Tuli tässä taas mieleen kuinka joka päivä käytetään vääriä ja oikeita ilmaisuja sekaisin. Esimerkiksi uutisissa saatetaan käyttää välillä oikeita termejä ja välillä vääriä, ota siitä sitten selvää.
Eli
otetaan luku 100
Puolet enemmän on 150, ei 200, puolet vähemmän on 50.
Kaksi kertaa enemmän on 300, ei 200 (vastaavasti kymmenen kertaa enemmän on 1100). Kaksinkertainen (kymmenkertainen) kuvaa lukua 200 (1000) suhteessa sataan.
Varsinkin tuota puolet enemmän näkee ja kuulee koko ajan. Liian usein kuulee uutisissakin tuota x kertaa ENEMMÄN.
[Makropaani muokkasi tätä viestiä 09.12.2005 klo 10:55]
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Mahtavaa! Olen niin samaa mieltä! Kaksinverroin on vähemmän kuin kaksi kertaa enemmän.
Toinen omituinen asia on se, että erityisesti sääennustuksissa viljellään sanaa "aina"! Sanotaan esimerkiksi, että "sataa aina tuonne huomisiltaan saakka" tai "sataa aina Oulun lääniä myöten".
Eihän se nyt niin voi olla! Ei kai nyt aina sada!?
Kielitoimisto on ottanut kantaa seuraavasti (lihavointi):
Lause A sai kaksi kertaa enemmän kuin B on merkitty kertolasku ja komparatiivi enemmän osoittaa vain A:n osuuden suuremmuutta, seuraavaan tapaan: A sai enemmän kuin B, siten että A:n osuus oli 2 × B:n osuus. Tämä on täysin selvää ja käytännössä riidatonta. Koska kuitenkin ilmaus kaksi kertaa enemmän kuin kieltämättä on logiikan kannalta hieman hatara, on tekstissä, joka pyrkii nimenomaan täsmällisyyteen, parempi käyttää ilmausta kaksi kertaa niin paljon kuin. On siis esim. suositeltavaa kirjoittaa: Keinotekoisilla ravintoaineilla ruokittuja lapsia kuolee 7 kertaa niin paljon kuin äidin maidolla ruokittuja; Tammihärkäkoiras on kaksi kertaa niin suuri kuin naaras. Mutta tämä ei merkitse sitä, että enemmän kuin -rakenteen tarvitsisi hävitä kielestä. Kaikkialla asiaproosan ulkopuolella sillä on kiistämätön sijansa.
Sitten ilmaus A sai puolta enemmän kuin B. Se on puhtaasti sovinnainen sanonta: kielen puhujat tietävät, että erotuksena on A:n, ei B:n osuuden puolikas, joten merkitys on sama kuin lauseissa A sai 2 kertaa enemmän kuin B ja A sai 2 kertaa niin paljon kuin B. Tämä on tietysti vastoin matemaattista ajattelua, sillä puolet on sama kuin 50 %, ja lauseessa A sai 50 % enemmän kuin B tuo 50 % lasketaan B:n eikä A:n osuudesta. Puolta enemmän ei kuulu täsmälliseen kieleen, mutta muuten sitäkin sopii huoletta käyttää..
Jos nyt verrataan siihen lukuun 100, niin onko siis neljännes enemmän 400? Paljonko se 150 on suhteessa sataan? kaksi kolmas osaa enemmän? niin ilmeisesti kielitoimiston logiikalla...
Eikö tuo puolet enemmän nyt ainakin pitäisi tarkoittaa 50% enemmän. Kaksi kertaa vähemmän joutaisi kokonaan pois käytöstä.
Eli
otetaan luku 100
Puolet enemmän on 150, ei 200, puolet vähemmän on 50.
Kaksi kertaa enemmän on 300, ei 200 (vastaavasti kymmenen kertaa enemmän on 1100). Kaksinkertainen (kymmenkertainen) kuvaa lukua 200 (1000) suhteessa sataan.
Varsinkin tuota puolet enemmän näkee ja kuulee koko ajan. Liian usein kuulee uutisissakin tuota x kertaa ENEMMÄN.
Tästä on taitettu peistä tuolta 1950 luvun Uuden Suomen yleisönosastokirjoitteluista lähtien.
Kyseessä on ns. suhteellinen komparatiivi eli (lukusana) kertaa (komparatiivi). Tämäntyyppisillä ilmaisuilla voi olla joko suhdetulkinta tai lisäystulkinta. Jälkimmäistä käytetään lähinnä vain matemaattisissa yhteyksissä.
Eli kielitoimisto kuten myös kielenhuoltokirjallisuuskin suosittaa yleiskielessä käytettäväksi suhdetulkintaa, siis esim. seuraavia ilmaisuja merkityksessä:
- kaksi kertaa enemmän -- tarkoittaen kaksinkertaista
- kolme kertaa halvempi -- tarkoittaen hinnaltaan kolmasosaa
Tuo viimeiseksi mainittu tarkoittaisi lisäystulkinnan mukaan miinuskolminkertaista hintaa! Ilmaisu "puolet enemmän" ei ole varsinainen suhteellinen komparatiivi vaan se on vakiintuneen käyttötapaan nojaten määritelty "poikkeuksena" tarkoittavan kaksinkertaista.
Eli jos vaikkapa johonkin sopimukseen kirjaa ilmaisun "kaksi kertaa enemmän" siinä uskossa, että kyseessä on kolminkertainen määrä, niin riitatapauksessa asiansa saattaa hyvinkin oikeudessa hävitä. Kielitoimisto suosittaakin tämän johdosta virallisissa yhteyksissä käytettäväksi tarkempia ilamisuja tyyliin "kaksi (kolme...) kertaa niin paljon kuin se ja se...".
Mahtavaa! Olen niin samaa mieltä! Kaksinverroin on vähemmän kuin kaksi kertaa enemmän.
Toinen omituinen asia on se, että erityisesti sääennustuksissa viljellään sanaa "aina"! Sanotaan esimerkiksi, että "sataa aina tuonne huomisiltaan saakka" tai "sataa aina Oulun lääniä myöten".
Eihän se nyt niin voi olla! Ei kai nyt aina sada!?
Eikö tuo "aina" tässä yhteydessä tarkoita jatkumoa, eli olen sitä mieltä että tässä yhteydessä tulee suomen kielen hienot vivahteet hienosti hyödynnettyä. Tätä ei nykylehtiä lukiessa aina huomaa, tuntuu välillä ettei toimittajat hallitse omaa äidinkieltään niin tökeröitä sananvalintoja voi päivittäin sanomalehdistä lukea.
Tuo viimeiseksi mainittu tarkoittaisi lisäystulkinnan mukaan miinuskolminkertaista
Omaan kielikorvaani ilmaisu "N kertaa pienempi/halvempi/jne." on aina särähtänyt pahasti. Jopa "0,33 kertaa kalliimpi" kuulostaisi milekkäämmältä kuin "kolme kertaa halvempi".