En kyllä itse suostuisi siihen, että taloyhtiö päättää mitä maksamiani palveluja voin käyttää. Tarkoitan nyt tv-lupamaksua, joka oikeuttaa kaikkien "ilmaisiin" digi-palveluiden käyttöön. Jos signaali muutetaan analogiseksi taloyhtiokohtaisesti en voi vaihtaa tekstityksen tai äänen kieltä tai kuvan formaattia enkä voisi käyttää ohjelmaopasta (ohjelman tiedot, haku nimen tai tyypin mukaan, simppeli ajastus jne.). Myös maksulliset kanavat olisivat ilmeisesti mahdottomia, ellei koko talo tilaa. Nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen.
Yleensäottaen hälinä on ollut turhan intensiivistä, varsinkin kun niitä ei vielä ole pakko ostaa. Laitteet kehittyvät nopeasti ja varmasti vuonna 2007 myynnissä on kelvollisisa digi-tv:itä ja hyviä bokseja asialliseen hintaan. Eivät ne huonoja nytkään ole. Ongelma vain on siinä että ihminen haluaa kaikenlaista mutta heti kun joutuu lukemaan uuden käyttöohjeen alkaa marmatus. Nyt monet sanovat että ei me sitä digiä haluttu, mutta monet näkevät jo nyt ja tulevaisuus tulee osoittamaan että muutos on välttämätön.
Kun digivirittimet saadaan televisioihin, ei käyttö enää eroa analogisesta. Ominaisuuksia on enemmän, muuta niitä ei ole pakko käyttää. Monet vanhukset eivät opi niitä käyttämään ja jotkut nuoremmat oppisivat helposti mutta eivät halua opetella (naurettavin kapinoinnin muoto). Mutta ei tätä maailmaa heitä varten rakennetakaan, vaan lapsiamme varten. Kaikki yli viisivuotiaat näyttävät oppivan minkä tahansa viihde-elektronisen laitteen käytön. Meillä muilla on nyt pari vuotta vähän vaikeampaa mutta niin on ollut menneilläkin sukupolvilla.
Ajatelkaa asioita globaalissa tai universaalissa mittakaavassa ja ottakaa rennosti
Kumppani: Mistä muuten boxin ostaja tietää, onko valmistaja suorittanut jonkun maksun, josta onkaan mainittu...... Niin, missä?? Moniko kauppiaskaan osaa vastata tuohon kysymykseen?
Ei taatusti mistään, hyvin harva edes osaa kysyä.
Kumppani: Kuten nytkin joudutaan maksamaan usein kk-maksuja, jos taloudessa on satelliitti- tai kaapeliyhteisantenni. Ellei ole saatu kertamaksulla jotakin nippua kanavia.
Boxien päivitysten siirtäminen muiden tehtäväksi nostaa sekin maksuja. Ja silloin päivittäjä voi hinnoitella palvelunsa oman maun mukaan. Kuinka moni taloyhtiöissä pääsee talojakamoon ja kuka asukas haluaisi edes ottaa vastuulleen päivitystä?
Kumppan: Valitettavasti meillä on "valtion totuus" ja "maksavan asiakkaan" totuus, jotka molemmat ovat "oikeita vastauksia", mutta kovin vähän meiltä kuluttajilta on kysytty!
On meiltä kysytty joka neljäs vuosi. Digitilanne on ollut tiedossa jo useamman vuoden, nyt vain vuoden 2007 lähestyessä nousee häly.
Ajatelkaa asioita globaalissa tai universaalissa mittakaavassa ja ottakaa rennosti
Näinhän sitä yritetään ja samalla puolustaa heikkoja, jottei keskittäminen (katsomisvallan siirto laitosten johdolle ja as.oy:n hallituksille) veisi heiltä tulevaisuuden viestinnän etuja.
>Boxien päivitysten siirtäminen muiden tehtäväksi nostaa sekin >maksuja. Ja silloin päivittäjä voi hinnoitella palvelunsa oman maun >mukaan.
AINA joku pääsee näköjään rahastamaan tilanteesta, siitä ei pääse mihinkään: jollei "talkkaripäivittäjä", niin automaattipäivityksestä laitevalmistajilta rahastava näköjään (YLE, vai Digita??), valmistaja joka syytää sutta (=keskeneräistä) maailmalle, laitekierteeseen joutuneelta asiakkaalta naureskellen rahastava laitemyyjä jne.
>On meiltä kysytty joka neljäs vuosi. Digitilanne on ollut tiedossa jo >useamman vuoden, nyt vain vuoden 2007 lähestyessä nousee häly.
Aiheetta? Kansanedustajien vaalikausiin on turha kyllä vedota, tämä homma on ajettu läpi tällaisenaan ihan muita reittejä oikeasti. Kumileimasimena eduskunta on ollut, istui siellä kuka tahansa. Sen osoitti jo tekijänoikeuslain hyväksyminen, kun usean edustajan "katugallupissaan" antama kannatus osoittautui varsinaisessa äänestyksessä päinvastaiseksi, eli uuden lain mukaiseksi.
Eli syteen tai saveen, kunhan äänestestään "edistyksen puolesta", sanoisin sekä tässä digiasiassa, että tekijänoikeuslain osalta. Silmät kiinni vain ja kyllä-nappia painamaan... Kaipa se joskus sitten lutviutuu. Tarvitaan vain joku "maailmaa syleilevä vastaaja" istumaan ja kertomaan, että "voi kuule, odota sinä vain jokunen vuosi, niin kaikki on ihan niinkuin nytkin, eikä sinun kovin montaa boxia tarvitse ostaa, joku niistä voi olla ihan päivityskelpoinenkin".
Ja jos ei nyt as.oy:n "kansalaisoikeuksista" tulekaan kiistakapulaa, niin sanokaa minun sanoneen, että laitosten osalta ovat pulassa tällä teknisellä saavutuksella, taloudellisesti! Vaikka joku potentiaalinen tekninen ominaisuus olisikin tyrkyllä. Se ei varmasti lohduta laitosten vakituisia, tai tilapäisiä asukkeja, joiden hoivamaksut kohoavat. Ei yksittäisen laitteen hinta, vaan se, että niitä pitää olla MONTA, se tekee asian kalliiksi!
Olen joissakin muissa foorumeilla jo pari vuotta sitten ihmetellyt, että miksi television digitalisoimisesta on tullut niin vaikea asia. Itse ostin heti digitv:n, kun sellaisen Finluxilta (R.I.P) sai suoraruutuisena. Enkä ole tuon jälkeen kaivannut pätkääkään analogisia lähetyksiä. Enemmän kanavia ja parempi kuva täällä näkyvyysalueen rajamailla. Kyllä minulle kelpaa lisäkanavat ja olen katsellut formulatkin vallan maksulliselta puolelta ilman mainoksia.
Digitalisoimisen vaikeusaste on valitettavasti noussut korkeaksi epämääräisesti toimivien boksien takia. Valitettavaa, sillä itse järjestelmä toimii erinomaisesti. Mutta boksien kanssa ihmiset sähläävät. Meidän äidillekin piti näyttää kädestä pitäen ja monta kertaa, että tv pitää vääntää ensin aux-nappulalla oikealle ohjelmalähteelle ja sitten vaihtaa kanavia eri kapulalla. Yksinkertainen asia, mutta kuitenkin aivan liian moninmutkaista. Onneksi oma televisio oli aiemmin vaihtoiässä, jotta sain digivirittimellisen. Sisäisellä virittimellä varustetun laitteen käyttö ei eroa vanhan analogisen töllön käytöstä millään tavalla. Lisääntyneistä kanavista eron parhaiten huomaa. Kaukosäätimen jokaisen numeronappulan takaa löytyy eri kanava.
Isoisä osti kesällä myös lcd-näyttöisen digitv:n. Tämä lähes 90v vaari tulee tuon laitteen kanssa hyvin toimeen. Ei tarvinnut opetella vanhaan verrattuna mitään muuta uutta kuin se, että lounais-Suomen paikallisuutiset tuleekin nyt YLE24-kanavalta, eikä kakkoselta. Vaari löysi myös varsin pian subtv:n. Subiko profiloitu nuorten kanavaksi? :-)
Kun on oikeanlaiset vehkeet, niin kuvan laadussa ja tekstityksien toiminnassa ei ole mitään hässäkkää. Mutta tässä se harmi piileekin, että luvattoman paljon on myynnissä ihan vääränlaisia laitteita. Vieläkin isot kodinkoneketjut mainostavat näyttävästi vanhalla analogisella virittimellä varustettuja töllöjä. Taulutelkkarit ovat nyt kuumaa kamaa, mutta 95% niistä on vastaanottokyvyiltään kelvottomia, eli siis ilman digiviritintä. Digiviritin olisi pitänyt jo aikoja sitten olla jokaisessa myydyssä telkkarissa mukana. Näin olisi jo tämän digitaalisten lähetysten aikana jo huomaamatta lisätty digivastaanottimien määrää. Mutta jostain syystä valmistajat eivät nyt ole oikein kulkeneet kehityksen mukana. Yleensähän tilanne on ollut toisin päin: valmistajat ovat tyrkänneet markkinoille laitteita hienoilla ominaisuuksilla, joita ei kukaan ole oikeasti tarvinnut.
Mikähän siinä onkin, että television valmistajille digivirittimillä varustettujen mallien tuotannon alitus on ollut niin vaikeaa? Digiviritin itsessään on kuitenkin yksinkertainen mokkula loppujen lopuksi, kunhan softa toimii. Pienimmät toimivat digivirittimet saadaan mahtumaan pieneen koteloon ja liitettyä tietokoneen usb-liittimeen.
Minä ainakin kannatan omiin kokemuksiini perustuen ditaaliseen tekniikkaan siirtymistä mahdollisimman pian. En keksi yhtään tilannetta jossa analoginen tv-lähetys palvelisi minua paremmin.
[Jarskinieminen muokkasi tätä viestiä 03.01.2006 klo 22:35]
Olen joissakin muissa foorumeilla jo pari vuotta sitten ihmetellyt, että miksi television digitalisoimisesta on tullut niin vaikea asia. Itse ostin heti digitv:n, kun sellaisen Finluxilta (R.I.P) sai suoraruutuisena.
Mitä lähetyksiä Yle lähettää, digitilaasia vai analogisia? Koska meillä näkyy, onko jo 12 kanavaa, ja harava-antenni on katolla, siellä tuskin lienee mullistavaa digitekniikkaa. Tulen mainoisti toimeen analogisilla lähetyksillä. Miksi minun on ostettava digiboksi ennenkuin on pakko? Saan vähintään 12 kanavaa vielä lisää. Milloin minulla on aikaa katsella niitä? Sekä työ, että tietokone vie jo aikaa. Pitäisikö suomalaisten istua liikkumatta eri vempaimien äärellä ja läskistyä vain? Nykynuoriso eivät enää liiku mihinkään. Ostan sen kun on pakko, saan todennäköisesti uusinta tekniikkaa. Näen kansanterveydellisen katastrofin, ja pakkosyötetään ruudusta kaikenlaista lisäohjelmaa jolla ei tee mitään. Ehkä on sellaisia jotka jaksavat plarata 100 kanavaa, en minä. Ohjelmatarjonnan katsominenkin kestää varmaan puoli tuntia, Voihan se ostaa, eikä sitä ole pakko katsoa, ellei valtio edellytä, että jokainen kansalainen myös istuvat telkkarin äärellä 4 tuntia vuorokaudessa sakon uhalla.
Katoavatko kaikki analogiset antennit katojen katoilta myös? Koska anallahan ei tee silloin mitään, eikö?
Mitä lähetyksiä Yle lähettää, digitilaasia vai analogisia? Koska meillä näkyy, onko jo 12 kanavaa, ja harava-antenni on katolla, siellä tuskin lienee mullistavaa digitekniikkaa. Tulen mainoisti toimeen analogisilla lähetyksillä.
Täällä Satakunnassa ei näy enempää kuin neljä kanavaa analogisena. Diginä tulee toistakymmentä ja lisäksi kahdeksan radiokanavaa. Sekä analogiset ja digitaaliset kanavat tulevat saman harava-antennin kautta. En nyt oikein ymmärrä pointtiasi. Tai aivan! Laajakaistaintenetyhteyden kautta saanee pian IPTV.n, mutta se lienee kuitenkin vielä nykyistä digitv:täkin vaikeampi saada vähemmän teknisille ihmisille kaupatuksi. Ja diginä se televisiokuva IPTV:ssäkin kotiin tulee. Tosin tänne meille ei nykyinen laajakaan kaista ole riittävän laaja hyvälle televisiokuvalle. Mutta varmaan tulevaisuudessa matkapuhelinverkot, internet ja televisio nivoutuvat yhdeksi isoksi verkoksi - tiedä sitten minkälaisia antenneja silloin tarvitaan....
Television katseluun käytettyä aikaa digitaalisuuteen siirtyminen ei meillä oikeastaan lisännyt. Mutta nyt löytyy helpommin mielekästä katsottavaa silloin, kun tv:n vierelle itsensä vääntää pois tietokoneen ruudun ääreltä tai muista puuhista. Elokuvia, musiikkia, asiaohjelmia ja uutisia sieltä enimmäkseen tulee seurattua. Tositv-ohjelmat ovat jääneet vähemmälle. Mutta lisäkanavista on kuitenkin niin paljon iloa, että mieluusti ne telkkuuni otan, kun samalla lupamaksulla tulee kuin analogisetkin. Kaupan päälle saa vielä hyvän kuvan - vihdoinkin.
Mikään pakkohan ei digiaikaan ole vielä tässä vaiheessa siirtyä. Osaa ihmisistä ei aikanaan liikauttanut sekään asia, että LP-levyistä siirryttiin CD-levyihin tai se, että NMT-puhelimet muuttuivat GSM-puhelimiksi. Tarpeen mukaan kullekin. Autokaan ei ole kaikille välttämätön, kävellenkin pääsee paikasta toiseen.
[Jarskinieminen muokkasi tätä viestiä 03.01.2006 klo 23:24]
Täällä Satakunnassa ei näy enempää kuin neljä kanavaa analogisena. Diginä tulee toistakymmentä ja lisäksi kahdeksan radiokanavaa. Sekä analogiset ja digitaaliset kanavat tulevat saman harava-antennin kautta.
Oletko varma?
Kun itse ostin digiboxin n. 3-4 vuotta sitten, ei ensiasennuskerralla tullut mitään kuvaa, vain että signaali ei ole riittävä. Kauppiaan kanssa jutellessa tehtiin pari perustsekkiä, jonka jälkeen tultiin tulokseen, että parempi soittaa antennihuolto paikalle tarkistamaan.
Kaverin mukaan UHF-antenni meni vaihtoon! Analogiakanavat näkyvät VHF-antennin kautta, joka meilläkin, kuten Satakunnassakin ovat varmasti saman tolpan nokassa. Mutta kuitenkin kaksi niin eri asiaa!
Vai pääsikö tässä käymään niin, että löytyikin vielä yksi välistävetäjä tässä rahastustilanteessa digitalisointiin siirryttäessä? Eli tulin siis höynäytetyksi??
Kuva ei meillä ole "loistava", mm. värit elää välillä miten sattuu! Palikoitumista ei sentään havaittavissa. Tekstitys tökkii YLE:n kanavilla törkeästi. Päivitystä saatavilla, no ei enää...
Vai pääsikö tässä käymään niin, että löytyikin vielä yksi välistävetäjä tässä rahastustilanteessa digitalisointiin siirryttäessä? Eli tulin siis höynäytetyksi??
Ei välttämättä höynäytetty. Jospa vanha UHF-haravasi oli ns. kanavaryhmäantenni, joka vastaanotti vain kanavat 21-37. Ja uusi on laajakaista-antenni koko UHF-alueelle (kanavat 21 - 69). Suomessa on harvassa sellaisia lähetinasemia, jotka lähettäisivät useampia muxeja kanavilla 21-37 ja aika moni asema lähettää vain ja ainoastaan noilla ylemmillä kanavilla:
Olen. Katolla on vain yksi antenni. Tosin antennini ei ole kovin vanha. Se on mallia Hirschmann FESA 815 N 69. Sillä näkyy analogiset UHF-kanavat, mutta VHF-kanavat ei. Aiemmallakin vaatimattomamman näköisellä, vähän kolmion muotoisella antennilla näkyi kaikki, VHF:t mukaanlukien. Mutta vaihdoin antennin tuohon tehokkaampaan hätäpäissäni. Digitv:n käyttöönotossa oli hivenen ongelmia, kun kuva näkyi palikoitumatta vain huonolla säällä. Ongelma poistui, kun hoksasin, että pihan toisella puolella oleva hevosten sähköaitaus aiheutti häiriötä signaaliin. Aitauksen korjaus sellaiseksi, ettei missään kohdassa "napsunut", eli pienten katkosten korjaaminen kipinättömäksi korjasi tilanteen.
Kuva ei meillä ole "loistava", mm. värit elää välillä miten sattuu! Palikoitumista ei sentään havaittavissa. Tekstitys tökkii YLE:n kanavilla törkeästi. Päivitystä saatavilla, no ei enää...
Kuvan laatu on Finluxin digitöllössä pysynyt kyllä koko ajan erinomaisena. Ei tietoakaan värien elämisestä tms. Liian kovasta pakkauksesta johtuvaa pikselöintiä joskus erottaa, mutta siinä suhteessa tilanne on parantunut huomattavasti parin vuoden takaisesta, jolloin urheilukanavalta tai muilta uusilta kanavilta saattoi tulla aika heikkoa kuvaa. Mutta jos nyt katsoo elokuvia tai vaikkapa nelosen uutisia, niin enpä osaa oikein enää parempaa kuvaa toivoakaan.
Mutta varmasti on laitteissa eroa kuvalaadun suhteen. Kytkin Kansalaisboksin ennen joululahjaksi paketoimista omaan televisiooni ja ero Finluxin omaan kuvaan oli aika selkeä. Kansalaisboksissa oli haaleat värit. Boksi muutoin on hyvinkin hintansa väärti.
Muistan joskus digiaikojen alusta, kun mainostettiin kuvan olevan AINA erinomainen, jos signaali ylitti kynnyksen: kuva joko näkyi, tai sitten ei. Höpöhöpö! (ei kyllä ole jatkunutkaan näihin päiviin)
Pari kaveria ovat töissä hommanneet USB-digiboxin kannettaviinsa (olympialaisia ajatellen, heh) ja ollaan nyt ihmetelty kun kuvaa ei meinaa konttorirakennuksessa saada välillä mitenkään näkyviin! Toisella ei onnistu edes kotona kerrostalossa.
Ja oletusantennin siirtely laadun parantamiseksi muistuttaa aivan analogisen antennin ja telkkarin kanssa sähläämistä! Ei niin mitään eroa, paitsi että suhinan ja kohinan sijaan kuva vain jämähtelee tai pätkii. Vain kokeiluun saadulla erillisantennilla saa tyydyttävää ja sitäkin pitkään siirtelemällä pöydältä hyllylle, tai toiseen työpisteeseen. Metrin siirto vaikuttaa kummasti välillä!
Sinänsä helpottavana asiana ko. boxin softasta pystyy tarkistamaan ja päättelemään jo, millä signaalin %-lukemilla kuva liikkuu normaalisti, tai vaihtoehtoisesti tökkii. Vastaava mittailu onnistuu kotioloissa analogialaitteilla vain erillisen mittarin kanssa ja usein ammattilaisen toimesta.
[Kumppani muokkasi tätä viestiä 05.01.2006 klo 09:22]
Pari kaveria ovat töissä hommanneet USB-digiboxin kannettaviinsa (olympialaisia ajatellen, heh) ja ollaan nyt ihmetelty kun kuvaa ei meinaa konttorirakennuksessa saada välillä mitenkään näkyviin! Toisella ei onnistu edes kotona kerrostalossa.
Ja oletusantennin siirtely laadun parantamiseksi muistuttaa aivan analogisen antennin ja telkkarin kanssa sähläämistä! Ei niin mitään eroa, paitsi että suhinan ja kohinan sijaan kuva vain jämähtelee tai pätkii. Vain kokeiluun saadulla erillisantennilla saa tyydyttävää ja sitäkin pitkään siirtelemällä pöydältä hyllylle, tai toiseen työpisteeseen. Metrin siirto vaikuttaa kummasti välillä!
Toisin sanoen laitteessa on huono antenni. Erillisantennin tuoma parannus puoltaa tätä.
Onko huono antennikin digin vika? Eikä missään ole väitetty, että huonolla ja/tai väärin suunnatulla antennilla vastaanotto onnistuu. On ihan oikeutettua olettaa, että ihmiset edelleen osaavat suunnata antenninsa. Digi näkyy 99,9%:ssa suomalaistalouksista. Jos sinulla ei näy, on se huonoa tuuria (maasto-, rakennus- tai muu este tai lähetin liian kaukana).
[simBanssi muokkasi tätä viestiä 05.01.2006 klo 17:08]
>Onko huono antennikin digin vika? Eikä missään ole väitetty, että >huonolla ja/tai väärin suunnatulla antennilla vastaanotto onnistuu.
Muistanko siis väärin, että väitettiin kuvan joko näkyvän (täydellisenä), tai sitten ei ollenkaan. Silloin on kyse harhaanjohtamisesta yksiselitteisesti.
Itselleni "arki", eli se, että kuva pätkii tai tökkii jotenkin antennin asennosta, tai laadusta johtuen menee uskottavammalle puolelle. Mutta kuten sanottua, ei tuota perusteetonta lupausta ole juuri viimeaikoina enää mainostettukaan....tai ei ole osunut silmään.
Koska tässä asiassa en kannata muutakaan höpönhöpöä, niin samaan sarjaan kuuluisi tuo mainoskampanja, jossa tuskastunut vanhaisäntä tökkäisee vain skartit telkkarin ja boxin väliin, pelit käyntiin ja heti näkyy kuva viritettynä. Kun asennus ei mene pelkästään noin, niin ketä pyritään jymäyttelemään?
Tuli mieleen iäkkäät naapurimme, joilla on ollut syksystä digiboxi. Sen tarkemmin en ole kehdannut joulupöydässä kysellä, mutta rouva ei suin surminkaan käytä boxia, koska sillä "ei onnistu kanavien löytäminen" tai jotakin. Isäntä istui kahvipöydässä hiljaa vieressä, ei kommentoinut mitään. Mutta emäntä onkin talon tekniikkaguru muissakin asioissa, kuten PC:n, verkkoyhteyden ja kännykän (!) käytössä. Usein apuani pyydetään, mutta koska nyt ei otettu esille, olin vain kuuntelulinjalla.
Mistä tämä sitten mahtaa todellisuudessa tosiaan kertoa...
[Kumppani muokkasi tätä viestiä 09.01.2006 klo 10:49]
Muistanko siis väärin, että väitettiin kuvan joko näkyvän (täydellisenä), tai sitten ei ollenkaan. Silloin on kyse harhaanjohtamisesta yksiselitteisesti.
Digitaalinen tekniikka mahdollistaa sen, että kuva joko näkyy täydellisenä tai ei ollenkaan. Kaikki digiboksit vain tuntuvat yrittävän liikaa, siis yrittävät toistaa kuvaa ja ääntä vaikka signaali on selvästi liian heikko. Syytän siis laitevalmistajia siitä että tämä lupaus ei pitänyt. Luultavasti simppeli ohjelmiston muokkaus riittäisi.
Kaikki digiboksit vain tuntuvat yrittävän liikaa, siis yrittävät toistaa kuvaa ja ääntä vaikka signaali on selvästi liian heikko. Syytän siis laitevalmistajia siitä että tämä lupaus ei pitänyt. Luultavasti simppeli ohjelmiston muokkaus riittäisi.
Eikös parempi antenni olisi se mitä tarvittaisiin, eikä softan "huononnus"??
Kavereilla on siis Anyseen laite, jossa on oletuksena teleskooppiantenni, sillä pitäisi siis pärjätä, mutta totuus on toinen: lisäantenni vahvistimella on pakollinen.
Nämä PC-telkkarit ovatkin varmaan hyvä esimerkki siitä, miten hyvin/huonosti digitv toimikaan "äärioloissa": YLE:n kanavista ei näy välillä mitään, mutta esim. MTV3 tai Voice näkyvät aivan OK. Signaalit saattavat heittää häränpyllyä jopa antennin paikallaan pysyessä!
Eikö (perusvalikoiman) kanavanipussa olevilla kanavilla olekaan sitten sama lähetysvoimakkuus, vai mistä tässä on kyse? Ja YLE "yllättäen" pettää....
Kaikki digiboksit vain tuntuvat yrittävän liikaa, siis yrittävät toistaa kuvaa ja ääntä vaikka signaali on selvästi liian heikko. Syytän siis laitevalmistajia siitä että tämä lupaus ei pitänyt. Luultavasti simppeli ohjelmiston muokkaus riittäisi.
Eikös parempi antenni olisi se mitä tarvittaisiin, eikä softan "huononnus"??
Kavereilla on siis Anyseen laite, jossa on oletuksena teleskooppiantenni, sillä pitäisi siis pärjätä, mutta totuus on toinen: lisäantenni vahvistimella on pakollinen.
Nämä PC-telkkarit ovatkin varmaan hyvä esimerkki siitä, miten hyvin/huonosti digitv toimikaan "äärioloissa": YLE:n kanavista ei näy välillä mitään, mutta esim. MTV3 tai Voice näkyvät aivan OK. Signaalit saattavat heittää häränpyllyä jopa antennin paikallaan pysyessä!
Eikö (perusvalikoiman) kanavanipussa olevilla kanavilla olekaan sitten sama lähetysvoimakkuus, vai mistä tässä on kyse? Ja YLE "yllättäen" pettää....
Meillä on ollut ongelmia sekä television, radion, että kännyköiden kanssa, ei tahdo juuri tässä kohtaa kuulua (naapureilla, vajaan 10 metrin päässä, ei ongelmia). Digitv poisti televisio-ongelmat. Senkin signaali on välillä heikko, säästä riippuen, mutta vain harvoin se vaikuttaa vastaanottoon. Analogi- ja digilähettimet ovat samassa paikassa, joten tekniikasta todella on hyötyä. Ei enää lumisadetta ja haamukuvia.
Jos oletetaan, että antenni on niin hyvä kuin voidaan kohtuudella vaatia (ei liian kallis) ja se on optimaalisesti suunnattu ja johdotukset on kunnossa eikä vieläkään toimi kunnolla, on kyse todellakin huonosta tuurista. Kaupunkialueillakin on katveita ja sää todellakin vaikuttaa huomattavasti.
Kokeileppa samassa paikassa kuin missä digi ei kunnolla toimi että miten toimii vastaavanlaisilla laitteilla ja antenneilla analoginen vastaanotto.
Muistelisin, että yksi syy luopua analogisesta tv-järjestelmästä on ollut, ettei siihen enää valmisteta sopivia laitteita tai niiden valmistus on päättymässä. Näinollen kaikkien tv-yhtiöiden on hankittava kaikki uusi kalustonsa digitaalisena.
Kun digi-aineistoa sitten muutetaan analogiseksi ja takaisin, niin se ei voi olla vaikuttamatta kuvan laatuun.
Nyt sitten myös mollataan DVB-tekstityksen älyttömyyttä(?). Tokihan siinä on ongelmia, mutta en todellakaan kaipaa takaisin siihen aikaan, jolloin kuvaan poltettujen tekstien päälle piti teksti-tv:stä hakea toisenkielinen tekstitys, nyt sentään voi valita kielen eikä se peitä puolta ruutua.
Suomi lienee harvoja jollei ainoa DVBn käyttäjä, mutta mehän olemme niin fiksuja, että osaamme lukea, emmekä pilaa ohjelmia dubbaamaalla niitä ja voimme tarjota dvb:llä monta kielivaihtoehtoa.
Onko meidän ikiaikainen tekstityskulttuurimme osasyy siihen, että olemme erittäin kielitaitoisia?
[clacson muokkasi tätä viestiä 11.01.2006 klo 20:51]
SimBanssi: Kokeileppa samassa paikassa kuin missä digi ei kunnolla toimi että miten toimii vastaavanlaisilla laitteilla ja antenneilla analoginen vastaanotto.
Konttorioloihin on vähän hankala tuoda analogitelkkaria siitä valikoimasta, joka meiltä löytyy. Ongelma on siltä osin ratkennut, että kaveri hommasi oman lisä-VHF/UHF-antennin vahvistimella. Kun tuossa ikkunalaudalla vähän aikaa suuntaili, niin kyllähän se nyt näkyy minkä pitää. Kustannus oli jotakin 30-35 euroa lisää PC-digiboxin päälle (n. 110 e)
clacson: Suomi lienee harvoja jollei ainoa DVBn käyttäjä, mutta mehän olemme niin fiksuja, että osaamme lukea, emmekä pilaa ohjelmia dubbaamaalla niitä. Onko meidän ikiaikainen tekstityskulttuurimme osasyy siihen, että olemme erittäin kielitaitoisia?
Ohi aiheen, mutta mielenkiintoisesti: Olen kyllä sitä mieltä, että on ehdottomasti. Todisteiksi käyvät ranskalaiset, saksalaiset ja venäläiset, heillä dubataan ohjelmat.
(taviksista puhuttuaessa) He käyvät vuositolkulla koulussa lukemassa mm. englantia, mutta osaavat harvoin edes kuullunymmärtää mitään oppimiaan kieliä, koska eivät ole kuulleet niitä telkkarista. Olen usein ollut tekemisissä em. maiden edustajien kanssa, eikä joskus useampikaan toistaminen, tai kiertoilmauskaan auta saamaan englantiani perille.
Aktiivisti kuullulla vieraalla kielellä on varmasti vaikutusta suoraan myös puhumisen oppimiseenkin, joista myös suomalaisia tosin arvostellaan. Se menee ehkä enemmän ujostelun puolelle kuitenkin?
Ohi aiheen, mutta mielenkiintoisesti: Olen kyllä sitä mieltä, että on ehdottomasti. Todisteiksi käyvät ranskalaiset, saksalaiset ja venäläiset, heillä dubataan ohjelmat.
Edelleen ohi aiheen, mutta on pakko avautua kun niin korpeaa varsinkin jenkkien malli, joka menee vielä dubbausta pidemmälle: kaikki puhuvat elokuvissa ja sarjoissa englantia, myös keskenään ne joiden äidinkieli on sama ja ei englanti. Jos muuttaisin kaverin kanssa USA:han tuskin ikinä puhuisimme keskenämme muuten kuin suomeksi.
Käsittämätöntä on että tekstityksen kanssa on edelleen ongelmia.
Täällä sitä koitetaan ylläpitää muutakin keskustelua kuin vain autojen ympäriltä! :saint:
clacson VS: Nyt sitten myös mollataan DVB-tekstityksen älyttömyyttä(?). Tokihan siinä on ongelmia, mutta en todellakaan kaipaa takaisin siihen aikaan, jolloin kuvaan poltettujen tekstien päälle piti teksti-tv:stä hakea toisenkielinen tekstitys, nyt sentään voi valita kielen eikä se peitä puolta ruutua.
Lukaisinpa tuossa mielenkiinnosta uusimman Tietokone -lehden, jossa teemana oli digi-tv. Suosittelen vilkaisemaan!
Päällimmäisenä jäi mieleen Petteri Järvisen kolumni, jossa hän ei nyt kauhasti ylistänyt etenkään politikointia digi-tv:n ympärillä. Hän ihmetteli lisäksi YLE:n valitsemaa DVB-tekstitysstandardia ja mainitsi Suomen olevan aika yksin tässä asiassa Euroopassa. Mahtoiko olla oikeassa?
Ennenkaikkea hän ihmetteli, että mitenkä tallentavat laitteet pysyvät tämän tekstityksen perässä: osaavat tuskin tallentaa, saati purkaa takaisin esille nauhoitusta sitten jälkikäteen katsellessa!
Onko teillä minkälaisia kokemuksia asiasta?? En ole kuin kokeeksi tallentanut digiboxikanavaa DVD-kovalevysoittimelleni. Toisekseen, minkäänlaista luotettavaa kuvaa asiasta en voi tuolla digiboxilla saada, koska YLE-teksitys ei toimi muutenkaan...
[Kumppani muokkasi tätä viestiä 24.01.2006 klo 13:51]
Päällimmäisenä jäi mieleen Petteri Järvisen kolumni, jossa hän ei nyt kauhasti ylistänyt etenkään politikointia digi-tv:n ympärillä. Hän ihmetteli lisäksi YLE:n valitsemaa DVB-tekstitysstandardia ja mainitsi Suomen olevan aika yksin tässä asiassa Euroopassa. Mahtoiko olla oikeassa?
Ennenkaikkea hän ihmetteli, että mitenkä tallentavat laitteet pysyvät tämän tekstityksen perässä: osaavat tuskin tallentaa, saati purkaa takaisin esille nauhoitusta sitten jälkikäteen katsellessa!
Onko teillä minkälaisia kokemuksia asiasta?? En ole kuin kokeeksi tallentanut digiboxikanavaa DVD-kovalevysoittimelleni. Toisekseen, minkäänlaista luotettavaa kuvaa asiasta en voi tuolla digiboxilla saada, koska YLE-teksitys ei toimi muutenkaan...
Tuon Petterin väitteen takia otin täälläkin esille DVB-asian. En usko hänen olevan oikeassa, että Suomi olisi ainoa. Eiköhän useankin salatun kanavan tekstivalinnat perustu DVB-tekstitykseen?
On tullut talleteltua kaikkia Ylen kanavia ja aina tekstit ovat olleet kohtuullisen kohdallaan myös katseltaessa. Varmaankin eri boxeissa on eroja ja valmistajat korjaavat eri tahtiin. Meillä on Topfield TF5100PVRc eli kaapeliverkossa.
Ruotsissa ja Saksassa yksi digiboxi per harava-antenni taloyhtiössä riittää, signaali tuodaan analogisena kaikille asukkaille tämän 1 boxin turvin. Suomessa joka kodissa on erikseen oltava digiboxi, taisi olla niinkin, että he jotka ostivat heti, tarvitsivat eri boxin vielä videolle ja DVD:lle jos mielivät jotain katsoa. Onko olemassa jokin selkeästi järjellinen syy siihen, että aivan jokaisen talouden on hankittava erillinen digisovitin? Tällaista pakko-ostoa on vaikea niellä. Markkinavoimilla lienee valmis vastaus tähän, silti hämmästyttää, että muu maailma selviää murto-osalla digisovittimia kuin Suomi. Mikä poliittinen voima on juonessa mukana? Paljonko he saavat "osinkoa" per ostettu digiboxi?
Oikeassa olet. Valtioneuvoston päätös analog lähetysten loppumisesta koskee vain ilman kautta kulkevia lähetyksiä, vain niihin tarvitaan toimilupa, kaapeliverkossa, yhteisantenni tai sairalaan verkossa ei. Tämän takia liikenneministeriöllä ei ole eikä voikaan olla mitään sitä vastaan että digilähetykset em verkoissa muunnetaan analogisiksi. Vain YLE vastustaa tätä, mutta eiköhän hyvissä ajoin ennen ensi talven eduskuntavaaleja poliitikot pakota YLE:n käytöstavoille. Asiahan on aivan itsestään selvä: vain 15-20% kaapelitalouksista on hankkinut digiboksin eikä asia puolessatoista vuodessa oleellisesti muutu. Kaiken lisäksi on aika rikollista pakottaa ihmiset ostamaan MPEG2 tekniikkaa joka on vanhenemassa käsiin. Ainakin Ruotsin tv ja saksalainen Premiere näyttävät jalkapallon MM-kisat HDTV:nä joka vaatii MPEG4 virittimen eli kyllä kehityksen suunta on sellainen että en enää pelkkää MPEG2 ymmärtävää laitetta uskaltaisi ostaa... Oli kyllä varsinainaista propagandaa tuo TM:n artikkeli "Kaikki mitä tarvitsee tietää digi-tv:stä".
[Bluray muokkasi tätä viestiä 25.02.2006 klo 20:29]
En kyllä itse suostuisi siihen, että taloyhtiö päättää mitä maksamiani palveluja voin käyttää. Tarkoitan nyt tv-lupamaksua, joka oikeuttaa kaikkien "ilmaisiin" digi-palveluiden käyttöön. Jos signaali muutetaan analogiseksi taloyhtiokohtaisesti en voi vaihtaa tekstityksen tai äänen kieltä tai kuvan formaattia enkä voisi käyttää ohjelmaopasta (ohjelman tiedot, haku nimen tai tyypin mukaan, simppeli ajastus jne.). Myös maksulliset kanavat olisivat ilmeisesti mahdottomia, ellei koko talo tilaa. Nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen.
Yleensäottaen hälinä on ollut turhan intensiivistä, varsinkin kun niitä ei vielä ole pakko ostaa. Laitteet kehittyvät nopeasti ja varmasti vuonna 2007 myynnissä on kelvollisisa digi-tv:itä ja hyviä bokseja asialliseen hintaan. Eivät ne huonoja nytkään ole. Ongelma vain on siinä että ihminen haluaa kaikenlaista mutta heti kun joutuu lukemaan uuden käyttöohjeen alkaa marmatus. Nyt monet sanovat että ei me sitä digiä haluttu, mutta monet näkevät jo nyt ja tulevaisuus tulee osoittamaan että muutos on välttämätön.
Kun digivirittimet saadaan televisioihin, ei käyttö enää eroa analogisesta. Ominaisuuksia on enemmän, muuta niitä ei ole pakko käyttää. Monet vanhukset eivät opi niitä käyttämään ja jotkut nuoremmat oppisivat helposti mutta eivät halua opetella (naurettavin kapinoinnin muoto). Mutta ei tätä maailmaa heitä varten rakennetakaan, vaan lapsiamme varten. Kaikki yli viisivuotiaat näyttävät oppivan minkä tahansa viihde-elektronisen laitteen käytön. Meillä muilla on nyt pari vuotta vähän vaikeampaa mutta niin on ollut menneilläkin sukupolvilla.
Ajatelkaa asioita globaalissa tai universaalissa mittakaavassa ja ottakaa rennosti
Kumppani: Mistä muuten boxin ostaja tietää, onko valmistaja suorittanut jonkun maksun, josta onkaan mainittu...... Niin, missä?? Moniko kauppiaskaan osaa vastata tuohon kysymykseen?
Ei taatusti mistään, hyvin harva edes osaa kysyä.
Kumppani: Kuten nytkin joudutaan maksamaan usein kk-maksuja, jos taloudessa on satelliitti- tai kaapeliyhteisantenni. Ellei ole saatu kertamaksulla jotakin nippua kanavia.
Boxien päivitysten siirtäminen muiden tehtäväksi nostaa sekin maksuja. Ja silloin päivittäjä voi hinnoitella palvelunsa oman maun mukaan. Kuinka moni taloyhtiöissä pääsee talojakamoon ja kuka asukas haluaisi edes ottaa vastuulleen päivitystä?
Kumppan: Valitettavasti meillä on "valtion totuus" ja "maksavan asiakkaan" totuus, jotka molemmat ovat "oikeita vastauksia", mutta kovin vähän meiltä kuluttajilta on kysytty!
On meiltä kysytty joka neljäs vuosi. Digitilanne on ollut tiedossa jo useamman vuoden, nyt vain vuoden 2007 lähestyessä nousee häly.
Näinhän sitä yritetään ja samalla puolustaa heikkoja, jottei keskittäminen (katsomisvallan siirto laitosten johdolle ja as.oy:n hallituksille) veisi heiltä tulevaisuuden viestinnän etuja.
>Boxien päivitysten siirtäminen muiden tehtäväksi nostaa sekin >maksuja. Ja silloin päivittäjä voi hinnoitella palvelunsa oman maun >mukaan.
AINA joku pääsee näköjään rahastamaan tilanteesta, siitä ei pääse mihinkään: jollei "talkkaripäivittäjä", niin automaattipäivityksestä laitevalmistajilta rahastava näköjään (YLE, vai Digita??), valmistaja joka syytää sutta (=keskeneräistä) maailmalle, laitekierteeseen joutuneelta asiakkaalta naureskellen rahastava laitemyyjä jne.
>On meiltä kysytty joka neljäs vuosi. Digitilanne on ollut tiedossa jo >useamman vuoden, nyt vain vuoden 2007 lähestyessä nousee häly.
Aiheetta? Kansanedustajien vaalikausiin on turha kyllä vedota, tämä homma on ajettu läpi tällaisenaan ihan muita reittejä oikeasti. Kumileimasimena eduskunta on ollut, istui siellä kuka tahansa. Sen osoitti jo tekijänoikeuslain hyväksyminen, kun usean edustajan "katugallupissaan" antama kannatus osoittautui varsinaisessa äänestyksessä päinvastaiseksi, eli uuden lain mukaiseksi.
Eli syteen tai saveen, kunhan äänestestään "edistyksen puolesta", sanoisin sekä tässä digiasiassa, että tekijänoikeuslain osalta. Silmät kiinni vain ja kyllä-nappia painamaan... Kaipa se joskus sitten lutviutuu. Tarvitaan vain joku "maailmaa syleilevä vastaaja" istumaan ja kertomaan, että "voi kuule, odota sinä vain jokunen vuosi, niin kaikki on ihan niinkuin nytkin, eikä sinun kovin montaa boxia tarvitse ostaa, joku niistä voi olla ihan päivityskelpoinenkin".
Ja jos ei nyt as.oy:n "kansalaisoikeuksista" tulekaan kiistakapulaa, niin sanokaa minun sanoneen, että laitosten osalta ovat pulassa tällä teknisellä saavutuksella, taloudellisesti! Vaikka joku potentiaalinen tekninen ominaisuus olisikin tyrkyllä. Se ei varmasti lohduta laitosten vakituisia, tai tilapäisiä asukkeja, joiden hoivamaksut kohoavat. Ei yksittäisen laitteen hinta, vaan se, että niitä pitää olla MONTA, se tekee asian kalliiksi!
Olen joissakin muissa foorumeilla jo pari vuotta sitten ihmetellyt, että miksi television digitalisoimisesta on tullut niin vaikea asia. Itse ostin heti digitv:n, kun sellaisen Finluxilta (R.I.P) sai suoraruutuisena. Enkä ole tuon jälkeen kaivannut pätkääkään analogisia lähetyksiä. Enemmän kanavia ja parempi kuva täällä näkyvyysalueen rajamailla. Kyllä minulle kelpaa lisäkanavat ja olen katsellut formulatkin vallan maksulliselta puolelta ilman mainoksia.
Digitalisoimisen vaikeusaste on valitettavasti noussut korkeaksi epämääräisesti toimivien boksien takia. Valitettavaa, sillä itse järjestelmä toimii erinomaisesti. Mutta boksien kanssa ihmiset sähläävät. Meidän äidillekin piti näyttää kädestä pitäen ja monta kertaa, että tv pitää vääntää ensin aux-nappulalla oikealle ohjelmalähteelle ja sitten vaihtaa kanavia eri kapulalla. Yksinkertainen asia, mutta kuitenkin aivan liian moninmutkaista. Onneksi oma televisio oli aiemmin vaihtoiässä, jotta sain digivirittimellisen. Sisäisellä virittimellä varustetun laitteen käyttö ei eroa vanhan analogisen töllön käytöstä millään tavalla. Lisääntyneistä kanavista eron parhaiten huomaa. Kaukosäätimen jokaisen numeronappulan takaa löytyy eri kanava.
Isoisä osti kesällä myös lcd-näyttöisen digitv:n. Tämä lähes 90v vaari tulee tuon laitteen kanssa hyvin toimeen. Ei tarvinnut opetella vanhaan verrattuna mitään muuta uutta kuin se, että lounais-Suomen paikallisuutiset tuleekin nyt YLE24-kanavalta, eikä kakkoselta. Vaari löysi myös varsin pian subtv:n. Subiko profiloitu nuorten kanavaksi? :-)
Kun on oikeanlaiset vehkeet, niin kuvan laadussa ja tekstityksien toiminnassa ei ole mitään hässäkkää. Mutta tässä se harmi piileekin, että luvattoman paljon on myynnissä ihan vääränlaisia laitteita. Vieläkin isot kodinkoneketjut mainostavat näyttävästi vanhalla analogisella virittimellä varustettuja töllöjä. Taulutelkkarit ovat nyt kuumaa kamaa, mutta 95% niistä on vastaanottokyvyiltään kelvottomia, eli siis ilman digiviritintä. Digiviritin olisi pitänyt jo aikoja sitten olla jokaisessa myydyssä telkkarissa mukana. Näin olisi jo tämän digitaalisten lähetysten aikana jo huomaamatta lisätty digivastaanottimien määrää. Mutta jostain syystä valmistajat eivät nyt ole oikein kulkeneet kehityksen mukana. Yleensähän tilanne on ollut toisin päin: valmistajat ovat tyrkänneet markkinoille laitteita hienoilla ominaisuuksilla, joita ei kukaan ole oikeasti tarvinnut.
Mikähän siinä onkin, että television valmistajille digivirittimillä varustettujen mallien tuotannon alitus on ollut niin vaikeaa? Digiviritin itsessään on kuitenkin yksinkertainen mokkula loppujen lopuksi, kunhan softa toimii. Pienimmät toimivat digivirittimet saadaan mahtumaan pieneen koteloon ja liitettyä tietokoneen usb-liittimeen.
Minä ainakin kannatan omiin kokemuksiini perustuen ditaaliseen tekniikkaan siirtymistä mahdollisimman pian. En keksi yhtään tilannetta jossa analoginen tv-lähetys palvelisi minua paremmin.
Mitä lähetyksiä Yle lähettää, digitilaasia vai analogisia? Koska meillä näkyy, onko jo 12 kanavaa, ja harava-antenni on katolla, siellä tuskin lienee mullistavaa digitekniikkaa. Tulen mainoisti toimeen analogisilla lähetyksillä.
Miksi minun on ostettava digiboksi ennenkuin on pakko?
Saan vähintään 12 kanavaa vielä lisää. Milloin minulla on aikaa katsella niitä? Sekä työ, että tietokone vie jo aikaa. Pitäisikö suomalaisten istua liikkumatta eri vempaimien äärellä ja läskistyä vain? Nykynuoriso eivät enää liiku mihinkään. Ostan sen kun on pakko, saan todennäköisesti uusinta tekniikkaa. Näen kansanterveydellisen katastrofin, ja pakkosyötetään ruudusta kaikenlaista lisäohjelmaa jolla ei tee mitään. Ehkä on sellaisia jotka jaksavat plarata 100 kanavaa, en minä. Ohjelmatarjonnan katsominenkin kestää varmaan puoli tuntia, Voihan se ostaa, eikä sitä ole pakko katsoa, ellei valtio edellytä, että jokainen kansalainen myös istuvat telkkarin äärellä 4 tuntia vuorokaudessa sakon uhalla.
Katoavatko kaikki analogiset antennit katojen katoilta myös? Koska anallahan ei tee silloin mitään, eikö?
Täällä Satakunnassa ei näy enempää kuin neljä kanavaa analogisena. Diginä tulee toistakymmentä ja lisäksi kahdeksan radiokanavaa. Sekä analogiset ja digitaaliset kanavat tulevat saman harava-antennin kautta. En nyt oikein ymmärrä pointtiasi. Tai aivan! Laajakaistaintenetyhteyden kautta saanee pian IPTV.n, mutta se lienee kuitenkin vielä nykyistä digitv:täkin vaikeampi saada vähemmän teknisille ihmisille kaupatuksi. Ja diginä se televisiokuva IPTV:ssäkin kotiin tulee. Tosin tänne meille ei nykyinen laajakaan kaista ole riittävän laaja hyvälle televisiokuvalle. Mutta varmaan tulevaisuudessa matkapuhelinverkot, internet ja televisio nivoutuvat yhdeksi isoksi verkoksi - tiedä sitten minkälaisia antenneja silloin tarvitaan....
Television katseluun käytettyä aikaa digitaalisuuteen siirtyminen ei meillä oikeastaan lisännyt. Mutta nyt löytyy helpommin mielekästä katsottavaa silloin, kun tv:n vierelle itsensä vääntää pois tietokoneen ruudun ääreltä tai muista puuhista. Elokuvia, musiikkia, asiaohjelmia ja uutisia sieltä enimmäkseen tulee seurattua. Tositv-ohjelmat ovat jääneet vähemmälle. Mutta lisäkanavista on kuitenkin niin paljon iloa, että mieluusti ne telkkuuni otan, kun samalla lupamaksulla tulee kuin analogisetkin. Kaupan päälle saa vielä hyvän kuvan - vihdoinkin.
Mikään pakkohan ei digiaikaan ole vielä tässä vaiheessa siirtyä. Osaa ihmisistä ei aikanaan liikauttanut sekään asia, että LP-levyistä siirryttiin CD-levyihin tai se, että NMT-puhelimet muuttuivat GSM-puhelimiksi. Tarpeen mukaan kullekin. Autokaan ei ole kaikille välttämätön, kävellenkin pääsee paikasta toiseen.
Täällä Satakunnassa ei näy enempää kuin neljä kanavaa analogisena. Diginä tulee toistakymmentä ja lisäksi kahdeksan radiokanavaa. Sekä analogiset ja digitaaliset kanavat tulevat saman harava-antennin kautta.
Oletko varma?
Kun itse ostin digiboxin n. 3-4 vuotta sitten, ei ensiasennuskerralla tullut mitään kuvaa, vain että signaali ei ole riittävä. Kauppiaan kanssa jutellessa tehtiin pari perustsekkiä, jonka jälkeen tultiin tulokseen, että parempi soittaa antennihuolto paikalle tarkistamaan.
Kaverin mukaan UHF-antenni meni vaihtoon! Analogiakanavat näkyvät VHF-antennin kautta, joka meilläkin, kuten Satakunnassakin ovat varmasti saman tolpan nokassa. Mutta kuitenkin kaksi niin eri asiaa!
Vai pääsikö tässä käymään niin, että löytyikin vielä yksi välistävetäjä tässä rahastustilanteessa digitalisointiin siirryttäessä? Eli tulin siis höynäytetyksi??
Kuva ei meillä ole "loistava", mm. värit elää välillä miten sattuu! Palikoitumista ei sentään havaittavissa. Tekstitys tökkii YLE:n kanavilla törkeästi. Päivitystä saatavilla, no ei enää...
Vai pääsikö tässä käymään niin, että löytyikin vielä yksi välistävetäjä tässä rahastustilanteessa digitalisointiin siirryttäessä? Eli tulin siis höynäytetyksi??
Ei välttämättä höynäytetty. Jospa vanha UHF-haravasi oli ns. kanavaryhmäantenni, joka vastaanotti vain kanavat 21-37. Ja uusi on laajakaista-antenni koko UHF-alueelle (kanavat 21 - 69). Suomessa on harvassa sellaisia lähetinasemia, jotka lähettäisivät useampia muxeja kanavilla 21-37 ja aika moni asema lähettää vain ja ainoastaan noilla ylemmillä kanavilla:
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;2999;3959
Tuolta löytyy myös pdf-muotoinen pientalon antenniopas, jossa on paljon hyödyllistä perustietoa antenniasioista.
Oletko varma?
Olen. Katolla on vain yksi antenni. Tosin antennini ei ole kovin vanha. Se on mallia Hirschmann FESA 815 N 69. Sillä näkyy analogiset UHF-kanavat, mutta VHF-kanavat ei. Aiemmallakin vaatimattomamman näköisellä, vähän kolmion muotoisella antennilla näkyi kaikki, VHF:t mukaanlukien. Mutta vaihdoin antennin tuohon tehokkaampaan hätäpäissäni. Digitv:n käyttöönotossa oli hivenen ongelmia, kun kuva näkyi palikoitumatta vain huonolla säällä. Ongelma poistui, kun hoksasin, että pihan toisella puolella oleva hevosten sähköaitaus aiheutti häiriötä signaaliin. Aitauksen korjaus sellaiseksi, ettei missään kohdassa "napsunut", eli pienten katkosten korjaaminen kipinättömäksi korjasi tilanteen.
Kuva ei meillä ole "loistava", mm. värit elää välillä miten sattuu! Palikoitumista ei sentään havaittavissa. Tekstitys tökkii YLE:n kanavilla törkeästi. Päivitystä saatavilla, no ei enää...
Kuvan laatu on Finluxin digitöllössä pysynyt kyllä koko ajan erinomaisena. Ei tietoakaan värien elämisestä tms. Liian kovasta pakkauksesta johtuvaa pikselöintiä joskus erottaa, mutta siinä suhteessa tilanne on parantunut huomattavasti parin vuoden takaisesta, jolloin urheilukanavalta tai muilta uusilta kanavilta saattoi tulla aika heikkoa kuvaa. Mutta jos nyt katsoo elokuvia tai vaikkapa nelosen uutisia, niin enpä osaa oikein enää parempaa kuvaa toivoakaan.
Mutta varmasti on laitteissa eroa kuvalaadun suhteen. Kytkin Kansalaisboksin ennen joululahjaksi paketoimista omaan televisiooni ja ero Finluxin omaan kuvaan oli aika selkeä. Kansalaisboksissa oli haaleat värit. Boksi muutoin on hyvinkin hintansa väärti.
Muistan joskus digiaikojen alusta, kun mainostettiin kuvan olevan AINA erinomainen, jos signaali ylitti kynnyksen: kuva joko näkyi, tai sitten ei. Höpöhöpö! (ei kyllä ole jatkunutkaan näihin päiviin)
Pari kaveria ovat töissä hommanneet USB-digiboxin kannettaviinsa (olympialaisia ajatellen, heh) ja ollaan nyt ihmetelty kun kuvaa ei meinaa konttorirakennuksessa saada välillä mitenkään näkyviin! Toisella ei onnistu edes kotona kerrostalossa.
Ja oletusantennin siirtely laadun parantamiseksi muistuttaa aivan analogisen antennin ja telkkarin kanssa sähläämistä! Ei niin mitään eroa, paitsi että suhinan ja kohinan sijaan kuva vain jämähtelee tai pätkii. Vain kokeiluun saadulla erillisantennilla saa tyydyttävää ja sitäkin pitkään siirtelemällä pöydältä hyllylle, tai toiseen työpisteeseen. Metrin siirto vaikuttaa kummasti välillä!
Sinänsä helpottavana asiana ko. boxin softasta pystyy tarkistamaan ja päättelemään jo, millä signaalin %-lukemilla kuva liikkuu normaalisti, tai vaihtoehtoisesti tökkii. Vastaava mittailu onnistuu kotioloissa analogialaitteilla vain erillisen mittarin kanssa ja usein ammattilaisen toimesta.
Ja oletusantennin siirtely laadun parantamiseksi muistuttaa aivan analogisen antennin ja telkkarin kanssa sähläämistä! Ei niin mitään eroa, paitsi että suhinan ja kohinan sijaan kuva vain jämähtelee tai pätkii. Vain kokeiluun saadulla erillisantennilla saa tyydyttävää ja sitäkin pitkään siirtelemällä pöydältä hyllylle, tai toiseen työpisteeseen. Metrin siirto vaikuttaa kummasti välillä!
Toisin sanoen laitteessa on huono antenni. Erillisantennin tuoma parannus puoltaa tätä.
Onko huono antennikin digin vika? Eikä missään ole väitetty, että huonolla ja/tai väärin suunnatulla antennilla vastaanotto onnistuu. On ihan oikeutettua olettaa, että ihmiset edelleen osaavat suunnata antenninsa. Digi näkyy 99,9%:ssa suomalaistalouksista. Jos sinulla ei näy, on se huonoa tuuria (maasto-, rakennus- tai muu este tai lähetin liian kaukana).
>Onko huono antennikin digin vika? Eikä missään ole väitetty, että >huonolla ja/tai väärin suunnatulla antennilla vastaanotto onnistuu.
Muistanko siis väärin, että väitettiin kuvan joko näkyvän (täydellisenä), tai sitten ei ollenkaan. Silloin on kyse harhaanjohtamisesta yksiselitteisesti.
Itselleni "arki", eli se, että kuva pätkii tai tökkii jotenkin antennin asennosta, tai laadusta johtuen menee uskottavammalle puolelle. Mutta kuten sanottua, ei tuota perusteetonta lupausta ole juuri viimeaikoina enää mainostettukaan....tai ei ole osunut silmään.
Koska tässä asiassa en kannata muutakaan höpönhöpöä, niin samaan sarjaan kuuluisi tuo mainoskampanja, jossa tuskastunut vanhaisäntä tökkäisee vain skartit telkkarin ja boxin väliin, pelit käyntiin ja heti näkyy kuva viritettynä. Kun asennus ei mene pelkästään noin, niin ketä pyritään jymäyttelemään?
Tuli mieleen iäkkäät naapurimme, joilla on ollut syksystä digiboxi. Sen tarkemmin en ole kehdannut joulupöydässä kysellä, mutta rouva ei suin surminkaan käytä boxia, koska sillä "ei onnistu kanavien löytäminen" tai jotakin. Isäntä istui kahvipöydässä hiljaa vieressä, ei kommentoinut mitään. Mutta emäntä onkin talon tekniikkaguru muissakin asioissa, kuten PC:n, verkkoyhteyden ja kännykän (!) käytössä. Usein apuani pyydetään, mutta koska nyt ei otettu esille, olin vain kuuntelulinjalla.
Mistä tämä sitten mahtaa todellisuudessa tosiaan kertoa...
Digitaalinen tekniikka mahdollistaa sen, että kuva joko näkyy täydellisenä tai ei ollenkaan. Kaikki digiboksit vain tuntuvat yrittävän liikaa, siis yrittävät toistaa kuvaa ja ääntä vaikka signaali on selvästi liian heikko. Syytän siis laitevalmistajia siitä että tämä lupaus ei pitänyt. Luultavasti simppeli ohjelmiston muokkaus riittäisi.
Kaikki digiboksit vain tuntuvat yrittävän liikaa, siis yrittävät toistaa kuvaa ja ääntä vaikka signaali on selvästi liian heikko. Syytän siis laitevalmistajia siitä että tämä lupaus ei pitänyt. Luultavasti simppeli ohjelmiston muokkaus riittäisi.
Eikös parempi antenni olisi se mitä tarvittaisiin, eikä softan "huononnus"??
Kavereilla on siis Anyseen laite, jossa on oletuksena teleskooppiantenni, sillä pitäisi siis pärjätä, mutta totuus on toinen: lisäantenni vahvistimella on pakollinen.
Nämä PC-telkkarit ovatkin varmaan hyvä esimerkki siitä, miten hyvin/huonosti digitv toimikaan "äärioloissa": YLE:n kanavista ei näy välillä mitään, mutta esim. MTV3 tai Voice näkyvät aivan OK. Signaalit saattavat heittää häränpyllyä jopa antennin paikallaan pysyessä!
Eikö (perusvalikoiman) kanavanipussa olevilla kanavilla olekaan sitten sama lähetysvoimakkuus, vai mistä tässä on kyse? Ja YLE "yllättäen" pettää....
Eikös parempi antenni olisi se mitä tarvittaisiin, eikä softan "huononnus"??
Kavereilla on siis Anyseen laite, jossa on oletuksena teleskooppiantenni, sillä pitäisi siis pärjätä, mutta totuus on toinen: lisäantenni vahvistimella on pakollinen.
Nämä PC-telkkarit ovatkin varmaan hyvä esimerkki siitä, miten hyvin/huonosti digitv toimikaan "äärioloissa": YLE:n kanavista ei näy välillä mitään, mutta esim. MTV3 tai Voice näkyvät aivan OK. Signaalit saattavat heittää häränpyllyä jopa antennin paikallaan pysyessä!
Eikö (perusvalikoiman) kanavanipussa olevilla kanavilla olekaan sitten sama lähetysvoimakkuus, vai mistä tässä on kyse? Ja YLE "yllättäen" pettää....
Meillä on ollut ongelmia sekä television, radion, että kännyköiden kanssa, ei tahdo juuri tässä kohtaa kuulua (naapureilla, vajaan 10 metrin päässä, ei ongelmia). Digitv poisti televisio-ongelmat. Senkin signaali on välillä heikko, säästä riippuen, mutta vain harvoin se vaikuttaa vastaanottoon. Analogi- ja digilähettimet ovat samassa paikassa, joten tekniikasta todella on hyötyä. Ei enää lumisadetta ja haamukuvia.
Jos oletetaan, että antenni on niin hyvä kuin voidaan kohtuudella vaatia (ei liian kallis) ja se on optimaalisesti suunnattu ja johdotukset on kunnossa eikä vieläkään toimi kunnolla, on kyse todellakin huonosta tuurista. Kaupunkialueillakin on katveita ja sää todellakin vaikuttaa huomattavasti.
Kokeileppa samassa paikassa kuin missä digi ei kunnolla toimi että miten toimii vastaavanlaisilla laitteilla ja antenneilla analoginen vastaanotto.
Muistelisin, että yksi syy luopua analogisesta tv-järjestelmästä on ollut, ettei siihen enää valmisteta sopivia laitteita tai niiden valmistus on päättymässä. Näinollen kaikkien tv-yhtiöiden on hankittava kaikki uusi kalustonsa digitaalisena.
Kun digi-aineistoa sitten muutetaan analogiseksi ja takaisin, niin se ei voi olla vaikuttamatta kuvan laatuun.
Nyt sitten myös mollataan DVB-tekstityksen älyttömyyttä(?). Tokihan siinä on ongelmia, mutta en todellakaan kaipaa takaisin siihen aikaan, jolloin kuvaan poltettujen tekstien päälle piti teksti-tv:stä hakea toisenkielinen tekstitys, nyt sentään voi valita kielen eikä se peitä puolta ruutua.
Suomi lienee harvoja jollei ainoa DVBn käyttäjä, mutta mehän olemme niin fiksuja, että osaamme lukea, emmekä pilaa ohjelmia dubbaamaalla niitä ja voimme tarjota dvb:llä monta kielivaihtoehtoa.
Onko meidän ikiaikainen tekstityskulttuurimme osasyy siihen, että olemme erittäin kielitaitoisia?
SimBanssi:
Kokeileppa samassa paikassa kuin missä digi ei kunnolla toimi että miten toimii vastaavanlaisilla laitteilla ja antenneilla analoginen vastaanotto.
Konttorioloihin on vähän hankala tuoda analogitelkkaria siitä valikoimasta, joka meiltä löytyy. Ongelma on siltä osin ratkennut, että kaveri hommasi oman lisä-VHF/UHF-antennin vahvistimella. Kun tuossa ikkunalaudalla vähän aikaa suuntaili, niin kyllähän se nyt näkyy minkä pitää. Kustannus oli jotakin 30-35 euroa lisää PC-digiboxin päälle (n. 110 e)
clacson:
Suomi lienee harvoja jollei ainoa DVBn käyttäjä, mutta mehän olemme niin fiksuja, että osaamme lukea, emmekä pilaa ohjelmia dubbaamaalla niitä. Onko meidän ikiaikainen tekstityskulttuurimme osasyy siihen, että olemme erittäin kielitaitoisia?
Ohi aiheen, mutta mielenkiintoisesti:
Olen kyllä sitä mieltä, että on ehdottomasti. Todisteiksi käyvät ranskalaiset, saksalaiset ja venäläiset, heillä dubataan ohjelmat.
(taviksista puhuttuaessa) He käyvät vuositolkulla koulussa lukemassa mm. englantia, mutta osaavat harvoin edes kuullunymmärtää mitään oppimiaan kieliä, koska eivät ole kuulleet niitä telkkarista. Olen usein ollut tekemisissä em. maiden edustajien kanssa, eikä joskus useampikaan toistaminen, tai kiertoilmauskaan auta saamaan englantiani perille.
Aktiivisti kuullulla vieraalla kielellä on varmasti vaikutusta suoraan myös puhumisen oppimiseenkin, joista myös suomalaisia tosin arvostellaan. Se menee ehkä enemmän ujostelun puolelle kuitenkin?
Olen kyllä sitä mieltä, että on ehdottomasti. Todisteiksi käyvät ranskalaiset, saksalaiset ja venäläiset, heillä dubataan ohjelmat.
Edelleen ohi aiheen, mutta on pakko avautua kun niin korpeaa varsinkin jenkkien malli, joka menee vielä dubbausta pidemmälle: kaikki puhuvat elokuvissa ja sarjoissa englantia, myös keskenään ne joiden äidinkieli on sama ja ei englanti. Jos muuttaisin kaverin kanssa USA:han tuskin ikinä puhuisimme keskenämme muuten kuin suomeksi.
Käsittämätöntä on että tekstityksen kanssa on edelleen ongelmia.
Täällä sitä koitetaan ylläpitää muutakin keskustelua kuin vain autojen ympäriltä! :saint:
clacson VS:
Nyt sitten myös mollataan DVB-tekstityksen älyttömyyttä(?). Tokihan siinä on ongelmia, mutta en todellakaan kaipaa takaisin siihen aikaan, jolloin kuvaan poltettujen tekstien päälle piti teksti-tv:stä hakea toisenkielinen tekstitys, nyt sentään voi valita kielen eikä se peitä puolta ruutua.
Lukaisinpa tuossa mielenkiinnosta uusimman Tietokone -lehden, jossa teemana oli digi-tv. Suosittelen vilkaisemaan!
Päällimmäisenä jäi mieleen Petteri Järvisen kolumni, jossa hän ei nyt kauhasti ylistänyt etenkään politikointia digi-tv:n ympärillä. Hän ihmetteli lisäksi YLE:n valitsemaa DVB-tekstitysstandardia ja mainitsi Suomen olevan aika yksin tässä asiassa Euroopassa. Mahtoiko olla oikeassa?
Ennenkaikkea hän ihmetteli, että mitenkä tallentavat laitteet pysyvät tämän tekstityksen perässä: osaavat tuskin tallentaa, saati purkaa takaisin esille nauhoitusta sitten jälkikäteen katsellessa!
Onko teillä minkälaisia kokemuksia asiasta?? En ole kuin kokeeksi tallentanut digiboxikanavaa DVD-kovalevysoittimelleni. Toisekseen, minkäänlaista luotettavaa kuvaa asiasta en voi tuolla digiboxilla saada, koska YLE-teksitys ei toimi muutenkaan...
Päällimmäisenä jäi mieleen Petteri Järvisen kolumni, jossa hän ei nyt kauhasti ylistänyt etenkään politikointia digi-tv:n ympärillä. Hän ihmetteli lisäksi YLE:n valitsemaa DVB-tekstitysstandardia ja mainitsi Suomen olevan aika yksin tässä asiassa Euroopassa. Mahtoiko olla oikeassa?
Ennenkaikkea hän ihmetteli, että mitenkä tallentavat laitteet pysyvät tämän tekstityksen perässä: osaavat tuskin tallentaa, saati purkaa takaisin esille nauhoitusta sitten jälkikäteen katsellessa!
Onko teillä minkälaisia kokemuksia asiasta?? En ole kuin kokeeksi tallentanut digiboxikanavaa DVD-kovalevysoittimelleni. Toisekseen, minkäänlaista luotettavaa kuvaa asiasta en voi tuolla digiboxilla saada, koska YLE-teksitys ei toimi muutenkaan...
Tuon Petterin väitteen takia otin täälläkin esille DVB-asian. En usko hänen olevan oikeassa, että Suomi olisi ainoa. Eiköhän useankin salatun kanavan tekstivalinnat perustu DVB-tekstitykseen?
On tullut talleteltua kaikkia Ylen kanavia ja aina tekstit ovat olleet kohtuullisen kohdallaan myös katseltaessa. Varmaankin eri boxeissa on eroja ja valmistajat korjaavat eri tahtiin. Meillä on Topfield TF5100PVRc eli kaapeliverkossa.
Markkinavoimilla lienee valmis vastaus tähän, silti hämmästyttää, että muu maailma selviää murto-osalla digisovittimia kuin Suomi. Mikä poliittinen voima on juonessa mukana? Paljonko he saavat "osinkoa" per ostettu digiboxi?
Oikeassa olet.
Valtioneuvoston päätös analog lähetysten loppumisesta koskee vain ilman kautta kulkevia lähetyksiä, vain niihin tarvitaan toimilupa, kaapeliverkossa, yhteisantenni tai sairalaan verkossa ei.
Tämän takia liikenneministeriöllä ei ole eikä voikaan olla mitään sitä vastaan että digilähetykset em verkoissa muunnetaan analogisiksi.
Vain YLE vastustaa tätä, mutta eiköhän hyvissä ajoin ennen ensi talven eduskuntavaaleja poliitikot pakota YLE:n käytöstavoille.
Asiahan on aivan itsestään selvä: vain 15-20% kaapelitalouksista on hankkinut digiboksin eikä asia puolessatoista vuodessa oleellisesti muutu.
Kaiken lisäksi on aika rikollista pakottaa ihmiset ostamaan MPEG2 tekniikkaa joka on vanhenemassa käsiin.
Ainakin Ruotsin tv ja saksalainen Premiere näyttävät jalkapallon MM-kisat HDTV:nä joka vaatii MPEG4 virittimen eli kyllä kehityksen suunta on sellainen että en enää pelkkää MPEG2 ymmärtävää laitetta uskaltaisi ostaa...
Oli kyllä varsinainaista propagandaa tuo TM:n artikkeli "Kaikki mitä tarvitsee tietää digi-tv:stä".
Hankin itse Humaxin 1201C-ylijäämämallin poistohintaan. Tällä kärvistelee siirtymäkauden ajan, HDTV:tä odotellessa.