Olisi jännä tietää miten konkreettisesti nämä poljinviat ovat aiheuttaneet kuolemia?
Eli onkohan kuski vaan kirkunut että ''iik apua, auto vaan kiihtyy!!'' ja odotellut että vauhtia on 200, ja vetänyt pöpelikköön...
Vaikka mukana olisi omaa osaamattomuutta (siis niin että taitava ja kylmähermoinen kuski olisi tajunnut auton sammuttaa tai ottaa vapaalle), niin kyllä se varmasti konkreettiselta tuntuu kun metsähallitus kutsuu.
Täällähän kaikki ovat huomattavasti keskivertoa parempia kuljettajia , mutta ottaisitko omalle vaimolle kulkineeksi, jos tällainen olisi mahdollista tapahtua.
Olen muuten miettinyt ihan samaa! Mitä todella tapahtui kun kaasu "hirtti" auki näissä onnettomuuksissa?? Luulisi että voisi tehdä jotain eikä vain katsoa silmät kananmunankokoisina nopeusmittaria?
Voisko?
- Painaa kytkimen pohjaan? Kone huutaa rajoitinta vasten, mutta auto ei kiihdy?
- Painaa kytkintä ja/sekä jarrua?
- Isoin pykälä silmään ja rajusti jarrua? Hyytyy takuulla alle kuudenkympin vauhdeissa?
- Vääntää virta-avaimesta koneen seis?
- Automaatilla survoo N asentoon valitsimen? Kone huutaa tällöinkin+jarruttaa..?
Ymmärrän että jonkin starttinapilla (Lexus ja uudet Tojot?) olevan sammuttaminen on vaikea paniikissa tajuta, mutta manuaalilaatikolla survoisin vaikka väkisin jarrua ja/tai kytkintä?
Todellakin olisi kiva tietää, Miten onnettomuudet oikeasti tapahtui?
Asiasta sivuun hiukka:
Etuvetoisten ulosajoja olen nähnyt monta, joissa kesken mutkan auton perä lähtee luisuun ja sitten nostetaan jalka kaasulta jolloin mennään kylki edellä yleensä sisäkurvista ulos. Hurjin minkä kauan sitten näin, oli kun vastaani tuli lumisuolasohjoisella, mutkaisella tiellä 80-luvun Golf II, menetteli juuri edellä kuvatusti, luisui noin sadan metrin päässä editseni(tuuria oli kun en ollut kohdalla!!) kylki edellä lumipenkkaan ja siitä kieri katolleen pellolle alle kuuden kympin vauhdista. Kaikki tapahtui edessäni, kuin hidastetussa elokuvassa.
Siinä vaiheessa luisua kun takarenkaat osuu penkkaan, auto menee jo aika hitaassa vauhdissa aina ympäri katonkautta. Tässäkin turvavyöt pelasti kyydissä olleet kaksi nuorta poikaa vahingoilta. Autokin säilyi hyvin ehjänä(jopa lasit!!) koska lunta oli pellolla ojien risteyksessä toista metriä. Näkymää en kyllä koskaan unohda..
Niinpä, kaasun hirttämistä koskaan kokemattomana (paitsi kyydissä olleena neljännesvuosisata sitten, autona kuinka ollakaan Corolla Coupe -75) luulisin, että itselläni selkäydinreaktiona ko. tilanteeseen laukeaisi jarrun runttaus. Liekö sellaista autoa koskaan valmistettukaan, jossa jarrujen teho ei voittaisi moottorin tehoa?
Vaan paniikkitilanteessa ei ihminen aina toimi niin kuin luulisi. Kuulemma lentokoneen turvavyön avaaminen oikeassa hädässä on useimmille hyvin vaikeaa käden hapuillessa samanlaista painonappia kuin auton vyölukossa.
Uhrien syyllistäminen ei kyllä kuulosta ihan suoraselkäiseltä toiminnalta.
Varmasti on monta asiaa jota tilanteessa voisi tehdä, mutta siihen varautumista tuskin voidaan kuljettajalta vaatia.
Yhdysvalloissa mikroaaltouunin kylkeenkin on nähty tarpeelliseksi laittaa varoitus kotieläinten kuivaamisen vaarallisuudes, niin voisi olettaa tällaisenkin "ominaisuuden" olevan varoittamisen arvoinen.
Muistattekos muuten taannoisen Audi/Kiesi kalabaliikin. Yksi idiootti laukoo tyhmiä ajatuksiaan naisista ja täällä ollaan järjestämässä boikottia merkille.
Toyotan autoissa on vikoja jotka aiheuttavat kuolemia. He tietävät asiasta mutta eivät tee asian hyväksi mitään vuosien ajan. Seuraako boikottipuheita. EI. Palstalle tulee kommentteja: Hyvin hoidettu takaisinkutsu, Suoraselkäistä toimintaa, jne. jne.
On varsin mielenkiintoista, kuinka kiivaasti Toyotan ongelmiin ottavat kantaa varsinkin sellaiset, joilla ei itsellään ole Toyotaa. Ilmeisesti he haluavat pönkittää oman autonsa erinomaisuutta toisen kustannuksella. Vai pelkäävätkö he, että vastaantuleva Toyota saattaa koska tahansa tulla kaasu pohjassa päin näköä. Jos Toyota-kuskit uskaltavat edelleen ajella omalla autollaan, niin eiköhän sinne liikenteeseen uskalla lähteä saksalais-premiumillakin sompailemaan, vaikka vähän pelottaisikin.
On varsin mielenkiintoista, kuinka kiivaasti Toyotan ongelmiin ottavat kantaa varsinkin sellaiset, joilla ei itsellään ole Toyotaa. Ilmeisesti he haluavat pönkittää oman autonsa erinomaisuutta toisen kustannuksella. Vai pelkäävätkö he, että vastaantuleva Toyota saattaa koska tahansa tulla kaasu pohjassa päin näköä. Jos Toyota-kuskit uskaltavat edelleen ajella omalla autollaan, niin eiköhän sinne liikenteeseen uskalla lähteä saksalais-premiumillakin sompailemaan, vaikka vähän pelottaisikin.
Jos viittaat minuun, niin EI.
Minulla ei ole Toyotaa vaan Peugeot jossa on takuuvarmasti enemmän pikkuvikoja kun keskiverto Toyotassa.
Sitä on turha pönkitellä enkä näin ole huomannut tehneeni. Ranskalainen "laatu" on jo niin legendaarinen käsite ettei minun siihen paljon tarvitse lisätä eikä se tähän keskusteluun juuri liitykkään.
Mikä minua on hiukan hämmästyttänyt on tapa jolla tätä Toyotan asiaa on pyritty vähättelemään ja pistämään kaikkien muiden syyksi. (jopa uhrien)
Jos tuotteiden vikoja näin yleensä tarkastellaan niin tämä on varsin huomattava. Eikö ole?
"No jos auto tehdään eri valmistajan osista kuin mitä Japanissa käytetään niin voisin kuvitella sen jollakin tavalla vaikuttavan myöskin laatuun. Jos saisit valita, kuka sinulle pakkaa laskuvarjon niin valitsisitko 1) japanilaisen 2) turkkilaisen 3) etelä-afrikkalaisen pakkaaman laskuvarjon? "
Pakkaajina 1) Hirohito 2) Atatürk 3) Mandela - valitsisin viimeksimainitun eli Etelä-Afrikkalaisen.
Maastovälitys:
"Olen muuten miettinyt ihan samaa! Mitä todella tapahtui kun kaasu "hirtti" auki näissä onnettomuuksissa?? Luulisi että voisi tehdä jotain eikä vain katsoa silmät kananmunankokoisina nopeusmittaria? "
Teoriassa olemme teräsmiehiä ja kissanaisia, tosi tilanteessa vaan kaikki tapahtuu kuin nopeutetussa filmissä. Niin niitä kolareitakin syntyy, vaikka ei kaiken järjen mukaan pitäisi.
Töyota on nyt kusisessa paikassa mutta uskon sen vielä nousevan. Ja semmoista se on liike-elämässä: kilpailijat - mokomat - yrittävät tosiaan ottaa kaiken hyödyn irti jättiläisen kompuroinnista.
Mutta mitä oikeastaan on tapahtunut? On myyty useampi miljoona autoa useamman vuoden aikana, vaikkapa 8 miljoonaa autoa viidessä vuodessa. Nyt valituksia satunnaisesta tarkoituksettomasta ajoneuvon kiihtymisestä on 2000, ja tutkittavia onnettomuustapauksia on 34. Kaksi vikaa on löydetty: kaasupolkimen nivelen uritus ja lattiamatto.
Jos valitusten tai onnetomuuksien määrän suhteuttaa autojen määrään ja aikahaarukkaan, on ongelma, niin hullulta kuin se kuulostaakin, varsin vähäinen. Tietenkään asiaa ei pidä vähätellä, eikä Toyota hoitanut asiaa alussa niin kuin olisi pitänyt.
Takaisinkutsuja on Euroopan ja Japanin mediassa käsitelty varsin asiallisesti, mutta USA:ssa keskustelu käy jo joidenkin amerikkalaistenkin mielestä ylikierroksilla ja paisutellen. Miksi? Ensinnäkin, kyseessä on politiikka. Samalla tavalla kuin Suomessakin, valitaan turvallinen populistinen aihe, koska oikeita isoja ongelmia ei pystytä hoitamaan. Saadaan kuitenkin näyttämään siltä, että tehdään kovasti tärkeää työtä äänestäjän hyväksi. Toiseksi, raflaava media: kuolema, tai edes epäily, myy aina (vrt. sikainfluenssa). Kolmanneksi, NHTSA:ia epäillään joidenkin toisten brändien ongelmien piilotteluista, joten NHTSA:n on pakko tehdä tästä iso numero ja todistaa tarpeellisuutensa. NHTSA:n linjan tiukkenemista odotetaan pelon sekaisin tuntein muissakin autofirmoissa.
Takaisinkutsut ovat tulleet jäädäkseen kaikille merkeille, oli vikoja tai ei. Lukekaa Tom Wolfen kirja Turhuuksien Rovio, siinä pääsee tunnelmaan.
Muistaako kukaan mitä -60 luvulla tavahtui? Onko nimet Ralph Nader ja Chevrolet Corvair tuttuja? Jenkeissä taitaa olla menossa sama kuvio Toyotan suhteen!
En ole dieseleissä huomannut muuta vikaa kuin niissä D4D-sarjan alkumalleissa se kaksoismassavauhtipyörä. Mutta tuo Toyotan muu löpsähtäminen johtunee siitä, ettei autoja tehdä enää Japanissa. Kun niitä kymmeniä miljoonia autoja ei enää ehdi tekemään Japanissa niin sitten niitä aletaan tekemään autoilun paskamaissa, kuten Etelä-Afrikassa, Turkissa ja Englannissa. EIhän se nyt voi olla vaikuttamatta laatuun. En minäkään söisi puolalaisten tekemää karjalanpaistia.
Sinulla on dieseleiden suhteen aukko vikatiedoissa...
Aha. Etpä itsekään osannut mitään tiettyä vikaa nimetä.
Täällähän kaikki ovat huomattavasti keskivertoa parempia kuljettajia , mutta ottaisitko omalle vaimolle kulkineeksi, jos tällainen olisi mahdollista tapahtua.
On varsin mielenkiintoista, kuinka kiivaasti Toyotan ongelmiin ottavat kantaa varsinkin sellaiset, joilla ei itsellään ole Toyotaa. Ilmeisesti he haluavat pönkittää oman autonsa erinomaisuutta toisen kustannuksella.
Tämä on kyllä harvinaista sinänsä. Yleensä morkataan vain autoja, joihin itsellä ei ole varaa. Tai ollaan vaan kateellisia kun joudutaan itse kuskailemaan perhettä sisältä sotkussa olevalla laatikkoautolla samalla kun naapurin poikamies kuljettelee tyttöystäviään auton näköisellä autolla jossa voi pitää vaaleita nahkasisustuksiakin.
Eniten tietoa tuntuu löytyvän Mersuista, ja heti perään Bemareista. Kaikilla on kaveri jolla oli sellainen ja siinä oli vikaa..
Mutta mitä oikeastaan on tapahtunut? On myyty useampi miljoona autoa useamman vuoden aikana, vaikkapa 8 miljoonaa autoa viidessä vuodessa. Nyt valituksia satunnaisesta tarkoituksettomasta ajoneuvon kiihtymisestä on 2000,
Takaisinkutsua ei tehdä jollei kyse ole tyyppiviasta. Satunnaiset viat eivät johda takaisinkutsuihin, vaikka niitä olisi paljonkin. Suhdeluku autojen määrään ei siis varsinaisesti kuulu tähän asiaan.
Onko 4,21 ja 4,83 suunnilleen sama? Missä noita VW-laseja oikein myydään, joiden avulla saadaan tilastotkin näyttämään sellaisilta, kuin itse haluaisi?
Ei asiaan tarvita mitään laseja, vain vähän laskutaitoa.
Katsastukseen tulleilla Passateilla oli ajettu keskimäärin 24,7% enemmän ja niissä oli 14,7% enemmän vikoja kuin Avensiksissa.
Katsastukseen tulleilla Touraneilla oli muuten ajettu 31% enemmän kuin Avensiksilla, ja silti niissä oli tismalleen saman verran hylkyyn johtaneita vikoja.
Ei asiaan tarvita mitään laseja, vain vähän laskutaitoa.
Katsastukseen tulleilla Passateilla oli ajettu keskimäärin 24,7% enemmän ja niissä oli 14,7% enemmän vikoja kuin Avensiksissa.
Varmaan pystyt jotenkin kääntämään Passatin eduksi myös 7-11 vuotiaiden autojen tulokset (hylkäysprosentit Avensis 6,37-10,38 , Passat 17,29-37,64). Noita eroja ei ajetuilla km-määrillä pysty selittämään. Tuossa iässähän auton todellinen laatu vasta alkaa näkymään.
Varmaan pystyt jotenkin kääntämään Passatin eduksi myös 7-11 vuotiaiden autojen tulokset (hylkäysprosentit Avensis 6,37-10,38 , Passat 17,29-37,64). Noita eroja ei ajetuilla km-määrillä pysty selittämään. Tuossa iässähän auton todellinen laatu vasta alkaa näkymään.
Todellista laatua ei mittailla katsastustilastoilla, ne mittaavat vain rajallista osaa autosta. Kuten aiemmin totesin.
Volkkari ei minua nyt erityisemmin kiinnosta, mutta kun otit puheeksi 7 vuotta vanhat yksilöt niin Passateilla näyttää ajetun keskimäärin 189 tkm ja Avensiksilla 143 tkm. Ero on minusta edelleen merkittävä. Sekään ei yllätä ketään, että Passattien viat ovat etuakselistossa.
Mutta Avensiksilla ajetaan vastaavasti enemmän autolle haitallista kaupunkiajoa, joten tuo kilometriero ei ole niin valtava. Volkkarin kilometrit ovat helpompia.
Millä perusteella Avensiksilla ajetaan enemmän kaupunkiajoa?
Aivan hatusta vedettynä ja puhtaana mutuna voisin veikata, että Passatteja on myyty enemmän dieseleinä ja Avensista bensakoneisina ja verotus huomioiden diesel hankitaan matka-ajoon.
Yksi tilastoihin vaikuttava tekijä saattaa olla myös se miten suuri osa autoista rekisteröidään yksityis- ja yrityskäyttöön. Yksityiskäyttäjä pitänee autostaan paremmin huolta, ja saattaa myös yrittää varmistaa että auto todella menee katsastuksesta läpi. Yrityspuolella ei sitten ole niin väliä kun auto on (leasing)firman omaisuutta ja se maksaa myös katsastuksen. Firma-autojen käytön huolettomuus saatta heijastua näiden autojen luotettavuuteen myös vanhempana kun ovat siirtyneet yksityisille omistajille.
Näemmä on kiistaa aiheesta Avensis vs. Passat. Kannattaa toki katsoa ja vertailla muitakin malleja noista A-katsastuksen tilastoista. Esim. Polo vs. Yaris.
Ei sillä hyviä peliä kumpikin merkki, mutta omien kokemusten valossa japanilainen selvästi parempi laadussa. Ajolleen menee aika tasan - ehkä vähän sakemannin eduksi...
p.s. tuli käytyä katsastuskonttorilla pitkästä aikaa. Kävi ilmi, että Toyotassa ei yleensä vikoja - eivätkä kuulemma ruostukaan nykyisin.
Mukavaa on huomata Toyotakuskien (A Tapio & kumppanit) lojaalius Japanilaiselle autojätille. Jos he vielä pystyisivät tunnustamaan, että Toyota on AUTO siinä missä muutkin, olisi se vielä hauskempaa.
Ihmisten (& heidän suunnittelemien robottien) kasaama peltiloota, joka kulmassa pyörät. Kuluvia osia ja rikkoutuvia komponentteja. Ikiliikkujiksi yrittävät mallata Toyotaa. Sitä ei ajatteleva ihminen ymmärrä, että miksi? Realismia kehiin, arvoisat ladyt & herrat & narrit.
Mutta Avensiksilla ajetaan vastaavasti enemmän autolle haitallista kaupunkiajoa, joten tuo kilometriero ei ole niin valtava. Volkkarin kilometrit ovat helpompia.
Mielenkiintoinen tuo sinun teoriasi. Ei nyt liity Avensiksiin ja Passatteihin, mutta en usko että autolla jolla ajetaan vähemmän ajettaisiin kokonaismäärässä enemmän kaupunkiajoa. Jos oletetaan, että asutaan samankaltaisessa paikassa niin se joka ajaa paljon, ajaa ne ihan samat kaupunkiasiat ja sen lisäksi vielä paljon muuta.
Siinä voi olla vähän eroa mitä autoa myydään paljon missäkin päin Suomea. Avensis ja Volvo V70 ovat minusta landen perusautoja, josta voisi veikata että ainakaan niillä kyseisillä ei ajella paljon kaupungeissa.
Itse ajelen 50-60 tkm vuodessa. Siitä ehkä 20 tkm on ajoa taajamassa. Harva 20 tkm ajava ajaa jokaista kilometriään kaupunkioloissa?
Ei nyt liity Avensiksiin ja Passatteihin, mutta en usko että autolla jolla ajetaan vähemmän ajettaisiin lähtökohtaisesti enemmän kaupunkiajoa.
Ei varmaankaan, mutta suhteessa pienellä ja/tai bensa-autolla ajetaan yleensä enemmän kaupungissa. Ajetuista kilometreistä ei siis voi tehdä suuria johtopäätöksiä. Tietyissä tilanteissa voi olla niinkin, että liian vähäinen ajo aiheuttaa vikoja, kun jarrut/pakoputkisto ruostuu, moottoria ei ajeta kuumaksi, mikä lisää karstaa eikä kosteus poistu sisätiloista ja varmaankin myös öljyn sekaan kertyy enemmän.
Alustan osat eivät juuri maantieajossa rasitu (Passatin tapaus), kun taas lukuisten muiden osien kuluminen on yhtä suurta riippumatta yksittäisten matkojen pituudesta.
Katsastustilastoja tarkastellessa pitäisi kiinnittää myös huomiota hylkäämisen syyhyn, esim. seisontajarru ei ole hinnaltaan eikä vakavuudeltaan samaa luokkaa kuin tukivarsien nivelet jne.
Mukavaa on huomata Toyotakuskien (A Tapio & kumppanit) lojaalius Japanilaiselle autojätille.
Meille tulee hyvä mieli niin erilaisista asioista.
Iku-Turso:
Jos he vielä pystyisivät tunnustamaan, että Toyota on AUTO siinä missä muutkin, olisi se vielä hauskempaa.
Jos sinulla on hauskempaa se, että ihmiset pystyisivät myöntämään, että Toyota on auto isoilla kirjaimilla, niin myönnetään sitten, henkilökohtaisesti olisi riittänyt ihan pienetkin kirjaimet.
Iku-Turso:
Ihmisten (& heidän suunnittelemien robottien) kasaama peltiloota, joka kulmassa pyörät. Kuluvia osia ja rikkoutuvia komponentteja. Ikiliikkujiksi yrittävät mallata Toyotaa. Sitä ei ajatteleva ihminen ymmärrä, että miksi? Realismia kehiin, arvoisat ladyt & herrat & narrit.
Tuon jäätävän analyysin taisit keksia ihan itse,ajattelevana ihmisenä kysyn: mistä ihmeestä päädyit tuommoiseen johtopäätökseen? Jotain tolkkua vaikkei Tojosta pidäkään.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaus: tyhmyydestä sakotaan, jättityhmyydestä jättimäisesti, vaikea ymmärtää että joku voisi missään kuvitella, että pääsisi kuin koira veräjästä vaikenemalla, nykyaikana.
Mutta uskaltaako Tojolla ajaa enää, itse olisin enemmän huolissani vaikkapa kiinalaisten kaasamista uudenvuoden raketeista.
Ei varmaankaan, mutta suhteessa pienellä ja/tai bensa-autolla ajetaan yleensä enemmän kaupungissa. Ajetuista kilometreistä ei siis voi tehdä suuria johtopäätöksiä.
Voitko kertoa mitä merkitystä on "suhteellisilla kilometreillä"?
Minusta vain ajetut kilometrit ratkaisevat. Ja yleensä autolla jolla ajetaan paljon kilometrejä, ajetaan paljon sekä kaupungissa että maantiellä. Käytännössä paljon ajetulla autolla on yleensä ajettu vähintään samat kilometrit kaupunkia ja siihen päälle vielä maantieajot. Yleensä molempia on enemmän kuin vähän ajetulla autolla.
Kaupunkiajon kuluttavuus on sekin paljon kiinni siitä miten ajetaan. Vähän kilometrejä ajavat usein ihmiset, jotka eivät juuri kaahaile... auto valitaan sen mukaan. Suola ei autoa syö samaan tapaan kuin paljon ajavalla, kuten eivät vaihtelevat olosuhteetkaan kun kaikilla keleillä ei todennäköisesti ajeta.
Maantieolosuhteilla on olennainen vaikutus auton kulumiseen oman kokemukseni mukaan. Etelän pääteillä paljon ajettu auto on alustan, jarrujen ja jousituselementtien osalta aika eri näköinen kuin vastaava Rovaniemellä tai etelässäkin pääosin suolattomassa kaupunkiliikenteessä ajettu auto.
...
En olisi muuten aivan varma tuosta alustaosien suuremmasta kulumisesta asiallisessa kaupunkiajossa. Yleensä voimien suuruus riippuu paljolti nopeudesta, joka on maantiellä suurempi. Tärinä ja pienet liikkeet on muutenkin se mikä syö osia, ei varsinainen jousituksen toiminta. Talvi on alustan osalta kuluttavin aika, ja vähän ajavat harvoin ajavat paljon talvella.
Katselin tänään 45 minuuttia ohjelmaa, ja siinä käsiteltiin autojen tyyppivikoja Yksittäisenä esimerkkinä oli Audi Q5 TDI, josta mm katoilee tehot satunnaisesti. Audin edustajan mukaan ko. ongelmaa esiintyy Suomessa reilussa sadassa autossa, mutta takaisinkutsukampanjaan ei hänen mielestään ole aihetta. Melko erikoinen näkemys viasta, josta voi esim. ohitustilanteessa koitua todellista hengenvaaraa.
Eikös samanlaista vikaa tosin esiintynyt aiemminkin 2.0 TDI-moottoreissa? Kuinka kauan asiaa on paineltu villaisella?
Vai onko VAG-insinöörit suunnitelleet tämän "ominaisuuden" kaikessa viisaudessaan?
Olisi jännä tietää miten konkreettisesti nämä poljinviat ovat aiheuttaneet kuolemia?
Eli onkohan kuski vaan kirkunut että ''iik apua, auto vaan kiihtyy!!'' ja odotellut että vauhtia on 200, ja vetänyt pöpelikköön...
petos:
Vaikka mukana olisi omaa osaamattomuutta (siis niin että taitava ja kylmähermoinen kuski olisi tajunnut auton sammuttaa tai ottaa vapaalle), niin kyllä se varmasti konkreettiselta tuntuu kun metsähallitus kutsuu.
Täällähän kaikki ovat huomattavasti keskivertoa parempia kuljettajia
Voisihan se omaankin ajoon tuoda lisäjännitystä.
Olen muuten miettinyt ihan samaa! Mitä todella tapahtui kun kaasu "hirtti" auki näissä onnettomuuksissa?? Luulisi että voisi tehdä jotain eikä vain katsoa silmät kananmunankokoisina nopeusmittaria?
Voisko?
- Painaa kytkimen pohjaan? Kone huutaa rajoitinta vasten, mutta auto ei kiihdy?
- Painaa kytkintä ja/sekä jarrua?
- Isoin pykälä silmään ja rajusti jarrua? Hyytyy takuulla alle kuudenkympin vauhdeissa?
- Vääntää virta-avaimesta koneen seis?
- Automaatilla survoo N asentoon valitsimen? Kone huutaa tällöinkin+jarruttaa..?
Ymmärrän että jonkin starttinapilla (Lexus ja uudet Tojot?) olevan sammuttaminen on vaikea paniikissa tajuta, mutta manuaalilaatikolla survoisin vaikka väkisin jarrua ja/tai kytkintä?
Todellakin olisi kiva tietää, Miten onnettomuudet oikeasti tapahtui?
Asiasta sivuun hiukka:
Etuvetoisten ulosajoja olen nähnyt monta, joissa kesken mutkan auton perä lähtee luisuun ja sitten nostetaan jalka kaasulta jolloin mennään kylki edellä yleensä sisäkurvista ulos. Hurjin minkä kauan sitten näin, oli kun vastaani tuli lumisuolasohjoisella, mutkaisella tiellä 80-luvun Golf II, menetteli juuri edellä kuvatusti, luisui noin sadan metrin päässä editseni(tuuria oli kun en ollut kohdalla!!) kylki edellä lumipenkkaan ja siitä kieri katolleen pellolle alle kuuden kympin vauhdista. Kaikki tapahtui edessäni, kuin hidastetussa elokuvassa.
Siinä vaiheessa luisua kun takarenkaat osuu penkkaan, auto menee jo aika hitaassa vauhdissa aina ympäri katonkautta. Tässäkin turvavyöt pelasti kyydissä olleet kaksi nuorta poikaa vahingoilta. Autokin säilyi hyvin ehjänä(jopa lasit!!) koska lunta oli pellolla ojien risteyksessä toista metriä. Näkymää en kyllä koskaan unohda..
Niinpä, kaasun hirttämistä koskaan kokemattomana (paitsi kyydissä olleena neljännesvuosisata sitten, autona kuinka ollakaan Corolla Coupe -75) luulisin, että itselläni selkäydinreaktiona ko. tilanteeseen laukeaisi jarrun runttaus. Liekö sellaista autoa koskaan valmistettukaan, jossa jarrujen teho ei voittaisi moottorin tehoa?
Vaan paniikkitilanteessa ei ihminen aina toimi niin kuin luulisi. Kuulemma lentokoneen turvavyön avaaminen oikeassa hädässä on useimmille hyvin vaikeaa käden hapuillessa samanlaista painonappia kuin auton vyölukossa.
Uhrien syyllistäminen ei kyllä kuulosta ihan suoraselkäiseltä toiminnalta.
Varmasti on monta asiaa jota tilanteessa voisi tehdä, mutta siihen varautumista tuskin voidaan kuljettajalta vaatia.
Yhdysvalloissa mikroaaltouunin kylkeenkin on nähty tarpeelliseksi laittaa varoitus kotieläinten kuivaamisen vaarallisuudes, niin voisi olettaa tällaisenkin "ominaisuuden" olevan varoittamisen arvoinen.
Muistattekos muuten taannoisen Audi/Kiesi kalabaliikin. Yksi idiootti laukoo tyhmiä ajatuksiaan naisista ja täällä ollaan järjestämässä boikottia merkille.
Toyotan autoissa on vikoja jotka aiheuttavat kuolemia. He tietävät asiasta mutta eivät tee asian hyväksi mitään vuosien ajan. Seuraako boikottipuheita. EI. Palstalle tulee kommentteja: Hyvin hoidettu takaisinkutsu, Suoraselkäistä toimintaa, jne. jne.
Hmmm...
On varsin mielenkiintoista, kuinka kiivaasti Toyotan ongelmiin ottavat kantaa varsinkin sellaiset, joilla ei itsellään ole Toyotaa. Ilmeisesti he haluavat pönkittää oman autonsa erinomaisuutta toisen kustannuksella. Vai pelkäävätkö he, että vastaantuleva Toyota saattaa koska tahansa tulla kaasu pohjassa päin näköä. Jos Toyota-kuskit uskaltavat edelleen ajella omalla autollaan, niin eiköhän sinne liikenteeseen uskalla lähteä saksalais-premiumillakin sompailemaan, vaikka vähän pelottaisikin.
kulkuepeli:
Jos viittaat minuun, niin EI.
Minulla ei ole Toyotaa vaan Peugeot jossa on takuuvarmasti enemmän pikkuvikoja kun keskiverto Toyotassa.
Sitä on turha pönkitellä enkä näin ole huomannut tehneeni. Ranskalainen "laatu" on jo niin legendaarinen käsite ettei minun siihen paljon tarvitse lisätä eikä se tähän keskusteluun juuri liitykkään.
Mikä minua on hiukan hämmästyttänyt on tapa jolla tätä Toyotan asiaa on pyritty vähättelemään ja pistämään kaikkien muiden syyksi. (jopa uhrien)
Jos tuotteiden vikoja näin yleensä tarkastellaan niin tämä on varsin huomattava. Eikö ole?
ddr5:
Pakkaajina 1) Hirohito 2) Atatürk 3) Mandela - valitsisin viimeksimainitun eli Etelä-Afrikkalaisen.
Maastovälitys:
Teoriassa olemme teräsmiehiä ja kissanaisia, tosi tilanteessa vaan kaikki tapahtuu kuin nopeutetussa filmissä. Niin niitä kolareitakin syntyy, vaikka ei kaiken järjen mukaan pitäisi.
Töyota on nyt kusisessa paikassa mutta uskon sen vielä nousevan. Ja semmoista se on liike-elämässä: kilpailijat - mokomat - yrittävät tosiaan ottaa kaiken hyödyn irti jättiläisen kompuroinnista.
Ei ole helppoa, ei, Toyotalla(kaan).
Mutta mitä oikeastaan on tapahtunut? On myyty useampi miljoona autoa useamman vuoden aikana, vaikkapa 8 miljoonaa autoa viidessä vuodessa. Nyt valituksia satunnaisesta tarkoituksettomasta ajoneuvon kiihtymisestä on 2000, ja tutkittavia onnettomuustapauksia on 34. Kaksi vikaa on löydetty: kaasupolkimen nivelen uritus ja lattiamatto.
Jos valitusten tai onnetomuuksien määrän suhteuttaa autojen määrään ja aikahaarukkaan, on ongelma, niin hullulta kuin se kuulostaakin, varsin vähäinen. Tietenkään asiaa ei pidä vähätellä, eikä Toyota hoitanut asiaa alussa niin kuin olisi pitänyt.
Takaisinkutsuja on Euroopan ja Japanin mediassa käsitelty varsin asiallisesti, mutta USA:ssa keskustelu käy jo joidenkin amerikkalaistenkin mielestä ylikierroksilla ja paisutellen. Miksi? Ensinnäkin, kyseessä on politiikka. Samalla tavalla kuin Suomessakin, valitaan turvallinen populistinen aihe, koska oikeita isoja ongelmia ei pystytä hoitamaan. Saadaan kuitenkin näyttämään siltä, että tehdään kovasti tärkeää työtä äänestäjän hyväksi. Toiseksi, raflaava media: kuolema, tai edes epäily, myy aina (vrt. sikainfluenssa). Kolmanneksi, NHTSA:ia epäillään joidenkin toisten brändien ongelmien piilotteluista, joten NHTSA:n on pakko tehdä tästä iso numero ja todistaa tarpeellisuutensa. NHTSA:n linjan tiukkenemista odotetaan pelon sekaisin tuntein muissakin autofirmoissa.
Takaisinkutsut ovat tulleet jäädäkseen kaikille merkeille, oli vikoja tai ei. Lukekaa Tom Wolfen kirja Turhuuksien Rovio, siinä pääsee tunnelmaan.
Muistaako kukaan mitä -60 luvulla tavahtui? Onko nimet Ralph Nader ja Chevrolet Corvair tuttuja? Jenkeissä taitaa olla menossa sama kuvio Toyotan suhteen!
Ammattilainen:
Aha. Etpä itsekään osannut mitään tiettyä vikaa nimetä.
Täällähän kaikki ovat huomattavasti keskivertoa parempia kuljettajia
Voisihan se omaankin ajoon tuoda lisäjännitystä.
Anopille kävin eilen ostamassa Toyotan.
Anopille OK?
kulkuepeli:
Tämä on kyllä harvinaista sinänsä. Yleensä morkataan vain autoja, joihin itsellä ei ole varaa. Tai ollaan vaan kateellisia kun joudutaan itse kuskailemaan perhettä sisältä sotkussa olevalla laatikkoautolla samalla kun naapurin poikamies kuljettelee tyttöystäviään auton näköisellä autolla jossa voi pitää vaaleita nahkasisustuksiakin.
Eniten tietoa tuntuu löytyvän Mersuista, ja heti perään Bemareista. Kaikilla on kaveri jolla oli sellainen ja siinä oli vikaa..
MAP:
Takaisinkutsua ei tehdä jollei kyse ole tyyppiviasta. Satunnaiset viat eivät johda takaisinkutsuihin, vaikka niitä olisi paljonkin. Suhdeluku autojen määrään ei siis varsinaisesti kuulu tähän asiaan.
kulkuepeli:
Ei asiaan tarvita mitään laseja, vain vähän laskutaitoa.
Katsastukseen tulleilla Passateilla oli ajettu keskimäärin 24,7% enemmän ja niissä oli 14,7% enemmän vikoja kuin Avensiksissa.
Katsastukseen tulleilla Touraneilla oli muuten ajettu 31% enemmän kuin Avensiksilla, ja silti niissä oli tismalleen saman verran hylkyyn johtaneita vikoja.
AkiK:
Varmaan pystyt jotenkin kääntämään Passatin eduksi myös 7-11 vuotiaiden autojen tulokset (hylkäysprosentit Avensis 6,37-10,38 , Passat 17,29-37,64). Noita eroja ei ajetuilla km-määrillä pysty selittämään. Tuossa iässähän auton todellinen laatu vasta alkaa näkymään.
kulkuepeli:
Todellista laatua ei mittailla katsastustilastoilla, ne mittaavat vain rajallista osaa autosta. Kuten aiemmin totesin.
Volkkari ei minua nyt erityisemmin kiinnosta, mutta kun otit puheeksi 7 vuotta vanhat yksilöt niin Passateilla näyttää ajetun keskimäärin 189 tkm ja Avensiksilla 143 tkm. Ero on minusta edelleen merkittävä. Sekään ei yllätä ketään, että Passattien viat ovat etuakselistossa.
Mutta Avensiksilla ajetaan vastaavasti enemmän autolle haitallista kaupunkiajoa, joten tuo kilometriero ei ole niin valtava. Volkkarin kilometrit ovat helpompia.
Millä perusteella Avensiksilla ajetaan enemmän kaupunkiajoa?
NHB:
Aivan hatusta vedettynä ja puhtaana mutuna voisin veikata, että Passatteja on myyty enemmän dieseleinä ja Avensista bensakoneisina ja verotus huomioiden diesel hankitaan matka-ajoon.
Yksi tilastoihin vaikuttava tekijä saattaa olla myös se miten suuri osa autoista rekisteröidään yksityis- ja yrityskäyttöön. Yksityiskäyttäjä pitänee autostaan paremmin huolta, ja saattaa myös yrittää varmistaa että auto todella menee katsastuksesta läpi. Yrityspuolella ei sitten ole niin väliä kun auto on (leasing)firman omaisuutta ja se maksaa myös katsastuksen. Firma-autojen käytön huolettomuus saatta heijastua näiden autojen luotettavuuteen myös vanhempana kun ovat siirtyneet yksityisille omistajille.
Näemmä on kiistaa aiheesta Avensis vs. Passat. Kannattaa toki katsoa ja vertailla muitakin malleja noista A-katsastuksen tilastoista. Esim. Polo vs. Yaris.
Ei sillä hyviä peliä kumpikin merkki, mutta omien kokemusten valossa japanilainen selvästi parempi laadussa. Ajolleen menee aika tasan - ehkä vähän sakemannin eduksi...
p.s. tuli käytyä katsastuskonttorilla pitkästä aikaa. Kävi ilmi, että Toyotassa ei yleensä vikoja - eivätkä kuulemma ruostukaan nykyisin.
onko tietoa, että tarjoaako moni merkki ns. katsastus tarkistuksia nykyisin?
koska pelkästään sillä että auton kunto on tarkistettu/korjattu ennen katsastusta saadaan tilasto erilaiseksi...
monella on sellainen tapa että kyllä katsastushenkilö kertoo mitä pitää korjata eivätkä tee mitään ennen sitä.
Mukavaa on huomata Toyotakuskien (A Tapio & kumppanit) lojaalius Japanilaiselle autojätille. Jos he vielä pystyisivät tunnustamaan, että Toyota on AUTO siinä missä muutkin, olisi se vielä hauskempaa.
Ihmisten (& heidän suunnittelemien robottien) kasaama peltiloota, joka kulmassa pyörät. Kuluvia osia ja rikkoutuvia komponentteja. Ikiliikkujiksi yrittävät mallata Toyotaa. Sitä ei ajatteleva ihminen ymmärrä, että miksi? Realismia kehiin, arvoisat ladyt & herrat & narrit.
ddr5:
Mielenkiintoinen tuo sinun teoriasi. Ei nyt liity Avensiksiin ja Passatteihin, mutta en usko että autolla jolla ajetaan vähemmän ajettaisiin kokonaismäärässä enemmän kaupunkiajoa. Jos oletetaan, että asutaan samankaltaisessa paikassa niin se joka ajaa paljon, ajaa ne ihan samat kaupunkiasiat ja sen lisäksi vielä paljon muuta.
Siinä voi olla vähän eroa mitä autoa myydään paljon missäkin päin Suomea. Avensis ja Volvo V70 ovat minusta landen perusautoja, josta voisi veikata että ainakaan niillä kyseisillä ei ajella paljon kaupungeissa.
Itse ajelen 50-60 tkm vuodessa. Siitä ehkä 20 tkm on ajoa taajamassa. Harva 20 tkm ajava ajaa jokaista kilometriään kaupunkioloissa?
AkiK:
Ei varmaankaan, mutta suhteessa pienellä ja/tai bensa-autolla ajetaan yleensä enemmän kaupungissa. Ajetuista kilometreistä ei siis voi tehdä suuria johtopäätöksiä. Tietyissä tilanteissa voi olla niinkin, että liian vähäinen ajo aiheuttaa vikoja, kun jarrut/pakoputkisto ruostuu, moottoria ei ajeta kuumaksi, mikä lisää karstaa eikä kosteus poistu sisätiloista ja varmaankin myös öljyn sekaan kertyy enemmän.
Alustan osat eivät juuri maantieajossa rasitu (Passatin tapaus), kun taas lukuisten muiden osien kuluminen on yhtä suurta riippumatta yksittäisten matkojen pituudesta.
Katsastustilastoja tarkastellessa pitäisi kiinnittää myös huomiota hylkäämisen syyhyn, esim. seisontajarru ei ole hinnaltaan eikä vakavuudeltaan samaa luokkaa kuin tukivarsien nivelet jne.
Iku-Turso:
Meille tulee hyvä mieli niin erilaisista asioista.
Iku-Turso:
Jos sinulla on hauskempaa se, että ihmiset pystyisivät myöntämään, että Toyota on auto isoilla kirjaimilla, niin myönnetään sitten, henkilökohtaisesti olisi riittänyt ihan pienetkin kirjaimet.
Iku-Turso:
Tuon jäätävän analyysin taisit keksia ihan itse,ajattelevana ihmisenä kysyn: mistä ihmeestä päädyit tuommoiseen johtopäätökseen? Jotain tolkkua vaikkei Tojosta pidäkään.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaus: tyhmyydestä sakotaan, jättityhmyydestä jättimäisesti, vaikea ymmärtää että joku voisi missään kuvitella, että pääsisi kuin koira veräjästä vaikenemalla, nykyaikana.
Mutta uskaltaako Tojolla ajaa enää, itse olisin enemmän huolissani vaikkapa kiinalaisten kaasamista uudenvuoden raketeista.
Opelixi:
Voitko kertoa mitä merkitystä on "suhteellisilla kilometreillä"?
Minusta vain ajetut kilometrit ratkaisevat. Ja yleensä autolla jolla ajetaan paljon kilometrejä, ajetaan paljon sekä kaupungissa että maantiellä. Käytännössä paljon ajetulla autolla on yleensä ajettu vähintään samat kilometrit kaupunkia ja siihen päälle vielä maantieajot. Yleensä molempia on enemmän kuin vähän ajetulla autolla.
Kaupunkiajon kuluttavuus on sekin paljon kiinni siitä miten ajetaan. Vähän kilometrejä ajavat usein ihmiset, jotka eivät juuri kaahaile... auto valitaan sen mukaan. Suola ei autoa syö samaan tapaan kuin paljon ajavalla, kuten eivät vaihtelevat olosuhteetkaan kun kaikilla keleillä ei todennäköisesti ajeta.
Maantieolosuhteilla on olennainen vaikutus auton kulumiseen oman kokemukseni mukaan. Etelän pääteillä paljon ajettu auto on alustan, jarrujen ja jousituselementtien osalta aika eri näköinen kuin vastaava Rovaniemellä tai etelässäkin pääosin suolattomassa kaupunkiliikenteessä ajettu auto.
...
En olisi muuten aivan varma tuosta alustaosien suuremmasta kulumisesta asiallisessa kaupunkiajossa. Yleensä voimien suuruus riippuu paljolti nopeudesta, joka on maantiellä suurempi. Tärinä ja pienet liikkeet on muutenkin se mikä syö osia, ei varsinainen jousituksen toiminta. Talvi on alustan osalta kuluttavin aika, ja vähän ajavat harvoin ajavat paljon talvella.
Katselin tänään 45 minuuttia ohjelmaa, ja siinä käsiteltiin autojen tyyppivikoja Yksittäisenä esimerkkinä oli Audi Q5 TDI, josta mm katoilee tehot satunnaisesti. Audin edustajan mukaan ko. ongelmaa esiintyy Suomessa reilussa sadassa autossa, mutta takaisinkutsukampanjaan ei hänen mielestään ole aihetta. Melko erikoinen näkemys viasta, josta voi esim. ohitustilanteessa koitua todellista hengenvaaraa.
Eikös samanlaista vikaa tosin esiintynyt aiemminkin 2.0 TDI-moottoreissa? Kuinka kauan asiaa on paineltu villaisella?
Vai onko VAG-insinöörit suunnitelleet tämän "ominaisuuden" kaikessa viisaudessaan?