Onko kukaan kiinnittänyt viimeisien vuosien aikana ex.itäblokkien ja kinukkien valmistamiin H4 ja H7 ajovalopolttimoihin sekä jälkiasennus xenonvaloihin, joissa ei ole huomioitu valaisimen häikäisyn suurinta sallittua standardoitua arvoa? kiitos näille maallikoille jotka tälläisia viitsivät tutkia ;
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27304/Rosi_Antti.pdf?sequence=1
häikäisy siis on halogeeneilla Eb50L=0,4 ja xenoneilla B50L=0,5 (siis maksimi). loppumittauksissa nähdään, ettei mikään halpatuote kelpaa liikenteeseen. parhaimmat arvosanat sai tietysti kunnollinen xenonvalo, siihen suunnitellussa umpiossa (tämä ei liene yllätys).
eikö näitä harakirilamppuja saada pois suomen markkinoilta, edes katsastuksessa?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ei niillä kukaan aja katsastukseen, sen ajaksi autoon laitetaan tavalliset umpiot ja polttimot ja sitten taas vaihdetaan ne katsastuksen jälkeen. Nykyään tuo valvonta tuolla tienpäällä on niin lepsua jotta tuollainenkin onnistuu.
Toisekseen, teknisiä määräyksiä ohjaava direktiivi on väärin kirjotiettu ja ajastaan jäljessä, minkä seurauksena laillistenkaan valaisinten normin mukaiset mittaustiedot eivät kuvaa valaisimen todellista häikäisyvaikutusta läheskään yleispätevästi.
Kun laillisetkin valot voivat olla lähes mitä hyvänsä, siitä seuraa helposti, että mielenkiinto valvontaan vähenee?
Itse olen pari kertaa puhunut rouvan auton katsastuksesta läpi lain kirjainta hieman rikkoenkin. Katsuri on väittänyt valoja olevan liikaa, mutta todistin hänelle niitä olevan itse asiassa liian vähän, mutta kelpasi kuitenkin kun oli sentään enemmän kuin vakiot
740 GLE:
Onnittelen olet taas onnistunut harhauttamaan "katsuria" pojot siitä sulle, mutta työtähän hekin tekee älä aliarvioi, et loputtomasti "todista" olevasi oikeassa.
Ei siinä ollut kyse harhautuksesta ja arvostan kovasti katsuria, jolla on varaa ajatella ihan itsekin, eikä vain piiloutua älyvapaiden pykälien taakse.
Hehkulankavalojen mittausdirektiivin virheen vuoksi nelivalojärjestelmän referenssiluvut ovat huuhaata, eikä ennen rajan kasvattamista 75 -> 100 moniin nelivalohalogeenein varustettuihin autoihin ollut käytännössä mahdollista asentaa tehokkaita lisävaloja ollenkaan. Eli halogeenit lähellä ylärajaa, mukamas, mutta xenoneilla sai samaan autoon täysin laillisesti 2.5 kertaisen valotehon. Äly hoi...
Vein auton tarjolle sellaisenaan ja katsurin laskiessa valoja olevan liian paljon, perustelin hänelle miksi niitä on todellisuudessa liian vähän.
Valoja oli silti sen verran yli vakiovarusteisen Volvon, että asiantunteva inssi myöntyi perusteluuni eikä pakottanut lisäämään enää enempää
Muistaakseni Tuulilasissa oli joskus vuosia sitten testissä ajovaloja, joissa havaittiin ongelmat häikäisyn vaatimusten täyttymisen suhteen. En ole varma, testattiinko siinä jonkun automallin alkuperäistä ja tarvikeumpiota vai eri autojen valoja ylipäätään. Tuolloin ei tainnut olla näitä nykyisiä laittomia ksenonsarjoja, eikä testissä ollut muutakaan tuning-rihkamaa. Ihan tavallisia valoja.
Aikaa testistä on ainakin 10 vuotta, joten lehden numeroa en osaa sanoa.
Hehkulankapolttimoilla toteutettujen valaisinten referenssiluvun pohjana oleva valovoiman mittaus tehdään valokuvion keskeltä, joten se ei välttämättä korreloikaan vastaan tulevan valon häikäisevyyden kanssa.
Autossani oli H4-valot, asensin kahdet lisäkaukovalot, ei kelvannut syynissä. Referenssiluku sai olla korkeintaan 100. Vaihdoin auton omat valot tavallisiin hehkulamppuihin jotka löysin autopurkaamosta, umpiot likaiset ja muutenkin loppuun käytetyt. Katsuri oli mielissään. Tällöin referenssiluvut menivät 210+420=100 ja niin OK vaikka autossa ei käytännössä ollut lyhyitä valoja lainkaan. Autolla ajettiin rallia, ei ollut mahdollista luopua lisävaloista. Referenssiluku löytyy valon lasista, ainakin ennen. Tämä tapahtui siis 70-luvulla.