Hybridiautoja on meillä ollut käytössä jo muutamia vuosia.
On myös sähköautoja ja niitäkin lisää tulossa.
Ylen uutisissa 7.2. käsiteltiin niiden mukanaan tuomia riskejä (tässä pääkohtia):
-korkeat jännitteet erilaisissa huoltotoimenpiteissä
-sekä pelastustoiminnat kolaritilanteissa.
Ajatuksia herättävä uutinen ko. autojen hankintaa suunnittelevalle tavikselle.
Vähäpäästöisyydestä ja käytön edullisuudesta on kyllä rummutettu.
Olisiko tämä aihe, josta voitaisiin täällä keskustella.
Esim. hybridin ja sähköauton sähkökentän pitänee olla melkoinen ja terveydelle vaarallinen.
Onhan se tietty häkki toki keksitty. Miten se autossa...?
Onko tutkittua tietoa?
Saataisko kasaan?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
EU on kiinnittänyt huomiota hybridi- ja sähköautojen akkujen korkeisiin jännitteisiin ja niiden aiheuttamaan turvallisuusriskiin.
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/10/260&format=HTML
Tässä toinen linkki akkujen kytkimistä/liittimistä:
http://www.aa1car.com/library/hybrid_hazards.htm
Sen sijaan en tiedä onko sähkömagneettista säteilyä autossa tutkittu.
Näytätkin perehtyneen asiaan.
Pitää koettaa kahlata asiaa läpi noista linkeistä.
Jos niistä joltisenkin verran ymmärtäisi.
---
EuroNCAP:n Priuksen testissä ei taida olla mitään mainintaa
hybridipuolen osalta.
Saisi kyllä ollakin.
Vuonna 2002 Vi Bilagare lehti testasi 14 auton sähkömagneettisia kenttiä ja sai korkeita mikrotesla-arvoja Volvon kolmesta mallista, V70, S80 ja S60.
Näissä autoissa on akku takana ja kaapelointi tietenkin eteen generaattorille.
Jos "tavallisen" auton akkukaapelit aiheuttivat säteilyä, miten sitten sähkö- ja hybridiautot?
Sähkömagneettiset kentät vaimenevat nopeasti etäisyyden kasvaessa ja ainahan lähdettä voidaan eristää.
Kannattaisiko ottaa koeajoon mukaan EMF-mittari.
Lisää aiheesta täällä. (Eng.)
Tässä vielä lisää Volvoista. (Eng.)
Saksassa kolaroitiin kokeessa myös käytetty Prius oikein kunnolla. Ei vahinkoja hybridijärjestelmään.
Niin, hyvin suunnitellussa sähköautossa ei ole onnettomuuden sattuessa sen suurempaa vaaraa kuin tavallisessakaan autossa. Akut pystytään suojaamaan ja sijoittamaan autoon turvallisesti.
http://evworld.com/currents.cfm?jid=170
Penteles,
"Kannattaisiko ottaa koeajoon mukaan EMF-mittari."
Tottakai, eihän tuo kovin paljoa näytä maksavankaan.
(Pahus, kun en tiennyt asiasta, kun Priuksen kävin koeajamassa.)
Tämä aihe tulikin sitten jo ilmeisen kolutuksi.
Tietoa karttui taas lisää.
Tuosta Volvo-tapauksesta oli myös vanhaa muistikuvaa.
Huonosti tulee luettua TM:t.
19/09 lehdessä on hyvä juttu "Tehdäänkö sähköauto".
Meidän Paavokin on sen näköjään lukenut.
("Sähköautot yleistyvät-mitä sitten?"]
Tuossa samaisessa lehdessä on myös Priuksen koeajo.
Viimeisessä kappaleessa mainitaan mm. "...lähes tuhatsivuisen käyttöohjekirjaston tarpeellisuuden alkaa ymmärtää."
Böpi, oletko jaksanut kahlata ohjeet läpi?
Siis sieltäkin löytyisi.
Sen teoksen hankinta kyllä maksaisi hieman enemmän kuin em. mittari.
mhj
Aina välillä niitä tulee luettua, kun odottelee perheen naisia. Ei siellä kyllä mitään maata mullistavaa ole. Sitä normaalia jenkkikuskeille tarkoitettua ohjetta suomeksi käännettynä. Meillä on Prius II karvalakkivarustelulla, joten paljon on turhaa kirjassa.
Kuinkas sinä tarkenet odotellessa lueskella?
Pitääkö bensamoottorin olla paikallaan ollessa käynnissä, ennenkuin lämpöä tulee.
Jaa taitaakin olla niin, että se käynnistyykin, kun lämpö laskee tietyn rajan alle.
Bensasäästön vuoksi tulee raplattua lämppärinsäätimiä koko ajan kaupunkiajossa, jotta se sammutaa mottorin liikennevaloissa. Auto on ihan sopivan lämmin talvella ja edellisen pensaKorollan tavoin lämpeää melko nopeasti verrattuna paljon parjattuihin riisseleihin ja pikkuturpoihin. Todellinen kulutus talvella hiukan päälle kuuden (6,1 - 6,5 l/100 m), kun kilometreistä yli puolet on motaria, reilu neljännes kaupunkiköröttelyä ja loput sekalaista pikkutajamaa/maantietä. Kaasujalkani ei muuten ole kovin köykäinen.
mhj:
Isolta osin tämä EMF-vauhkoilu on sukua foliohatuille ja kupariverkoille sänkyjen pohjassa.
Sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia on tutkittu erittäin paljon, ja tutkimustuloksiakin löytyy moneen lähtöön. Olennaista on kuitenkin se, että pelkkä kentänvoimakkuus ei kerro käytännössä yhtään mitään. Taajuus on hyvin olennainen asia tässä. Tasavirta on yleisesti kaikkein vähiten ongelmallista.
Lisäksi kentänvoimakkuus riippuu huomattavan paljon virran kulkuteistä eikä suinkaan pelkästään liikuteltavista virroista. Volvo kompastui siihen, että käynnistysakku oli takakontissa, eikä akulta mennyt keulille kuin plusnapa. Tällöin paluuvirta kulki koria pitkin missä sattuu, jolloin käynnistystilanteessa matkustamossa oleva magneettikenttä oli varsin suuri. Käynnistysvirtahan on satoja ampeereita.
On kuitenkin huomattava, että Volvonkaan tapauksessa ei missään vaiheessa puhuttu todellisista terveysriskeistä. Kyse oli yleisestä vauhkoilusta ilman tieteellistä pohjaa. Asia fiksattiin vetämällä akun miinusnavalta kaapeli moottoritilaan, jolloin kaapeleissa kulkevat magneettikentät kumosivat toisensa. (Tällaisessa tilanteessa magneettikenttä on kääntäen verrannollinen etäisyyden kuutioon johtimista.)
Sähköautoissa ja hybrideissä virrat ovat samaa kokoluokkaa, satoja ampeereita. Niissä johdotukset on varmasti tehty huolellisesti aivan muista syistä. Lisäksi niissäkin akuilta lähtee olennaisesti tasavirta, joka ei tee mitään muuta kuin indusoi staattisen magneettikentän. Ja staattisessa magneettikentässähän me täällä pallolla joka tapauksessa taivallamme.
Ei siis ole mitään tieteellisen tiedon tukemaa syytä olla huolissaan sähköautojen terveysvaikutuksista tässä mielessä. Ne ovat ihan varmasti turvallisempia kuin palokaasuja ja hiukkasia tunkevat polttomoottoriautot.
Sähköiskujen ja paloturvallisuuden kannalta tilanne on toinen. Jännitteet tai virrat eivät sinänsä ole mahdottoman suuria, jännite on verkkojännitteen luokkaa ja virrat samaa luokkaa kuin autojen akuissa muutenkin. Mutta tokihan niillä saa rumaa jälkeä aikaan, jos asiat tehdään huolimattomasti.
Tosin itse asiassa se kotitarveasentaja on paremmassa asemassa ottaessaan autosta 300 volttia tasajännitettä sormilleen kuin ottaessaan seinäsähkövirityksiä tehdessään 230 voltin 50 Hz:n vaihtosähkön sormilleen. Jälkimmäinen tappaa todennäköisemmin kammiovärinäriskinsä vuoksi. Lisäksi joissain tilanteissa auton kelluva luonne (ei galvaanista yhteyttä maapotentiaaliin) voi olla eduksi.
(Tätä älköön tulkittako niin, että suosittelisin kotitarveasentajien koskevan hybridien tai sähköautojen sähköjärjestelmiin ilman asianmukaista osaamista. Kyllä niillä voi itsensä huonolla tuurilla tappaa, ja sattuu se ei-tappavankin sähköiskun palovamma ihan riittävästi.)
Törmäystilanteessa olennaista on se, että turvajärjestelmät katkaisevat pääakulta sähköt. Tämän järjestäminen hyvällä varmuuskertoimella onnistuu kohtuullisen helposti. Ja sen jälkeen sähköauto on vaarattomampi kuin bensiinimoottorinen, jossa voi olla herkästi syttyvää bensiiniä valumassa pitkin paikkoja.
Yleisen paloturvallisuuden kannalta sähköautoissa taas on omat haasteensa, jotka poikkeavat polttomoottoriautoissa. Kummankin saa kyllä palamaan, kun on paljon energiaa mukana. Polttomoottoriauto ehkä palaa vähän iloisemmin, joskin yleensähän palo alkaa moottoritilasta.
En noin yleisesti olisi lainkaan huolissani tehdastekoisten sähköautojen tai hybridien turvallisuudesta. Sen sijaan erilaisten kotitarve- ja autotallikonversioiden turvallisuus voi olla vähän toinen juttu. Kumpiakin on maailmalla poltettu.
Tuosta harmaasta alueesta, jonka otit alkuun puuttuu tämä:
.
Eli ei ollut tarkoitus vauhkoilla. Tuskinpa sitä varmaan tarkoititkaan em. pohjalta.
Ylen uutinen antoi alun tälle aiheelle.
Vastaukseesi, selontekoon ei taida olla paljoa lisättävää.
Ei minulla ainakaan.
Jossain määrin olen seuraillut sahkoautot.fi palstaa ja töiden edistymistä.
Aloitussivuston videosta päätellen ainakin osa akustosta on sijoitettu moottoritilaan. Ehkenpä eivät niitä saaneet mahtumaan kaikkia takakonttiin tai muuhun turvallisempaan paikkaan.
Vauhkoilussa, meuhkaamisessa, vouhotuksessa... voi olla myös siemen paremmalle.
Böpi,
hyvinhän se Prius pärjäsi TM:n viime talvitestissä ja myös lämmityslaitteenkin osalta.
Mielenkiintoista on ensi viikolla lukea TM:n uusin talvitesti
Auriksenkin osalta.