«12»
Hybridien kanssa mietityttää että moottori ei välttämättä ehdi kunnolla kuumeta jos ajaa vähänkään lyhyempiä matkoja. Itse muistan puhutun että laakerien tms kestämisen kannalta olisi fiksua ajaa auto aina kuumaksi. Pitääkö tämä enää paikkaansa? Ja kuinka lämpimäksi moottori olisi viisasta saada, jos ollenkaan?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Lohko- ja sisälämmitin on itsestään selvä varustus myös hybrideissä.Moottorin alkulämpö säästää sekä moottoria ja polttoainetta,samoin sisälämmitin ja kustannukset kuoleutuvat säästöissä.
Tänään tuli radiosta juttua Mitsubishin sähköautosta. Milläs ihmeellä tuollaisen sähköauton saa oikein lämpimäksi pakkasilla? Siis ilman että auton lämmittäminen sähköllä lyhentää sitä luvattua 140 kilometrin toimintamatkaa kovin paljoa. Pitäisikö noihin sähköautoihin kuitenkin laittaa Webasto?
Samalla vois laitta isomman "Wepaston" joka tarvittaessa lataisi akkua, mutta olisko enään sähköpirssi?
Metsähaka:
Webasto on pelkkä öljykamiina. Jos sillä akkua pitäisi ladata, sinne pitäisi laittaa polttomoottori, joka pyörittäisi laturi/generaattoria ja samalla tuottaisi lämpöä. Noissa harvoin on pienet päästöt. Ei toimi Suomessa tuo sähköautoidea ihan täysillä, akun kapasiteetti on muutenkin ihan alakantissa (käyttösäde 150-250km) ja sitten pitäisi ottaa 5kW auton lämmitykseen akuista, jolloin matka vaan lyhenee, puhumattakaan akun kapasiteetista -20C - -30C vs kesäkeli.
ddr5:
Varmaankin on taloudellisempaa lämmittää sähköauto tarvittaessa sähköllä, kuin päästellä polttomoottorilla hukkalämpöä silloinkin kun sitä ei tarvita.
Itse olen hieman ihmetellyt, miksei mikään valmistaja osoita kummoistakaan kiinnostusta polttosähköiseen autoon.
Eli autoa ajettaisiin sähkömoottorilla, mutta energianlähde olisi polttomoottori joka lataisi akkua. Polttomoottori kävisi vain tarvittaessa, ja silloin parhaalla hyötysuhdealueella. Ainoastaan akun ollessa tyhjä voisi moottori käydä kovemminkin vaativassa kiihdytyksessä virran takaamiseksi.
Hyötyjä tavalliseen autoon verrattaessa olisivat
+moottorin hyötysuhde
+jarrutusenergian talteenotto
+hukkakäynnin poistuminen
+-mekaanisen voimansiirron häviöt vs. sähköhäviöt
Kaupunkiautosta voitaisiin vaihdelaatikko jättää hyvin pois. Johonkin Chevrolet Voltin filosofiaan verrattuna olisi akku olla pienempi ja polttoainesäiliö isompi.
Mielestäni tällaisella autolla olisi hybridin taloudellisuus, ja hinta yksinkertaisemman tekniikan vuoksi reilusti edullisempi.
Ihan totta! Tällainenhan sen hybridin pitäisi olla. Kyllä näitä varmaan markkinoille ilmaantuu lähiaikoina. Tuossa ratkaisussa bensalla toimiva moottori, joka lataa akkkua ja/tai lämmittää autoa, voi teholtaan olla varsin pieni. 10 kW varmaan riittäisi hyvin. Bensa takaa matkan jatkumisen pitkään jos niin tarvitaan, mutta käytännön työmatka-ajelussa voisi sähköllä hoitaa varmaan helposti 90% kun akut ladataan verkkovirralla aina kotona. Riippuen toki olennaisesti akun kapasiteetista.
Eikös tälläinen driven kuvailema auto Chevrolet Volt juuri ole. Tälläistä autoa jossa polttomoottoria käytetään pelkästään akkujen lataamiseksi kutsutaan sarjahybridiksi. Prius ja muut tällä hetkellä myynnissä olevat hybridit ovat rinnakkaishybrideitä. Muistaakseni Fisker Karmakin on sarjahybridi, tästä en ole kuitenkaan läheskään varma.
Eikös tuo tulossa oleva Fisker Karma ole juuri tuon kaltainen mistä te haaveilette?
Eikös tuo tulossa oleva Fisker Karma ole juuri tuon kaltainen mistä te haaveilette?
Thorne2:
Mielestäni sellaisen voisi kyllä toteuttaa pienemmällä akulla ja isommalla polttoainetankilla kuin mitä Voltissa. Ei tarvitsisi lataamatta päästä satoja kilometrejä, alle 50 riittäisi, ja pääasia olisi tuo jarrutusenergian talteenotto ja polttomoottorin hyötysuhde.
Tuota pitäisi tietenkin varioida käyttötarkoituksen mukaan miten iso akku tai polttoainetankki laitetaan. Voltissa on muistaakseni niin pieni tankki, että Suomen päästä päähän ajaessa saisi aika monta kertaa pysähtyä. Jos on tarkoitus saada energia bensasta niinkuin tavallisissa hybrideissä, ei tarvita isoja sähköauton akkuja. Pienemmätkin riittäävät siihen että saadaan polttoaineen energia tehokkaammin käyttöön.
Vai olisiko tällainen 'hybridi' liian tuhoisa auto- ja öljyteollisuudelle?
Mielestäni sellaisen voisi kyllä toteuttaa pienemmällä akulla ja isommalla polttoainetankilla kuin mitä Voltissa. Ei tarvitsisi lataamatta päästä satoja kilometrejä, alle 50 riittäisi, ja pääasia olisi tuo jarrutusenergian talteenotto ja polttomoottorin hyötysuhde.
Tarkoititko sanoa "lataamalla", vai miksi en ymmärrä tuota lausetta?
Voltissa on siksi niin iso akku, että suurin osa ihmisistä voi käyttää sitä päivittäisissä ajoissaan ilman bensiiniä, lataamalla auton kotona sähköverkosta. Voltin toimintasäde pelkällä akulla on noin 60km ja kokonaistoimintasäde on hieman vajaa 500km, eli ei se nyt niin surkea ole. Suomen päästä päähän ajaessa tarvitsisi pysähtyä kaksi kertaa, itse en vähemmillä tauoilla jaksaisi matkaa taittaakkaan.
Itse pidän tuota hyvänä suhteena, tuskin kukaan Voltin tapaista autoa ostaa jos ajaa päivittäin pitkiä matkoja ja pitkä toimintasäde on tärkeä. Hybridihän häviää maantiekulutuksessa muutenkin dieseleille. Sellaiselle autoilijalle joka käy lähipaikkakunnalta kaupungissa töissä, vie lapsia harrastuksiin ja käy ostoksilla, harvemmin tulee yli 60km päivässä. Tälläiselle henkilölle mielestäni Volt sopii hienosti, ja taitaa sähköverkosta lataaminen tulla halvemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksikin kuin pelkästään bensiinillä auton tarvitseman sähkön tuottaminen.
Itse muistan puhutun että laakerien tms kestämisen kannalta olisi fiksua ajaa auto aina kuumaksi. Pitääkö tämä enää paikkaansa? Ja kuinka lämpimäksi moottori olisi viisasta saada, jos ollenkaan?
Osaako kukaan vastata TÄHÄN osaan kysymystä????
Jorma L:
"Wepasto" oli "lainausmerkeissä" eli tarkoitin talvella tarvittavaa lisäenergiaa jonka lähteen avulla tarvittaessa myös akkua voisi ladata jos virtanen karkaa vähiin!
Land Cruiser vm 2003:
Kuumaksi ajo yleensä rasittaa laakereita ja muutakin mottia, mutta öljyn viskositeettiin nähden sopiva lämpötila auttaa mottia!
Yli 20 pakkanen yleensä heikentää normiteräksen kestävyyttä merkittävästi ja toisaalta muutaman sadan asteen lämpötila samoin!
Tutkittua tietoa ei taida kovin paljoa olla öljyjen valmistajia lukuunottamatta.
Maalaisjärjellä ajateltuna luulisi,että mitä nopeammin päästään termostaatin avautumislämpöön,sen parempi kaikille osatekijöille.Öljyjen paras toimintalämpö taitaa olla jossain vähän yli sadan asteen.
Ainoa tapa pitää moottori edes vähän lämpöisenä on sähkölämmitin.Pelkkiä työmatkoja ajava ohjaa lämmitystä ajastimella ja autoa usein käyttävä pitää lämmön päällä aina.Lämmitys kannattaa pitää päällä ympäri vuoden.
TM talviautovertailuissakaan ei ole tutkittu lämmittimen vaikutusta,kylmäkäynnistyksen poskettoman suuri kulutus on kyllä mitattu
Nykyään ei enää taida missään uudessa autossa olla jäähdyttäjän edessä rullaverhoa,joka oli tuttu itäautoissa ja tarvikkeena saatavana muihinkin autoihin.Ainoat sinnepäin olevat "viritykset" viime vuosina on olleet pahvilappuja,etenkin pösöjen maskissa.
onkohan jo PSA konsernissa luovuttu maskipeitoista koska bensa malleissa oli huohotinputken jäätymisongelmia ja maski tuli vakiovarusteena....
salo-ms, Kyllä nykyäänkin yhdellä merkillä on "rullaverho", tai no se on kaihdin joka säätyy moottorilla. Nykyisissä BMWeissä on tuollainen.
Moniin autoihin saa säleikköihin maskeja. Ne ei ole pahvia vaan joustavaa 3mm paksua muovia. Itsekin hommasin tuollaisen VAG konsernilaisen nokalle. Maskeja on oikeastaan kaksi. Itse pidän paikallaan vain alempaa mutta sekin auttaa hurjasti koneen lämpenemistä.
Olisipa tuollaisia ollut saatavana 2-koppaiseen bensa Aveen. Siinä vasta huonosti lämpiävä kone ja kabiini vaikka keskikulutus oli 9-10 välissä.
Minä en ymmärrä miksi noita viimasuojia morkataan. Sen pistää 5min paikalleen kun ulkolämpötilat putoaa lähelle nollaa. Pois sen voi ottaa keväällä kun lämpöä on päälle 10 astetta. Auton moottori tuottaa kyllä riittävästi lämpöä kabiiniin mutta suurin osa siitä karkaa viiman mukana. BMWn tehdas on oivaltanut tämän ja tehnyt automaattisen viimasuojan, niinpä BMW lämpesi talvitestissä nopeammin ilman webastoa kuin muut webastolla, näpprää.
Ei ollut tarkoitus morkata.Jotkut pahviviritykset vaan on kovin torven näköisiä,johtuneeko tekijästä?
Kylmä käytäntö osoittaa kuitenkin viimasuojan tarpeellisuuden ja onhan niitä tyylikkäitäkin näkynyt.
Bemarin säleikköä en tiennytkään,kumma vain ettei sitä muissa ole.
Muinaisia Siperian Popedoja ja mosseja lämpöisempää autoa ei nykyään taida ollakkaan.Niissäkin oli hyvät kaihtimet maskissa.
Niillä olisi voinut ajaa suoraan mobilisaunakisoihin.
Minulla olisi Audivolkkarin joutilas maskisuoja autotallissa jos joku tarvii?
Jos pahvia käyttää, niin se pitää laittaa maskin ja syylärin väliin, ei yleensä erotu jos oikean väristä?
Minä en viitsi lämmitinroikkaa käyttää jos pakkasta alle 20!
Hankin maskisuojan Octavia II faceliftiin (1.4 TSI) tamperelaisen firman tekemänä. Ottivat mitat ja tekivät odottaessa. Maahantuoja ei suosittele maskisuojan käyttöä, mutta en näe sen käytölle järkevää estettä kun pakkanen ja ajoviima jäähdyttävät moottoria hyvin tehokkaasti.
Mikäs firma sellaisia suojia tekee? Millainen on kiinnityssysteemi?
Vastaus Zagaratille. Tammer-Suoja on valmistaja ja suojan kiinnitys jousiklipseillä. En ole vielä maskisuojaa kiinnittänyt lauhojen säiden takia.
Kiitos. Täytyypä kysellä.
ddr5:
No tänä talvena sain vastauksen kysymykseeni, eli kehiteltävää ilmeisesti hybrideissä ja sähköautoissa vielä riittää, mikäli vuoden talviautotittelistä halutaan kamppailla.
[quote="ddr5No tänä talvena sain vastauksen kysymykseeni, eli kehiteltävää ilmeisesti hybrideissä ja sähköautoissa vielä riittää, mikäli vuoden talviautotittelistä halutaan kamppailla.
No taitaa se vuoden kesäautotittelikin olla aika kaukana, vuoden turhakkeen tittelistä en oo taas niin varma.
Automaattikaihtimesta vielä. Jo muinaisessa -91 T4 pakuvolkkarissa 2.4D5-koneella oli termostaattiohjattu viuhkamallinen kaihdin yhdysrakenteisena jäähdyttimen sähköpuhaltimessa. Bemari, vaikka onkin edistyksellinen, ei tässä ollut ensimmäinen - liekö volkkarikaan?
966:
eipä ollut enkä tiedä oliko edes packard jolla sellainen oli 30-luvulla ns.vesiputousmaski
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Packard_733_Limousine_1930.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/File:1934_Packard_Convertible.jpg
slowgear:
Hahhah loistava kommentti!
(en pidä hybridejä huonona juttuna, aika kaukana oikeasti haluttavasta autosta kuitenkin mielestäni)
Jos asuisin ihan kantakaupungissa (jossa autoa ei tarvita) niin varmaan silloin hankkisin hybridin. Tosin käytettynä ja silloinhan tulisi riski, että joutuu kohta uusimaan sen 20 000 euron arvoisen akun lähiaikoina. Eli kannattaisi silti ajella 1992 vuoden Escortilla. No mutta varakkaillehan tämä ei ole ongelma, hehän asuvat usein kantakaupungin kivitaloissa ja ostavat autonsa uusina.
Jos autoa ei tarvitse niin ei myöskään kannata hankkia?
Toisaalta meilläkin on nykyään yksi liikaa, voisi myydä, mutta ei kannata koska hinta on alle "käyttöarvon"!