliset bussipysäkit. Kovin olivat jäisiä, piti oikein nestekaasulla sulattaa jäät pois. Tie oli tosiaan paljon sileämpi renkaiden kohdalla kuin muualla pysäkillä, puhumattakaan itse tiestä. Ei olis uskonu.
Pitänee antaa palautetta tielaitokselle etteivät asfaltoi bussipysäkkejä turhan sileiksi... Tuohan on kiusantekoa bussikuskeille.
Minäkin uskoin ennen että (kitka)renkaat kiillottavat tien ja nastarenkaat karhentavat. Artsihan sanoi täällä että renkaat ei sitä karhenna vaan tie itsessään on epätasainen. Kävin tossa kauppareissun jälkeen sitten tarkistamassa paikalliset bussipysäkit. Kovin olivat jäisiä, piti oikein nestekaasulla sulattaa jäät pois. Tie oli tosiaan paljon sileämpi renkaiden kohdalla kuin muualla pysäkillä, puhumattakaan itse tiestä. Ei olis uskonu.
Pitänee antaa palautetta tielaitokselle etteivät asfaltoi bussipysäkkejä turhan sileiksi... Tuohan on kiusantekoa bussikuskeille.
Missä on sileät bussipysäkit? Osoita minulle-
Se olisi tuhoisaa pääteillä, missä liikennemäärät ovat korkeita, ja törmäysten todennäköisyys suurempi kuin hiljaisemmilla tieosuuksilla.
Kyseinen esimerkki tulee vastaan päivittäin niin kauan kun taivaalta sataa lunta. Käytännössä joka lumi aamuna kun lähden töihin edessäni on 3numeroista mutka tietä noin 3.5km joka on kyllä suolattu mutta ei aurattu. Tämän jälkeen siirryn Vaasan tielle joka myöskin on yleensä aurattu huonosti tai ei ollenkaan, suolattu on kyllä tehokkaasti. Tuulilasi on jatkuvassa ravassa vastaan tulevien ajovalot häikäseisevät ja auto etenee kuin kääreme, ei voi olla turvallista!
Viimeksi tänään menetin hetkellisesti kolmeen otteeseen sohjoliirrossa auton hallinnan, auto vai leijui tien pinnassa aivan kuten vesiliirrossa. Vaikka ajoin hieman alle rajoituksen, mitä en kovin helposti tee, edessä olevat pakenivat horisonttiin. Heillä oli ilmeisesti paremmat renkaat kuin minulla tai hurjempi luonto.
Se olisi tuhoisaa pääteillä, missä liikennemäärät ovat korkeita, ja törmäysten todennäköisyys suurempi kuin hiljaisemmilla tieosuuksilla.
Kyseinen esimerkki tulee vastaan päivittäin niin kauan kun taivaalta sataa lunta. Käytännössä joka lumi aamuna kun lähden töihin edessäni on 3numeroista mutka tietä noin 3.5km joka on kyllä suolattu mutta ei aurattu. Tämän jälkeen siirryn Vaasan tielle joka myöskin on yleensä aurattu huonosti tai ei ollenkaan, suolattu on kyllä tehokkaasti. Tuulilasi on jatkuvassa ravassa vastaan tulevien ajovalot häikäseisevät ja auto etenee kuin kääreme, ei voi olla turvallista!
Rannikon läheisyydessä voi joskus tulla lunta ei ainoastaan 10 cm, vaan jopa 20. Ei kuitenkaan päivittäin, vain mitä? Ennakoivan suolauksen suola on se, että lumi ei tamppaudu jääksi kun aurausta ei voida tehdä kaikkialla ajoissa, kuten suolaus voidaan tehdä ennakoivasti. Jos lumi tamppaantuu tienpintaan ja aurataan myöhemmin kraatereille, niin siinä on huomattavan epämiellyttävää ajaa.
Jos loskaa on joskus harvoin paksusti tiellä, niin silloin on helppoa hidastaa turvalliseen nopeuteen. Liukkaan jään päällä turvallisen nopeuden arvointi on huomattavasti vaikeampaa, koska jäästä ei saa samanlaista varoitussignaalia kuin loskasta.
Arto, ehkä nää tän perän bussipysäkit on vaan huonosti tehtyjä...
Rannikon läheisyydessä voi joskus tulla lunta ei ainoastaan 10 cm, vaan jopa 20. Ei kuitenkaan päivittäin, vain mitä? Ennakoivan suolauksen suola on se, että lumi ei tamppaudu jääksi kun aurausta ei voida tehdä kaikkialla ajoissa, kuten suolaus voidaan tehdä ennakoivasti. Jos lumi tamppaantuu tienpintaan ja aurataan myöhemmin kraatereille, niin siinä on huomattavan epämiellyttävää ajaa.
Jos loskaa on joskus harvoin paksusti tiellä, niin silloin on helppoa hidastaa turvalliseen nopeuteen. Liukkaan jään päällä turvallisen nopeuden arvointi on huomattavasti vaikeampaa, koska jäästä ei saa samanlaista varoitussignaalia kuin loskasta.
Rannikosta en tiedä koska itse asun pirkanmaalla mutta Suomi on iso maa ja se tarkoittaa että olesuhteet vaihtelevat rajusti.
Sillä ei ole mitään merkitystä minä päivänä lunta tulee, vesisade muuttuu lumeksi nollan hujakoilla ja AINA kun näin tapahtuu täälläpäin levitetään suola ensimmäisenä tielle.
On vaikea ymmärtää väitettä että loskassa ajaminen olisi turvallisempaa kuin jäällä, jäällä kitka on vakio ja näin ollen siihen voi varautua, loskassa kitka vaihtelee rajusti auton liikkuessa sivusuunnassa vain muutamia senttejä. Jos auton kuljettaja ajautuu hiemankin ajourasta pois saattaa seuraukset olla katastrofaaliset.
Auto pyörähtää sekunnin murto-osassa vastaan tulijoiden kaistalle ja seuraukset saamme kuulla uutisista.
Lähes aina lumimyräkän jälkeen löytyy autoja jommalta kummalta puolen tietä ojasta, jäljistä päätellen rengas on haukannut joko keskivalliin kiinni tai sitten ojan puoleiseen reunaan ja kuljettaja ei ole todennäköisesti ehtinyt tehdä mitään.
Auto pyörähtää sekunnin murto-osassa vastaan tulijoiden kaistalle ja seuraukset saamme kuulla uutisista.
Juu - samaa mieltä loskan ja jään suhteen.
Se, mikä saattaa myös autojen tienposkeenkasautumista jouduttaa, on vauhti. Voisiko mitenkään olla ajateltavissa, että vauhti aseteltaisiin olosuhteiden edellyttämälle tasolle? Turvavälien kanssa lie sama asettelupuuha?
Mitenkäs se voi olla niin, että olipa keliolosuhteet ihan mitkä hyvänsä, niin vauhtiin kajotaan aivan viimeisimmäksi, jos mikään muu ei auta? Jopa ojaanajoa kokeillaan mieluummin.
Nämä ihmettelyt eivät ole erityisesti juuri sinulle 'alarjak', mutta tulivat nyt vain jotenkin mieleen tässä yhteydessä.
Niin minustakin, tosin ehkä eri syystä. On mielestäni jokseenkin hedelmätöntä verrata olosuhteita, koska niitä ei saada vertailukelpoisiksi. Lukemattomien muuttujien takia vertailu on yhtä mahdotonta kuin sanoa perässä roikkumisen olevan ylinopeutta vaarallisempaa.
Maanantaina ajoin moottoritien loskaista vasenta kaistaa, mikä tuntui turvalliselta. Kukaan muu ei ollut aamuyöllä siinä vielä ajanut, joten kerros oli tasainen ja nopeuteen nähden riittävän ohut. Toisaalta päätietä ajaessani tiistaina puolentunnin puhelun aikana tie oli muuttunut jäiseksi ilman, että muutosta huomasin. Jossain vaiheessa vain totesin tien olevan jäässä. Sitä en varmuudella tiedä, kuinka pitkään ehdin jäistä tietä ajaa. Eli jäisen pinnan ongelmana onkin yllätyksellisyys.
Noita tilanteitä pohtiessani jäin miettimään tilannetta, jossa joku sanoo pärjänneensä ilman ongelmia jossain olosuhteissa. Minäkin pärjäsin, yhtään vaaratilannetta ei syntynyt. Pointtina onkin se, ymmärtääkö kuljettaja sitä, paljonko on vaikkapa renkaiden pidossa kapasiteettia jäljellä, jos jotain rutiinista poikkeavaa pitäisikin tehdä. Kitkaympyrähän pitäisi olla tuttu käsite kaikille ajokortin haltijoille. Siinähän periaate yksinkertaistettuna on se, että mitä enemmän renkaan pitkittäispidosta on käytössä, sitä vähemmän jää sivuttaispitoa jäljelle ja päinvastoin. Liukas tienpinta tuo koko systeemin sellaisenaan vielä alemmalle tasolle.
Minäkin uskoin ennen että (kitka)renkaat kiillottavat tien ja nastarenkaat karhentavat. Artsihan sanoi täällä että renkaat ei sitä karhenna vaan tie itsessään on epätasainen. Kävin tossa kauppareissun jälkeen sitten tarkistamassa paikalliset bussipysäkit. Kovin olivat jäisiä, piti oikein nestekaasulla sulattaa jäät pois. Tie oli tosiaan paljon sileämpi renkaiden kohdalla kuin muualla pysäkillä, puhumattakaan itse tiestä. Ei olis uskonu.
Uskoa ei kannata tähän asiaan sekoittaa.
Se vaan nyt sattuu olemaan niin että nykykitkat on pirun hyviä, mielestäni tuntuma lukkiutumisrajalla on nastarenkaita jopa parempi, ja huom puhun nyt tuntumasta.
Ajelin viikonloppuna Kouvolaan ja siellä tuli testattua kitkarenkaat pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, tienpinta jäätyi vanhan suolauksen jäjiltä peilisileäksi pinnaksi lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle ja oli taatusti liukasta. Muutaman lukkojarrutuksen jälkeen oli pakko todeta jälleen kerran että kyllä rengasteknolokia on kehittynyt uskomattomaksi.
Se vaan nyt sattuu olemaan niin että nykykitkat on pirun hyviä, mielestäni tuntuma lukkiutumisrajalla on nastarenkaita jopa parempi, ja huom puhun nyt tuntumasta.
Ajelin viikonloppuna Kouvolaan ja siellä tuli testattua kitkarenkaat pahimmassa mahdollisessa tilanteessa, tienpinta jäätyi vanhan suolauksen jäjiltä peilisileäksi pinnaksi lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle ja oli taatusti liukasta. Muutaman lukkojarrutuksen jälkeen oli pakko todeta jälleen kerran että kyllä rengasteknolokia on kehittynyt uskomattomaksi.
Tuosta kirjoituksestasi ei oikein selvinnyt, että oliko keli oikeasti liukas. Jää vähän uskonasiaksi.
Kokeilitko esimerkiksi kävelemistä tiellä? Silloin on oikeasti liukasta, jos tiellä ei meinaa kävellen pysyä pystyssä. Ja sellaisessa kelissä ei taida auttaa muu kuin nasta.
Ei Suomessa ole koskaan liukasta jos on kunnon nastarenkaat!
Kokeilitko esimerkiksi kävelemistä tiellä? Silloin on oikeasti liukasta, jos tiellä ei meinaa kävellen pysyä pystyssä. Ja sellaisessa kelissä ei taida auttaa muu kuin nasta.
Kyllä, kävin tien pielessä kusella.
Käy joskus kokeilemassa niin ei tarvi ihmetellä täällä.
Kyllä täytyy myöntää että pirun hyvä pito on uusissa kitkarenkaissa ihan jäisellä tielläkin kun nyt olen molempia rengastyyppejä kokeillut samoilla jäillä. Olen yllättynyt koska muutama vuosi (lähemmäs kymmentä..) sitten kun ajelin kitkoilla niin ero oli huomattavasti suurempi ja siksi olen ollut vankka nastojen kannattaja.
Kysymykseni kuuluukin että miten on laita 2-3 talvea ajetuilla kitkoilla? Pääseekö siinä vaiheessa nastalliset renkaat repimään eroja pidossa? Kovettuuko esim kumiseos jossain määrin heikentäen pitoa tai jotain vastaavaa? Siinä vaiheessa kuitenkin nastat vielä pitävät kohtuullisen hyvin.
Mulla on menossa kolmas sarja kitkoja. Kaksi ensimmäistä olivat Hakkapeliitta Q:t, nyt on RSi:t. Ajoin yhdellä sarjalla aina kolme talvea. Renkaan pito tietysti heikkenee, mutta se tapahtuu niin hitaasti ettei sitä huomaa. Vasta kun seuraavana syksynä ajaa ensimmäiset liukkaat uudella sarjalla, huomaa etteivät ne vanhat olleet enää uuden veroiset. Minusta toinen sarja Q:t piti uuteja ja käytettynäkin paremmin kuin ensimmäinen. Kehitystä siis tapahtui kolmessa vuodessa. RSi:t ovat taas hyppäys parempaan. Kestävyydestä en osaa vielä sanoa.
Siitä on jo kahdeksan vuotta, kun viimeksi ajoin nastoilla, mutta mun mielestä kitkojen pitokyky ei heikkene yhtään sen nopeammin kuin nastojenkaan.
Kitkat kannattaa laittaa syksyllä aikaisin alle ja ottaa keväällä aikaisin alta pois. Nastojen karhentamat tiet kuluttavat niitä voimakkaasti keväisin. Toivoisin, että Suomeen tulisi nastakielto ja voisi ajaa kitkoilla niin myöhään keväällä kuin haluaisi.
Täällä taas porukat puhuvat syvällä oman kokemuksen rintaäänellä, mutta kuinka monella heistä on ollut mahdollisuus kokeilla renkaiden eroja vertailukelpoisissa olosuhteissa? Veikkaan, että ei kovin monella.
Silti joillekin on erittäin vaikea uskoa lukuisten autolehtien testejä, joissa yksiselitteisesti todetaan, että nastarengas on todella liukkaalla parempi.
Minä en luota omiin rajallisiin havaintoihini ja haluan jättää mahdollista tiukkaa tilannetta varten itselleni enemmän pelivaraa, siispä käytän nastoja.
Molemmantyyppisillä renkailla varmasti pärjää kaikenlaisessa kelissä, kun ottaa renkaiden ominaisuudet huomioon ja pystyy ennakoimaan. Yllättävää liukkautta vastaan nasta on mielestäni selkeästi turvallisempi vaihtoehto.
Olen kokeillut kitkarenkaita moneen otteeseen. Pulmana on se, että en ole päässyt kokeilemaan niitä kaikissa olosuhteissa eikä minulla oikeastaan ole mitään keinoa todeta, ovatko ne paremmat kuin nastarenkaat vaiko eivät.
Haluan käyttää parempaa vaihtoehtoa ja siksi uskon mielummin testejä kuin itseäni tässä asiassa.
Olen kokeillut kitkarenkaita moneen otteeseen. Pulmana on se, että en ole päässyt kokeilemaan niitä kaikissa olosuhteissa eikä minulla oikeastaan ole mitään keinoa todeta, ovatko ne paremmat kuin nastarenkaat vaiko eivät.
Haluan käyttää parempaa vaihtoehtoa ja siksi uskon mielummin testejä kuin itseäni tässä asiassa.
Minä uskon myös testejä, en ole koskaan väittänyt että kitkarengas pitäisi PAREMMIN kuin nastarengas JÄÄLLÄ, mutta puhdas pito ei kerro kaikkea, vielä tärkeämpi ominaisuus on renkaan kyky "kertoa" kuljettalle tien pinnan kitkaeroista jotka vaihtelevat kaiken aikaa.
Tämä on mielestäni kitkarenkaan vahvaa aluetta mitä vahvistaa myös TM:n viimeisin talvirengas testi, käyttämäni kitkarengas jäi peilijääjarrutuksessa auttamatta nastarenkaita huonommalle sijotukselle, mutta siitä huolimatta sai 4 tähteä ja voitti monta nastarengastakin.
Talvella on aina liukasta ja puhtaaseen ääripitoon luotetaan liikaa.
Yksi "testi" on ajella saman päivän aikana perheen saman kaltaisilla autoilla muutaman minuutin sisällä vakioreittiä, toisessa alla kitkat toisessa nastat, tämä kertoo jo paljon asiasta.
Siitä on jo kahdeksan vuotta, kun viimeksi ajoin nastoilla, mutta mun mielestä kitkojen pitokyky ei heikkene yhtään sen nopeammin kuin nastojenkaan.
Tilanne on pikemminkin päinvastion, ihmiset ajelevat turvallisuuden tunteen turruttamina, kun on nastat niin on pitoa.
Kuluneet, katkeneet ja irronneet nastat eivät pidä mitään mutta silti on ihmisiä jotka haluavat uskoa niin.
Itselläni on alla erittäin kuluneet kitkarenkaat jotka aion pikapuoliin uusia, mutta silti hämmästelen kumiseoksen pitoa jäällä, loska pito alkaa olemaan pelottava. Renkailla on muuten ajettu noin 50tkm.
edit
Lainattu täältä: http://www.tieh.fi/talvipr.htm
"Nastarenkaat pitävämmät jäällä, lumipinnalla ei eroja kitkarenkaisiin verrattuna
Renkaiden pitotukimuksissa todettiin, että sileällä jäällä tai muuten hyvin liukkaissa olosuhteissa nastarenkaat ovat selvästi pitävämmät kuin kitkarenkaat. Nastarenkaat säilyttivät hyvän pitokykynsä 25 000 kilometriin asti, minkä jälkeen niiden pitokyky alkoi selvästi heikentyä. Kulutusajokokeen lopussa 40 000 kilometrin jälkeen nastat käytännöllisesti katsoen loppuunajettuinakin olivat pito-ominaisuuksiltaan kitkarenkaita paremmat jäällä. Lumisella ja polanteisella pinnalla ei nasta- ja kitkarenkaiden välillä ollut merkittäviä eroja. "
Taitaa riiippua kitkoista.. Otin tänä syksynä pitkästä aikaa Misukan nastat, koska Hakkapeliitta Q:t muuttuivat aivan järjettömän liukkaiksi märällä asvaltilla. Niillä ei meinannut päästä valoista liikkeelle, ja kehälle kiihdyttäessä sutivat kaasusta tyhjää, vaikka koneessa on vain 63kW..
Lumella ne tuntuivat pitävän edelleen ihan hyvin ja pintaakin oli monta milliä jäljellä, kumiseos vaan jotenkin hukkasi asvalttiominaisuutensa.
Minä uskon myös testejä, en ole koskaan väittänyt että kitkarengas pitäisi PAREMMIN kuin nastarengas JÄÄLLÄ, mutta puhdas pito ei kerro kaikkea, vielä tärkeämpi ominaisuus on renkaan kyky "kertoa" kuljettalle tien pinnan kitkaeroista jotka vaihtelevat kaiken aikaa.
Yllä olevasta olen samaa mieltä. Kitkarengas opettaa varovaisemmaksi todella liukkailla keleillä ja varottelee
liukkaasta paljon aiemmin kuin nastat.
(erityisesti takavetoisissa autoissa)
Itse olen ajanut 10 vuotta kitkarenkailla yksi sarja/vuosi.
Kahta kokonaista talvea en ole päässyt kohtuupitävillä kitkoilla, nastoilla voisi hyvinkin päästä. Kitkarenkaat ovat kuitenkin suurimman osan ajasta paljon mukavammat ja kitkat voi/kannattaa laittaa alle paljon aiemminja pitää pidempään. Tällöin ei talvi/takatalvi pääse yllätämään autoilijaa. Tosin paremmat kitkat tuntuvat kevään lämmössä sulavan alle.
Lainattu täältä: http://www.tieh.fi/talvipr.htm
"Nastarenkaat pitävämmät jäällä, lumipinnalla ei eroja kitkarenkaisiin verrattuna
Renkaiden pitotukimuksissa todettiin, että sileällä jäällä tai muuten hyvin liukkaissa olosuhteissa nastarenkaat ovat selvästi pitävämmät kuin kitkarenkaat. Nastarenkaat säilyttivät hyvän pitokykynsä 25 000 kilometriin asti, minkä jälkeen niiden pitokyky alkoi selvästi heikentyä. Kulutusajokokeen lopussa 40 000 kilometrin jälkeen nastat käytännöllisesti katsoen loppuunajettuinakin olivat pito-ominaisuuksiltaan kitkarenkaita paremmat jäällä. Lumisella ja polanteisella pinnalla ei nasta- ja kitkarenkaiden välillä ollut merkittäviä eroja. "
"tärkeämpi ominaisuus on renkaan kyky "kertoa" kuljettalle tien pinnan kitkaeroista jotka vaihtelevat kaiken aikaa."
"TM:n viimeisin talvirengas testi, käyttämäni kitkarengas jäi peilijääjarrutuksessa auttamatta nastarenkaita huonommalle sijotukselle, mutta siitä huolimatta sai 4 tähteä ja voitti monta nastarengastakin."
"Talvella on aina liukasta ja puhtaaseen ääripitoon luotetaan liikaa."
Missä näkyy paljonko vertailurenkaista oli katkennut tai irronnut nastoja?
Jos esimerkiksi kaikki nastat olivat irronneet, tälläkö ei ollut mitään merkitystä pitoon?
Jos esimerkiksi kaikki nastat olivat irronneet, tälläkö ei ollut mitään merkitystä pitoon?
Nastarengasvertailuissa seurataan nastaulkoneman kehitystä. Nastojen ja renkaassa olevan "nastanpohjan" kehittyminen sekä nastan painon ja pistovoiman pieneneminen on lähes poistanut nastojen irtoamisongelman. Myös nastan muoto säilyy "piikkisenä", koska se ei enää pääse kaatumaan. Nykyään renkaat ovat myös yhä useammin tahtaalla nastoitettuja, joten siinäkään suhteessa ei ole enää laatuvaihteluja. Nastojen pysyvyyden ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin, että nastarenkaat "sisäänajetaan" rauhallisella tyylillä. Tällöin nastat asettuvat renkaaseen pitävästi.
Omista nastarenkaistani ei ole enää kymmeneen vuoteen irronnut nastoja.
Nokian renkailla oli aluksi ongelmia "kitkanastarenkaiden" nastojen pysyvyyden suhteen. Muovirunkoiset nastat olivat myös surkeita pysymään, koska niiden ja kumin välinen kitka oli olematon, ja nasta helposti "luiskahti" kolostaan irti.
Vaihdoin MB:hen uudet renkaat, tällä kertaa Michelinin X-Ice Northit nastoilla. Alla olleet samanlaiset Misukan kitkat olivat jo vähän menettäneet pitoaan, joten vertailu on siinä mielessä vähän ontuvaa. 10 kitkavuoden jälkeen odotin nastoilla ajamista mielenkiinnolla. Ovat ne nastatkin todella muuttuneet, se täytyy sanoa.
- Nämä uudet Michelinit ovat nastoilla yllättävän hiljaiset, Mersun äänieristyksillä melu ei juurikaan häiritse. Nastat eivät rapise eivätkä ujella, enemmän kuuluu sellainen taustahumina. On se toki kovempi kuin kitkoilla, mutta kuitenkin sanoisin että uskomattoman hiljaiset verrattuna edellisiin nastoihin jotka minulla on ollut.
- Renkaiden vaihtopäivänä satoi alijäähtynyttä vettä, joka on kitkoille (erityisesti vähän kulahtaneille) pahin mahdollinen keli. Kitkoilla ei tahtonut aamulla päästä mihinkään, renkaiden vaihdon jälkeen uusissa nastoissa oli niihin verrattuna seinäpito. Toki toisessa autossa alla olevat uudehkot kitkat pitivät paljon paremmin kuin MB:ssä olleet jo kulahtaneet, mutta kyllä niillä uusillakin kitkoilla sai tuolla kelillä hiippailla ihan tosissaan.
- Takavetoisessa ESP tuntuu pelaavan paremmin nastoilla. Suhtauduin aiemmin tähän väitteeseen itsekin aika kriittisesti, mutta totta se tuntuu olevan. Kitkojen luistot ovat ehkä jotenkin äkkinäisempiä, koska ESP ottaa niitä pois huomattavasti rajummin kuin nastoilla ajaessa. Nastoilla voi MB:n ESP-säädöillä jopa mutkaisilla teillä vähän luistattaa ilman, että ESP stumppaisi vauhdin heti pois.
- Michelinin on aivan sama rengas nastoilla ja ilman niitä. Nastoja on melko vähän ja vain renkaan ulkosyrjillä, joten mitään eroa renkaiden lumi- ja asfalttipidossa ei ole.
- Renkaiden rakenteen ja nastoituksen tekotavan huomioiden uskon, että ne säilyttävät pitonsa melko hyvänä pitkään.
Olen näihin nasta-Misukoihin hyvin tyytyväinen. Hyvä etten valinnut Hakkapeliitta nelosia, silloin olisi saattanut tulla kitkoja ikävä. Nyt ei tullut, renkaat ovat todella pitävät, eivät kuitenkaan liian epämukavat. Pösön alla pidän edelleen kitkat, niillä pärjää kyllä hyvin jos tietää miten ajelee ja tuo autokin on pääasissa päätieajossa. Seuraavat kitkat ovat kyllä siinäkin ensi talvena Michelinit.
Aion huomenna käydä hakemassa "Vihreät Timantit" alle.
Niille jotka eivät tiedä mitkä moiset ovat kerrottakoon että ne ovat kitkarenkaat joihin on upotettu tuhansia millin kokoisia silikooni kranuleeneja, teollisuus timantteja ja niille luvataan 30% parempaa jääpitoa kuin kitkarenkaille, mielenkiintoista...
Nykymisukat on tosiaan hiljaiset myös nastoilla. Toisessa menossa kolmas ja toisessa toinen talvi, kaikki nastat tallella ja hyvin pitävät, äänikin pienempi kuin vanhoilla kesiksillä.