Täällä palstoilla olen ennenkin sanonut, että tässä maassa on tärkeämpiäkin rahareikiä kuin teiden ja ratojen kunnostus. Siltikin näillä palstoilla kaikuu eräänä tärkeimpänä asiana tieverkoston kunnostus ja saattaminen sellaiseen kuntoon, joka vastaisi nykyisten autojen kuntoa, varustelua ja nopeuksia ... ja lähinnä siis nopeuksia, joka ilmeisesti aiheuttaa ihan eniten närää. Porukka haluaisi ajaa kovempaa ja purnaa alhaisia nopeusrajoituksia vastaan ja lisääntyviä telkänpönttöjä sekä ylimalkaan nopeusvalvontaa vastaan siksi, että sillä ei koeta parannettavan liikenneturvallisuutta vaan pikemminkin valtiontalouta.
HS otsikoi
"Hallitus lykkää keskeisiä tie- ja ratahankkeita kustannuspaineissa"
Tässä asiasta tarkemmin
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hallitus+lykk%C3%A4%C3%A4+monia+keskeisi%C3%A4tie-+ja+ratahankkeita+kustannuspaineissa/1135229932695
Tiet ja radat on tietenkin pidettävä kunnossa, mutta liikaa laitetaan rahaa teiden parantamiseen nollavision ja nopeuksien nostamisen nimissä.
Tehdään entistä leveämpiä teitä, joille asennetaan keskikaiteita. Näin estetään muutama ohituskolari vuodessa. Rakennetaan lisää moottoriteitä, vaikka talouden rattaille riittää hitaampi 80km/h tiekin.
Ratkaisuja on tietenkin tehtävä siellä missä, missä on ruuhkaisia tai erityisen vaarallisia osuuksia. Parannukset vain tuntuvat monesti ampuvan hieman yli. Moottoriteitä rakennetaan sinne, minne riittäisi keskikaiteellinen ja hyväliittymäinen 100km/h tie. Keskikaiteita ja tienlevennyksiä tehdään sinne, missä ei ede ole ruuhkia.
Keskustan tultua valtaan on maakunnissa tapahtunut ihmeitä. Ja pääkaupunkiseudulla suuret hankkeet ovat pysähdyksissä. Ei tule kehärataa, ei tule raidejokeria, metro tulee ehkä joskus, ... ja sekin kaupunkien budjetista.
Räkätin: "Täällä palstoilla olen ennenkin sanonut, että tässä maassa on tärkeämpiäkin rahareikiä kuin teiden ja ratojen kunnostus."
Tokihan sitä on tärkeämpiäkin kohteita, mutta ei se tarkoita sitä, että vähemmän tärkeitä ei tarvitsisi huomioida. Pitäisikö autojen teknisen kunnon valvonta lopettaa, koska rattijuopot ovat suurempi ongelma kuin autojen tekniset puutteet?
Räkätin: "Siltikin näillä palstoilla kaikuu eräänä tärkeimpänä asiana tieverkoston kunnostus ja saattaminen sellaiseen kuntoon, joka vastaisi nykyisten autojen kuntoa, varustelua ja nopeuksia ... ja lähinnä siis nopeuksia, joka ilmeisesti aiheuttaa ihan eniten närää."
Nuo perusteet eivät ole ihan niitä, millä päätöksiä tiehankkeista tehdään. On täysin kiistaton tosiasia, että toimivat liikenneyhteydet ovat talouden perusta ja edellytys kehitykselle. Ilman niitä tehokkuus yhteiskunnasta heikkenee ja sen myötä loputkin rahat tienpidosta. Olemassa oleva infra on vain sellaista, ettei siihen kiinnitä huomiota, joten sen merkityskin tuntuu vähäiseltä. Mutta odota vain, mikä huuto alkaa, jos järjestelmissä esiintyy häiriöitä. Koko yhteiskunta halvaantuu.
Liikenne kasvaa pari prosenttia vuodessa. Muutamassa vuodessa tuo tekee paljon. Tämän ymmärtää ne, jotka osaavat laskea korkoa korolle. Ei paljon naurata, kun tiet jäävät alamittaisiksi. Vai vieläkö joku haluaisi ajaa Helsingistä Lohjalle vanhaa tietä?
HS: "Ministeriöiden omien budjettiesitysten mukaan ympäristöjärjestöjen tukia oltiin leikkaamassa 413 000 eurolla. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) kertoi, että perjantaina sovittiin leikkauksen pienentämisestä noin 100 000 euroon."
On se politiikka kummallista. Ensin valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että polttoaineiden veron korotuksen takana ei ole ympäristöjutut vaan rahankeruu. Myöhemmin ministeri vahvisti tämän. Sitten kun lopullinen päätös veroista tehdään, Katainen vihreiden säestyksellä julistavat, kuinka hieno päätös tehtiin ympäristön kannalta. Lähes samaan hengenvetoon sitten leikataan ympäristörahoja 100 000 euroa.
K-10: "Tiet ja radat on tietenkin pidettävä kunnossa, mutta liikaa laitetaan rahaa teiden parantamiseen nollavision ja nopeuksien nostamisen nimissä."
Johan nyt on maailman kirjat sekaisin. Jo toinen, joka sanoo, että tienpitoon käytetään liikaa rahaa. Vai tarkoititko ihan kirjaimellisesti sitä, että nollavision ja nopeuksien nostamisen nimissä liikaa rahaa, mutta muuten tienpidon rahoitus on liian pieni tai sopiva?
Minusta nopeuksien noston nimissä ei rahaa juurikaan käytetä. Yleensä perusparannusten yhteydessä rajoitukset laskevat. Ruuhka-aikoina nopeudet ehkä nousee, jos tien kapasitettia parannetaan. Mutta eikö se ole hyvä tarkoitus?
"Tehdään entistä leveämpiä teitä, joille asennetaan keskikaiteita. Näin estetään muutama ohituskolari vuodessa."
Kohtaamisonnettomuudet on yksi pahimmista ongelmista, joten eikö tienrakentamisessa ole oikein huomioida se?
"Rakennetaan lisää moottoriteitä, vaikka talouden rattaille riittää hitaampi 80km/h tiekin."
Moottoritiet sekä parantavat turvallisuutta että välityskykyä. Mistä olet saanut päähäsi, että 80 km/h riittää talouden rattaille?
"Ratkaisuja on tietenkin tehtävä siellä missä, missä on ruuhkaisia tai erityisen vaarallisia osuuksia. Parannukset vain tuntuvat monesti ampuvan hieman yli. Moottoriteitä rakennetaan sinne, minne riittäisi keskikaiteellinen ja hyväliittymäinen 100km/h tie. Keskikaiteita ja tienlevennyksiä tehdään sinne, missä ei ede ole ruuhkia."
Mihin rakennetaan turhaan moottoritie? Lohja-Muurla?
Kyllähän poliitikot vaikuttavat hankkeiden toteutusjärjestykseen, mutta harvoin listalle enää nykyään pääsee huonosti perusteltuja hankkeita. Oletko muuten ajatellut, että kun itse liikkuu tietyillä tieosuuksilla vain tiettyinä aikoina, ei näe koko totuutta? Itse menen töihin seitsemäksi. Joskus tulee poikkeuksia, jolloin ajaakin samaa reittiä tunti-pari myöhemmin. On ollut melkoinen yllätys, millaisia ruuhkia rauhallisiksi luulemillani teillä on silloin ollut.
"Keskustan tultua valtaan on maakunnissa tapahtunut ihmeitä. Ja pääkaupunkiseudulla suuret hankkeet ovat pysähdyksissä. Ei tule kehärataa, ei tule raidejokeria, metro tulee ehkä joskus, ... ja sekin kaupunkien budjetista."
Tiedä sitten, mikä vaikutus Keskustalla on ollut. Päätös noista hankkeista on tehty edellisellä hallituskaudella. Olihan siellä demarit mukana. Nyt on paljastunut, että valmistelu on ollut ala-arvoista. Tiehallinnon johtajakin jonkin lehden haastattelussa (en muista minkä) hiljattain myönsi, että Tieliikelaitoksen irtaantumisen yhteydessä hävisi Tiehallinnosta kustannuslaskentataito. Nyt ollaan konsulttien varassa, joiden tehtävänä ei ole ennustaa seuraavien vuosien kustannustason muutoksia. Lisäksi esim. Kehä I:n parantamisessa vaatimustasoa on nostettu huomattavasti budjetin laatimisen jälkeen, urakoitsijoille on jätetty vaikeasti hinnoiteltavia riskejä ja budjettikin on laadittu vuoden 2002 indeksin mukaan. Nyt sitten ihmetellään, ettei rahat riitä ja syytellään syyttömiä osapuolia.
Viimeisin tieto taitaa olla, että Kehä I lähtee liikkeelle, muiden kohtalo on huonompi.
Minusta tiet on pääosin hyvässä kunnossa jos ajelee rajoitusten mukaan!
Radoista ei paljon kokemusta kun harvoin tulee junaa käytettyä, mutta aina perille päässyt.
Olisiko suurin syy nuo nykyautojen "ala-arvoiset" renkaat teiden moittimiseen, siis vanteen ympärillä vain ohut kumirengas ilman kunnon joustavaa ilmatilaa?
Mitä sitten ovat ne lukemattomat viime vuosikymmenien aikana rakennetut moottoritiet? Niitä nousee reiteille, joilla ei eurooppalaisen mittapuun mukaan olisi mitään tarvetta moottoritielle. Ja pahimmillaan rinnalle jää lähes täysin käyttämättömäksi toinen tie. Kunnossapitokustannukset vain kasvavat ja infrastruktuuri hajautuu.
"Kohtaamisonnettomuudet on yksi pahimmista ongelmista, joten eikö tienrakentamisessa ole oikein huomioida se?"
Se on vähän niin ja näin. Kustannuksia tulee valtavasti, kun tietä joudutaan leventämään. Eivätkä kaikki keskikaiteet edes estä vastaantulevan kaistalle ajautumista. Ne vain estävät vastaantulijan kaistalle ajamisen.
"Moottoritiet sekä parantavat turvallisuutta että välityskykyä. Mistä olet saanut päähäsi, että 80 km/h riittää talouden rattaille?"
Viimeksi kun tarkistin, talouden rattaita pyörittävillä ajoneuvoilla saa ajaa vain 80km/h.
"Mihin rakennetaan turhaan moottoritie? Lohja-Muurla?"
Turku-Lohja moottoritie on eräs täysin turhista moottoriteistä. Salon ja Turun välillä ehkä oli perusteita nopeammalle ja vetävämmälle yhteydelle, mutta loppuosalle olisi riittänyt vanhan tien levennys ja liittymäratkaisujen kehittäminen. Siksihän tuo tie on ruuhkainen (pari kertaa viikossa kesäisin) ja ajastaan jälkeen jäänyt, kun sitä ei ole ollenkaan kehitetty, jotta olisi perusteita moottoritielle.
[quote title="02.09.2007 klo 03:20 K-10 kirjoitti"]
"Mitä sitten ovat ne lukemattomat viime vuosikymmenien aikana rakennetut moottoritiet? Niitä nousee reiteille, joilla ei eurooppalaisen mittapuun mukaan olisi mitään tarvetta moottoritielle. Ja pahimmillaan rinnalle jää lähes täysin käyttämättömäksi toinen tie. Kunnossapitokustannukset vain kasvavat ja infrastruktuuri hajautuu."
Lukemattomat taitaa tarkoittaa tässä yhteydessä kahden käden sormilla laskettavaa määrää moottoriteitä.
Tottakai kunnossapitokustannukset kasvaa. Mutta mikä on tien tuotto yhteiskunnalle?
"Kustannuksia tulee valtavasti, kun tietä joudutaan leventämään. Eivätkä kaikki keskikaiteet edes estä vastaantulevan kaistalle ajautumista. Ne vain estävät vastaantulijan kaistalle ajamisen."
Olettettavasti ne kuitenkin vähentävät kohtaamisonnettomuuksia merkittävästi.
"Turku-Lohja moottoritie on eräs täysin turhista moottoriteistä. Salon ja Turun välillä ehkä oli perusteita nopeammalle ja vetävämmälle yhteydelle, mutta loppuosalle olisi riittänyt vanhan tien levennys ja liittymäratkaisujen kehittäminen. Siksihän tuo tie on ruuhkainen (pari kertaa viikossa kesäisin) ja ajastaan jälkeen jäänyt, kun sitä ei ole ollenkaan kehitetty, jotta olisi perusteita moottoritielle."
Miten sitä olisi pitänyt kehittää, jos ongelmana on se, että "kustannuksia tulee valtavasti, kun tietä joudutaan leventämään"? Välin perusparantaminen riittävälle tasolle olisi vaatinut käytännössä tien uudestaan rakentamisen, koska edes tien geometria ei ole hyvä. Kaksikaistaisena välityskyky ja palvelutaso eivät kuitenkaan olisi liikennemäärien edellyttämällä tasolla. Jos ajaisit tietä säännöllisesti, huomaisit, ettei ongelmat rajoitu kesäaikaan.
Lohja-Muurla väliä on muuten kehitetty muun hienosäädön ohella rakentamalla ohituskaistoja, parantamalla liittymiä ja ottamalla käyttöön muuttuvat rajoitukset ja infosysteemi. Kaksi viimeksimainittua järjestelmää on vähentänyt talviajan liikennekuolemia n. 15%.
"Viimeksi kun tarkistin, talouden rattaita pyörittävillä ajoneuvoilla saa ajaa vain 80km/h."
Onko raskas liikenne ainoa talouden rattaita pyörittävä tekijä?
Oletko muuten huomannut, että tavallisilla teillä vähitellen rajoituksia hilataan alaspäin liikennemäärien kasvaessa? Kuinka pitkälle tätä kehitystä on syytä jatkaa?
Sähläystä...
Täytyy kyllä kommentoida, että sinulla, Herbert, on erittäin hyvää ja oikeanlaista argumentointia näissä keskusteluissa. Asioista on helppoa olla samaa mieltä
Mitä tulee K-10:n esittämiin väitteisiin Lohja-Muurla moottoritien tarpeettomuudesta jne niin suosittelisin itse ottamaan hieman asiasta selvää. Turku-Helsinki -väliä ajavat tietävät kyllä kuinka huonosti asiat valtakunnan "ykköstiellä" ovat. Jotenkin paistaa K-10:n viesteissä läpi pääkaupunkikeskeisyys, ihan kuin kaikkeen muuhun panostaminen olisi turhaa. Oletko koskaan käynyt kehä III:n ulkopuolella?
Kiitos vain. Helpotetaan sitä asioiden selvittämistä muutamalla linkillä.
Ensimmäisessä on selostettu tiehankkeen kannattavuuslaskennan perusteita. Toisessa kerrotaan, että Lohja-Muurla välisen yhteyden H/K-luku on 1,7.
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=75&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=814&_pageid=71&linkki=1337&julkaisu=672&kieli=fi
http://www.parlement.fi/faktatmp/utatmp/vavm_10_2004.htm
"Kyseessä on 50 kilometrin moottoritieosuus, joka on viimeinen puuttuva osuus Helsinki-Turku-moottoritieyhteydestä, kun rakenteilla oleva osuus Lohja-Lohjanharju valmistuu vuonna 2005. E18-tieyhteys on osa Pohjolan kolmion liikennekäytävää ja kansainvälisesti keskeinen tieyhteys, jonka kehittämiseen Suomi on sitoutunut. Kyseessä on myös kansallisella tasolla merkittävä yhteys lounaisesta Suomesta pääkaupunkiseudulle ja tärkeisiin ulkomaankaupan terminaaleihin. Tiehankkeen toteutus parantaa mm. liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,7."
Katsotaanpa tiehallinnon tilanneseurannasta viimeisen viikon ajalta:
Hiidenvesi Helsinkiin:
http://alk.tiehallinto.fi/alk/liikenne/lista1052_7vrk.html
Liikennettä on ollut enimmillään vain kohtalaisesti. Yleensä aamulla ja iltapäivällä, viikonloppuisin myös päivällä, sunnuntaisin myös illalla. Liikenne on ollut sujuvaa.
Hiidenvesi Turkuun:
http://alk.tiehallinto.fi/alk/liikenne/lista1051_7vrk.html
Liikennettä ollut ruuhkaksi asti perjantai iltapäivällä kahden tunnin ajan. Kohtalaista liikennettä on yleensä vain iltapäivisin.
Juuri tämä K10:n esittämä "ettei rakennettaisi turhaan" logiikka on johtanut kustannusten moninkertaistumiseen. Pitää toki analysoida tarpeita nykyisillä liikennemäärillä, mutta ei saa unohtaa katsomista tulevaisuuteen. Henkilöautoilun ja rekkarallin loppua on povattu jo iät ja ajat, ja aina se vaan on lisääntynyt.
Ensin tehdään tie. 5 vuoden päästä huomataan, ettei se riitäkään. Sitten sitä levennetään. Ei riittänyt sekään, risteykset on tukossa. Sitten korjataan muutama risteys. Ei sekään, liikenne lisääntyy vaan. Sitten levennetään uudelleen. jne.
Jos olisi kerralla tehty kunnolla keskeiset väylät, olisi säästetty ihmishenkien lisäksi miljardeja. Voisi olettaa, että keskeisiä ovat jatkossakin isojen asutuskeskittymien väliset tiet ja rautatiet + ulkomaankaupan kannalta tärkeät reitit. Vai uskotteko siihen, että esim. Turku tai Tampere tai naapurimaan St. Petersburg alkavat kutistua ja Äkäslompolo kasvaa merkittäväksi keskittymäksi?
Hiidenvesi Helsinkiin:
http://alk.tiehallinto.fi/alk/liikenne/lista1052_7vrk.html
Liikennettä ollut ruuhkaksi asti perjantai iltapäivällä kahden tunnin ajan. Kohtalaista liikennettä on yleensä vain iltapäivisin.
Katsotaan vertailun vuoksi myös vt3 tilanne Riihimäeltä:
http://alk.tiehallinto.fi/alk/frames/liikenne-frame.html
(en näköjään saa linkkiä menemään perille asti, mutta varmaan kaikki löytävät vastavan 7vrk taulukon)
Sujuvaa on liikenne sielläkin, mutta sehän onkin moottoritie. Liikennemäärät vain ovat vähän suurempia. Mutta huomionarvoista on se, että Hiidenvedellä keskinopeudet liikkuvat 80 km/h molemmin puolin, Riihimäellä 110 km/h molemmin puolin. Eroa on 30 km/h, mikä ei voi olla vähäinen juttu. Ehkä tuollainen asia parantuneen turvallisuuden lisäksi vaikuttaa hyöty-kustannussuhteeseen, mikä ratkaisevasti vaikuttaa investoinneista päätettäessä.
Aivan.
Vt1 liikennettä kerran viikossa 1300 autoa tunnissa (varmaan maksimi jonka vetää ruuhkaisenakin). Suurimman osan viikosta ollaan reilusti tämän alle, yleinen päivähuippu n. 600 auton tietämillä.
Vt3 päivähuiput ovat yleensä yli 1300 autoa. Eli moottoritien kaksinkertaiset kaistat todellakin ovat perusteltuja tässä tapauksessa. Ja kyseessä on vieläpä valtakunnallinen yhteys pohjoiseen, eikä lounaissuomen paikallistie.
Turussakin muuten on vilkkaat satamat, ei Turun talousalueelta niin hirveästi ole tavaraliikennettä Helsingin satamiin. Moottoritien myötä enemmänkin ehkä Turku nousee Hangon ja Helsingin kilpailijaksi. Turun ja Salon välinen raskasliikenne käyttää muuten enimmäkseen vanhaa tietä, eli Salon sivuuttava Helsinkiin suuntautuva moottoritie ei siltäkään osin ole ollut menestys.
[quote title="04.09.2007 klo 14:42 K-10 kirjoitti"]
"Vt1 liikennettä kerran viikossa 1300 autoa tunnissa (varmaan maksimi jonka vetää ruuhkaisenakin)."
Jos se on maksimi jonka tie vetää, kuinka siellä voisikaan olla enempää liikennettä?
"Suurimman osan viikosta ollaan reilusti tämän alle, yleinen päivähuippu n. 600 auton tietämillä."
Siitä huolimatta moottoritien rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa. Mikä on syy jättää tie rakentamatta?
"Vt3 päivähuiput ovat yleensä yli 1300 autoa. Eli moottoritien kaksinkertaiset kaistat todellakin ovat perusteltuja tässä tapauksessa."
Sitä tuskin kukaan kiistää.
"Ja kyseessä on vieläpä valtakunnallinen yhteys pohjoiseen, eikä lounaissuomen paikallistie."
Enpä kutsuisi lounaissuomalaikseksi paikallistieksi väylää, joka on "osa Pohjolan kolmion liikennekäytävää ja kansainvälisesti keskeinen tieyhteys". Mutta ehkä se on makuasia, turha siitä on kinata. Onhan Stor-Stockholm noin 100000 suomalaisella asukkaallaan yksi Suomen suurimmista kaupungeista, joten ehkä E-18 todellakin on "lounaissuomen paikallistie". Ja olihan Tukholman seutu kartoissakin vielä pari sataa vuotta sitten samaa valtiota Turun kanssa, kunnes itäsuomalaiset hermostuivat.
"Turussakin muuten on vilkkaat satamat, ei Turun talousalueelta niin hirveästi ole tavaraliikennettä Helsingin satamiin."
Ei ehkä ole tavaraliikennettä Helsingin satamiin, mutta johonkin muualle on. Pakko olla, jos kerran Turun satamat ovat vilkkaita. Ei turkulaiset sitä tavaramäärää tarvitse, koska "Kyseessä on myös kansallisella tasolla merkittävä yhteys lounaisesta Suomesta pääkaupunkiseudulle ja tärkeisiin ulkomaankaupan terminaaleihin."
"Moottoritien myötä enemmänkin ehkä Turku nousee Hangon ja Helsingin kilpailijaksi."
Onko siinä jotain pahaa? Eikö kilpailu edistä talouden toimintaa?
"Turun ja Salon välinen raskasliikenne käyttää muuten enimmäkseen vanhaa tietä, eli Salon sivuuttava Helsinkiin suuntautuva moottoritie ei siltäkään osin ole ollut menestys."
Enpä olisi tuosta niin varma. Tiehallinnon mukaan moottoritiellä on raskasta liikennettä 1200-2000 ajon/vrk, vanhalla tiellä 150-600.
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=5196&_pageid=71&linkki=993&julkaisu=506&kieli=fi&julkaisu=506&julkaisu=3209
Ota oikeasta reunasta alhaalta Turku 2006.
Linkkisi mukaan Salosta lähtee vuorokaudessa 400 raskasta ajoneuvoa länteen käyttäen vanhaa tietä.
Moottoritietä länteen käyttää 350-290=60 tai 1400-1330=70.
Noista kun vielä vähennetään expressbussit pois, lukema on enää n. 40 raskasta ajoneuvoa. Eli kuten sanoin, valtaosa raskaasta liikenteestä Turun suuntaan ohjautuu vanhalle tielle.
Ohikulkuliikenne tietenkin hyödyntää moottoritietä.
Liikennemäärät Turun ja Helsingin välillä
Turku
Kaarina 18200+12700=30700
Piikkö 18700+4800=23500
Paimio 13300+2200=15500
Halikko 12600+5200=17800
Salo
Muurla 8300+3400=11700
Suomusjärvi 10800
Suomusjärvi - Myllylampi väli ~ 12000
Lohja - Helsinki yli 20000
Liikennemäärien perusteella ei olisi mitään syytä rakentaa moottoritietä Salosta Helsinkiin. Niin Helsinkikeskeisen ei Suomen tarvitse olla, että joka suuntaan on ainakin 200km moottoritietä. Missä päin maailmaa rakennetaan moottoriteitä 12000 vuorokausiliikenteelle?
Noh, ehkä moottoritien valmistuttua on odotettavissa liikennemäärän kasvu, ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajeneminen = lisää helsinkikeskeistä liikennettä.
K-10: "Moottoritietä länteen käyttää 350-290=60 tai 1400-1330=70."
Mistä tuollaiset luvut sait? Eikö tiehallinnon mukaan moottoritietä kulje raskasta liikennettä n. 1400 ajoneuvoa/vrk?
"Liikennemäärien perusteella ei olisi mitään syytä rakentaa moottoritietä Salosta Helsinkiin. Niin Helsinkikeskeisen ei Suomen tarvitse olla, että joka suuntaan on ainakin 200km moottoritietä."
Onko kannattavuuslaskelmissa tehty virhe, kun moottoritie on osoittautunut kannattavaksi hankkeeksi?
"Noh, ehkä moottoritien valmistuttua on odotettavissa liikennemäärän kasvu, ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajeneminen = lisää helsinkikeskeistä liikennettä."
Jos moottoritie laajentaa työssäkäyntialuetta, tarkoittaa se kai sitä, että jotain hyötyä tiestä on. Jos vanha tie riittäisi, kulkisivat he kai sitä vanhaa tietä samalla tavalla kuin uuttakin.
Kirjoitit aiemmin, että "Keskustan tultua valtaan on maakunnissa tapahtunut ihmeitä. Ja pääkaupunkiseudulla suuret hankkeet ovat pysähdyksissä. Ei tule kehärataa, ei tule raidejokeria, metro tulee ehkä joskus, ... ja sekin kaupunkien budjetista."
Silti valitat moottoritien lisäävän helsinkikeskeisyyttä. Eikä pääkaupunkiseudun hankkeet nimenomaan paranna pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ja siten lisää helsinkikeskeisyyttä?