Eli pistäkääpä tänne autonne pakokaasutestin tulokset, niin voidaan vähän verrata uudempien ja vanhojen autojen lukemia:
vm. 1990 2.0 Omega:
Tyhjäkäynti: CO% = 0,00 HCppm= 5 CO2%= 15,16 O2%= 0,1 Lambda 1,007
>2000 rpm: CO%= 0,03 HCppm= 3 CO2% 15,19 O2= 0,1 Lambda= 1,004
Kirjaudu kommentoidaksesi.
vm. 1995 1.8 Mondeo:
Tyhjäkäynti: CO% = 0,00 HC= 50 CO2%= 13,58 O2%= 1,2 Lambda 1,014
>2000 rpm: CO%= 0,00 HCppm= 58 CO2% 14,22
Muuta ei irronnut raportista, nuokin tulkinnanvaraisia osin kun oli vähän epäselvästi merkitty!
Auto oli kyllä kylmä kun matkaa konttorille alle 4km ja sekin taajama-ajoa, lisäksi odotusta jonkin aikaa, kuumana ois ehkä parempi tulos, häkä onneksi 0 joten polttaa kunnolla!
Kiitos, sentään joku vaivautui vastaamaan. Oletko varma noista hiilivety päästöistä, kun on kymmenkertaiset ettei ole jäänyt pilkku pois välistä? Jos pitää paikkansa niin ei taida kuitenkaan palaa ihan kunnolla...
Kiitos, sentään joku vaivautui vastaamaan. Oletko varma noista hiilivety päästöistä, kun on kymmenkertaiset ettei ole jäänyt pilkku pois välistä? Jos pitää paikkansa niin ei taida kuitenkaan palaa ihan kunnolla...
Pakari vähän vuotaa, ehkä se sekoittaa? 
Saattaa olla HC-päästöissä pilkkuvirhe mutta se oli noin raportissa. Kait palaa kunnolla koska häkää ei ollut ja happikin alhainen? Toisaalta motti oli kylmä, ehkä kuumalla paremmat arvot? Pääasia että liikkuu sittenkin kun tarvitsen päivittäin!
Harmi etten Maanantaini (Mondeo V6 -97) mittaustuloksia säästänyt,katsastusmies oli kyllä melkein innoisaan niin hyvistä tuloksista."Harva näistä on ihan näin hyvin säädetty" oli kommentti.
Minä kyllä ajan myllyn kuumaksi ennenkuin vien sen pakokaasutestiin...
Nissan Primera 2,0 -96:
Joutokäynnillä CO=0,00%, HC=0ppm
2000 r/min CO=0,00%, HC=0ppm, Lamdda 1,006
CO2 arvoja ei ole tallella, nämä muut kirjataan huoltokirjaan.
Citroen Xsara 1,4 -98:
Joutokäynnillä CO0,00%,CO2=14,7% HC=28ppm, Lambda 0,998
2000 r/min CO=0,00%, CO2=14,7% HC=11ppm, Lambda 0,999
On tuo pensa niin kallista ettei raski turhaa ajella, olin vapaalla ja ajoin suraan asemalle, joutu hetken odottaan. Meillä "inssit" antaa lämmetä koneen hallissa jos ei muuten mee läpi, samalla voi niitä jututtaa ja juoda kahvit!
Joskus olen kaasarikonetta ruuvannut kun testeri on ollut kytkettynä, inssi sitten huusi että nyt on hyvä! 
Maalla on mukavaa! 
Sama homma...
HC:n pitää olla 100 tai alle jotta menee läpi, onhan tuossa varaa vielä, mutta pitää varalta putsata ilmamassa-anturi kunhan muistaa ja kerkiää, tuppaa vaan huolto jäämään pelkkään öljynvaihtoon kun kerta pelittää kunnolla! Toinen mahdollisuus kait on lambda-anturi ja kolmas imuilmavuoto, mutta ihmetyttää sitten nuo häkä- ja happiarvot!
TÄMÄ EI MENNYT LÄPI HC:N osalta katsastuksessa:
Renault Safrane 2.2 vm 1995
Tyhjäkäynnillä: CO=0,24 HC=380 Co2=11,9 O2=4,3
Yli 2000 rpm: CO=0,12 HC=40 Co2=15,2 O2=0,30
Kahdesti koittanut kepillä jäätä viikon sisään, välissä vaihdettu tulpat, virranajakajan kansi ja pyörrin. HC arvo nousi näiden ansiosta 30 yksikköä.
Kuka kertoo mikä on pielessä?
Ilmavuoto/venttillivika/pakoputki/katalysaattori/tyhjäkäynnin säädin/sytystulpan johdot/karstaa venttiileissä/männänrenkaat .....
Neljäs vaihtoehto on katalysaattori, jos moottori on ajettu kuumaksi eikä hiilivetyarvot laske ja seos on kohdallaan...
Renault Safrane 2.2 vm 1995
Tyhjäkäynnillä: CO=0,24 HC=380 Co2=11,9 O2=4,3
Yli 2000 rpm: CO=0,12 HC=40 Co2=15,2 O2=0,30
Kahdesti koittanut kepillä jäätä viikon sisään, välissä vaihdettu tulpat, virranajakajan kansi ja pyörrin. HC arvo nousi näiden ansiosta 30 yksikköä.
Kuka kertoo mikä on pielessä?
Ilmavuoto/venttillivika/pakoputki/katalysaattori/tyhjäkäynnin säädin/sytystulpan johdot/karstaa venttiileissä/männänrenkaat .....
No tyhjäkäynnin säädintä ei kannata syyttää eikä pakoputkea. Tuskin tulpanjohdotkaan, jos käy muuten hyvin.
Katalysaattori, happianturi, moottorin lämpöanturi eli käyttää rikkaammalla, kun luulee moottorin olevan kylmä.
Kannattaahan se sytkän ajoituskin ehkä tarkistaa, vaikka taitaa tuossakin olla täysin elektronisesti ohjattu... Paha sanoo noista Relluista, kun ei tunne tekniikkaa.
Ikinä ei ole kattia mennyt! Joskus minulla liian suureen HC-arvoon oli vikana imuilmavuoto mutta voihan vika olla melkein missä tahansa, jollakin oli jokin ECUlta lähtevä piuha poikki!
Lambda-arvoista voi päätellä kuinka rikkaalla tai laihalla moottori käy. Muistaakseni (olen käytännössä varma) se on niin päin että mitä pienempi lambda-arvo sitä rikkaammalla moottori käy. Lambda-avolla 1 on teoreettisesti täydellisin palaminen.
Arvelen että korkea HC-päästö voi johtua myös palotilassa palavasta öljystä. Kuluttaa Safrane öljyä?
Jäi mainitsematta pari asiaa edellisestä viestistä.
Lambda-arvoa mitaan tuhannesosien tarkkuudella ja katsastuksessa sallitaan muutaman sadasasosan toleranssi. Jos oikein muistan sallitaan +/- 0,03 vaihtelu arvoon 1,000 nähden, mitataan vain >2000 rpm nopeudella. En ole varma muistanko oikein.
Toinen asia oli että pienikin reikä pakoputkistossa kuulemma sekoittaa mittaustulokset varsinkin tyhjäkäynnillä. Joten putkisto pitää olla kunnossa ennenkuin arvoja mitataan.
Hhmm aja tankki vähän tyhjemmäksi ja laita masinolia litra.
jostain muistelen, että tuo vaikuttaa päästöarvoihin
Käyttäisin Rellun jossain bensiksen huollossa, esim. meillä päin pakokaasutesti sekä säätö kustantavat 15,- bensavehkeeseen.
Epäilisin itse ilmamäärämittaria, jos siinä pienikin toimintahäiriö, käy kone rikkaalla. Toinen on lämpötila-anturi joka saattaa viestittää vanhetessa väärät arvot tietokoneelle, ja taas kone käy rikkaalla seoksella. Nämä näkyvät analyysissa heti.
Vaikka TV-ohjelman mukaan katsastusmaksut ovat nousseet yleisestä kustannustasosta 2,5-kertaiseksi, siellä ei pahemmin sanota, kerrota, neuvota mitään. Mikäli päästömittauksineen 60,- vuosikatsastus dieselille on edelleen nousujohteinen, aion ryhtyä jatkossa vaatimaan öljynvaihtoa tai muuta säätöä samaan hintaan. Pelkkä automaattikahvi ja keksi ei enää riitä.
NO NYT LYKÄSTI - ELI LEIMA SAATIIN !!!
ALUKSI:
TÄMÄ EI MENNYT LÄPI HC:N osalta katsastuksessa:
Renault Safrane 2.2 vm 1995
Tyhjäkäynnillä: CO=0,24 HC=380 Co2=11,9 O2=4,3
Yli 2000 rpm: CO=0,12 HC=40 Co2=15,2 O2=0,30
RENAULT HUOLLON "HOIDON" JÄLKEEN HUOLLON OMA TULOSLIUSKA:
Tyhjäkäynnillä 820 rpm CO=0,03 HC= 69 Co2=14,1 O2=0,28
2150 rpm: CO=0,00 HC= 9 Co2=14,1 O2=0,15
Katsastusmies armollisesti luotti pelkkään tulosliuskaani, joka jäi heille.
Olisi kyllä toisaalta ollut mukava nähdä mitkä arvot heidän mittarinsa näyttäävät, kun olin vielä Renault "Hoidon" jälkeen ajanut tankillisen FORTE-suutinpuhdistusaineella ja toisen STP-tankillisen.
Jotenkin tuntuu, että tyhjäkäynti olisi tasaisempi kuin ennen "Hoitoa" ja suuttimien/karstan -puhidtusaineiden käyttöä.
Renaultin huoltomiehet sanoivat syyksi "jonkinasteista suutinvikaa". Mitään osia autoon ei "Hoidossa" kuitenkaan vaihdettu.
Aika mystisiä nämä pakokaasumittaukset ja arvot vaihtelevat joka mittauskerralla niin paljon, että ei uskoisi samaksi autoksi !!!
Nyt voi taas vuoden ihmetellä; josko kävisi ensi vuonna suuttimen puhdistuksessa; maksaa 300? Onko kokemuksia jollain???
Suutinpuhdistusainetta voit ostaa vaikka Biltemasta, puhdistaa ruiskujärjestelmän muutenkin. Maksaa alle 3,-/pullo, riittää tankilliseen, aine on muistaakseni ns. paloöljyä eli onko sitten kerosiinia? Löytyy niin bensa- kuin dieselautoille. Käytän 2-3 kertaa vuodessa, ei ole paikat tukossa koskaan. Muutenkin pitkät maantielenkit pitävät moottorin puhtaana. Pelkkä kaupunkipyörittely ei tee hyvää.
Suuttimien puhdistus todennäköisesti tehdään ultraäänellä. Se ei ole sama asia, kun Sixpack pistää Fortea/paloöljyä tankkiin.
Ei ole kokemusta, vaikka omankin auton suuttimilla ajettu yli 300tkm, jos itsellä tulisi suuttimiin vikaa, niin harkitsisin uusien ostoa (tosin en tähän ropposeen, kun ne maksaa melkein saman verran kuin auto...), koska se puhdistus on n. puolet uusien hinnasta.
Omissa ei vikaa, säädöt kohdillaan eikä vuoda läpi, kun oon bensanpaineen tarkistanut.
Toistaiseksi esitellyissä päästöarvoilla ei voida sanoa, että uudemmat autot olisi jotenkin ekologisempia. Ainakin näillä mittauksilla meikäläisen 15-vuotias Opelixi saastuttaa saman verran kuin uudemmatkin tai jopa vähemmän.
Eli turha niitä vanhoja katillisia bensaautoja on rankaista millään raskaammilla päästöveroilla.
Niimpä! Toisaalta tuijottavat vain pelkästään CO2-arvoon!
Sehän on uudella ja vanhalla sama jos kulutus on sama! 
Forte käsittely on juuri jotain samaa polttoaineen sekaan kaadettavaa ainetta jota autotarvikeliikkeet ja huoltoasemat myyvät kaikkiin ruiskubensa-autoihin ja dieseleihin. Koostuu vain hieman ari aineista nakutuksenkeston takia. Mikäli Fortella pestään moottori sisältä, on se jo eri asia. Tietääkseni autoa ei pureta millään tavalla oli käsittelytapa kumpi vain. Ex-vaimon veli tekee näitä Forte käsittelyjä.
Yhtälailla suuttimien ja polttoainejärjestelmän puhdistusaineita on STP, Liqui Moly jne. Onko niistä oikeasti hyötyä lienee vaikeampi todeta. Ettei vain paljoöljyä/kerosiinia saada myytyä kovaan hintaan eteenpäin.
EDIT: Täytyy yrittää muistaa katsoa, että on biodieseliä tankissa ensi huhtikuun paikkeilla jolloin katsastus on edessä. Lupaahan valmistaja 60% pienempiä päästöarvoja biodieselille vähän joka osa-alueella. Harmi ettei jäänyt rekisteröintikatsastuksen yhteydessä edelliset arvot. Täytyy kysyä saako ne jälkikäteen?
Yhtälailla suuttimien ja polttoainejärjestelmän puhdistusaineita on STP, Liqui Moly jne. Onko niistä oikeasti hyötyä lienee vaikeampi todeta. Ettei vain paljoöljyä/kerosiinia saada myytyä kovaan hintaan eteenpäin.
JOO JOO, mutta luulempa, että kysyjä ei tarkoittanutkaan sitä FORTE käsittelyä eikä mitään muuta litkuja, vaan ruiskusuuttimet puhdistetaan ultraäänellä!
Otin selvää ultraäänipuhdistuksesta, eräästä yrityksestä joka sitä suorittaa, sekä seurasin keskustelua eräällä toisella tekniikkasaitilla käyttäjien kokemuksia.
Todistettavaa hyötyä ultraäänipuhdistuksesta ei ole. Laitteet ovat kalliit ja hyöty kyseenalainen. Eräs keskustelija väitti Bemarinsa menneen uä-puhdistuksesta täysin tukkoon. Hän avasi koneensa ja katsoi. Mene ja tiedä onko totta? Voisi mennä auton viereen kirkumaan, tulee halvemmaksi. Eri lisäaineet joko pitävät järjestelmän puhtaampana tai puhdistavat vaihtelevin menestyksin, ehkä riippuen "likaisuudesta". Maantiepainoitteinen ajo ilmeisesti pitää koko järjestelmän paremmin puhtaana kuin tökkivä kaupunki-taajama-ajo.
Tehokkain, ja kallein, lienee suuttimien vaihto uusiin, kuten dieseleissä vaihdetaan vain suuttimen kärki, ei koko runkoa. Aikaavievää työtä ja kallista mikäli teettää ulkopuolisella, eikä näitä monisuihkutus ja -kerrostäytteisiä suuttimia ilmeisesti voi enää itse vaihtaa.
Todistettavaa hyötyä ultraäänipuhdistuksesta ei ole. Laitteet ovat kalliit ja hyöty kyseenalainen. Eräs keskustelija väitti Bemarinsa menneen uä-puhdistuksesta täysin tukkoon. Hän avasi koneensa ja katsoi. Mene ja tiedä onko totta? Voisi mennä auton viereen kirkumaan, tulee halvemmaksi. Eri lisäaineet joko pitävät järjestelmän puhtaampana tai puhdistavat vaihtelevin menestyksin, ehkä riippuen "likaisuudesta". Maantiepainoitteinen ajo ilmeisesti pitää koko järjestelmän paremmin puhtaana kuin tökkivä kaupunki-taajama-ajo.
Tehokkain, ja kallein, lienee suuttimien vaihto uusiin, kuten dieseleissä vaihdetaan vain suuttimen kärki, ei koko runkoa. Aikaavievää työtä ja kallista mikäli teettää ulkopuolisella, eikä näitä monisuihkutus ja -kerrostäytteisiä suuttimia ilmeisesti voi enää itse vaihtaa.
Jep, siitä en tiedä onko UÄ-puhdistuksesta hyötyä, kerroin vain, että se maksaa noin puolet uusien suuttimien hinnasta eikä se ole sama asia kuin laittaa Fortea tai mitään litkuja tankkiin. Itse käytän työssäni UÄ-puhdistusta muihin mekaanisiin osiin ja voin kertoa, että laite on loistava, mutta ruiskusuuttimien putsauksesta ei ole kokemusta.
Väitän, että suuttimien likaantumiseen ä ei ole merkitystä ajaako kaupungissa tai maantiellä. Tietenkin koko muun moottorin ym. osien kannalta pitkäaikainen käyttö on parempaa, kuin jatkuvat kylmäkäynnistykset.
Polttoaineen paine/virtaus/lämpötila on kuitenkin sama ajoi sitten missä tahansa. Tietenkin kilometreissä mitattuna maantieajossa suuttimet saattaa kestää kauemmin (kuten kaikki muutkin osat), mutta ei välttämättä syötetyn bensanmäärässä.