En oikein tiennyt mitä kirjoittaa otsikoksi, mutta tapahtuma kulki näin. Teiden ritari, se olen minä tottakai, havaitsi naisen tienposkessa viittelöimässä. Muut autolijat ajoivat vain ohi. Naisella oli rengasrikko, eikä saanut oman auton vehkeillä pultteja auki. En saanut minäkään, joten otin oman jatkolla varustetun (nyt tarkoitan sitä mutterinavaajaa...). Homma onnistui vaikka oli väännetty sillä 300 Nm kiinni huoltoasemalla. Kyseinen auto oli Mitsubishi Colt merkkinen Wokkipannu. Kun pyörä oli poissa näin takaripustukset. Voi pyhä sylvi, että on heppoista tavaraa. Meidän pyykinkuivausteline kylppärissä on vahvemmasta tavarasta. Iskari on ainoa mikä näyttää joltakin raudalta, joka pitää koko värkin kasassa! Muu tavara on muotoon prässättyä peltiä, ja ohutta sellaista. Mihinkä se pyörä karkaa kun ne pettävät? Ehkä iskari pitää sen paikallaan, mutta luulisi systeemin menevän johonkin suuntaan vinoon.
En ole näemmä turhaan morkannut japseja Wokkipannuiksi!
Kaverilla oli aikoinaan Polski-Fiat. Se särkyi ensimmäisen viikon aikana. Vaihdekeppi jäi käteen ja kardaani tärisi. Turhaan en ole haukkunut eurooppalaisia heikoiksi. Samanlaisia romuja taitaa olla myös koko VAG-konsernin tuotteet.
En viitsinyt vertailla entisen itäblokin ajoneuvoihin. Niitä sanotaan Rutinoffeiksi. Puola oli silloin osa neukkua. Nyt puolassa kasataan vaikka minkä merkkisiä autoja. Euroopan markkinolle tarkoitetut Toyotat mm. Turkissa. Lukee TM:n sivuilla. Revi siitä huumori! Nissanit Unkarissa, jotkut Romaniassa. Sanotaan kai globalisaatioksi.