Olen jonkin aikaa ollut BMW 525i:n (pääosin) onnellinen omistaja. Auto vuosimallia '92 ja tehdasmalliltansa siis E34 ja farmari, 230 tkm ajettu (jos ei ole ruuvattu). Käynnistyy hyvin, käy hyvin, kulkee hienosti. Kuluttaa öljyä hieman tai enemmänkin. Omistussuhde on sen verran lyhyt, että en osaa sanoa kuinka paljon tämä kulutus on ja mihin se asettuu (jos sillä oli ajettu pätkäajoa ennen myyntiä
.
Savuta ei eikä haiskahda. Kenties vuotaa hieman? Ei taida jättää jälkiä allensa, mutta ehkä ajossa. Koneessa on nyt 5W40. Kannattaisiko tuosta harkita siirtymistä xW50 öljyyn vai onko siellä jokin yläraja jota ei parane ylittää edes enemmän ajetulle moottorille? (Jos siis ei saivarrella alustarasvojen soveltuvuudesta auton moottoriöljyksi vaan pitäydytään kuitenkin jämäkissä moottoriöljyissä. Täyssynteettisissä semmoisissa. Siitä miten nimekäs brändi on, ei liene yhtä paljon merkitystä, lähinnä luokituksilla: API SG ja CCMC G4 tai ylittävät ominaisuudet.)
[off-topic]
On muuten lysti peli. Kalpenee hieman uudempikin Volvo tämmöisen vanhukseen verratessa. Kaikki tuntuu toimivan paremmin kuin usein lainaamassani S40:ssä: erityisesti miellyttävät moottorin käytös ja käyntiääni, kierrosherkkyys ja vaihteiston synkronointi. Tuossa S40:ssä välikaasun antaminen esim. 60km/h nopeudesta kakkosvaihteelle vaatii useamman sekunnin polkemista poljin pohjassa asti... kuin siellä olisi pari sataa kiloa vauhtipyörässä. Mikä ihmeen vitsi se vauhtipyörä muuten siinä motissa mahtaa olla? Heraldikin ottaa herkemmin kierrosta nuhaisella pumpullansa. BMW:n motti repäsee viisarin neljääntonniin jo nopeammin kuin Volvon-kurjimuksella kärvistelleen miehen aivot ehtii tulkita tapahtuneesta yhtään mitään, pieni hipaisu vaan polkimeen (eikä todellakaan pohjaan asti painettuna) ja vaihde menee silmään kuin imemällä. Eikä oikeastaan tarvitse niin välttämättä välikaasuakaan. (Opettelin tuon välikaasun jo kuorma-autoilla, mutta Heraldin kanssa sitä taitoa tuli pidettyä yllä. Tuota mainittua Volvoa lainatessa se taito tulee yhä huutavaan tarpeeseen, kun vaihdekeppiä ilman välikaasua saa runnoa rystyset valkoisena. Olisiko siinä jopa jokin vika? Ei se yksinkertaisesti voi olla suunniteltu noin totaalisesti päin prsettä.)
Pikkukorjattavaa autosta löytyy, mm. lämmityslaitteen ja ilmastoinnin kontrollipaneeli ja hansikaslokero.
Olen siis liittynyt alle 30-vuotiaiden mlkkujen ryhmään. Terveisiä teille muille m*lkuille, iästä riippumatta. 
[/off-topic]
Minkä takia pitää vaihtaa välikaasulla? Oliko siitä volvosta ja nyt siis myös bemusta kytkin lopussa.
"Minkä takia pitää vaihtaa välikaasulla? Oliko siitä volvosta ja nyt siis myös bemusta kytkin lopussa."
Bemun kanssa ei ongelmia, vain Volvon. Välikaasusta on muodostunut tapa. Oletko miettinyt kuinka paljon rasitat synkronointia pistäessä kakkosta silmään yli 60 km/h nopeudessa, auton rullattua vapaalla ennen tätä? Kytkintäkin voi tällä toki säästää.
Mutta kytkimen loppuminen ei taatusti ole syynä Volvossakaan. Kytkimen loppuessa kytkin ottaa kiinni korkeammalla tai alkaa luistamaan kytkinpolkimen ollessa täysin ylhäällä. Tähän lopputulokseen päässee varmaan myös jos ylikuumentaa kytkimen... lasittaa kitkapinnat joilla vielä muutoin olisi käyttöikää paljonkin jäljellä.
Pikemminkin tuntuu, että Volvon kytkin ei irrota täydellisestä. Tämä ei ole kytkimen kulumisen aiheuttamaa vaan melkolailla vastakohta: kytkinpoljin irrottaa vasta täysin pohjassa, jos silloinkaan täysin. Saattaa jäädä osittain kantamaan. Kytkintä liikuttavassa järjestelmässä voimaa siirtävä neste voi tosin sisältää ilmakuplia huonosti ilmattujen jarrulinjojen tapaan. Tällöin saattaisi kytkin jäädä kantamaan.
Miksi vaihdan yhä välikaasulla vaikka se ei ole välttämätöntä? Koska se on hauskaa eikä siitä saa edes sakkoja. Köyhällä on halvat huvit.
Miksi pitäisi vaihtaa kakkoselle 60, tai yli nopeudessa? Moottorijarrutusta varten, vai kiihdytystä.? Kummassakaan tapauksessa ei toimenpiteessä ole mitään järkeä. Eikä ole edes halpa huvi, päinvastoin.
Jaa. Mitäs se sitten maksaa? Kaasu kolmanneksen auki puoli sekuntia ja siitä johtuen teelusikallinen bensaa? Ei se vaihteistokaan siitä kärsi, kun ottaa rasituksen pois synkronoinnilta tasaamalla kierrokset itse.
Ei se ajaminen kokonaiskustannuksiltaan toki halpaa ole, mutta jos auto on oltava, niin ei välikaasun / yläkierrosten moottorijarrutuksen käyttäminen niitä kokonaiskustannuksia kyllä merkittävästi muuta mihinkään suuntaan. Jarrupalojen toistuva uusiminen voi ehkä maksaa enemmänkin kuin polttoainelisä.
Liukkaalla kelillä toki moinen on vaarallista, koska jarrutusvoima kohdistuu vetäviin pyöriin. Takevedolla siis auton hallittavuus keliin nähden liian tehokkaalla moottorijarrutuksella on kuin hidastaisi autoa käsijarrulla. Jarruvalojen syttymättömyys voi aiheuttaa vaaratilanteen myös, joten tämä täytyy ottaa huomioon riittävän varhaisessa signaloinnissa ja muistaa moottorijarrutuksen aikana vähintään koskea jarrupolkimeen sen verran, että valot syttyvät.
Mitä tulee moottorijarrutuksen polttoaineSÄÄSTÖÖN, niin kieltämättä yläkierroksilla jarruttaessa ei kyllä säästetä polttoainetta, sillä moottorijarrutus on kestoltaan lyhyt ja sitäkin tehokkaampi. Kyseessä on käyttöjarrujen korvike. Polttoainetta säästetään, jos himmaillaan 4 tai 5 vaihteella, käyttäen mahdollisimman pientä moottorin kierroslukua, jolla kulutusmittarin neula pysyy tasan nollassa. Tällä moottorijarrutuksella voidaan himmailla pidempäänkin moottorin ruiskutus katkaistuna, mutta huono puoli on, että jos ei ole alamäkeä josta ottaa tuo energia moottorin pyörittämiseen, se otetaan liike-energiasta. Aina ei ole kovin kohteliasta muuta liikenneympäristöä kohtaan himmailla puolta kilometriä ennen risteystä nopeuksille jotka ovat huomattavasti alle nopeusrajoituksen.
Kiihdytystä vartenko vaihdan vaihdetta? Sitäkin. Tosin jos pitää kuudestakympistä kiihdyttää, valitsen kolmosen, ettei tarvi parin sekunnin päästä vaihtaa taas ja hukata turhaa aikaa (ja hieman bensiiniäkin). On tuolla moottorijarruttelutaipumuksellani toinenkin tarkoitus: kun jarruttelen risteyksiin ja kaarteisiin moottorijarrulla, valitsen jarrutukseen käytettävän vaihteen siten, että se soveltuu myös risteyksen/kaarteen jälkeiseen kiihdytykseen eli ettei kierrokset missään välissä putoaisi kovinkaan paljon alle 2000:n. (Jos näin nimittäin käy, täytyisi keskellä risteystä somppailla vielä pienempää vaihdetta.) Toinen tekninen raja-arvo tietenkin olisi kierroslukurajoitin, mutta pidän kierrokset kuitenkin huomattavasti alle sen, sillä hieman kohtuudenmukaisuutta täytyy harrastaa.
Ahaa just joo! Tota tota, oletko miettinyt mitä jarrujen käyttämättömyys maksaa pidemmällä aikavälillä? Tuo autosi on jo sen ikäinen että siinä on joka vuosi katsastus ja joudut toden näköisesti jokakerta myös korjaamaan ainakin takajarrut. Edelleenkään en kyllä tajunnut tekstistäsi minkä takia pitää laittaa 2-vaihdetta 60nopeudesta sisään, eiköhän tuo bemu jaksa vähän pienemmilläkin kierroksilla mennä, ja jos ei niin minkä takia et edelleenkään vaihda kytkimellä ei se mitään synkroja kuluta.
ps. se bensa häviää mäntien päälle johtuen noin kovista moottorijarrutuksista, moottorissa on aika kova alipaine jo normaalillakin moottorijarrutuksella saatikka sitten tuollaisilla.
Meinaatko nyt välillistä häviämistä eli liike-energian hukkaamista? Eikö sama tapahdu käyttöjarruilla? "Bensa häviää jarrupaloille." Mutta jarrupaloilla tuotat lämpöä hinkkaamalla metallia johonkin keraamiseen kitkapalaan. Moottorissa tuotat alipaineen ja lämpöä pumppaa malla ilmaa. Ilma ei kulu jarrupalojen tavoin vaikka molekyylit hankaavatkin toisiansa. Ja sylinteriseinilläkin on öljyä, toisin kuin jarrupaloilla. Siitä sopii miettiä kumpi kuluttaa tekniikkaa.
Ja miksi välikaasu ja kytkimen käyttö sulkevat mielestäsi toisensa pois? En ymmärrä nyt yhtään miten ajatuksesi juoksee. Vaikka vaihteisto olisikin synkronoimaton (mitä se ei ole) on parempi silti käyttää kytkintä välikaasun kanssa, ei pelkkää välikaasua. Lisäksi on kannattava huomioida, että kevyemmin se synkronoitukin vaihde kytkeytyy välikaasun kera. Moni ei tätä usko. Moni sanoo, että synkronoimaton vaihteisto välikaasulla on osaavissa käsissä nopeampi kuin synkronoimaton. Tämä pitää paikkansa, jos laitetaan osaava osaamatonta vastaan. Mutta eiköhän sama osaava kuski pysty vaihtamaan vaihteen melko pisaisesti synkronoidulla vaihteistollakin käyttäen samaa tekniikkaa eli välikaasua.
Ylöspäin vaihdettaessa ei kannata vaivaa nähdä kuin aidosti synkronoimattoman vaihteiston kanssa... vaihteiston sisäinen kitka, kun pyrkii itsekin hiljentämään rattaiden vauhtia lähemmäksi vauhtipyörän kierrosnopeutta. Alaspäin vaihtaessa tilanne on päinvastainen: rauhallisesti vaihtaessa kierroslukujen ero sen kuin kasvaa entisestään sen ajan minkä kytkinpoljin on pohjaan painettuna.
Ne bemarin M5x-sarjan koneet on herkkiä öljylaaduille. Oman kokemuksen mukaan parhaiten soveltuu Castrol ja Mobil, Teboilkin toimii. Kunnossa olevan M50:n ei pitäisi syödä öljyä ainakaan niin paljoa, että sen huomaa.
Ja kyllä, välikaasu säästää synkronointeja alaspäin vaihdoissa, itsekin siihen syyllistyn aina vaihdettaessa hiemankaan kovemmassa vauhdissa pienemmälle. Olen monesti istunut apumiehen paikalla kun kaveri on esitellyt uutta muka tehokasta autoaan ja sen menohaluja. 70 km/h, kakkonen sorvaamalla sisään ja pyörimisnopeuksien ero tasataan pamauttamalla kytkin ylös. Siinä kohtaa on aina vähän hymyilyttänyt, tiedä sitten miksi.
Olen samaa mieltä, jos vaihtaa kakkoselle 60 km/hvauhdissa, on kyllä viisasta välikaasua käyttää synkronoinnin ja muutenkin vaihteiston säästämiseksi.
Mutta, ei siinä vauhdissa kakkoselle vaihdossa mitään järkeä ole edelleenkään. Jos haluaa moottorijarrutuksella vähäksi aikaa kulutuksen tiputtaa nollille ilman pitkää hidastusmatkaa, on järkevämpää isomalla vaihteella jarruttaa ja samalla jarruttaa myös jarruilla. Pysyy levytkin paremassa kunnossa.
Tuo 60 km/h kakkosella liennee kierroksissa 3500 ja 4000 välillä? Suuri öljynkulutus saattaa johtua juuri noista moottorijarrutuksista. Moottorijarrutuksen alipaine imaisee öljyä venttiiliohjureiden tai männänrenkaiden ohi palotilaan. Vaikka et itse stä kenties havaitse, saattaa takana tulija havaita sinisen savupölläyksen uudestaan kaasua painaessasi.
Sen kyllä vaihdekepissä hyvin havaitsee, meneekö vaihde solahtamlla päälle, vai laittaako vastaan. Jos hiemankin laittaa vastaan, oliai se välikaasu paikallaan. Siis pienemmälle vaihtaessa tai vapaalta vaihdetta sisään laittaessa.