Kempowerin laturit lataa myös veneitä.
Sähköveneet kehittyvät – Hollannissa tekoäly ohjaa robottiveneitä kuljettamaan niin ihmisiä kuin paketteja
Sähköveneet alkavat yleistyä hiljalleen. Amsterdamissa kokeillaan jo automaattista sähkövenettä, Ruotsissa sähkökäyttöisiä kantosiipiveneitä ja Suomessa pikalatausta myös venekäyttöön.
Kalevi Rantanen
5.8. 2:00 | Päivitetty 5.8. 9:17
HOLLANNISSA Amsterdamin kanaaleissa voi kulkea automaattisella sähköveneellä vuonna 2023, jos monivuotisen tutkimuksen tavoitteet toteutuvat. Huhtikuussa aloitettiin täysimittaisen prototyypin kokeilut.
Neljän metrin mittainen, neliskanttinen alus muistuttaa enemmän lauttaa kuin venettä. Tilaa on 4–6 matkustajalle. Vene kulkee noin seitsemän kilometrin tuntinopeudella. Akuissa riittää virtaa 12–24 tunniksi.
Sähkövenettä kehittää Amsterdamissa muiden metropolitekniikoiden ohella AMS-instituutti. Sen takana on tieteen mahtikolmikko: Delftin ja Wageningenin yliopistot Hollannista sekä Massachusettsin teknologinen instituutti MIT Yhdysvalloista.
Tarkoituksena on rakentaa kokonainen robottiveneiden laivasto. Yhdistämällä useita robottiveneitä saadaan isoja lauttoja tai tilapäisiä kävelysiltoja.
Kolmen tutkimuslaitoksen kokeilussa on sähkövene, jossa on tilaa 4–6 matkustajalle.
VENEEn nimi on Roboat. Siinä on suunnistusta varten satelliittinavigaation lisäksi kamera, valotutka ja inertiaalinen mittausyksikkö. Nämä laitteet kartoittavat ympäristöä koko ajan.
Inertiaalinen mittausyksikkö on periaatteessa sama kuin älypuhelimen suunta-anturi. Laite toimii gyroskooppina, joka paikallistaa veneen, kun lähtöpisteen sijainti tunnetaan ja käytössä on tarkka kartta.
Vene näkee kolmiulotteisesti 300 000 pistettä joka sekunti. Koneellinen pistemassa tietokoneen näytöllä muistuttaa pointillistista eli pistemaalausta.
VENEEN on ratkaistava suunnistuksessa monia ongelmia. Sillat ja rakennukset peittävät satelliittisignaaleja. Auringonvalo voi sokaista kameroita.
Käytännössä yhdistetään useita menetelmiä. Yksi kehittelyn tuloksista on algoritmi samanaikaista kartoitusta ja paikallistamista varten. Tekoälyn algoritmi etsii sopivan reitin, ja sähkövene liikkuu kuin ihmiskuljettajan ohjaamana. Vahvistusoppimisen menetelmillä tekoäly parantaa toimintaansa.
Robottiveneet tarvitsevat myös sosiaalista oppimista. Niiden on kyettävä toimimaan inhimillisen kuljettajan tavoin. Vesikanavan liikennesäännöt voivat olla epämääräisemmät kuin maantiellä.
Onkin syntynyt uusi käsite, sosiaalinen reittisuunnittelu.
Havainnekuva hollantilaisesta automaattisesta sähköveneestä tavarankuljettajana.
Havainnekuva hollantilaisesta automaattisesta sähköveneestä tavarankuljettajana. KUVA: DELFTIN YLIOPISTO
IHMISTEN reaktioita robottivenelaivastoon tutkijat ovat selvittäneet virtuaalitodellisuuden avulla. Kolmenkymmenen osanottajan ryhmä testasi, miten ihminen kokee automaattisen kyydin verrattuna ihmisen ohjaamaan veneeseen.
Tuntemuksia mitattiin kyselylomakkeen lisäksi galvaanisella ihoreaktiolla. Tutkijat havaitsivat, että luottamus, stressi ja riskin kokemus ovat suunnilleen samoja ihmisen ohjaamassa ja automaattisessa liikenteessä.
Tutkijat ja kehittäjät haluavat painottaa, että robottivene Roboat on paljon muutakin kuin ihmisten kulkuneuvo.
Automaattinen ja hiljainen sähkövene voi kuljettaa roskia yöllä. Roskalaatikot sijoitetaan veteen laiturin viereen. Tutkijat ovat laatineet Amsterdamin historiallista keskustaa varten jätteenkeräystä vesiteitse. Katukäytäville jätetyt roskapussit korvataan kelluvilla roskalaatikoilla, jotka automaattivene tyhjentää.
Automaattiveneet myös tarkkailevat veden, rantarakenteiden ja siltojen kuntoa ja laatua.
Jos kokeet onnistuvat, seuraava vaihe on robottisähköveneiden kaupallinen tuotanto. Delftin yliopiston tutkijat ovat vihjanneet, että japanilaisia ja saksalaisia yrityksiä kiinnostaa tehdä akkuja ja elektroniikkaa.
Toinen kehittämisen kohde on sähköveneen energiatehokkuus. Kun siirrytään avovesille, monet käyttäjät haluavat veneen etenevän yhtä nopeasti kuin perinteinen moottorivene. Ongelmaksi tulee silloin suuri energian kulutus.
SÄHKÖVENEET ovat lisääntyneet jo merkittävästi, vaikka määristä on vain arvioita.
”Viimeisen neljän vuoden aikana on sähköisiä perämoottoreita myyty jo 20 000 kappaletta ja sitä ennenkin varmasti useita vuosia pari-kolme tuhatta vuodessa. Siitä voi päätellä, että Suomessa on jo kymmeniä tuhansia sähköllä kulkevia veneitä. Nämä ovat lähinnä pienveneitä”, kertoo Venealan Keskusliiton Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.
Kasvun varaa on vielä paljon. Suomessa on kaikkiaan enemmän kuin miljoona venettä. Maailman huviveneiden määräksi tilastojulkaisut mainitsevat vain yli 30 miljoonaa, mutta todellinen luku lienee paljon suurempi, koska tuntematon osa veneistä on kaikkien tilastojen ja rekisterien ulkopuolella.
RUOTSALAINEN yritys Candela tarjoaa ratkaisuksi sähkökäyttöistä kantosiipivenettä. Vene, joka kulkee melkein kokonaan ilmassa ohuen kantosiiven päällä, kuluttaa energiaa valmistajan mukaan viisi kertaa vähemmän kuin tavallisella moottorilla varustettu alus.
Viime vuosisadan kantosiipialuksiin verrattuna uutta on tekoäly, joka säätää veneen ja veden kosketuskulmaa. Tekoäly säätää kantosiipiä sata kertaa sekunnissa ultraäänisensorien, gyroskooppien ja satelliittinavigoinnin avulla.
Ulkoisesti vene näyttää kiikkerältä, eikä se pysyisi pystyssä pelkällä käsiohjauksella. Tekniikka on periaatteessa samaa kuin JAS Gripenissä ja muissa suihkuhävittäjissä, joita voi lentää vain tietokoneen avulla.
KAIKKI alkoi yhtiön perustajan, koneinsinööri Gustav Hasselskogin turhautumisesta polttomoottoriveneen korkeisiin polttoainekustannuksiin.
Ennen ensimmäisiä veneitä tehtiin viitisen vuotta tutkimusta, johon sisältyi yli 10 000 tuntia mallinnuksia ja kokeita.
Candelan rungossa on käytetty hiilikuitua veneen keventämiseksi. Matkanopeus on noin 40 ja huippunopeus noin 55 kilometriä tunnissa.Se on suunnilleen sama kuin moottoriveneiden tavallinen nopeus, mutta vähemmän kuin muskeliveneiden sadan kilometrin tuntinopeus.
Tällä hetkellä yhtiö markkinoi yksityiskäyttöön tarkoitettua venettä, mutta on tulossa myös joukkoliikenteeseen.
Maaliskuussa Candela ilmoitti yhteistyöstä Tukholman alueen kanssa julkisen veneliikenteen kehittämiseksi. Vuonna 2023 on tarkoitus ruveta testaamaan isoa sähkökantosiipivenettä, joka kuljettaa 30 matkustajaa 60 kilometrin tuntinopeudella.
Aluehallinnon teettämän analyysin mukaan venematka esimerkiksi Tukholman ja Vaxön saaren välillä lyhenisi 15 minuutilla nykyisestä tunnista ja käyttökustannukset alenisivat 40 prosentilla. Rajoittava tekijä on sähköaluksen toistaiseksi korkeahko hinta.
Suomalaisen aurinkosähköveneen aurinkopaneelit on piilotettu veneen penkkeihin
Suomalaisen aurinkosähköveneen aurinkopaneelit on piilotettu veneen penkkeihin
SÄHKÖ on alkanut tulla veneiden polttomoottoreiden tilalle joka puolella, Afrikassakin. Saksalais-hollantilainen Asobo kehittää sähkövenepalveluja Keniassa Victoriajärven kalastajille. Yhtiö sähköisti ensimmäisen veneen vuonna 2017 ja aikoo vuoteen 2025 mennessä korvata viidessätuhannessa veneessä fossiilisen polttoaineen sähköllä.
Modernit akut ja sähkömoottorit sekä nykyaikaiset suunnittelutyökalut auttavat myös vanhan ajan venemestarien työn jatkajia.
Suomessa kuopiolainen Elwood tekee käsityönä sähköveneitä leppoisaan veneilyyn. Päämateriaali on suomalainen puu. Nopeudet yltävät yhteentoista solmuun eli noin kahdenkymmenen kilometrin tuntinopeuteen.
jatkuu
Sähköperämoottorit on todella käteviä ja erityisesti hiljaisia. Olen käyttänyt 30 lbs laitetta vuosia, mm uisteluun. Kaikki toimii ja pienet sähköperämoottorit maksaa 1/5 saman käyttötarkoituksen polttiksesta. 100 Ah akulla ajelee koko päivän. Tilanne muuttuu jos tarvetta on 50 hv moottorille, mitään järjellistä vaihtoratkaisua ei ole tullut vastaan. Kun vene on suurempi kuin soutuvene ja nopeutta kasvatetaan, vesillä tehot kasvaa exponentiaalisesti nopeuden suhteessa. 50 hv riittää 35 solmuun mutta samalla veneellä 50 solmua vaatii vähintään 100 hv moottorin.
Jos on jollain tavalla sähköä saatavilla, niin ei soutuveneen perään kannata enää polttomoottoria ostaa.
Mutta siitä kun siirrytään seuraaviin kokoluokkiin, niin sähkö on hankala toteuttaa.
Okei, joku 7m uppoumarunkoinen voisi liikkua 5-7kW voimalla kovemmassakin kelissä, mutta kuinka se tehdään vaikkapa kuudeksi tunniksi...?
Liukuvat on sitten ihan oma lukunsa.
Sähköveneet taitaa olla yhtä utopistista kuin sähköllä etenevä armeija.
Kaveri sanoo, että ostaa sähköauton heti, kun sairaalassa on pelkästään sähköinen varavoimajärjestelmä...
Toi on niin ala-arvoista vitsailua todelliseen ongelmaan. Kannattaisi hävetä.
”Hätäsignaali ihmiskunnalle”, ”laajamittaista tuhoa” – IPCC:n ilmastoraportti: 1,5 asteen tavoite yhä mahdollinen radikaalilla päästöleikkauksella, mutta entiset kohtuulliset sääolot ovat jo mennyttä
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/b2d59885-b7cb-42f9-a221-96d50502f839?ref=ampparit:5536
Onko tuo Candelan kantosiipialus liukuva ja siten oma lukunsa? Halpa ja helppo fossiilinen polttoaine on estänyt tehokkaasti sähköisen vesiliikenteen kehityksen vuosisadaksi. Vaikka eipä noissa bensiinikäyttöisissäkään ole kummoisia muutoksia enää viime vuosikymmeninä tapahtunut: parikymmentä litraa tunnissa saa polttoainetta kaataa edelleen kuusimetrisen veneen tankkiin, että pysyy liu'ussa. Nyt vain nuoren polven insinööreille tsemppiä paradigman muutokseen!
Voi harmi, että pahoititte mielenne, mutta voimia ja jaksuhali.
Candela on mielenkiintoinen ja vesille 2022 30 paikkaisena saariston yhteysaluksena.
Maailman nopein yhteysalus Tukholman saaristoon – Sähköinen vene liitää aaltojen yllä
26.3.202109:49päivitetty 26.3.202113:58
Tulossa. Tukholman saaristossa ensimmäiset sähköiset yhteysalukset liikkuvat parin vuoden kuluttua.
”Nämä mullistavat kaupunkien vesiyhteydet”, lupaa ruotsalaisvalmistaja.
Lukuaika noin 2 min
Tukholman saaristossa suhaa pian yhteysalus, jonka huippunopeus on jopa 30 solmua, eli liki 60 kilometriä tunnissa.
Tukholman kaupungilla on nyt 60 vanhaa diesel-alusta, joiden tilalle se haluaa ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot. Yksi niistä on innovaatioprojekti Candela P-30, jonka sen valmistaja Candela Speed Boat on kehittänyt yhdessä Ruotsin liikenneviranomaisten kanssa.
Candela P-30 aloittaa testiajot ensi vuonna ja kaupallisen liikenteen on tavoite alkaa vuonna 2023. 12- metriseen alukseen mahtuu 30 matkustajaa. Yhteysaluksilla liikkuu niin turisteja kuin saaristossa vakituisesti asuviakin.
Huviveneilyyn sopivan Candela Seven -mallin Candela Speed Boat esitteli jo pari vuotta sitten ja vene vieraili myös Helsingissä. Oheinen video esittelee veneen ja sen tekniikkaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/c483d1b9-6e86-4b9b-9729-f9d1b056b776?ref=ampparit:6ab0
Onhan noita sähköveneitä jo Suomessakin useampi valmistaja ja varmasti lisää tulee.m Esim.
Cheekille suomalainen luksussähkövene – Valmistaja: ”Meistä tulee merten Tesla”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/cheekille-suomalainen-luksussahkovene-valmistaja-meista-tulee-merten-tesla/94723936-ee5a-3f39-8dc6-9bfb6e1ec967
Puinen sähkövene Kuopiosta: Elwood Boats aloitti tuotannon
Hiiltä sitova runkorakennekin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/puinen-sahkovene-kuopiosta-elwood-boats-aloitti-tuotannon/98b3dda0-1095-4269-a1ba-c0fe33be66d5
Jurvalainen sähkövene haastaa suositun moottoriveneluokan – omistajilta osakeanti
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jurvalainen-sahkovene-haastaa-suositun-moottoriveneluokan-omistajilta-osakeanti/8cb192d0-c010-4757-b74a-29e97b0fb826
Sähköveneily lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia – Haasteina vielä tehokkuus ja hinta, mutta teknologia ja kustannuskilpailukyky kehittyvät koko ajan
Sähköveneitä valmistavat Suomessa muun muassa E-Boat, Q-Yachts ja JR-Boats.
Vuokralle pieniä sähkömoottoriveneitä tarjoaa esimerkiksi Turussa toimiva Låna-palvelu Aurajoessa ajeluun.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoveneily-lisaantyy-suomessa-kovaa-vauhtia-haasteina-viela-tehokkuus-ja-hinta-mutta-teknologia-ja-kustannuskilpailukyky-kehittyvat-koko-ajan/dbcc466e-6970-485e-b502-9c078275a716
Tällaista ei ennen ole vesillä nähty: Sähköinen moottorivene kantosiivillä
pienempi Candela.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tallaista-ei-ennen-ole-vesilla-nahty-sahkoinen-moottorivene-kantosiivilla/b165a967-f86e-42e5-9855-fdb484c58b68
Ja laivojakin suunnitellaan.
Ruotsissa kehitellään tuulivoimalla käyvää laivaa, jossa on 80 metriä korkeat ”teleskooppisiivet” – Alus voisi ylittää Atlantin 12 päivässä
https://tekniikanmaailma.fi/ruotsissa-kehitellaan-tuulivoimalla-kayvaa-laivaa-jossa-on-80-metria-korkeat-teleskooppisiivet-alus-voisi-ylittaa-atlantin-12-paivassa/