Kamerat - ruotsalainen fiasko

JOXA: “Persuuksista nuo kamerat kuitenkin on taajaman ulkopuolella!”

Riippuu kenen kannalta katsoo. Ne kieltämättä häiritsevät eniten juuri taajamien ulkopuolella niitä kuljettajia, joiden vuoksi ne kamerat alun perin hankittiinkin. Rajoituksia tavan vuoksi rikkovan kannalta ne siis ovat persuuksista nimenomaan taajamien ulkopuolella.

Kun katsotaan asiaa koko liikenteen kannalta, ne olisivat persuuksista jos ne keskitettäisiin taajamiin. Siellä ne nimittäin säästäisivät vähiten liikenteen uhrien määrää.

Taajamissa näyttää olevan kuolemista n. 25% ja loukkaantuneista
hieman yli 50%. Ja kyllä taajamaonnettomuuksistakin pitää siivota
rattijuopot.

JOXA: “Ja kyllä taajamaonnettomuuksistakin pitää siivota rattijuopot.”

Sikskö etteivät ne tappaisi muita ihmisiä? Alkuvuoden aikana on kuollut kaksi ihmistä, jotka olivat rattijuopon kuljettaman auton ulkopuolella. Näin muistaisin lukeneeni Aamulehden mukaan sanotun Moottori-lehdessä, olisiko ollut numero 7/07. Tämän perusteella voi siis parhaiten säästää ihmishenkiä rattijuopumusonnettomuuksissa olemalla menemättä rattijuopon ohjaamaan autoon.

Tietysti rattijuoppojen määrää pitää saada alaspäin, mutta jos on oikeasti huolissaan taajamaliikenteen turvallisuudesta ja jos tuo Moottori:n tieto pitää paikkansa, eikö olisi parempi perata omasta ajotavastaan taajamassa rattijuoppojen toilailuitakin vaarallisemmat piirteet ennen kuin aletaan siirrytään parantamaan maailmaa muiden tekemiä virheitä vähentämällä?

Vai eikö tänäänkään ole tullut ajettua yli rajoituksen taajamassa? Tai rajoituksen mukaan mutta sellaisessa paikassa, jossa et olisi saanut autoasi pysähtymään ennen suojatietä ilman täysjarrutusta ja sitten, tietysti turvallisuuden nimissä, tuli ajettua pysähtymättä? Onko tänäänkin nopeus ollut jokaisen suojatien kohdalla sellainen, että olisit saanut autosi pysähtymään ilman hätäjarrutusta jos viereisen kaistan auto olisi pysähtynyt sen eteen?

Pieneltä tuntuvia juttuja verrattuna rattijuoppouteen, mutta kun niitä pikkujuttuja tekee melkein kymmenen kuskia kymmenestä, seuraukset ovat monin verroin vakavampia rattijuoppojen aiheuttamiin verrattuna.

Mutta koska ne rattijuopot ovat (toivottavasti) aina niitä muita, heitä on niin helppo syyttää ikävistä asioista. Sen jälkeen omat typeryydet tuntuu mukavan pieniltä eiköä tunnu enää ollenkaan tarpeelliselta muuttaa omia ajotapojaan. Tai voihan niitä kai muuttaakin, mutta vasta sitten kun rattijuopot, ne tappajapaskat, on siivottu taajamista. Minusta kuitenkin rikollinen ajaminen on paha juttu myös selvältä kuskilta.

"Minulla on kyllä sellainen käsitys että taajamassa tulee enemmän liikenteen uhreja kuin maantiellä,"

Tarkoitit siis, että kolhituksi tulleet, ilkivallan tai varkauden kohteeksi joutuneet ovat liikenteen uhreja.

JOXA: “En kirjoittanut mitään kuolleista tai loukkaantuneista?
Tarkoitin yleensä onnettomuuksia, kolhimisia, ilkivallantekoja, varkauksia jne. Kaikissa tulee "uhreja" vaikkeivat aina ole "ihmisuhreja" mutta koskettavat ihmistä aina jotenkin kuten esim. rahallisesti?”

Kai sinä oikeasti tajuat miten hölmöltä tuo kuulostaa?

Kysyin aiemmin, että nyt kun sinun ja tilastojen käsitys poikkeaa toistaan paljon, niin kumpaakohan muutetaan. Silloin veikkasin, ettei kumpaakaan. Tässä tapauksessa olisin mielelläni ollut väärässä.

Sinä JOXA ansaitsisit mitalin panoksestasi liikenneturvallisuuden eteen. Mikään maksettu mainos ei yhtä selvästi tuo esiin sitä, miten pitkälle ihminen voi mennä ettei vain tarvitsisi myöntää, että tuli tehtyä erehdys. Eihän sellaisella mentaliteetilla voi kuvitellakaan mitään kunnon kulttuuria liikenteessä eli ympäristössä, joka oikeastaan koostuu sarjasta kaikkien tekemiä erehdyksiä.

Alkeellisin tapa oppia on oppia omista virheistä. Sen edellytys kuitenkin on, että tunnistaa ensin sen erehdyksen. En minä kaipaa sinun myöntävän erehdystäsi, mutta sinä kaipaat.

JOXA:”Tarkoitin alunperin että liikenneonnettomuuksia sattuu enemmän taajamissa kuin niiden ulkopuolella, väitätkö vastaan?”

En väitä vastaan. Liikenneonnettomuuksia sattuu tosiaan eniten taajamissa. Tarkemmin sanottuna parkkipaikoilla ja vielä tarkemmin sanottuna parkkipaikkojen peruutusonnettomuuksissa. Ne ovat Suomen yleisimpiä onnettomuuksia ja tasaisesti lisääntymässä.

Kun kelataan tämän uskomattoman kinan alkuun, niin onko viestisi, että kamerat ovat persuuksista taajaman ulkopuolella koska markettien parkkipaikoilla sattuu niin paljon peruutusonnettomuuksia? Pitäisikö ne kamerat mielestäsi asentaa parkkipaikoille vähentämään huolimattoman peruuttamisen uhreja joiksi nyt siis lasketaan myös oveensa lommon saaneet? Onko sinulla tietoa, paljonko kameravalvonta vähentää huolimattomia peruutuksia?

Kysymys niille, jotka ovat viitsineet seurata tätä hölmöilyä: näin vaikeita tapauksia teitä vastaan tulee pitkin päivää liikenteessä ja tällainen saattaa kytätä teistä ohituspaikkaa. Kannattaako näiden arvostelukykyyn luottaa vai pitäisikö ottaa turvamarginaalia?

TeeCee, tuon kirjoitti nikkra ei JOXA

Opelixi: “TeeCee, tuon kirjoitti nikkra ei JOXA”

Niimpäs kirjoittikin, anteeksi huolimattomuuteni.

Zilo: Siinä mielestä, jos katsotaan hyötyjä ja oikeudenmukaisuutta, kamerat olisivat huomattavasti paremmassa käytössä markettien parkkipaikoilla.”

Yritä asettua sellaisen ihmisen ja yhteiskunnan asemaan, joka pitää ihmisten vammautumista ja kuolemaa ikävämpänä asiana kuin autojen peltikolhuja.

Sitä paitsi parkkipaikat ovat yksityisiä alueita, ei yhteiskunta saa sinne pystytellä valvontalaitteita. Millaisen valvontayhteiskunnan sinä oikein haluat?

Zilo: “Lisäksi kyseessä olisi ns. kohtuullinen valvonta, jossa kameraa käytetään vain rikoksen selvitykseen, ei mikään sakotusautomaatio. ”

Kun lapsi kajauttaa auton ovella lommon toiseen autoon parkkipaikalla on kyse rikoksesta ja siihen syyllistyneen rankaisu automaattivalvonnalla on kannatettavaa, mutta kun aikuinen (yleensä tahallaan) ajaa liikennesääntöjen vastaisesti esim. nopeusrajoitusta rikkomalla, hänen rankaisunsa samalla menetelmällä on kohtuutonta, niinkö?

Zilo: “Sinä se vain jaksat uskoa mahdollisimman tehokkaan sakotusautomaation autuaaksi tekevään voimaan.”

En usko enkä ole uskomatta. Seuraan tilastoista mitä tapahtuu ja jos ne alkavat näyttää eri lukuja kuin tähän asti, alamme olla samaa mieltä. Minulle kyse ei ole sen kummemmasta kuin vaikka euron suhteesta USA:n dollariin. Mielipiteeni niiden arvojen suhteesta muuttuu valuuttakurssien muutosten tahdissa.

Zilo: “Avaa silmäsi, katso mitä tien päällä tapahtuu sakotusautomaation piirissä olevilla teillä ja unohda sakotusautomaation markkinointimateriaali…”

Oikeastaan vielä tärkeämpää kuin tietää asioita on tietää mitä ei tiedä ja minä en tiedä mitä kameroin vartioiduilla teillä tapahtuu erilailla kuin vastaavalla tiellä ilman kameraa. En ole huomannut teidän mainitsemianne ongelmia. Oletteko niin paljon minua tarkempia vai valehteletteko te jotta mielipiteenne kuulostaisi uskottavammalta, sitä en tiedä.

Mitä markkinointimateriaalia tarkoitat? Vakuutusyhtiöiden ja poliisin tilastojako? Vai tienpitäjän ulkopuolisilta tilaamia seurantaraportteja? Sinähän olet itsekin käyttänyt niitä kaikkia lähteinäsi. Ja ne väittävät valvontakameroiden vähentävän liikenteen uhreja.

Zilo: “Kuten huomaat viikonlopunkin uutisista, ei sakotusautomaatio auta mitään, kun kyseessä ovat ihmishenget ja niiden säilyttäminen.”

Jaaha, nyt teet tilastoja jo yhdestä viikonlopusta. Paljonpa opit tämän threadin alun hölmöilystäsi.

Ei kameravalvonta ole autuaaksi tekevä taikakeino, se ei vähennä ylinopeutta ja sitä kautta onnettomuuden sattuessa uhreja siellä missä sitä ei ole, niin kuin ei mikään muukaan vastaava tekijä. Siltakin auttaa joen ylitystä vain siellä missä se on, muualla joutuu uimaan kuten ennenkin. Pidän järkevänä katsoa myöhemmin faktat koko vuodelta ja päätän kantani vasta sitten.

JOXA: “TC, tarkoitin AJOKÄYTÖKSEN valvontaa taajamissa, en siis pelkästään ylinopeuden.”

Miten kameroiden poisto taajamien ulkopuolelta parantaa ajokäytöksen valvontaa taajamissa? Alkuperäinen viisi selitystä takaperin sanomasi mielipidehän oli ”Persuuksista nuo kamerat kuitenkin on taajaman ulkopuolella!”

JOXA:”Hyvällä ohituspaikalla tarkoitin paikkaa jossa voi hyvällä säällä ohittaa nopeusrajoitusta hitaammin liikkuvia kulkineita.”

Ymmärsin kyllä, että hyvällä paikalla tarkoitit hyvää paikkaa, mutta ymmärsitkö yhtään mitä minä niistä hyvistä ohituspaikoista sinulle sanoin? Tällä kysymyksellä tarkoitin, että ymmärsitkö yhtään mitä sinulle niistä ohituspaikoista sanoin.

JOXA:”Ohituksessa mielestäni pieni ylinopeus ei haittaa vaan jopa on hyödyksi kunhan sen tekee muita vaarantamatta, mutta peltipoliisit ei sitä ymmärrä?”

Kai sinä ymmärrät, ettet voi samaan aikaan olla sekä sitä mieltä, että liikenteessä pitää noudattaa Tieliikennelakia ja että ylinopeus on OK. Jommankumman suhteen petät itseäsi. Sinun on valittava ajatko mielipiteittesi vai liikennesääntöjen mukaan.

Mitä luulet niiden kuskien päässä liikkuneen, joiden tekojen perusteella tilastot nyt näyttävät suurimman uhrimäärän liikenteessä syntyvän kun tie, valaistus ja keli ovat parhaimmillaan? Ajattelivatkohan he, että nyt ei pieni lisäriski haittaa vaan siitä on jopa hyötyä? Eli kuten sinä juuri sanoit tekeväsi.

Hieman epäilen .. pikemminkin on käymässä niin , että YouTubessa julkaistut filminpätkät ovat siellä laittomasti julkaistu ja niitä pitää sieltä poistaa ja jopa oikeudenkäyntejä on tiedossa. Eräskin 15v koulupoika julkaisi rehtoristaan laulupätkän ja rapsuja on tiedossa. Asiahan on niin - oikeasti - että ihan mitä tahansa ei saa julkaista ja meillä pitää edelleenkin olla yksityisyyden suoja. Mielestäni on voimassa laki, joka kieltää "vakoilun" tai millä nimellä sitä kutsutaankaan, mutta katukuvaa ja muuta sellaista yleistä, jossa ei erikseen ole ketään erityisesti seurattu, voidaan julkaista (esim. sanomalehtikuvat katuvilinästä), mutta muuten toisten yksityisten ihmisten seuraaminen kuvaamalla ilman asianomaisen lupaa on kiellettyä. Jos vaikka juuri minua ilman lupaa kuvataan tarkoituksesta riippumatta ja julkaistaan, niin oikeudessa tavataan. Uskon kuitenkin, että esim. poliisi voi kuvata, kun eivät julkaise sitä. Julkaisemisella ymmärrän tässä asiassa, että otosta ei luovuteta jonkun kolmannen osapuolen haltuun tai tarkasteltavaksi.

Sellaisia tapauksia on, että asianomainen on itse itsestään julkipannut typerän videonpätkän ja joutunut sitten sen perusteella edesvastuuseen. Tuossa on kyse siis asianomaisen omasta typeryydestä.

Tarkkana pitää olla ettei nyt sentään mitä tahansa sallita.

kutvonen: ” Mitäs jos vaikka joka toisella autoilijalla olisi kännyn videokamera asetettuna telineeseensä siten että vastaantulijan tai ohittajan yliopeus tai muu törttöys olis helposti todennettavissa?”

Liian suoraa kansalaisaktivismia minun makuuni, mutta perusidea, kansalaisten osoittama paheksunta lakia halveksuvia kohtaan, on minusta kannatettavaa. Varsinainen valvonta pitää silti jättää virkavallan puuhaksi.

Jotta liikenne muuttuisi paremmaksi, pitää ajoasenteiden muuttua paremmiksi. Tämä ongelma voidaan jakaa osiin.

Lapsiin vaikuttaa kaikki informaatio, etenkin aikuisten esimerkki ja ihan erityisesti läheisten roolimallien esimerkki. Tärkeimpänä tietysti omat vanhemmat. Sekä hyvä että huono esimerkki jättää tässä iässä pysyvän jäljen.

Niihin aikuisiin, jotka vielä pystyvät ottamaan vastaan myös aiemman mielipiteensä vastaista tietoa, voidaan vaikuttaa informaatiolla. Tosin teho on heikompi kuin lapsilla, koska kokemuksen karttuessa ihminen alkaa luottaa itseensä yhä enemmän ja kaikki siihen mennessä opittu alkaa tuntua oikealta. Tästä seuraa se tilastollinen älyttömyys, että kokeneet kuskit tappavat kilometriä kohden paljon enemmän ihmisiä kuin kokemattomat saman ikäiset.

Mutta ehkä jotkut näistä osaavat vetää oikeat johtopäätökset jos huomaavat että heidän ajamistaan kuvataan merkillisen usein.

Sitten ovat ne aikuiset, yleensä kokeneet kuskit, jotka antavat ennemmin repiä suolensa ulos kuin muuttavat mielipiteitään liikenteestä ja etenkin omasta osuudestaan siihen. Heille on jo kehittynyt asenne, jonka mukaan liikenteen ongelmat johtuvat tiestöstä, autoista, liikennesäännöistä, niiden valvonnasta, virkamiehistä, poliitikoista ja muista kuljettajista. Eli ihan kaikesta muusta paitsi heistä itsestään.

Tämä ajattelutapa johtaa tietysti loogisiin umpikujiin, mutta niihinkin löytyy selitys; salaliitot. Joku on sotkenut koko maailman tilastot ja samalla niihin perustuvat tutkimukset niin, että ne on saatu tukemaan salaliittolaisten sairaita teorioita. Ja tämä ei tunnu heistä yhtään epäloogiselta!!!

Sellaiseen vakaumukseen ei paljon kännykkäkameroilla sihtailut auta, he eivät muuta ajokäytöstään kuin pakottamalla eli rangasituksen uhalla. Tämä vaatii tehokkaan valvonnan, joka minusta kuuluu yhteiskunnan, ei kansalaisten järjestettäviin asioihin.

Lasten ja aikuisten väliin jää nuoriso. He ovat juuri jäämässä kotikasvatuksen tavoittamattomiin ja jos sitä ei ole annettu ennen tätä, ei sitä kotoa enää pystytä antamaan ollenkaan. Nuorisoporukassa tyhmyys todella tiivistyy, sankareita ovat ne jotka uskaltavat tehdä kaikkein hölmöimmät tempaukset. Sellaisille vanhemmat tulevat antaneiksi roolimallin paikan jos eivät ota sitä hommaa ajoissa itselleen.

Uskon, että oman hyvän esimerkin näyttäminen liikenteessä on paljon hyödyllisempää kuin kameroilla tähtäily. Kännykkäkameralla osoittelu taitaa lähinnä herättää aggressiivisuutta, ei asennemuutosta. Ne, joilla olisi eniten tarvetta asenteidensa muuttamiselle eivät kerta kaikkiaan tajua kuinka joku voi liittoutua vapaan ihmisen perivihollisten, viranomaisten ja kukkahattutätien kanssa.

Tietysti liikennesääntöjen mukaan ajaminenkin herättää toivottomissa tapauksissa aggressioita, mutta kaikille ei voi olla mieliksi.

[quote title="03.08.2007 klo 12:34 TeeCee kirjoitti"]

Heille on jo kehittynyt asenne, jonka mukaan liikenteen ongelmat johtuvat tiestöstä, autoista, liikennesäännöistä, niiden valvonnasta, virkamiehistä, poliitikoista ja muista kuljettajista. Eli ihan kaikesta muusta paitsi heistä itsestään.

Aika rankkoja ja tarkoitushakuisia nämä sinun yleistyksesi. Luulen, että jokainen järkevä ihminen tajuaa myös oman osuutensa asioihin. Luultavasti tämä on kylläkin nyky-yhteiskunnan muilta alueilta rantautuvien korostuksien ansiosta entistä vaikeampaa monille.

Yksilön vastuu ei silti tarkoita, etteikö luottelossasi kertomissasi tekjöissä olisi myös vikaa ja kehittämistä ja etteikö myös virallisissa instansseissa olisi yhtä rankkaa kehittämistä rajoittavaa asenteellisuutta, kateutta ym. kuin yksilöidenkin keskuudessa.

Minusta nämä asiat kulkevat enemmänkin käsi kädessä: kyse on siitä, tehdäänkö liikenteen kehittämistä verorahoilla uskottavasti, uskottavin resurssein ja näkyvin tuloksin samalla kun vaaditaan yksilöiltä suurempaa vastuuta VAI sysätäänkö kaikki yksilöistäkin riippumattomat tekijät vaan yksilöiden syyksi.

Tämä ajattelutapa johtaa tietysti loogisiin umpikujiin, mutta niihinkin löytyy selitys; salaliitot.

Omista poikkeavien mielipiteiden sysääminen salaliittoteorioiksi johtaa sekin umpikujiin.

Itse en usko mihinkään salaliittoihin. Mutta siihen uskon, että oikeanlaisilla vaikuttimilla, mittareilla ja tulosvaatimuksilla saadaan aikaan niitä oikeanlaisia tuloksia. Jos vaikuttimet tai mittarit on väärät, ovat tuloksetkin sen mukaisia. Tai jos tuloksia ei oikeasti vaadita, ei niitä myöskään tule. Esim. jos alkoholipolitiikan vaikuttimena on verotulot (de facto näin on aiemmin ollut, voi lukea vaikka Alkon historiikista), niin niitä sitten saadaan. Muuten onkin sitten mennyt päin p:tä, mutta sehän ei ollut olennainen vaikutin alunperinkään.

Sellaiseen vakaumukseen ei paljon kännykkäkameroilla sihtailut auta, he eivät muuta ajokäytöstään kuin pakottamalla eli rangasituksen uhalla.

Rajat pitää olla, mutta psykologiassa on käsittääkseni vallalla käsitys, jonka mukaan motivoitunut ihminen on tehokkaammin toimiva kuin pakotettu.

Liikenteessäkin tämä toimii, sen todistaa vaikkapa Ruotsin autokannan muutokset. Verohelpotuksilla on saatu ihmiset ajamaan taloudellisemmilla ja ympäristöystävällisemmillä autoilla ennätystahtia. Vertaa tuloksia Suomen verorangaistus-linjaan...

Tämä vaatii tehokkaan valvonnan, joka minusta kuuluu yhteiskunnan, ei kansalaisten järjestettäviin asioihin.

Valvonnan pitää kuitenkin olla sellaista, joka nauttii kansalaisten luottamusta ja hyväksyntää. Muuten se ei toimi, vaan kääntyy itseään vastaan.

AkiK: ” Luulen, että jokainen järkevä ihminen tajuaa myös oman osuutensa asioihin.”

Miten määritellään ”järkevä”? Onko se ihminen jonka ajatustyön lopputulokset ovat järkeviä vai ihminen, jolla on järkevään ajatteluun riittävät henkiset resurssit? Näillä asioilla on vissi ero.

Minä en esimerkiksi pidä järkevänä ajatustyön tuloksena päätelmää, että koska liikennetutkimukset ja tilastot jostain tietystä asiasta tulevat eri tulokseen kuin ajattelija itse, kokonaisen tieteenalan on oltava väärässä. Järkevää ei myöskään minusta ole se, että saman tieteenalan tai jopa hänen nimenomaan humpuukiksi julistamiensa yksittäisten tutkimusten tulokset ovat hänen mielestään paikkansapitäviä niiltä osin kuin ne puoltavat tämän ihmisen kantaa.

Tätä ajan takaa noista asenteista puhuessani; nämä ihmiset voivat olla järkeviä sikäli, että heidän aivojensa suorituskyvyssä ei ole vikaa, silti he asenteensa ohjaamina tulevat järjettömiin johtopäätöksiin.

AkiK: ” Yksilön vastuu ei silti tarkoita, etteikö luottelossasi kertomissasi tekjöissä olisi myös vikaa ja kehittämistä ja etteikö myös virallisissa instansseissa olisi yhtä rankkaa kehittämistä rajoittavaa asenteellisuutta, kateutta ym. kuin yksilöidenkin keskuudessa.”

Aivan, yksilön vastuu LIIKENTEESSÄ ei minunkaan mielestäni tarkoita etteikö virallisissa instansseissa olisi korjattavaa, nehän ovat kaksi aivan eri asiaa. Toisen kuljettajan, jalankulkijan, jonkun virkamiehen tai poliitikkojen virhe tai vastuuttomuus ei vähennä vastuullisen kuljettajan vastuuta. Päin vastoin, se lisää sitä entisestään.

Ehkä näiden asioiden erossapito onnistuisi paremmin jos tänne perustettaisiin Liikenne-palstan lisäksi myös Liikennepolitiikka-palsta, jossa politiikasta kiinnostuneet voisivat haukkua päättäjiä. Nyt kun molempia asioita käsitellään sekaisin tulee ikävän usein vastaan kommentteja tyyliin ”Alan noudattamaan liikennesääntöjä heti kun rattijuopot ja jalankulkijat on saatu ensin kuriin”.

AkiK: ” Minusta nämä asiat kulkevat enemmänkin käsi kädessä: kyse on siitä, tehdäänkö liikenteen kehittämistä verorahoilla uskottavasti, uskottavin resurssein ja näkyvin tuloksin samalla kun vaaditaan yksilöiltä suurempaa vastuuta VAI sysätäänkö kaikki yksilöistäkin riippumattomat tekijät vaan yksilöiden syyksi.”

Ihmiset tulevat aina olemaan päättäjien kanssa eri mieltä kaikista asioista. Eikä yksilöiltä vaatuuta ole mihinkään lisätty, heitä vaan potuttaa sitä enemmän mitä selkeämmin he vastuunsa määrän tajuavat. Nunchakukin puuskahti kerran, että ”Kohta ne kai keksii vaatia että rekisrterikilven on oltava puhdas”.

Autoilija ottaa liikenteeseen lähtiessään ison vastuun, johon kuuluu vastuuta myös muiden tekemistä erehdyksistä ja huonosta tuuristakin. Esimiesasemassa oleva tietää, että hän vastaa monesta sellaisesta asiasta, joihin ei välittömästi voi vaikuttaa. Juuri tällä hetkellä joku alasista saattaa ottaa riskin jonka seurauksista esimies vastaa. Tämä ei välttämättä tarkoita, että syy olisi esimiehen, mutta koska hänellä on vastuu, hänen tulee todennäköisemmin tehtyä kaikkensa vahingon välttämiseksi. Sama pätee liikenteessä.

Työelämässä tällaisten asioiden tiedostaminen on itsestäänselvä osa ammattitaitoa, mutta jostain syystä kuskeja ei nolota palstalla kertoa miten heille maittaa ajaminen mutta ei kuskin vastuun kantaminen. Liikenteessä ei saa toista ilman toista sen enempää kuin töissä ei voi kertoa työnantajalle, että motivaationi riittää kyllä palkan vastaanottamiseen mutta työn mukana tuleva vastuu latistaa työmotivaationi.

AkiK: ” Omista poikkeavien mielipiteiden sysääminen salaliittoteorioiksi johtaa sekin umpikujiin.”

Niinhän se johtaa, jos ei pysty perustelemaan sysäämisiään. Pelkkä väite että joku on salaliittoteoria on tavallaan vain toinen salaliittoteoria jolla ei ole mitään arvoa. Salaliittoteorian todistearvo perustuu siihen, että jonkin asian on oltava totta koska kukaan ei tunne sitä. Salaliittojakin on oikeasti olemassa, mutta sellainen paljastuu sitä kautta että se tosiaan paljastuu, ei sitä kautta että tiedossa olevat selitykset eivät miellytä.

AkiK: ” Rajat pitää olla, mutta psykologiassa on käsittääkseni vallalla käsitys, jonka mukaan motivoitunut ihminen on tehokkaammin toimiva kuin pakotettu.”

Juuri noin minunkin ymmärtääkseni psykologit ovat sanoneet. He sanovat myös, että motivaatio ei ole sitä, että saa tehdä mitä haluaa vaan että haluaa sitä mitä saa tehdä. Moni autoilija sanoo menettävänsä motivaationsa kun asiat tehdäänkin eri tavalla kuin hän haluaa mutta tämän määritelmän mukaan kyse ei olisikaan motivaatiosta vaan ennemminkin samasta ilmiöstä mikä tapahtuu kun äiti yrittää ohittaa marketissa karkkihyllyä pikkulapsen kanssa.

Itsestään vastuun ottava ihminen harjoittaa ns. itsensä johtamista. Hän asettaa itselleen tavoitteita ja hankkii resurssit niiden saavuttamiseksi. Tärkein näistä resursseista on motivaatio. Ei saa jäädä odottamaan että joku muu tulisi ja motivoisi, pitää motivoitua. Itsensä johtaminen vaatii ensiksi sen oivalluksen, että se on mahdollista. Ihminen todella voi opetella vaikuttamaan ajatteluunsa ja tunteisiinsa. Liikenteessä tämä tarkoittaa, että kuski tajuaa että hän ei ole liikenteessä lakien ja muun mielivallan väärin kohtelema uhri, jonka pitäisi saada motivaatio tehdä parhaansa jostain ylhäältä annettuna.

Rangaistukset tai niillä uhkaaminen ovat minunkin mielestäni huonoin motivointikeino, mutta valitettavasti monen tapauksessa ainoa joka menee edes jotenkin perille. Se ei onneksi heikennä heidän motivaatiotaan koska eihän heillä ollut sitä ennestäänkään. Jos olisi, he eivät tekisi asioita joista saa rangaistuksia.

AkiK: ” Liikenteessäkin tämä toimii, sen todistaa vaikkapa Ruotsin autokannan muutokset. Verohelpotuksilla on saatu ihmiset ajamaan taloudellisemmilla ja ympäristöystävällisemmillä autoilla ennätystahtia. Vertaa tuloksia Suomen verorangaistus-linjaan...”

Yllä sanomani ei tarkoita etteikö valtion pitäisi osallistua enemmän kuljettajan motivoimiseen ja etteikö Suomella olisi paljon opittavaa tällä saralla. Kai olet jo kirjoittanut asiasta kansanedustajallesi?


AkiK: ” Valvonnan pitää kuitenkin olla sellaista, joka nauttii kansalaisten luottamusta ja hyväksyntää. Muuten se ei toimi, vaan kääntyy itseään vastaan.”

Millainen valvonta sinulla oli mielessäsi tuota kirjoittaessasi? Ehkä löydämme aiheesta tutkittua tietoa.