Tervehdys. Oli mielenkiintoinen artikkeli uudessa lehdessä noista lämmittimistä. Se jäi arveluttamaan kun siinä vain otettiin huomioon polttoainekulutus että miten mahtaa olla moottori ja sen kestävyyteen/elinikään vaikuttava asia esim yhdistelmällä säteilylämmitin ja polttoainelämmitin. Omassa autossani on kyseinen yhdistelmä ja olen kovalla talvipakkasella (-25) huomannut että moottorin öljyt ovat lämpimät kun käyttää säteilylämmitintä ja lisäksi noin 30min polttoainelämmitintä niin myös jäähdytysvesi ja ohjaamo on lämmin. Onhan se totta että siinä kolikoita kuluu mutta on myös siinä kulunut kun auto on ostettu ja luulisi että on mielenrauhalle hyvä tietää että on kilometrejä paljon edessä tekniikan kestävyyden osalta kun ei räjäytä konetta käymään suoraan pakkasella kalkuttamaan..
Ihmettelin tuota artikkelin "amatöörimäisyyttä". Ohimennen mainittiin, että lämmitysajan optimoinnilla saadaan paras hyöty. Mielestäni ei olisi kovin paljon ponnistuksia vaatinut kokeilla tietyssä lämpötilassa lämmitystehoa verrattuna lohkolämmittimeen ja säteilylämmittimeen.
Itse en ole koskaan esilämmittänyt nykyistä kulkinetta edes tuntia (Webasto 4,2kW). Aikaisemmat kokemukset lohkolämmittimestä (n. 600W) puoltavat havaintoa, että jos lohkolämmitintä käyttää -10 lämpötilassa tunnin, Webastolla vastaavaan tulokseen päästään n. 15 minuutin lämmityksellä. Mitään yleistystä ei varmaan parin auton vertailulla voida tehdä, mutta "mutu" -periaatteella voin sanoa ainakin Webaston olevan melko tehokkaan lyhyelläkin lämmityksellä verrattuna lohkolämmittimeen.
Itsekin olisin kaivannut enemmän informaatiota eri lämmittimien vaikutukseen moottorin kulumiseen. Nyt se jäi vain yhden lauseen varaan, jossa todettiin, että vaikutusta on ainakin lohkolämmitintä käytettäessä.
Itse sain kuvan, että säteilylämmittimellä ei tee juuri mitään, kun se lämmittää vain öljyn mutta perinteinen lohko ja polttoainelämmitin ovat hyödyllisiä.
Onhan sekin jo käynnistyksen kannalta hyvä, jos öljyt on lämmenneet. Notkeampi öljy voitelee heti alussa paremmin ja startin on kevyempi pyörittää jolloin akkukaan ei joudu niin lujille.
Juu, pitää paikkaansa mutta toisaalta uusimmissa autoissa käytettävät longlife -öljyt ovat niin juoksevia, että lämmittämistä ei tarvita voitelun varmistamiseksi. Näin siis sanoi eräs merkkihuollon huoltoneuvoja. Pitääkö sitten paikkaansa.
TM:n testissä todettiin, että kulumisen kannalta olisi hyödyllistä saada sylinteriryhmä lämpimäksi ennen käynnistämistä. Tätä öljypohjaa lämmittävä säteilylämppäri ei saa aikaiseksi.
Joku moottoriasiantuntija mainitsi pari talvea sitten (silloin kun oli kylmä talvi), että täysin kylmä startti -20 -30 asteesta vastaa kulutukseltaan noin 1000 km maantieajoa lämpöisenä. Saattaa pitää paikkansakin.
VTT:n kylmälaboratorion ja Defan/Calixin laskelmat ovat aika tasan samat. Kylmäkäynnistys -20 vastaa noin 600 km:n ajoa.-30-35 ei liene tietoa. Kerroin keskustelussa samasta aiheesta poroisännän Hiacesta, joka syö 2 l öljyä/100 km, moottorilla ajettu 40tkm ja kone täysin väljä. Purettiin se viime syksynä kimpassa. Paljon kylmäkäynnistyksiä, kylmää joutokäyntiä tuntitolkulla poroaidalla, muuta syytä ei löydetty väljyyteen. Tuskin Japsien toleranssit uutena niin paljon heittää?
Nykymoottoreita ei juuri kannattaisi käynnistää yli 20 asteen pakkasessa. Muistan lukeneeni jossain 90-luvun tietämillä, että uutta Volvoa ei saa käynnistää kyseisissä olosuhteissa. Moottorin materiaalivalinnat olivat sellaiset, että lämpölaajeneminen (kutistuminen) aiheuttaa välyksien muuttumisen negatiiviseksi ja moottori vaurioituu. En muista mistä välyksistä oli kysymys. Oletettavasti männän ja sylinterin tai männärenkaiden päiden välyksistä.
Tuosta en tiedä, epäilen hieman.
Mutta varsinkin ajoneuvon käynnistys jossa jakopää on kumiseoshihnalla toteutettu, on riskipeliä käynnistää kovilla pakkasilla kylmänä. Hihna on kova, ja kylmä, ns. yhtä puuta. Se saattaa luiskahtaa hammastuksen yli enemmänkin, ja siinä konevaurio on läsnä. Tai rasittuu enemmän käynnistyksien yhteydessä, jolloin saattaa napsahtaa poikki paljon ennen vaihtoaikaa.
Itse olen aina pyrkinyt talvella välttämään lämmittämättömän moottorin käynnistystä. Mahdollisuuksien mukaan lohkolämmitintä tai polttoainekäyttöistä lämmitintä käytän, kun pakkasen puolella ollaan. Toki esilämmitys auttaa, vaikka olisi +15 C.
Nykyiseen autooni (hain Saksasta) ajattelin ensin lohkolämppäriä, mutta totesin turhaksi; sen verran hyvin pelkkä Eberi (5 kW) ajaa asian. Pikkupakkasilla 15-20 min riittää hyvin. Akkuahan noi lämppärit tietysti syö...
Mielestäni moottori kuluu nimenomaan (kylmä)käynnistyksessä. Käyntilämpöinen moottori, missä öljykalvo on metallien välissä, ei käsittääkseni kulu juuri lainkaan. Eli pakkaskäynnistyksen kuluttava vaikutus vs. lämpimän moottorin kuluminen - kilometrimäärä voi olla yhtä hyvin 1000 tai 10 000.
Ei kai "nykydieselillä" tule toimeen ilman polttoainekäyttöistä
lämmitintä - Suomessa. Siitä lohkolämmittimestä ei paljon ole iloa
kun auto seisoo kadunvarressa. Ja parasta on mielestäni mukavuus ja turvallisuus. Kun vielä lisätään tähän sähkölämmitteinen tuulilasi,
niin talveakin kestää paljon paremmin.
Pitää vielä palata aiheeseen. Onko säteilylämppäristä mitään hyötyä? Itse olen saanut kuvan, että siitä ei juurikaan ole. Pelkän öljypohjan lämmittäminen pieneltä alueelta lohkoa heikommalla teholla ei edes kuulosta tehokkaalta. Tärkeintähän olisi saada lohko lämpimäksi mutta säteilylämmitin ei sitä tee. Öljyn lämmitys on tietenkin plussaa mutta onko siitäkään kummempaa hyötyä nykyöljyjen kanssa?
Ollaan porukalla mietitty miksi Toyotan koneet (Hiace) eivät kestä Lapissa, vaan kuluvat nopeasti, kuten tuolla edellä kerroin tapauksesta jonka itse purin.
Hiacessa 2,44 D koneessa menee lohkolämmittimen vastus moottorin sylinterikanteen takaa. Ilmeisesti se ei lämmitä varsinaista lohkoa. Niillä pakkasilla mitä Lapissa talvisin on, ei tapahdu veden kiertoa todennäköisesti lainkaan. Vain kansi lämpenee. Mitään muuta syytä ei ole miksi kone oli väljä jo 40tkm, kaksi muuta 80tkm ja 130tkm. Poromiehillä kaikki, ja lohkolämmitin menee sylinterikanteen. Ilmeisesti männät hinkkaavat jääkylmää sylinterinseinämiä kuluttaen ne nopeasti, vaikka kone muuten käy hyvin. Normaalisti Hiacen diesel kestää siinä 400tkm, riippuen käytöstä ja mitä kyydissä on.
Vanhat Sisut pantiin käyntiin kosanilla, 2 tiiliskiveä öljypohjan alle, kosani päälle niiden väliin tohottamaan öljypohjaa, nokkapelti auki, apumies pitää palavaa rättiä tai Hesaria ilmanottoaukon kohdalla painaen samalla pakkosyöttyöä pumpun kyljessä, ja kuski käynnistää!
Hiacessa 2,44 D koneessa menee lohkolämmittimen vastus moottorin sylinterikanteen takaa. Ilmeisesti se ei lämmitä varsinaista lohkoa. Niillä pakkasilla mitä Lapissa talvisin on, ei tapahdu veden kiertoa todennäköisesti lainkaan. Vain kansi lämpenee. Mitään muuta syytä ei ole miksi kone oli väljä jo 40tkm, kaksi muuta 80tkm ja 130tkm. Poromiehillä kaikki, ja lohkolämmitin menee sylinterikanteen. Ilmeisesti männät hinkkaavat jääkylmää sylinterinseinämiä kuluttaen ne nopeasti, vaikka kone muuten käy hyvin. Normaalisti Hiacen diesel kestää siinä 400tkm, riippuen käytöstä ja mitä kyydissä on.
Vanhat Sisut pantiin käyntiin kosanilla, 2 tiiliskiveä öljypohjan alle, kosani päälle niiden väliin tohottamaan öljypohjaa, nokkapelti auki, apumies pitää palavaa rättiä tai Hesaria ilmanottoaukon kohdalla painaen samalla pakkosyöttyöä pumpun kyljessä, ja kuski käynnistää!
Paljonkos noilla hiaceilla on käyttötunteja? Muistaakseni sanoit, että noiden on annettu käydä, vaikka niillä ei ole ajettu. Eihän se vastaa rasitukseltaan ajoa mutta kuitenkin.
Eli pelkällä öljypohjan lämmittämisellä (=säteilylämppärillä) ei konetta säästetä, kun lohko jää kylmäksi?
Pitää paikkansa, varsinkin erotusaikana marras-joulukuussa, jotkut poromiehet jättävät autonsa käymään tyhjäkäyntiä tunneiksi/koko päiväksi. Kovilla pakkasilla tämä syö konetta, diesel imee -20 -30 asteista kylmää ilmaa sylinteriin joka jäähdyttää ja kuluttaa koko moottoria.
Kuitenkin sama ongelma toistuu niilläkin jotka eivät erotusaidalla kytke autoa roikkaan, taas -20 -35 asteinen kylmäkäynnistys ja ajoa vain 7-10 km. Nämä edestakaisin "sahaamiset" ilmeisesti kuluttavat moottoria enemmän kuin on luultu. Ainakin noissa pakkaslukemissa.
Lapissa on kovasti vannottu Toyotan nimeen. Moni oli sitä mieltä, että asiaan tuli nyt muutos. Tähän olen siellä todennut monta kertaa, että ainoa muutos on pitää autot lohkolämppäriin kytkettynä, nimenomaan kun ajetaan lyhyitä matkoja. Ei muunmerkkinen paku tai avolava ole Toyotaa parempi, kaikki merkit käyttäytyisivät niissä olosuhteissa samalla tavalla.