Monella palstalla on kova vääntö siitä, mitkä on kuluvia osia ja mitkä ei. Ja kuinka se laatu oikein määritellään. Tässä olisi oiva mittapuu monelle...
Läheiselläni on auto, jonka tarkka korjaus ja käyttöhistoria on tiedossa. Minä pidän tuota autoa sangen laadukkaana, koska mielestäni se on selvinnyt varsin vähin korjauksin. Seuraavassa tulee koko story...
Taustaa autosta:
Sedan-mallinen henkilöauto, bensiinikäyttöinen, vuosimallia 1989, ruostesuojattu 1998. Auton polttoainekulutus keskimäärin 7,5l/100km. Autolla on tällä hetkellä ajettu 352tkm ja sitä ei ole takuuajan jälkeen käytetty liikkeessä huollettavana. Auto on ollut kaikkiaan kolmella omistajalla. Autossa on lisävarusteena vetokoukku, joka on ollut varsin ahkeralla käytöllä ison osan kilometreistä. Muuten auto on varsin perusvarusteinen.
Mitä autolle on tehty (korjaukset ja viat) ja millaisia havaintoja auton kunnosta olen tehnyt:
Konehuoneen puolelle:
- öljyt ja suodin vaihdettu 10-15tkm välein. Öljyä kuluu noin 2l vaihtovälin aikana. Öljynkulutus vakio, ei savuta ja päästöt olleet pienet joka katsastuksessa. Ilmansuodin vaihdettu noin 2v välein.
- venttiilejä ei ole tarvinnut säätää koskaan.
- jäähdytysnesteet, jarru- ja kytkinnesteet ja pa-suodin vaihdettu noin 4-5v välein.
- Vaihteistoöljyt vaihdettu kolmasti.
- Moottorissa ei ole ainuttakaan öljyvuotoa.
- Kolmas akku on menossa.
- laturinhiilet vaihdettu 330tkm kohdalla (osa noin 5,-)
Kommentti: Moottori on vasta alkutaipaleella. Ei vaikuta kuluneelta, käy nätisti. On pirteä ja pieni kulutuksinen. Kytkin on alkuperäinen ja vaihteisto toimii moitteetta. Apulaitteet ovat yhä alkuperäiset.
Alustaan:
- renkaita uusittu tarpeen mukaan
- yksi pyöränlaakeri uusittu 210tkm kohdalla (osa noin 80,-)
- ohjauksen ristikkonivel uusittu 270tkm kohdalla (osa noin 20,-)
- Pakoputkiston etummainen osio uusittu kerran.
- Takimmainen äänenvaimennin uusittu kahdesti.
- Kaikki iskunvaimentimet vaihdettu kahdesti ja suojakumit taakse kertaalleen.
- Koiranluut taakse kertaalleen 340tkm paikkeilla.
- Vetareiden suojakumit vaihdettu varmuuden vuoksi, koska pientä pykimää oli havaittavissa.
Kommentti: Alusta on iskareita lukuunottamatta lähes alkuperäinen. Osat ovat tehty kestämään ja pohjan muoto on hyvä, sillä pahoja ruostepesiä ei ole. Massaus on antanut autolle lisää ikää. Huomioitavaa on, että yhtään vetoniveltä, tukivartta tai palloniveltä ei ole tarvinnut vaihtaa.
Koriin:
- Polttimoita vaihdettu ajoittain
- Auto kertaalleen ruostesuojattu.
- Maalipinnassa pieniä naarmuja harjakoneesta ja parkkipaikoilta
- Auto on vahattu kerran tai kahdesti vuoteen. Pesty hiukan useammin.
- Yksi pieni ruostereikä hitsattu takapuskurin alta.Ruoste syntynyt ilmeisesti huonosti suoritetun kolarikorjauksen vuoksi.
- Samasta syystä takakontin saranat uusittu kertaalleen.
Kori on ikäisekseen erittäin hienossa kunnossa. Takapyörien kaarissa on alkavaa ruostumista. Takapään maalin erittäin lievä sävyero kertoo 90-luvun puolivälissä sattuneesta peräkolarista. Tuulilasi on haljennut kiveniskusta ja on muutoinkin jo melko huono. Korin yksityiskohdat ovat yhä siistit ja kunnossa ja esim. ovienkahvat ja lukot toimivat säässä kuin säässä. Poikkeuksen siisteyteen tekee alimmat kynnyskotelon suojalistat, joista maalipinta on kuoriutunut pois.
Sisustukseen:
- Lämppärinpuhaltimen kytkin uusittu (osa noin 50,-)
- Kuljettajan penkin kankaassa selvää kulumista ja sitä on jouduttu parsimaan.
- Kuljettajan lattian muovimatto kulunut puhki.
- Ohjauspyörässä ja vaihdekepin nupissa kiillottumista
- Mittarivalo polttimoita uusittu muutamia
Kommentti: Kankaiden kulumisesta huolimatta sisustus on siisti ja auto ei natise kuopissakaan. Siististi tehty työnjälki näkyy yhä kitinöiden puuttumisena. Kaikki nippelit ja säätimet toimivat kuin uudessa ja ovat tukevia. Tällä hetkellä ainoastaan istuinlämmittimen merkkivalo on palanut. Auton radio ei ole enää alkuperäinen. Autossa on yllättävän miellyttavä matkustaa. Melutaso on siedettävä ja jousitus mukava.
Ne, jotka jaksoivat lukea tänne asti niin varmaan ovat halukkaita myös veikkaamaan auton merkkiä! 
Väittäisin, että kyse on yhdestä vahvimmista automerkeistä/malleista mitä on tehty...
EDIT: Unohdin kertoa jarruista. Kolmannet palat ja kolmannet kengät menossa. Yksi pyöränsylinteri vaihdettu. Levyt ja takana rummut alkuperäiset edelleen.
EDIT: Jakohihna ja kiristin vaihdettu 100tkm välein
Hmm... tuon ajan mersuthan oli kestäviä mutta tuosta kulutuksesta en tiedä.
Veikkaan Nissania. Joskus oli jossain juttua 850000 kilometriä pyörineestä Nissanista. Taisi olla Sunny.
Minä lähtisin samalle linjalle edellisen vastaajan kanssa, eli Nissan Sunny. Saksalainen se ei omien kokemuksieni mukaan ainakaan voi olla, jos ei kerran vuoda moottorista öljyä noilla kilometreillä.
Toyota Corolla
Paljon se ainakin vie öljyä, jos 2 litraa kuluu 10-15tkm aikana. Meikäläisen Ooppelit ei ole vienyt kuin korkeintaan 1-2 desiä tuolla matkalla ja niilläkin on ajettu kaikilla yli 300tkm.
Japsi se ei voi olla, jos pellit on noin hyvässä kunnossa ja ainut ruostesuojaus on tehty vasta 10 vuotta myöhemmin. Auto voisi olla 124 Mersu tai 700-sarjan Volvo, mutta ei bensan kulutuksen puolesta.
EDIT:
Tuo ristikkonivel voisi vihjata kyllä Toyota Carinaankin, mutta edelleen epäilen, jos pellit on hyvässä kunnossa.
Japsien moottorit ovat kyllä kestäviä, mutta tuonikäisissä yleensä kori ruostuu alta pois, varsinkin jos suojattu vasta 10 v. jälkeen. Volvot kaikin osin kestäviä, mutta kulutus on kovempi. Sama jos otetaan 100:n Audi, sinkitty kori, mutta kulutus bensana lähempää 10/l. BX:n ja 405:n korit myös sinkittyjä, miksei tekniikallakin ajaisi pitkään jos hyvin muuten huollettu.
Tapsa kerro jo, älä pidä hulluja jännityksessä!
Mazda 323
A Tapio on niin asenteellinen Toyota -mies, että yllätys olisi erittäin suuri, ellei puhuta Toyotasta. Veikkaampa siis autoksi Toyota Carinaa.
Ainut mikä pistää miettimään, on noin vähäinen ruostuminen. Joko autolla on ajettu pelkästään Pohjois-Suomen suolattomilla teillä tai jutussa on jotain kompaa, siis edellyttäen, että arvaukseni olisi oikein. Noissa Toyotissakin kun kori tapaa karata vielä muuten hyväkuntoisen tekniikan ympäriltä.
Aika hyviä arvauksia kaikilta.
Nissan se ei ole, vaikka hyvinkin olisi voinut olla. Tekniikka on niissä vahvaa ja nippelitkin kestävät. Tämä on kuitenkin mukavampi matkustaa kuin Sunny ja ei niin arka ruostumaan, sillä pohjassa ei ole Sunnyn tapaan koloja jonne pesii lika helposti. Hyvin hoidetulla Sunnylla voi kuitenkin taittaa matkaa vaikka kuinka - esimerkkinä Tuulilasissa aikanaan kerrottu yli 700tkm ajettu. Samat sanat pätee myös Mazdaan. Mazdoissa bensatankki tuppaa ruostumaan melko nopeasti ja takajarrut jumiutumaan.
Iso Volvokaan ei kyseessä ollut vaikka ehkä olisi voinut olla. Bensankulutus ei kuitenkaan oikein istu kuvaan, kuten ei Mersussakaan. Lisäksi MB:ssa on simupukka ohjauksessa ja tässä on ristinivel, joka on jouduttu vaihtamaan. Myös vaihteisto löytyy noista poiketen nokkapellin alta. Mersun laadukkaammat verhoilut eivät ole ehkä yhtä kuluneet näillä kilometreillä, vaikka toki se Mersun penkkikin lyssähtää käytössä.
Sinkittykori Audissa kestää kyllä pitkään mutta epäilen, että saksalaisissa autoissa niveliä ja moottorin apulaitteita olisi uusittu jo enemmän. Siisti työnjälki karsii halvemmat saksalaiset kyseestä. Samanikäisessä Jettassa tuskin nippelit ja katkaisijat ovat kestäneet yhtä hyvin käyttöä, vaikka kori muuten olisikin siistinä säilynyt.
Ranskalaisiin olisi varmaan uusittu jo vetareita, moottorinapulaitteita ja taka-akselinlaakerointia (Citikassa hydrauliikka putkia ja palloja). Lisäksi nitinöitä ja sähkövikoja (esim. valoissa) varmaan noilla kilometrillä esiintyisi jo aika paljon.
Toyota Corolla on jo lähellä, mutta sekään ei ole kovin mukava matkustaa ja lisäksi ruostuminen näkyisi Corollassa varmaan helpommin. Ainakin etulokasuojat ja helmat ovat selvästi aremmat. Corollallakin ovat jotkut ajaneet paljon. Olen lukenut 800tkm ajetusta FX:stä.
Opelixin päätelmä ohjauksenristikosta ja Carinasta vie voiton.
Kyse on Toyota Carina II 1,6 16v autosta. Tuo tuntemani auto ei ole ainut kestävyys ihme, sillä olen kuullut lukuisista enempi ajetuista ja vähävikoisista yksilöistä. Tämän auton tunnen kuitenkin niin hyvin, että uskallan väittää, että kaikki tuli tuossa listattua. Ja suurin osa oli normaalia kuluvaa osaa. Vanhoja Carinoita on mielestäni kotiseudullani päin paljon ja suurin osa erittäin hyväkuntoisia ja jopa ruosteettomia. Mielestäni nämä ovat keskivertoa parempia ruostetta kestämään toisin kuin vanhat Corollat, Camryt tai muut japskit. Toyotien ruosteensieto paranee muissakin malleissa selvästi 91 ja 92-. Tämän yksilön etuna on silti selvästi ollut täydellinen käsittely (ns. viime hetkillä).
Tästä autosta on paha mennä pahaa sanomaan. Nostaisin sen kestävimmät automallit listalla kolmenkärkeen yhdessä Volvo 240 ja MB124:n kanssa. Kohtuulliset tilat, mukavuus, moottorinominaisuudet ja ennen kaikkea viimeistely ja kestävyys antavat mielestäni melko hyvin anteeksi kehnon varusttason ja heikohkon suuntavakavuuden. Tämäkin yksilö jatkaa yhä matkaansa. Täytyy kuitenkin muistaa, että yksilöitähän kaikki ovat ja varmasti löytyy monta paljon tätä huonompaa Carinaa josko joku parempikin yksilö voi olla olemassa.
Individual, Rampe ja Opelixi saa mitalit
EDIT: Carinan viisi ensimmäistä vuotta meni pääkaupunkiseudulla, jonka jälkeen muuton mukana auto pääsi pohjoisemmaksi ja vähempään suolakylpyyn.
Pyrin olemaan objektiivinen autojen suhteen, vaikka autokannassa itse Toyotaan tässä hiljattain siirryin. Audi ja Mazda korvautui kahdella Toyotalla, vaikka ihan kohtuullisen hyviä olivat nekin.
No kiva, mitäs mää voitin
Meilläkin on töissä firmalla yleis autona reilut 500tkm ajettu Toyota Carina E 2.0 GLi -93. Eikä siihen ole minun tietääkseni juuri normi huoltoja kummempaa tehty ja varmasti saa kovaa kättä välillä kun käyttäjiä on useampi kymmenen.
Aika kova luu sanoisin minä.
Jep, Taas se nähdään kuinka sitkeässä istuu jokin uskomus kuten esim. Toyotien ruostuminen ja moni muukin asia(esim. täälläkin keskusteltu Skoda-Laatu ja imago yms...). sitä ei voi kieltää että Toyotat oli joskus hyviä ruostumaan 80-luvulla(Corollat tietyt mallit ja Carinat ensimmäiset etuvedot jne.) ja sielläkin tietyt mallit. No moni toitottaa edelleen täytenä faktana että sama pätee 90- ja 2000 luvulla samaan merkkiin ja AINA KAIKKIIN malleihin.
Meinasin ehdottaa heti alussa Mikä auto kysymykseen E-sarjan Carinaa joka on kestävä auto tekniikaltaan ja koriltaan ja niitä näkee vieläkin 90-luvun alun autoja puolimiljoonaa ajettuina. Itse en ole vielä nähnyt mätää ja rupista E-sarjan Carinaa. Esim. Opel Astrat ja Vectrat saman ikäisinä ovat rinnastettavissa lähinnä voileipäkekseihin pelleiltään. Itselläni oli vm.96 Carina E D-Turbo XL viimevuoteen asti (ajettu 370000) ja vaihdoin sen Avensikseen Toissakesänä, Ilmeisesti Carinoissa E on jonkinlainen Sinkkaus maalin alla koska omassani oli jo nokka pahasti kiveniskemiä täynnä mutta ei se kukkinut eikä ollut ruosteessa mistään . Auto oli väriltään metallinhohto Turkoosi. Käytin autoa 2000-2004, ostaessani kollegaltani auton sillä oli ajettu 150000. Koko aikana autoon tehtiin normaali huollot ja esim. jarrupaloja en vaihtanut siihen koskaan eikä myöskään pakoputkia. Tykkään että eräs Dieseleiden monista hyvistä puolista on se ettei niihin tarvi koskaan ostaa pakoputkia koska pakokaasu on aina niin kuumaa ja kuivaa ettei putket koskaan happane. Ainoa vika tuossakin yksilössä oli Bosch:n valmistama ABS pyöräanturi joka vaihdettiin. Toinen vika minkä autosta korjasin oli Defan lohkolämmitin joka alkoi vuotaa vettä, vika oli Defan kiinnikkeissä ja uudessa oli erimalliset. Kori sisältä ei koskaan nitissyt eikä natissut ja mitään kiusallisia pikkuvikoja ei kertakaikkiaan ollut. Nykyinen 2000 mallin D-4D Avensis 205tkm ajettuna näyttää olevan vähintään yhtä hyvä auto. Molemmat oli ja on nosturissa altapäin ehjäpeltisen ja ruosteettoman näköisiä autoja, ilo katsella. Ajan autoa päivässä 100-500km riippuen töistäni, minulla ei todellakaan ole mahdollista pitää mitään rimpulaa jota pitää seisottaa korjattavana.
Ehkä joskus USKALLAN kokeilla muitakin merkkejä pitempään kuin koeajon verran, mutta niiden pitää ensin osoittaa Toyotan veroinen luotettavuutensa ensin. Ei mitään hurjia kahvipöydässä kuultuja korjaamoseikkailuja kuin töissä usein kuulee Eurooppalaiste premiumtyösuhdeautoilijoiden suusta. Edes MB nykyisin ei vakuuta minua, Taxissa niissä on hieno olla... Jos en aja niin otan...
Ai niin, muistutettakoon vielä lopuksi että E-sarjan Carinat on suurimmaksi osaksi tehty Englannissa, kuten nykyinen Avensiskin. Eli on minunkin auto eurooppalainen. VDO-Mittarit, Valeo valaisimet, Boschin antureita jne..
Yhtä hyvät kokemukset minulla on 4 Audista 1 bensa 100, 3 kpl A6 Tdi. Ei ole tarvinnut korjaamoilla seisottaa, ei nitise, ei natise, ei ruostu, ei ongelmia. Mutta luokitus Premiumeihin ja johonkin muihin luokkiin on Suomessa p*rseestä, verotuksen takia. Japsien kalleimmat merkit esim. Toyotassa rajoittuvat Avensikseen, ennen sitä ilmeisesti Carinaan, (lukuunottamatta Lexusta), se on parasta mitä on tarjolla. Helposti verrataan niitä Golfiin, Astraan jne. jotka taas ovat Saksassa huomattavasti halvempia autoja. Suomessa menee nämä "kastijaot" helposti väärille urille hintojemme takia, joka näkyy myös lisävarusteissa poskettomina hintoina.
Toyotan henkilöautoista kallein oli pitkään Camry; sen myynti Euroopassa kuitenkin lopetettiin joku aika sitten vähäisen kysynnän takia - Venäjä on poikkeus sääntöön. Harmi, Camry oli kestävä ja miellyttävä matka-auto; vaati ainoastaan kunnollisen ruostesuojauksen.
Muistaakseni ensimmäinen Suomessa myyntiin tullut Toyota oli Crown. Auto kasvoi kokoa ja hintaa vuosien mittaan niin, että lopulta sen menekki loppui, ja samalla loppui maahantuontikin. Crownia taidetaan vieläkin tehdä Japanissa.
Harmi kun en kerennyt veikata!
Olisin kylläkin veikannut väärin! 
Olisin veikannut Matza 626. Oli tuollainen 10v/320tkm. Siinä oli kylläkin vähemmän vikoja, mutta tuo pikkumasa on kait heikompaa tekoa. 
Pari sanaa vielä Toyota laadusta. Alfamerin kirjassa http://www.alfamer.fi/naytatuote.asp?haku=S180
on Toyotan historiasta hyvä kuvaus. Samoin kirjassa on kerrottu kuinka laadunvarmistus toimii tuotannossa käytännössä ja miten saadaan koko henkilöstö motivoitua läpi kaikkien prosessien.
Tärkeää on myös alihankkijoiden sitouttaminen laadun ylläpitämiseen.
Netistä löytyy Englannin kielinen sanastokin Toyotan Kentuckyn tehtaan sivuilta: http://www.toyotageorgetown.com/terms.asp.
Mielestäni Monien Eurooppalaisten autovalmistajien heikkouksia on esim. se, että alihankkijat on kilpailutettu hengiltä voitonmaksimoinnin ollessa mieessä päällimmäisenä. Ei tällöin voi mitään laatua voikaan odottaa joltakin osakokonaisuuden toimitukselta.
Jos siihen yhdistetään huonosti motivoitu henkilöstö kokoonpanolinjoilla, ei lopputuloksena voi olla parasta mahdollista laatua valmiissa tuotteessa. Siinä ei silloin auta edes viimeisenpäälle tehty tuotekehitystyökään ja -suunnittelu.
Itse olen aikaisemmin ollut kehittämässä Teknisen kaupanalan ja valmistuksen laatujärjestelmiä ja tämä asia on ollut sikäli jonkinlaisen mielenkiinnon kohteenani.
Mielenkiintoista on sekin, miten Toyota saa perustettuaan autotehtaan vaikka Puolaan, paikallisen henkilöstön motivoitua ja tekemään tuotteita samoja periaatteita noudattaen kuin vaikkapa Tokiossa(?). Onhan kulttuuri hyvin erilainen esim. Euroopassa.
Olisi mielenkiintoista nähdä sekin että kuinka laadukkaita ja hyviä olisivat meikäläisissä oloissa esim. Etelä-Eurooppalaiset automallit, jos ne olisi valmistettu täsmälleen samalla proseduurilla kuin Toyotaakin tehdään.
Täällä käydään usein keskustelua tyyliin olet aika tyhmä kun olet valinnut tuon ja tuon auton. Olen sitä mieltä että auton valinta on aina monien tekijöiden suhteen kompromissi. Ehkä olisin valinnut jonkin toisen merkin ja mallin jos rahaa auton ostoon olisi ollut vaikka 80000 Eur. Kun viimeksi valitsin käytettyä 20000 euroa luokasta, tärkein kriteeri on saada luotettava ja toimiva auto. Tällöin auton luotettavuus ja toimivuus ajavat ohi jopa ajettavuudesta ja suorituskyvystä. Koska itse maksan huollot ja korjaukset niin en halua autoa joka maailman paras testivoittaja ajettavuudeltaan, mutta samaan aikaan on sitä ja tätä pikkuvikaa ja korjaamolle on asiaa tämäntästä.
Suosittelen muuten tähän lopuksi kaikille luettavaksi aivan mielettömän hauskaa ja upeaa kirjaa:
Kari Kyrönseppä, Täydellinen vaihtoauto.
Siinä Kirjoittaja käy läpi autoiluhistoriaansa ja sitä lukiessa sai nauraa välillä vedet silmissä!!!
No en tiedä kaikista malleista, mutta ainakin tuonkaan tutkimuksen mukaan Toyotalla ei ole 90-luvullakaan paljon hurraamista:
http://www.finikor.fi//.composer/up...rtti_2001_8.pdf
Tuntuu olevan aika kaikissa tutkimuksissa yhteistä se, että ns premium merkit on paremmin suojattu ylipäätään, vaikka esim MB:llä on ovia vaihdettu ja Bemarilla takaluukkuja. Nuo onneksi on mennyt takuuseen, mutta kun koko auto on mätä, on hankala mennä mitään vaatimaan.
Mazda6:n käytetyn auton testi Tuulilasissa oli kyllä järkytys, pari kolme vuotta vanha auto ja ruostetta vähän joka paikassa..
No en tiedä kaikista malleista, mutta ainakin tuonkaan tutkimuksen mukaan Toyotalla ei ole 90-luvullakaan paljon hurraamista:
http://www.finikor.fi//.composer/up...rtti_2001_8.pdf
Tuntuu olevan aika kaikissa tutkimuksissa yhteistä se, että ns premium merkit on paremmin suojattu ylipäätään, vaikka esim MB:llä on ovia vaihdettu ja Bemarilla takaluukkuja. Nuo onneksi on mennyt takuuseen, mutta kun koko auto on mätä, on hankala mennä mitään vaatimaan.
Mazda6:n käytetyn auton testi Tuulilasissa oli kyllä järkytys, pari kolme vuotta vanha auto ja ruostetta vähän joka paikassa..
En saanut Individualin linkkiä toimimaan, tarkoittaneeko hän tätä:
http://www.finikor.fi/Kuva-galleria.pbs
Alareunasta saa vielä lisää kuvia.
Joka noita kuvia katsoo, voi havaita, että lisäruosteenesto on tarpeen KAIKILLA AUTOMERKEILLÄ; etenkin jos aikoo pitää autoaan pitkään.
Etelä-Suomen "suolatiet" ovat pahempi ongelma kuin Pohjois-Suomen, etenkin Lapin tiet.