«123»
Kuinkahan kovaksi meno teillämme voi ja saa mennä, ennekuin siihen puututaan. Ikäviä uutisia saadaan harva se päivä lukea.
Tiet joilla ei ole nopeusvalvontaa ovat käyneet "pikataipaleiksi". Nopeudet ovat todella kovia, nopeusrajoitukset ovat käyneet turhiksi.
Tietyt automerkit tulevat kyllä havaituiksi.
Se nyt vain ei ole niin, että "itsehän vastaan menostani ja sakoista". Teillä on muitakin kulkijoita, jopa kävellen ja pyöräillen.
---
Itse asiassa tilanne on nyt hyvin lähellä 1970-lukua.
Erona se, että silloin ei ollut rajoitusta.
Halutaanko jatkaa näin ja tehdä se sallituksi?
Vai valjastetaanko vauhtisampo tuottamaan?
Sampoa taas kaivataan.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Saman huomannut. Eilen illalla ajoin Poriin kun liikenne hyvin vähäistä, niin ne autot mitä tiellä näkyi kaahasi kuin viimeistäpäivää.
Hyvin edustettuna oli se perinteinen kaaharimerkki Volvo. Niitä tuli useampikin ohi sulkuviivalla ylämäissä ilman mitään järkeä, kuten Volvot yleensä ohittaa. Paras ajoi sen mitä auto kulki, noin 250 kmh. Näkyi valot taustapeilissä ja parissa sekunnissa oli auto jo rinnalla, musta S60 T5 Tummennetuilla laseilla.
Sitten oli Mazda 6. Saavutin hitaasti autoa, joka ajoi rajoitusten mukaan, mutta kun lähestyin Mazdaa niin kuski katsoi, että "v***ttu ei bemaristi minusta menee ohi" ja löi kaasun pohjaan. Arviolta noin kahtasataa kaahasi horisonttiin ja Mazdaa en loppumatkan aikana nähnyt.
Se ihmetyttää miten lyhyessä ajassa on tapahtunut selvä muutos.
Yhteiskunnallisilla tekijöillä pitää olla oma vaikutuksensa. Pahoinvointia.
Kulkijat,jotka eivät välitä nopeusrajoituksista ovat osaltaan syypäitä. Vaikutus muiden nopeuteen on ilmeinen.
Ovatko "ne tietyt merkit" kypsymättömien käytössä.
Leimaavat samalla kunnolliset "merkkimatkaajat".
Näkymättömäksi surkastunut viranomaistoiminta on ikävä asia. Tien päällä kulkeva poliisi on harvinaisuus.
Tympeäksi on käynyt matkan teko kotimaan teillä.
Niillä seuduilla, missä liikun, en ole huomannut edellä kuvattua "kovaksi käymistä".
Tuohon kun vielä lisää, että jos on moottoripyörällä matkassa, niin on arvoasteikossa variksesta seuraava - alaspäin.
Päälle ja eteen ollaan ajamassa paikassa kuin paikassa.
Panssarivaunukaupoille seuraavaksi.
Lehtiuutisten mukaan meno kyllä välillä käy kovaksi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288599202632.html
Harmillista, jos ihmisiä loukkaantuu tai kuolee tällaisissa turhissa raivoralleissa. Tapahtuma on tyypillinen esimerkki ylinopeuden hyödystä. Lehti ei olisi saanut tätäkään otsikkoa ja sen tuomaa hetkellistä levikin lisäystä, jos autojen kulkeminen ylinopeudella olisi teknisellä rajoittimella estetty.
Jos ajattelutapa olisi toinen, poliisin autoissa olisi "kill switch", jolla pakenevan auton moottorin saisi sammumaan. Mitään takaa-ajoa ei tarvittaisi. Nykyinen tilanne on ilmeisesti kuitenkin poliisille tyydyttävä, koska poliisi saa takaa-ajojen muodossa nautiskella GTA 5 -meiningistä yleisillä maantiellä, ja vaikka veri kuinka roiskuisi, vastuu seurauksista on toisella osapuolella.
Enpä kyllä ole itsekään moista havainnut. Yksittäisiä sekopäitä liikenteessä on tietenkin aina ollut, mutta ei mielestäni sen enempää kuin ennenkään. Eivätkä mitkään tilastotkaan mielestäni väitettä tue. Liikenteessä kuolee jatkuvasti vähemmän ja vähemmän ihmisiä. Suuri kiitos kuuluu tietenkin myös turvallisimmille autoille. Hyvin harvoin minä mielestäni joudun todistamaan mitään aivan sekopäistä kaahailua. Nämä tapaukset tosin taitavatkin olla yleisimpiä vkl öisin.
Omasta mielestäni suurin muutos on siinä, että naiset ajavat uskoakseni nykyisin enemmän kuin ennen ja naiset myös ajavat ylinopeutta todella usein. Tämä tapahtuu nimenomaan taajama-alueella, ei ehkä niinkään maanteillä. Itse väittäisin, että monesti naiskuskit eivät edes ymmärrä ajavansa melko reipasta ylinopeutta, tai suurella tilannenopeudella. Tämän väitteen heitän ihan perstuntumalta ja olisikin mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä muut ovat.
SO2001:
Ensimmäisissä on jo, ja pian niitä tulee tännekin:
http://www.bmwusa.com/Standard/Content/Explore/BMWValue/BMWAssist/SafetyPlan.aspx
Varastetuksi ilmoitetun BMW Assist palveluun kuuluvan auton moottori voidaan pysäyttää poliisin pyynnöstä.
BMW Assist palvelukeskus ei siis tee oma-aloitteista ratkaisua, mikä on amerikkalaisen oikeuskäytännön vuoksi ymmärrettävää. Mutta kun omistaja on tehnyt autostaan varkausilmoituksen ja jos poliisi haluaa pysäyttää auton, niin käsittääkseni se noilla ehdoilla myös voidaan pysäyttää etänä.
Ajattelija2013:
Samaa mieltä.
Syksyn aikaan tuli vedetyksi perävaunua pitkin ja poikin Suomea ja se kyllä osoitti, kuinka huonojakin ohittajia tuolla ulkona liikkuu.
mhj:
Nyt kun muistutit, erityiskiitos traktorien ja muiden työkoneiden kuljettajille
70-luvulla traktorin pukilla istui kuskeja, jotka eivät yksinkertaisesti kyenneet hahmottamaan hevosta nopeampaa liikennettä.
Nykyiset traktorikuskit ajavat selvästi muutakin, ottavat muutkin huomioon ja suurissa työkaluissa on yleensä valotkin kunnossa. Niitä myös käytetään, vilkkuja myöten.
Eipähän nuo itse nopeudet toki ole kovia, jos asia halutaan vain niin ottaa.
Nopeusrajoituksilla on ollut kaiketi tarkoitus niitä jossain määrin hillitä.
Nyt oma kokemukseni koskee pääasiassa keskistä Suomea laidasta laitaan. Meno oli tänä kesänä melko reipasta pääteitä yhdistävillä kaksi- ja kolmenumeroisilla teillä. Arvionopeuksia kahdeksankympin teillä 120-140 km/t.
Mainittakoon, että 1970-luvulla oli suhteellisen käypä nopeus 120-140 km/t. Sillä ei tarvinnut paljoa ohittaa eikä ollut paljoa ohittajia.
On tullut vain ihmeteltyä, miten sitä uskalsi niin lujaa ajaa.
Kertoisitko "740 GLE" omista kokemuksista, millä nopeuksilla autolla ajelit.
Aika veikeä veto traktoreista tähän asiaan.
70-luvun liikennemäärät olivat ihan toista luokkaa kuin nykyään, joten ohitustarve muodostuu sitä kautta täysin vertailukelvottomaksi nykyaikaan verrattuna. Liikenneviraston julkaisuista Autojen nopeudet (vuonna xxxx) selviää, miten nopeudet ovat muuttuneet. Kuten nykyäänkään, tuolloinkaan ei 120-140 km/h ollut mitenkään vallitseva nopeus. 70-luvun autokanta sisälsi paljon kalustoa, jonka huippunopeus oli käytännössä 90-120 km/h.
Vaikka auton huippunopeus olisi ollutkin 140-150 km/h niin eipä silloinen kalusto kiihtynyt ollenkaan samaan tapaan kuin nykyiset joten ohitus 120 km/h ajavasta jäisi joka tapauksessa haaveeksi. Tavallisella pulliaisella ei tosin sellaiseen autoon ollut edes varaa jolla olisi ollut mukavaa ajaa edes 120.
Muutamia 70-luvulta peräisin olevia tienpätkiä ajellessa (tien oikaisujen jäljiltä jääneet) en nykyautollakaan tohtisi ajaa moottoritienopeuksia tiukkojen kaarteiden, lyhyen näkemän, tien kapeuden yms. takia kuin aivan hetkellisesti.
Mielipidepalstoilla, yleensä kolariuutisten kommenteissa, on näkynyt paljon valitusta "villin lännen meiningistä" tänä vuonna. Vaikka olen ajanut jopa samoja teitä kuin valittajat, en ole huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Ennemminkin pilkuntarkasti nopeusrajoitusta noudattavat on lisääntyneet kuin kaaharit.
C-Kadett, Golf Diesel.
Ensimmäinen oma auto oli heti 80-luvun alussa 1969 Ford 20m 2.3 XL hardtop coupe.
Traktorit olivat vain eri vuosikymmeniä miettiessä mieleen tullut erittäin selkeästi parantanut yksityiskohta. Silloin traktorin saattoi odottaa tekevän ihan mitä tahansa - jos sen yleensä pimeässä huomasi.
Täsmennän; olen kertonut nopeuksista vain auton mittarin näyttäminä. Löysin TM:n jutun, jonka mukaan käyttämäni auton huippunopeus oli 139,6 km/t ja kiihtyvyys sataseen 17,3 s.
Sen nopeusmittari näytti aika ajoin 140 km/t ja 120 km/t ei ollut vaikea saavuttaa eikä pitää. Ajonopeuteni olivat kesät ja talvet samat. (Mittarin näyttö oli ilmeisesti kohtalaisen tarkka.)
Maksoin autosta v.1970 n.12000 mk. Auto oli käytetty ja uuden hinta oli n. 15000 mk.
Laskin Nordean taulukolla sen eurohinnaksi n.16876.
Asiayhteyteen huonosti valitun sanan pystyy ymmärtämään tahattomasti tai tahallisesti toisin kuin on tarkoittanut. Äidinkielemme on vivahterikas.
Menolla tarkoitin pelkästään nopeutta.
Vertasin vain omien kokemusteni perusteella nykyisiä ja silloin käytettyjä ajonopeuksia.
1970-luvusta lähtien ajoin maan keskikohdasta itään ja taas länteen muutaman kerran kuukaudessa.
Käytin pääteitä ja pääreitti löytyy helposti kartalta. Ajomatka oli n.500 km yhteen suuntaan.Tuli käväistyä myös pääkaupunkiseudulla. Tuli tuntumaa ajallisesti ja matkallisesti.
Kulkijaa oli toisin kuin nyt, ja maaseutu oli vielä elossa.
Täällä on esitetty kahta kantaa nykymenosta, nopeuksista, joita ajetaan.
Tilanteet vaihtelevat tietenkin alueittain ja päivittäin. Jossain päin tapahtuu enemmän ja toisaalla mennään rauhaisammin.
Oma kantani on, että ajonopeuksien noudattaminen on liian suhteellista.
Ja henkilöt, jotka reilua ylinopeutta ajavat, häiritsevät muuta liikennettä.
Ikävimmältä tuntuu ohitettavasta ja näyttää vastaantulijasta yleistynyt kyttäysroikkuminen puskurissa keskiviivan tuntumassa.
Ehdotan, että jotkut aktiiviset kirjoittajat voisi hankkia ns. dashboard kameran. Se tulee kai aurinkolippaan eikä kojelaudalle. Sitten videot mielenkiintoisista ohituksista yms. youtubeen ja linkkiä tänne. Ymmärtääkseni ei olisi mitenkään sääntojen vastaista vaikka kuvauksen kohde rikkoisi lakiakin. Tiehän on julkinen paikka. Saataisiin vähän keskusteltavaa. Olen suunnitellut tekeväni saman Kiinassa. Siellä ei kyllä kukaan kovin lujaa aja mutta omalaatuisesti kyllä.
baaah, Kiinassa sentään ajetaan kullakin kaistalla samaan suuntaan, eikä Intialaiseen tyyliin liikenneympyröissä lyhintä reittiä vaikka bussilla. Ennakointi ei tosin ole ihan maailmanluokkaa vielä, vaan täysin väistämättä tukkoon menevä risteys pitää ajaa väistämättä tukkoon ihan tahallaan.
Näennäisestä kaoottisuudestaan huolimatta Intialainenkaan liikenne näyttäisi noudattavan jotain joko sovittuja tai käytännössä omaksuttuja sääntöjä. Vaikkapa sitä, että elefantti menee ensin.
p128194:
Tästä johtuen tuon ajan autoilla pyrittiin ylläpitämään vauhtia jatkuvasti. Jotain tuosta ajotavasta on jäänyt elämään nykyaikaankin. Jotenkin kummalta tuntuu, että nykyautolla ei voi hidastaa jos aihetta on, kiihdyttäminen kun on äärimmäisen helppoa.
Minusta liikenne on yleisesti mennyt koko ajan parempaan suuntaan. Joitain negatiivisia uusia ilmiöitä on tullut vastaan (esim. kännykkään puhujia ja puhelimen räplääjiä ei ollut joskus aikanaan) ja jotkut ilmiöt eivät juuri muutu (rattijuopot), mutta yleisesti nykyään voi melko turvallisella mielellä lähteä liikenteeseen.
Kaikesta valituksesta huolimatta liikenne on parempaa kuin ennen. Ja niin ovat autot ja tietkin, vaikkan niistäkin vain aina valitetaan. Vielä en ole kertaakaan ostanut turvallisuudeltaan aiempaa autoani huonompaa uutta autoa, enkä usko että asia lähivuosina muuttuu.
AkiK,
ymmmärränkö oikein, että ajelit autolla myös jo 1970-luvulla.
Minäkään en ole huomannut liikenteessä mitään räväköitymistä. Lisääntyneenä koen lähinnä valittamisen. Se nyt vaan on niin kivaa, eiks vaan?
Ja kun takaa tulee auto reelulla nopeudella, niin edelleen toimii sama lääke: antaa sille tilaa ja se katoaa jonnekin horisonttiin.
Jos nyt jotain itseäni harmittavaa käytöstä on enemmän, niin ensinnäkin perässäroikunta. Jengi ei enää mene reilusti ohi, vaan jää jonona siihen hönkimään. Usein selvä hidastaminen ja tilan tarjoaminenkaan ei saa roikkujaa ohittamaan. Joskus (harvoin) tulee lopulta tallattua itse sitä kaasua, niin pääsee tilanteesta eroon. Pahinta on jos korkea auto liian tehokkailla ajovaloilla tulee pimeällä roikuksimaan siihen.
Sitten on näitä leveän kaistan tukkijoita (usein ulkomaalaisia: lisäisivätpä pikkuhiljaa venäjänkielisen tekstin siihen opasteeseen) jotka ajavat juuri siinä keskiviivan tuntumassa. Eräskin germaaninainen ajoi siten ja keräsi 20-30 autoa taakseen. Pelottavan näköinen hermostunut roikkupallo poukkoili kyseisen kaupunkimaastoauton takana pitkään, kun se ohittaminen on nykyään niin vaikeaa.
Itse pysyttelin turvallisella etäisyydellä hässäkästä, odottaen vuoroani. Hienoa oli siinä katsella kun jatkuvasti menee autoa ohitseni, kasvattamaan roikkujoukkoa.
Muutenkin turvavälin pitäminen on todella monille selvä kehoitus ohittamiseen. Varsinkin Hesassa vaatii kovia hermoja turvavälin pitäminen. Siinä tuntee tulevansa elävältä syödyksi.
Usein tulee ohitetuksi kun pitää hyvää väliä edessä kulkevaan ja syystä tai toisesta vaikeasti ohuitettavaan kolonnaan. Siinä sitä kerran toisensa jälkeen saa miettiä että mitähän tuokin sankari koki saavuttavansa ohituksella kun se jää siihen pitkäksi ajaksi eteeni, sillä ohi seuraavista ei vaan pääse.
Olisko siis lyhytjänteisyys, lyhytnäköisyys ja kiireentunne, mitkä ovat muuttuneet? Noita yksittäisiä törkeitä ylinopeustempauksia on aina ollut, mutta jotain huonovaraisempaa kehitystä on saattanut tapahtua.
Koilliskulmaan ja takaisin matkalla olikin meno ihan rauhaisaa.
Muutamia vähän nopeammin menijöitä vain.
Onhan se tuskallinen hyvällä tiellä ja hyvällä autolla menijälle satasen nopeus.
Lumi ja sohjo ajatti myös levollisemmin.
Hirvi on aina komea näky. Neljä hirveä käyskentelivät tien yli ennen Oulua. Isosarvinen ("pomo" kai) jäi odottamaan vuoroaan. Ei hätätilanne, edellämenevä näki ne meitä aiemmin ja pysäytti autonsa.
Porot olivat aika vauhkoja, varottavia.
Kun uutisissa kerrotaan, että säännöt (lait, asetukset, määräykset) ovat "muuttuneet", se on kiertoilmaisu sanalle "kiristyneet". Ainoastaan hyvin harvoin muuttuminen tarkoittaa sääntöjen ja kurin väljentymistä.
Yle-Uutiset 23.10.2013:
"Talvinopeudet otetaan käyttöön Pirkanmaalla - osa rajoituksista on muuttunut viime talvesta
Nopeudet muuttuvat joillakin tieosuuksilla viime talvesta. Uudet rajoitukset tulevat voimaan heti, kun rajoitusmerkit saadaan vaihdettua."
Tekstistä käy ilmi, että 70 km/h nopeusrajoituksia on otettu käyttöön paikoissa, joissa aikaisempi nopeusrajoitus on ollut 80 km/h.
Miksei uutisoida, että sallittuja talvinopeuksia alennetaan, koska tästähän on kyse. Miksi pelleillään sanalla "muuttua", kun kaikki kuitenkin kokemuksesta tietävät, mitä muuttuminen lakien ja määräysten kohdalla mitä todennäköisimmin tarkoittaa.
Kun nopeusrajoitus on 70 kilometriä tunnissa, tavallisesta ja käytännössä täysin turvallisesta rekan ohituksesta voi saada huonolla tuurilla syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Jos nopeus käväisee ohituksen aikana yli 120 kilometrissä tunnissa, nopeusrajoituksen ylitystä on yli 50 kilometriä tunnissa, mikä on peruste edellä mainitulle syytteelle.
Olen monta kertaa vuosien varrella miettinyt, mitä vastaisin oikeudessa, jos olisin ylinopeuden perusteella syytteessä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. En ole keksinyt lopullista puolustuspuheenvuoroa. Vastauksen pitäisi olla sellainen, ettei se ärsytä tuomaria ja kovenna tuomiota. Sen pitäisi kuitenkin olla myös sellainen, että sen lausuttuaan näkee peilistä ihmisen, joka ei ole myynyt periaatteitaan ja luopunut totuutena pitämistään asioista. Ehkä ei auta kuin sanoa, että koska en ole juristi, minulla ei ole kompetenssia eikä halua kiistellä siitä olenko juridisessa mielessä syyllinen. Maantiellä en ole kuitenkaan vaarantanut sen enempää itseni kuin kenenkään muidenkaan turvallisuutta. Kenellekään ei ole aiheutunut vaaraa siitä, että autoni nopeusmittarin viisari käväisi ohituksen aikana 121 kilometrin tuntinopeudessa. Olosuhteet olivat hyvät. Autoja ei tullut vastaan. Ihmisiä ei kävellyt tien laidassa. Rekkakuski ei ollut vaarassa. Minä itse en ollut vaarassa.
Onneksi tuollainen oikeudenkäynti on toistaiseksi vain spekulaatiota, mutta eihän sitä koskaan tiedä, milloin siitä voi tulla todellisuutta.
"Kun nopeusrajoitus on 70 kilometriä tunnissa, tavallisesta ja käytännössä täysin turvallisesta rekan ohituksesta voi saada huonolla tuurilla syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta."
Ymmärtäisin ongelmasi 100km/h rajoitusalueella, koska rekat eivät kulje satasta, mutta mainitsemallasi 70km/h rajoitusalueella en oikein ymmärrä?
Vai väitätkö, että rekat ajavat alinopeutta? Tuskinpa sentään, pikemminkin päinvastoin (eivät toki kaikki kuskit). Joten, miksi pitäisi ohittaa?
Ellei sitten vaan ole päästävä ohi, maksoi mitä maksoi...
peltilehmä69:
Voihan sen näinkin tulkita. Mutta voi asiaa ajatella toisellakin tavalla.
Vähäliikenteinen tie. Edessä ajaa kuraa roiskuttava rekka. Sen edellä on todennäköisesti kilometrikaupalla tyhjää tietä. Tulee pitkä tyhjä suora.
Kuljettaja...
a) Hidastaa vauhtia ja jättäytyy kauemmaksi rekasta, niin että kura ei roisku.
b) Painaa kaasua ja ohittaa rekan.
Yleisimmin tiellä nähty vaihtoehto ei ole kumpikaan näistä vaan se, että kuljettaja ajaa kymmeniä kilometrejä rekan nostattamassa kurasumussa lasipyyhkimiä ja pesulaitetta käyttäen eikä jättäydy kauemmaksi ajamaan.
Aiheesta toiseen.
Eräässä keskustelussa kiisteltiin siitä, voiko liikennesäännön rikkominen olla turvallisempi vaihtoehto kuin liikennesäännön noudattaminen.
Ei pelkästään voi vaan joissakin tapauksissa on. Ainakin silloin, kun vierekkäin kulkee muhkurainen, jäinen ja liukas kevyen liikenteen väylä ja sula vähäliikenteinen hitaan nopeuden asfalttitie. Kävelijä horjahtaa muhkuraisella liukkaalla jäällä muutaman metrin välein, ja polkupyöräilijä ei pysy pystyssä ollenkaan. Sulalla asfaltilla sen sijaan voi sekä kävellä että pyöräillä kaatumatta ja turvallisesti.
Laki edellyttää kevyen liikenteen väylän käyttämistä, joten pyöräilijät ja jalankulkijat pakotetaan valitsemaan vaihtoehto, jossa vakavan loukkaantumisen vaara on suurempi kuin laittomassa vaihtoehdossa.
Tässä esimerkkejä kovasta menosta, onko näkynyt kauppamatkoilla ?
https://www.youtube.com/watch?v=y2t10pW28Us
Näitähän ei ole yks eikä kaksi tuolla youtubessa..
Hiukan arkisempi tilanne meikäläisittäin on asia, joka tällä palstalla on tullut useaan otteeseen esiin. Monesti rajoitusta noudattavat halutaan nähdä epävarmoina ja joustamattomina kuskeina, jotka aiheuttavat ongelmia. Mustavalkoisen asetelman luomiseksi tietysti ylinopeutta ajavat ovat näissä kommenteissa sujuvia ja turvallisia. Tällä viikolla sattui kohdalle muutama tilanne, jossa nämä väitteet tulivat mieleeni. Moottoritiellä suurinta sallittua ajavia lähti yksi kuski ylinopeudella ohittamaan, mutta paikalle osui toinen, vielä suuremmalla ylinopeudella alkaen painostaa ensimmäistä. Tämä ei ymmärtänyt ollenkaan toista, joka sitkeästi pysytteli omalla kaistallaan ohitusta jatkaen. Pienen sirkustelun jälkeen, kun ohitettavia ei enää ollut, takimmainen pääsi jatkamaan matkaansa haluamallaan nopeudella. Todennäköisesti takimmainen piti itseään parempana kuin etummainen ohittaja, osasihan tämä ajaa suuremmalla ylinopeudella. Mitä nyt taas joku joustamaton punaniska tuossa edessä pyrkii terrorisoimaan liikennettä (=omaa ajamista).
Tuli siinä vain mieleeni, että kun osaaminen ei riitä siihen, että muut otettaisiin huomioon, olisi syytä aloittaa tilanteen korjaaminen vaikkapa rajoitusten noudattamisesta. Tällöin koko tilannetta ei olisi syntynyt. Rajoituksen mukaan ajellessa näkee asioita ihan eri tavalla kuin ylinopeutta vasemmalla kaistalla muiden ylinopeuskuskien kanssa kinastellessa. Varsin opettavaista.
Edellisessä oli ihan hyvä pointti tuosta moottoritiellä ajamisesta. Itsellä käynyt silloin tällöin vuosien varrella että motarin oikeanpuoleinen jono etenee syystä tai toisesta noin 110km/h. Jono näyttää jatkuvan horisonttiin asti, toki siellä jotain välejä on.
mutta ei ole mitään väliä minne väistäisi häiritsemättä oikeanpuoleista jonoa. Olen sen sitten selittänyt itselleni että ajan riittävän lujaa ja takanatulija saa odottaa että pääsen väistämään johonkin järkevään väliin.
Kun lähden tätä jonoa ohittamaan vaikka 125 km/h (mittarissa reilut 130) niin usein perään tulee joku joka ajaisi vielä vähän lujempaa. Omatunto soimaa että olen tientukkona
En puutu sinun 5 km/h ylinopeuteen, jonka taustalla ilmeisesti vaikuttaa muiden ylinopeus. Seikka joka tekee noinkin pienestä ylityksestä merkittävämmän kuin ylityksen suuruudesta voisi päätellä, joten jokaisen kannattaa itseltää kysyä, millaisen viestin omalla ajamisellaan haluaa muille antaa.
Muuten kommenttisi oli osuva. Kun olen todennut, että motarilla ylinopeudella ajaminen heikentää sujuvuutta, on tätä ollut muutamien kovin vaikeata ymmärtää. Esimerkkisi kuitenkin vahvistaa sen, mitä olen tarkoittanut. Meille on rakennettu kallis, nelikaistainen moottoritie, josta kahta kaistaa käytetään jonossa ajamiseen ja kahta pidetään vapaana niille, joille ei mikään riitä. Minusta olisi älykkäämpää hyödyntää koko investoinnin arvo ja hyväksyä myös vasemmalla kaistalla suurimman sallitun ajaminen. Näin saataisiin jonoutunut liikenne jaettua tasaisesti käytettävissä olevaan tilaan ja liikenteen toimivuus maksimoitua.
Ehkäpä teoriassa voisi olla tiettyihin aikoihin ja tietyissä paikoissa ihan OK.
Sanomalehden artikkelit kirjoitetaan koodikielellä, jota vain alan ihmiset ymmärtävät. Seuraavassa on osia erään lehden artikkelista selkokielelle käännettynä.
Autolla ajaminen on monelle suuri intohimo. Silloin auton valinnassa päädytään usein hieman kalliimpaan ja hieman ärhäkkäämpään menijään.
Ylinopeudella ajaminen on monelle niin suuri intohimo, että ei riitä, että auto kulkee ylinopeutta. Sen on kuljettava kovaa ylinopeutta.
BMW on yksi niistä autonvalmistajista, jotka osaavat tehdä ajonautintoa hakeville vauhdikkaita ja hyvin tiehen istuvia autoja.
BMW on kuin tehty ylinopeudesta ja vaarallisesta ajosta nauttiville ja tämän todistavat myös onnettomuusuutiset.
Kaksoisahdettu kaksilitrainen turbomoottori takaa vahvan menon. Sport-asetuksella GT vastaa herkemmin kaasupolkimen liikkeisiin ja meno on vielä asteen sähäkämpää.
Tehoa riittää suurempiinkin ylinopeuksiin, ja sport-asetuksella autolla pääsee ajamaan ylinopeutta vieläkin nopeammin.
Tehokas moottori ja nopeasti reagoiva vaihteisto luovat turvallisen olon.
Auto johtaa turvallisesti kiihdytyskisaa ohituskaistalla. Ei tarvitse pelätä, että Micrat ja Corollat ajaisivat ohi.