Päästöt sen eri muodoissa väitetään Journal Nature Today julkaisussa, jota Aftonbladet siteeraa, että mainitut päästöt päinvastoin auttaa maapalloa lämpiämästä liikaa, tarkoittaen, että pallo viilenesi. Artikkeli luettavissa oheisessa linkissä.
Voisivatko vastoin kaikkia meille opetettuja malleja esim. liikenteen päästöistä, teollisuudesta ym. olla vain floppi? Ja sitä myöten koko Kioton päästökauppasopimus vain valtava rahastuskeino ostaessa ja myytäessä päästökiintiöitä? Saa nähdä mitä tästä jatkossa keskustellaan. Maapallolla olisi näinollen huonompi ilmanlaatu maanpinnalla, mutta maanpallon lämpiäminen pysähtyisi vähitellen! Saasteiden vaikutuksesta?
www.aftonbladet.se/vss/nyheter/story/0,2789,751193,00.html
Tuohon päästöjen "käänteiseen" vaikutukseen sinänsä en osaa ottaa kantaa, mutta minusta tuo päästökauppasopimus ei todellakaan vähennä päästöjä, se on vain rahastuskeino ostettaessa ja myytäessä päästökiintiöitä.
Ilmiötä käsittelevä dokumentti esitettiin YLEn Prisma-sarjassa joskus syksyllä. Tässä Wikipedian artikkeli aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Global_dimming
Hiukkaspäästöjen nopea vähentäminen aiheuttaisi tämän mallin mukaan myös nopean kasvihuoneilmiön tehostumisen. Riittävästä hiukkastuotosta olisi siis pidettävä huolta samalla kun hiilidioksidipäästöjä vähennetään.
Eihän tämä mikään uusi asia ole. Hiukkaset estävät auringonvalon pääsyä maan pintaa lämmittämään, mikä luonnollisesti viilentää maapalloa. Esim. kun tulivuori Krakatau purkautui (räjähti), arvioitiin sen tuhkapilven viilentäneen muutamiksi vuosiksi selvästi ilmastoa.
On muutama asia, mikä minua tässä ilmastonmuutoskeskustelussa hivenen epäilyttää. Olen erittäin huolissani kehityksen suunnasta, ja ilmasto ilmeisesti on nyt todellakin lämpenemässä. Mutta: minusta tuota mallia yksinkertaistetaan liikaa ja usein tarkastelujaksot ovat aivan liian lyhyitä.
En usko, että luonto vain "jää odottelemaan" tuhoutumistaan, vaan siinä tapahtuu muutoksia jotka saattavat vaikuttaa hyvinkin dramaattisesti suuntaan tai toiseen. Merivirrat, tuulet, auringon vaikutus, ilmakehän koostumuksen todelliset vaikutukset (viitaten myös näihin hiukkasiin) ovat todellisuudessa melko tuntematonta aluetta. Muuttujia on valtavasti eikä niiden keskinäisiä suhteita tunneta kuin alustavasti. Voi olla, että kun nyt ennustellaan ilmaston lämpenemistä ja kosteuden lisääntymistä, saammekin kylmemmän ja kuivemman ilmaston.
Toinen asia on tämä porukka, joka eniten ilmastonmuutoksesta vaahtoaa. Se ei juuri herätä luottamusta, taustalla on lähinnä vasemman tai äärivasemman laidan ajattelua ja vastaavia ääriporukoita. Näiden liikkeiden, puolueiden ym. olemassaololle ympäristökatastrofit ovat elinehto, ja siksi niitä tuomiopäivän visioita maalaillaankin ahkerasti. Näiden lähestymistapa asiaan on lähinnä uskonnollis-fanaattisen kaltainen. Monet väitteet, joita on esitetty ja edelleenkin esitetään ns. faktoina, ovat kumoutuneet sitä mukaa kun tieto lisääntyy. Yksi on se, että vain tämä nykyinen ilmastonmuutos on nopein ja hirvittävin kautta aikojen vaikutuksiltaan. Viimeeksi kuulin tämän viime viikolla televisiosta jonkun "asiantuntijan" suusta. P..kan latvat, Grönlannista kairatuista jäänäytteistä voi nähdä, että "luonnon omat" ilmastonmuutokset ovat itse asiassa olleet, syystä tai toisesta, erittäin nopeitakin.
Mutta, joka tapauksessa, ilmastonmuutokseen on syytä suhtautua vakavasti ja toimia sen mukaan. Kiotoa nykymuodossaan pidän pelleilynä, globaaleihin kokonaispäästöihin sillä on enemmänkin kasvattava vaikutus kuin vähentävä. Toivottavasti tulevaisuudessa päästään tasapuolisempiin, paremmin kokonaisuutta hahmottaviin ja paremmin talouselämän lainalaisuuksia ymmärtäviin ratkaisuihin.
Tähän selventävä kommentti, kun SixPackin kirjoituksesta joku voi saadaa käsityksen, että saaste kuin saaste on ihan sama asia.
Hiukkaset ilmakehässä vähentävät auringon lämmittävää vaikutusta (heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen). Haittana niissä on se, että ne ovat saasteita, eli ilmanlaatu huononee.
Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut taas estävät maapallon lämposäteilyä karkaamasta avaruuteen, mutta eivät vaikuta suoraan hengittämämme ilman laatuun. Lämpenemistä ne sen sijaan tehostavat.
Eli Kioto on ok, sillä se vähentää kasvihuonekaasuja ja lämpenemistä (ja toivottavasti saa aikaan myös energian säästöä). Hiukkasten vähentämisessä kannattaa varmaan tässä saadun tiedon valossa käyttää harkintaa.
Kioton sopimus olisi muuten varmasti ihan järkevä juttu, mutta siihen liittyneiden maiden olisi ehdottomasti pitänyt vaikka painostaa USA, Kiina, Venäjä ym. mukaan.
Meillä sitten energian hinnat nousee vain sen vuoksi, kun yritetään pitää asunnot talvipakkasilla lämpimänä ja Floridalaisperhe kurvailee 200m olevaan lähikauppaan jollain 5.0 litraisella bensasyöpöllä. Surullista.
Eli Kioto on ok, sillä se vähentää kasvihuonekaasuja ja lämpenemistä (ja toivottavasti saa aikaan myös energian säästöä). Hiukkasten vähentämisessä kannattaa varmaan tässä saadun tiedon valossa käyttää harkintaa.
Minä en usko, että se tässä muodossaan juurikaan vähentää niitä. Sopimus on onneton, koska se ei millään tavalla huomioi tuotannon tehokkuutta tai niitä tehostustoimia, joita joissain maissa on jo aiemmin tehty. Mitä hyötyä on maakohtaisista kiintiöistä ja päästökaupasta, kun tuotantoa voidaan aina siirtää sinne missä saa saastuttaa vapaasti? Esim. suomalainen terästeollisuus, joka on tehokkainta maailmassa, ei ole kohta mitenkään kilpailukykyinen kiinalaiseen verrattuna. Kiinassa energiaa kuluu 30-100% enemmän / tonni, ja koska teräksen kysyntä maailmalla ei osoita laskun merkkejä, niin silloinhan mennään globaalisti vain takapakkia. Sama pätee myös kaikkiin muihin energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. EU-maat kiillottavat hetkellisesti kilpeään ja kauppailevat keskenään hiilidioksiditonneja vuoden 1990 tason mukaisesti, mutta maailmanlaajuisesti päästöt ovat huimassa kasvussa. Päälle tulevat vielä valtavat logistiset järjestelyt, jotka lienevät aika merkittävä hiilidioksidintuottajia. Toinen juttu on se, että suurimmat hiilidioksidin tuottajat ovat USA ja Kiina, kumpikaan ei ole mukana sopimuksessa.
Kolmas ja hyvin tärkeä asia on se, että sopimus koskee vain hiilidioksidia. Siinä ei oteta huomioon muita kasvihuonekaasuja tai muuta luonnon tuhoamista, jotka ovat hyvin merkittäviä ilmaston kannalta.
Sopimus toimii vain, jos se asettaa samat standardit kaikille. Ei ole myöskään mitään järkeä, että meillä on omalle tuotannolle tarkat normit, mutta kuitenkin täällä saa myydä mitä hyvänsä tuotetta, jonka tuottaminen ei täytä mitään kriteerejä.
Kioton ansioksi on laskettava se, että se on edes jonkinlainen sopimus. Sen ainoa järkevä käyttö on, että tästä voidaan lähteä kohti parempaa sopimusta.
Viimeinen virkkeesi on asian ydin. Mielestäni Kioton sopimuksen tärkein merkitys on se, että tulevaisuudessa saamme kaikki maailman merkittävät valtiot sen taakse.
Yhdysvalloissa Bushin valtakausi kääntyy vääjäämätöntä loppuaan kohden, onneksi! Yllättävän kauan onkin kestänyt järjen valon uudelleen syttyminen niin ympäristöasioissa kuin heidän rakkaassa ulkopolitiikassaankin.
Yhdysvaltojen lisäksi esim. Kiinassa politiikot miettivät ympäristöasioita enemmän kuin uskommekaan. Kiinassa paikallistason politiikot salailevat edelleen ympäristöasioita, mutta kommunistisen puolueen keskusjohdolla on jo kiire muuttaa asioita vihreämpään suuntaan. Kiina kärsii jo tällä hetkellä erittäin vakavista ympäristöongelmista, jotka vaikuttavat maan olosuhteiden vakauteen vääjäämättä seuraavan 20 vuoden aikana. En ihmettelisi vaikka siellä koettaisiin jonkin tasoinen vallankumous uudestaan. Tällä hetkellä rikkaiden ja köyhien ihmisten välinen kuilu on jo ammottava. Poliittisten päättäjien korruptioneisuus on huippuluokkaa ja alkaa olla kestämättömällä tasolla.
Sisäpiirin matkailu avartaa kummasti. On hienoa nähdä rautaesiripun taakse.
Kyllähän nuita vouhottajia riittää!
Hiilidioksidi voi lisääntyä vaikka satakertaiseksi ja sillä ei ole ihmisen olotilaan mitään vaikutusta, siis jos happimäärä pysyy lähellä nykyistä, mutta nuo muut myrkyt on merkityksellisiä!
Ilmastoa pitäisi tarkkailla vähintäin 10 000 vuoden sykleissä jotta totuus selviäisi!
Kasvihuoneilmiö tosiaan toisaalta lämmittää ja toisaalta jäähdyttää, mutta tuolla on pieni merkitys jos muuten ilmakehä myrkyttyy! Vesihöyry ja metaani on kait pahimpia "kasvihuonekaasuja", hiilidioksidi on kait kuin "käärmeen kusi Saharassa"?
Hiilidioksidi voi lisääntyä vaikka satakertaiseksi ja sillä ei ole ihmisen olotilaan mitään vaikutusta, siis jos happimäärä pysyy lähellä nykyistä, mutta nuo muut myrkyt on merkityksellisiä!
Ilmastoa pitäisi tarkkailla vähintäin 10 000 vuoden sykleissä jotta totuus selviäisi!
Kasvihuoneilmiö tosiaan toisaalta lämmittää ja toisaalta jäähdyttää, mutta tuolla on pieni merkitys jos muuten ilmakehä myrkyttyy! Vesihöyry ja metaani on kait pahimpia "kasvihuonekaasuja", hiilidioksidi on kait kuin "käärmeen kusi Saharassa"?
Suljepa itsesi tiiviiseen pieneen huoneeseen ja ala kuulostella, miltä olo tuntuu. Ennen hapen loppumista oloosi alkaa vaikuttaa noussut hiilidioksidipitoisuus.
Ulkoilmassa hiilidioksidia on 350 ppm, hyvässä raikkaaksi koetussa sisäilmassa korkeintaan 700 ppm, sallittu maksimiraja sisäilman pitoisuudelle on 1200 ppm (tämä pitoisuus koetaan jo tunkkaisena ilmana).
Satakertainen hiilidioksidipitoisuus olisi siis 35000 ppm. Voisi olla hengittely vähän vaikeaa, ellei mahdotonta.
Eli josko vouhottaisit vähän vähemmän ja ottaisit edes vähän asioista selvää, ennenkuin alat kirjoitella. Et tulisi niin helposti lausuneeksi asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.
Muutoin oikein hyvää joulua!
Lainaus: "Suljepa itsesi tiiviiseen pieneen huoneeseen ja ala kuulostella, miltä olo tuntuu. Ennen hapen loppumista oloosi alkaa vaikuttaa noussut hiilidioksidipitoisuus.
Ulkoilmassa hiilidioksidia on 350 ppm, hyvässä raikkaaksi koetussa sisäilmassa korkeintaan 700 ppm, sallittu maksimiraja sisäilman pitoisuudelle on 1200 ppm (tämä pitoisuus koetaan jo tunkkaisena ilmana).
Satakertainen hiilidioksidipitoisuus olisi siis 35000 ppm. Voisi olla hengittely vähän vaikeaa, ellei mahdotonta.
Eli josko vouhottaisit vähän vähemmän ja ottaisit edes vähän asioista selvää, ennenkuin alat kirjoitella. Et tulisi niin helposti lausuneeksi asioita, jotka eivät pidä paikkaansa."
Nykyinen CO2-pitoisuus on tuhannesosia, ei haittaa lisääntyminen jos happea on tarpeeksi, näinhän kirjoitin? Huoneilman "tunkkaisuus" johtuu hapen määrän vähenemisestä, CO2-määrän lisääntymisestä ja lämpötilasta, siis yleensä!
Ulkoilmassa hiilidioksidia on 350 ppm, hyvässä raikkaaksi koetussa sisäilmassa korkeintaan 700 ppm, sallittu maksimiraja sisäilman pitoisuudelle on 1200 ppm (tämä pitoisuus koetaan jo tunkkaisena ilmana).
Satakertainen hiilidioksidipitoisuus olisi siis 35000 ppm. Voisi olla hengittely vähän vaikeaa, ellei mahdotonta.
Eli josko vouhottaisit vähän vähemmän ja ottaisit edes vähän asioista selvää, ennenkuin alat kirjoitella. Et tulisi niin helposti lausuneeksi asioita, jotka eivät pidä paikkaansa."
Nykyinen CO2-pitoisuus on tuhannesosia, ei haittaa lisääntyminen jos happea on tarpeeksi, näinhän kirjoitin? Huoneilman "tunkkaisuus" johtuu hapen määrän vähenemisestä, CO2-määrän lisääntymisestä ja lämpötilasta, siis yleensä!
Et siis tarkastanut tietojasi. No, sepä oli arvattavissakin.
Enpä jaksa aloittaa jankkausta kanssasi tästä päivänselvästä asiasta. Olet näköjään yksi niistä monista tällä palstalla, jotka eivät voi myöntää virhettään.
Minä myönnän aina virheeni jos sellaisen teen!
Minkä virheen minä tein kun väitin että ihninen selviää jos on riittävästi happea? Keuhkoissa diffuusio vaihtaa kaasuja, eli happi sisään ja CO2 ulos, siis yksinkertaistettuna!
Minkä virheen minä tein kun väitin että ihninen selviää jos on riittävästi happea? Keuhkoissa diffuusio vaihtaa kaasuja, eli happi sisään ja CO2 ulos, siis yksinkertaistettuna!
Pienen selvittelyn jälkeen (n. 1 tunti) löysin tietoa, jonka tulkitsen seuraavasti:
Veressä hemoglobiini kuljettaa happea keuhkoista elimiin (ja hiilidioksida elimistä keuhkoihin).
Hemoglobiinilla on ominaisuus, jota kutsutaan Bohrin ilmiöksi. Se toimii siten, että lämpötilan ja pH:n laskiessa ja hiilidioksidipitoisuuden noustessa hemoglobiini irrottaa hapen helpommin. Näin keuhkoista tuleva happi irtoaa niissä elimissä joissa hapen tarve on suurin.
Jos en tulkitse väärin, niin vastaavasti jos keuhkoissa on suurempi hiilidioksidipitoisuus (koska sisäänhengitettävässä ilmassakin on), niin hemoglobiini voi sitoa vähemmän happea itseensä ja toisaalta irroittaa huonommin hiilidioksidia.
Eli tuon valossa ilman hiilidioksidipitoisuuden noustessa hemoglobiini saa kuljetettua vähemmän happea elimille. Happea olisi ilmassa riittävästi, mutta hemoglobiinin ominaisuuksista johtuu, että korkeammassa hiilidioksidipitoisuudessa hapen sitomiskyky laskee.
Tämä pikaisesti. Paremmin tietävät korjatkoot, jos tulkitsin väärin.
Virheesi on se, että kirjoitat faktana asiaa, josta et tiedä edes perusteita. Siitä huolimatta et vaivaudu ottamaan selvää edes vastaväitteen jälkeen vaan aloitat hedelmättömän inttämisen.
Tuossa toimintatavassa on tietenkin se etu, että jos ei tiedä tekevänsä virhettä eikä viitsi ottaa asiasta selvää, niin eihän sitä virhettä silloin tarvitse myöntäänkään ja usko omasta tietäväisyydestä säilyy vahvana.
Hyvä puoli on se, että joku toinen ehkä innostuu kaivamaan asiasta tietoa
JOXA on siinä mielessä oikeassa, että jos ilmassa on riittävästi happea (eikä liikaa myrkkyjä), niin ihminen ja muukin elukka selviää (kunnes myrkyt aiheuttavat ongelmia tai pöly tukkii keuhkot). Teillä on vain eri käsitys siitä, mikä on "riittävasti". Maukkaa on oikeassa siinä, että hiilidioksidi vaikeuttaa hapensaantia. Hapen riittävä määrä siis riippuu hiilidioksidin määrästä. Ts. jos happea on riittävä määrä, pystyvät keuhkot sitä välittämään, mutta tarpeeksi suurella hiilidioksidin määrällä mikään happimäärä ei riitä. Nykyinen pitoisuus on kuitenkin niin matala että yllättämään se ei pääse.
Otetaan kerrostalo.
1:ssä kerroksessa on ilmeisesti eniten liikenteen hiukkasia ja hiilidioksiidia, 6:ssa olisi ilmeisesti moninkerroin puhtaampi ilma? Ei liene tutkimusta olemassa esim. asumistyypin ilmanlaadusta. Ainoa taisi olla maaseutuvähistön altistuminen pienpoltosta aiheutavat haitat, maatalouskoneet, sauna, muu puun poltto, risusavottajien poltosta tulleet haitat grillaukset jne.
1:ssä kerroksessa on ilmeisesti eniten liikenteen hiukkasia ja hiilidioksiidia, 6:ssa olisi ilmeisesti moninkerroin puhtaampi ilma? Ei liene tutkimusta olemassa esim. asumistyypin ilmanlaadusta. Ainoa taisi olla maaseutuvähistön altistuminen pienpoltosta aiheutavat haitat, maatalouskoneet, sauna, muu puun poltto, risusavottajien poltosta tulleet haitat grillaukset jne.
Sisäilman laatua on tutkittu todella paljon. Sisäilmaan hiilidioksidi tulee pääasiassa ihmisten ja lemmikkieläinten uloshengityksen tuloksena. Liikenteen hiilidioksidipäästöillä ei ole merkittävää osuutta asiaan.
Kerrostalossa ilmanvaihto on useimmiten hoidettu keskitetysti huippuimureilla. Hiilidioksidipitoisuus eri kerrosten huoneissa ja huoneistoissa voi olla mitä tahansa riippuen mm. siitä, onko huoneistoon mahdollista saada raitista korvausilmaa ulkoa tai onko asukas vetoa vähentääkseen tukkinut poistoilmaventtiilin ja vaikkapa siitä, kuinka monta henkilöä huoneistossa viettää aikaansa.
Eli tilanteesta riippuen ensimmäisen kerroksen asunnon ilma voi olla paras ja kuudennen huonoin. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuuseroilla eri korkeuksilla ei ole käytännön merkitystä.
Kysymykseni oli merko teoreettinen. Mutta miten lienee sitten pelkästään eri lähteistä tulleet pienhiukkaset? Onko niitä tiiviimänä kerroksena maantasolla kuin esim. 6 krs.?
En tähän hätään jaksa hakea tarkempaa tietoa, eli seuraava on arvailua.
Ilmassa on monen kokoista hiukkasta monesta eri lähteestä ja erikokoiset hiukkaset käyttäytyvät eri tavalla.
Hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat monet tekijät alkaen säästä. Sateen jälkeen ilma on hiukkasista puhtaampaa kuin kuivalla kelillä. Ilmanvirtaukset ja tuulet vaikuttavat myös asiaan, samoin ilman lämpötilakerrostuminen ym.
Eli uskoisin, että kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu tilanteesta (esim. kerrostalon paikasta).
Pitää kait myöntää että tein virheen kun heitin tuon satakertaisen lisääntymisen vaarattomaksi ihmiselle, siis CO2:n!
Silloinhan ilmassa olisi 3% sitä ja kun normaalissa uloshengitysilmassa on jotain 4%, niin diffuusio vaikeutuisi oleellisesti!
Ajattelin että vaikka ihminen olisi lisännyt sata kertaa enemmän CO2:n määrää mitä on tehnyt tähän mennessä, niin se ei vielä olisi vaarallista ihmiselle jos tuo 21% happea vain säilyy kuten nykyään! Silloin CO2:n määrä olisi kait jotain 1,03% ja hengitys vielä toimisi?
Pitäisi kirjoittaa mitä ajattelee ja ajatella mitä kirjoittaa!
Voi tuo edellinenkin olla "sammakko" kun en perehtynyt asiaan tarkemmin, mitä nyt ulkomuistista kirjoittelin, taas jälleen!