Terves.
Ajattelin herätellä pientä keskustelua vanhojen urheiluautojen ostamisesta.
Jos pitäisi eritellä 8-12 vuoden vanhan auton, tässä tapauksessa nimenomaan urheiluauton ostokriteerejä, niin mitkä ne teille olisivat?
Olen kiinnittänyt huomiota miten paljon näitä vanhemman luokan autoja on nyt veromuutoksen jälkeen ilmestynyt katukuvaan.
Tuntuisi, että BMW:n 325i coupe ja Toyota Celicat ovat hyvässä huudossa.
Sivustoja kun selaa, niin valikoimaahan tuolla Euroopassa on niin tavattoman paljon! Sellaisia autoja joita ei Suomeen olla tuotu koskaan eivätkä maksa myöskään mitään tuhottoman paljon.
Jos itsellä olisi varaa ja tilaa hankkia tuollainen käytetty lelu niin valintakriteerit määräytyvät seuraavasti:
1. Erikoisuus (ei tule joka mutkan takaa vastaan)
2. Ulkonäkö
3. Kone (suorituskyky)
4. Akseliväli
5. Vetotapa
6. Varustetaso (näissä vanhoissa on turha olla erikoisuuksia jotka menee rikki)
7. Kunto (ruoste, maali, onko ollut kolareissa etc.)
Mitkä asiat te muut ottaisitte huomioon ostaessanne vanhemman luokan lelua.
1.ulkonäkö
2.hinta
3.harvinaisuutta en voi toivoa, koska "yleisempiin" autoihin on helpompi saada varaosia.
4.moottori (ääni+yms.)
5.ajettavuus
Ensimmäisenä kriteerinä tulee mieleen tunne, fiilis.
Urheiluautolla, harrasteautolla olet vapaa - kuten mainoksissa, ajat kesällä minne haluat, moottori murisee tai jytisee - miten vain.
Fiiliksen tulee tuntua jo kun istut autoon, tartut rattiin, käynnistät moottorin, kuuntelet sen soundia, pari nopeaa polkaisua ja väreiden täytyy kulkeutua selkäydintä pitkin alitajuntaan.
Kun lähdet liikkeelle, ei ole kiire minnekään.
Annat pitkän konepellin haistaa; onko muita ?
Tätä se on jos hankkii erikoisemman auton.
Muista. Hankit sen vain itsellesi, et muita varten.
Muilla on asenteita. Kato, miks se osti tommosen pienen kipon, tai tommonen bensasyöppö, eihän meillä edes saa ajaa...näitä tulee vastaan oli sulla minälainen auto vain.
Sinulla on eri käyttöauto olemassa.
Asetat itsesi hankalaan asemaan kysymällä muilta.
Huonoimmat neuvot, olen yleensä saanut parhailta kavereilta, ja muualta musta tuntuu näin - teoreetikoilta.
Onnea etsinnällesi,
1970 Dodge Challenger RT 440 SixPack Magnum
Oikein hyvä ja tyhjentävä puheenvuoro.
Olen kanssasi samaa mieltä tuon fiiliksen kanssa.
Itse olen jo oman lelun hommannut ja sen parissa aikaa kuluu niin ajaessa sekä modauksessa.
Halusin vain herättää keskustelun vanhemman luokan käytetyistä urheiluautoista, ja ihmisten ostotavoista.
Silloin kun haetaan se kolmoskoppanen Golf GTI tai 325i coupe, niin yleensä otetaan varman päälle eikä tunnetasoa varmaankaan ole niin paljon henkilökohtaisesti mukana. Kyseisiä autoja en tietenkään moiti enkä mollaa, mutta näissä autoissa ollaan varmasti tosiaan tehty se ostos ns. varman päälle, kukaan ei niitä kaveripiirissä hauku tai arvostele eikä kukaan katso kieroon että "miten toi hölmö tuollaisella ajelee".
Autot, ja varsinkin erikoisemmat urheiluautot ovat aina keskustelua herättäviä aiheita.
Varmasti suurin tekijä valinnassa on käyttö. Ainoaksi autoksi eksoottista harrasteautoa tuskin kannattaa hankkia.
Mutta harrasteauton, joka ei ole käyttöauto, hankinnassa kannattaa käyttää mielikuvitusta. Mielestäni ajo-ominaisuudet saavat olla haastavat verrattuna nykyautoihin, bensan kulutuksella ei ole merkitystä. Pääasia on tunne.
Omaa harrasteautoani hankkiessani mietin lukuisia vaihtoehtoja. Lopulta tein päätöksen seuraavin perustein:
- oltava malli, jota olen pienenä poikana ihaillut TM:n sivuilla...
- ei liian yleinen
- mahdollisimman alkuperäinen, ei tuunattu (ei edes malli, jota käytetään tuuningaihiona)
- vähintään 2+2 paikkainen, koska haluan myös perheen mukaan toisinaan
- tehokas moottori, mieluummin suora kutonen tai V8. Äänihän on osa fiilistelyä
- osien saatavuus ja hinta
- ja loppusuoralla, avomallihan sen oli oltava
Kävin mielessäni läpi lukuisia vaihtoehtoja (mm. Nissan 300ZX twin turbo, Mazda MX-5, BMW 850/635, Corvette...). Siis osin aivan erilaisia autoja. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa em. lista alkoi tarkentua.
Valintaani olen ollut erittäin tyytyväinen...(450SL).
Itse haluaisin AC Cobran mikä on täysin mahdotonta kun alkuperäisiä on vain muutama sata. TaunusCobria on liiaksikin.
AC Cobrasta olisi varmasti ongelmia. Pitäisin sitä pihalla ja kiilottelisin sitä.
Ferrari Testarossakin on kiva ei se nyt kovin vanha urheiluauto ole.
Oikeasti itse uskallan vain ostaa uudempia autoja.