Uudessa Teknikens Världissä (9/04) oli farkkuvertailu jossa ilmeni, että uusi Volvo V50 on painavampi kuin valmistaja ilmoittaa. Tämän seurauksena kantavuus on pienempi kuin ilmoitetuista luvuista voisi päätellä, tässä tapauksessa suuruusluokkaa 100 kg.
Seuraavassa vapaa käännös artikkelista: Volvolle sallitaan kuormaa 500 kg, mutta testiauto painoi reilut 100 kg enemmän kuin ilmoitettiin. Siksi 500 kg oli liikaa, auto knäade (miten sen kääntäisi?) pahasti ja selvitti väistökokeen vain reilun 70 km/h nopeudella. Kun kuormasta otettiin pois 100 kg tuli käytös paremmaksi. Silloin Volvo oli lähes yhtä nopea kuin BMW. Volvon esp-ohjelmointi muistuttaa myös BMW:n vastaavaa.
TV:n numerossa 19/2003 vertailtiin astetta kalliimpia autoja ja tuolloin havaittiin vastaava ilmiö. BMW 520 oli 140 kg ylipainoinen ja Mersu E240A samoin. BMW:lle jäi kantavuudeksi 330 kg, mikä tarkoittaa sitä, että jos autossa on kuljettajan lisäksi 4 matkustajaa, on kantavuus täynnä kun vanha Mobiran puhelin on kuormana!
Pikainen silmäily viimeisimpien TM:n koeajoihin ei tuottanut vastaavia ylityksiä. 50 kg ylipaino on melko yleistä, olipa Lancer jopa saman verran kevyempi.
Mitä tällä sitten on merkitystä? Ainakin se, että kuljettaja ajaa helposti tietämättään ylikuormalla. Artikkelissa mainittiin, että Ruotsissa siitä saa 800 kr sakot. Autovalintaan saattaisi vaikuttaa, jos tietäisi todellisen kantavuuden. Joissakin maissa verotus ilmeisesti määräytyy painon mukaan, jolloin auton valmistaja aiheuttaa veronkiertoa. Jos kantavuus vastaisi luvattua nousisi kokonaispaino, jolloin ainakin Suomessa diesel-auton käyttövoimavero olisi korkeampi. Onko tämä siis tarkoituksellista huijausta vai mikä selittää olmiön?
Ei pidä paikkaasa.
Heraldissa on kantavuutta 360 kg. Päihittää BMW:n.
No ei nyt sentään. Herald on ehkä kuivana karvan päälle 800 kiloinen auto, mutta aiemmin omamassa ainakin ilmoitettiin tosiaankin kuivana: ei kuljettajaa, ei bensiiniä, ei työkaluja, vararengasta... ei edes jäähdytinnestettä eikä öljyjä. Muuten ajokunnossa, mutta ilman kuskia, Heraldin kantavuus onkin enää 320 kg.
Mitä nykypäivänä lasketaan auton OMAmassaan?
TM:n hieno autosanasto määrittelee omapainon seuraavasti:
Omapaino (-massa)
Tyhjän ajoneuvon paino ajokuntoisena. Rekisteriotteeseen merkitty auton omapaino punnitaan ajokunnossa, polttonestesäiliö 90-prosenttisesti täytettynä. Tulokseen lisätään kuljettajan paino 75 kg. Henkilöauton omapaino on mm. moottoriajoneuvoveron (dieselveron) määräytymisperuste.
TM mittaa auton omanpainon kaikki nestesäiliöt täytettyinä, ilman kuljettajaa.
Tuosta ei käy ilmi, sisältääkö omapaino pesunesteet, työkalut ja muut auton mukana olevat tarvikkeet, mutta sillä tuskin on painoon suurta merkitystä. Muistin, että dieselvero määräytyy kokonaispainon mukaan, mutta mikäli olen väärässä ja autosanasto oikeassa, teillämmehän on liuta liian kevyesti verotettuja autoja (sekin on Suomessa mahdollista!).
Heraldissa tilanne on muuten oikeastaan parempi kuin Bemarissa. Triumphiinhan saa laittaa tavaraa n. 200 kg, koska kahta aikuista enempää sinne ei kuitenkaan mahdu. Mutta mahtaako takapään heiluriakselisto kuitenkaan tarjota edes ilman kuormaa parempia ajo-ominaisuuksia kuin 140 kg ylikuormattu Bemari...?
[2] Mutta mahtaako takapään heiluriakselisto kuitenkaan tarjota edes ilman kuormaa parempia ajo-ominaisuuksia kuin 140 kg ylikuormattu Bemari...?
[1] Jalkojen tilantarpeiden kanssa tulee ongelmaa, mutta muuten sinne kyllä mahtuu. Lähinnä tilaa sakottaa, jos kuljettajalla on pitkät raajat, jolloin takavasemmalla istuva joutuu pitämään jalkojansa kardaanitunnelin päällä tai vähintäänkin vinossa. Kyllä sinne kuitenkin 5 aikuistakin saa kyytiin, jos nyt ehkä hieman epämukavan ahdasta olisikin. Mutta pääntilaa riittää takanakin vaikka karvalakki päässä. Ei ollut tilaongelmia aiemminkaan - nyt avoksi muutettuna vieläkin vähemmän. Uusissa autoissa tahtoo pää osua takalasiin, mutta Heraldissa se on aika pysty - ei tosin yhtä pysty kuin Angliassa, joka näyttää kuin olisi jopa väärään suuntaan kallistettu. ^^
[2] Kuorma vain parantaa ajo-ominaisuuksia tuossa omassa pelissä. 80-luvun käyttöentisöinnin aikana joku seppä hieman innostui takomaan liikaa ryhtiä väsyneisiin jousiin ja ...
Nyt peräkontissa on melkein 50 kiloa betonia, jotta takarenkaat eivät olisi jatkuvasti taittuneena toisiansa kohti alareunoistaan. Tuolla kuormalla se menee kyllä aika neutraalisti mutkiin ja laakerisoralla se onkin parhaimmillaan.
Tuosta ei käy ilmi, sisältääkö omapaino pesunesteet, työkalut ja muut auton mukana olevat tarvikkeet, mutta sillä tuskin on painoon suurta merkitystä. Muistin, että dieselvero määräytyy kokonaispainon mukaan, mutta mikäli olen väärässä ja autosanasto oikeassa, teillämmehän on liuta liian kevyesti verotettuja autoja (sekin on Suomessa mahdollista!).
Ei ole mahdollista Suomessa. Nykyinen käyttövoimavero, se vanha dieselvero, lasketaan aina kokonaispainon mukaan. Meillä verotetaan aina kaikkein raskaimman kuorman mukaan, oli auto tyhä tai täysi.
Rekat ja kuorma-autot ovat kimuranttisessa asemassa. Mieti miltä tuntuu ajaa pelkällä nupilla jos kokonaispaino on 60 t jonka mukaan vero suoritetaan. Laskentamenetelmä löytyy www.ake.fi sivuilta, en viitsi siteerata kaikke tähän.