Pisti tuossa silmään pääkirjoitus, jossa TM kritisoi hieman EU-kulutuksia, jotka todellakin saattavat johtaa hieman harhaan.
Minusta tässä ei tosin ole kysymys mistään tietoisesta harhaanjohtamistesta, vaan huonosta kommunikaatiosta. Autoilijoille tulisi ilmoittaa, miten ja missä olosuhteissa itse kulutusmittaus on tehty ja miten heidän tulisi käyttää tätä informaatiota. Silloin olisi helpompi vertailla autoja, oikeista lähtökohdista. Taas toisaalta tämä hiljaisuus on ymmärrettävissä - tehtailijat eivät ole niin innokkaita valistamaan kansaa, ilmoittamalla että heidän tuotteensa vievät todellisuudessa paljon enemmän poltto-ainetta, kuin he ilmoittavat. Minusta tätä pitäisi painottaa enemmän yleisesti, sillä tämähän ei ole todellakaan kenenkään yksittäisen autonvalmistajan syy, vaan he ovat sidottuja viranomaisten säätelemiin pykäliin.
TM:n pääkirjoitus peräänkuuluttaa luotettavimpia kulutuslukemia. Nämä pystytään varmasti antamaan, tarpeen vaatiessa. Siitä tulee tosin hieman vaikeampaa, kun ottaa huomioon muutaman lähtökohdan:
1. Kaikkien autojen kulutus tulee mitata samoissa olosuhteissa, riippumatta siitä, mille markkinoille ne on tarkoitus lähettää.
Muussa tapauksessa ne eivät ole vertauskelpoisia keskenään. Minkälainen viidakko siitä tulisi, jos jokaisen auton teknisissä tiedoissa tulisi olla tiedot siitä, miten paljon auto kuluttaa Australiassa, Suomessa ja Alaskassa.
2. Suomi on suhtkoht pieni maa, jossa on keskimääräistä ankarampi ja pidempi talvi, eikä Suomen markkinoille ole mahdollista toimittaa sen olosuhteisiin erikoisesti sovitettuja autoja. Tai on tietenkin, mutta ovatko ihmiset valmiita maksamaan tästä? Jos mentäisiin Suomen mukaan, niin kulutukset heittäisivät silloin toiseen suuntaan esim. Etelä-Euroopassa, joka on tosin varmasti miellyttävä yllätys autoilijalle itselleen, mutta samalla tavalla voisimme myös silloin puhua kulutuslukemista, jotka eivät pidä paikkaansa.
Kulutuksia mitatessa lähtökohtana on huoneenlämpö, jossa auto on jäähtynyt samaan lämpötilaan. Sen jälkeen se "kylmäkäynnistetään" ja itse ajo tapahtuu rullien päällä, laboratoriossa. Ajo on simuloitu todellisuuden mukaan, elikkä se sisältää pätkän kaupunkiajoa, pysähdyksineen ja pätkän maantieajoa.
Jokaisella automallilla on oma vierintävastuksensa, riippuen siitä, onko kysymyksessä automaatti, nelivetoinen, farmari, jne.
Hienoista olosuhteista johtuen, auton kulutus on lähes poikkeuksetta pienempi, kuin todellisuudessa. Mutta taas toisaalta, lähes jokaisella autolla voi alittaa valmistajan ilmoittaman kulutuksen, jos pystyy ajamaan ekonomisesti, ihanteellisissa olosuhteissa.
Tämän päivän autot valmistetaan sarjatuotannossa. Laadun luulisi siis olevan hyvä ja tasainen. Siitä huolimatta, autot ovat yksilöitä. Ne ajetaan aina ensin sisään, ennen kulutusmittausta ja niiden kunto tarkistetaan. Vaikka tämä tehtäisiin samaan aikaan, kahdelle täysin identtiselle, samaan aikaan ja samassa paikassa valmistetulle autolle, saadaan eri tulokset.
Lisäksi, itse ajo suoritetaan ihmisen toimesta. Vaikka hän pysyy toleranssien sisäpuolella ajaessaan, hän ajaa todennäköisesti hieman eri tavalla, kuin hänen kollegansa, joka todennäköisesti ajaa sen seuraavan testin. Kahden eri ihmisen ajama testi on helppo todeta myös kulutuksessa.
Näitä testejä tehdään tietenkin monta ja eri autoilla, ennen kuin se todellinen, laboratoriossa aikaan saatu kulutus julkaistaan.
Todellisuus voi tehdä todellakin tepposet, kun lähdetään testaamaan sitä todellista kulutusta, niissä omissa olosuhteissa, itse. Oma Volvo V50 2.0 D pitäisi kulkea 5.5 l sadalla. Todellisuus on 7.0. Olen tosin ajanut nämä ensimmäiset viikot uudella autollani kylmissä olosuhteissa, talvirenkain ja ehkä hieman enemmän kaupungissa ajaen, joten ero valmistajan ilmoittamaan kulutukseen on selitettävissä. Uskon tosin, että pääsisin Ranskan Rivieralla, kesärenkain, juhannuksena valmistajan ilmoittamiin kulutuslukemiin.
Jäin kaipaamaan TM:n pääkirjoituksessa sitä ehdotusta. Miten nämä kulutukset tulisi sitten autoilijoille ilmoittaa? Tulisiko valmistajien esittää kokonaan omat kulutuslukemat Suomelle? Riittäisikö siihen kesäkulutus, vain pitäisikö mukana olla myös kulutus talvella? Yleensäkin, miten ilmoittaa vuorenvarma kulutus, kun olosuhteet vaihtelevat, -30°C, heinäkuun helteisiin?
Renkailla lienee kohtuullisen iso rooli.
Jos perusmallissa on 15 tuumaiset, mutta itse hankit leveät 17 tuumaiset voit laskea 0,5-1 litraa lisää kulutuslukemaan. Myös mahdollisten lisävarusteiden tuomalla painolisällä on oma merkityksensä.
EU-kulutuslukemien painoarvo on kasvussa ja siksi onkin hienoa että TM otti ongelmakohdat esille.
Luonnollisesti.
Auton vierintävastus mitataan usein pitkällä suoralla. Vauhti kiihdytetään ensin johonkin tiettyyn nopeuteen ja sen jälkeen mitataan, miten pitkälle auto rullaa omin voimin, jollakin tietyllä matkalla.
Autonvalmistajat toimittivat autonsa asiakkaille ennen lähes poikkeuksetta yhtä merkkiä ja kokoa suosien. Tänä päivänä niitä saattaa olla useita merkkejä ja kokoja, samassa mallissa, auton moottorista, painosta ja tehosta riippuen. Jokaiselle autolle ja rengastyypille on siis mitattava se oikea kuormitus, jota sitten käytetään laboratoriossa kulutuksen mittauksessa.
On selvää, että renkaat vaikuttavat paljon vierintävastukseen ja eroja om myös eri valmistajien, saman kokoisissa renkaissa.
Voisimme verrata tätä suksivoiteisiin. Kaksi saman kokoista hiihtäjää laskevat mäkeä, mutta toisen sukset luistavat paremmin. Eron huomaa helposti jo näinkin pienistä kitkoista puhuttaessa. Miten sitten, kun painoa on neljän pyöreän kumikiekon päällä, 1 000 kiloa ja siitä ylöspäin.
Mikäs on vierintävastuksen osuus koko vastuksesta, itsellä on hämärä mielikuva että se olisi n. kymmenesosa koko vastuksesta. Mutta käsittääkseni vierintävastuksen osuus ei kasva nopeuden suhteen juuri ollenkaan. Asiat eivät ole yksinkertaisia, eivätkä ratkea mututuntumalla.
Kitkavertaus suksiin tuntuu kaukaa haetulta, sitä toki voisi laajantaa että huipuilla ei ole merkittäviä eroja luistossa (vrt. vaikkapa nopeudet hyppyrimäessä) ja tehdä siitä johtopäätöksen että eri merkin renkaillakaan ei ole merkittäviä eroja (kun kyse saman kokoisista renkaista, tietenkin kesä-/talvirenkaat huomioiden).
Sitten on oma-asiansa mikä vaikutus on renkaan leveydellä, en onnistunut löytämään lisäinfoa nopealla haulla.
Olen pitänyt tarkkaa kirjanpitoa autojeni kulutuksista. Otan tähän esimer-
kiski 3 viimeistä: Seat Toledo Tdi, Skoda Octavia ja Huyndai Sonata.
Yhteensä yli 200000 km. Jokaisella olen ajanut tehtaan ilmoittamasta
keskikulutuksesta alle ilmoitetun. ( yli litran / 100 km )
Nopeusrajoituksia pyrin noudattamaan - tiedän mittarivirheen. Ei siinä
muuta tarvita kuin kevyttä kaasujalkaa ja ennakoimista.
PEKSAKILLE:
Noista ilmanvastuksista ja kitkoista oli aikanaan paljon juttua myös Tekniikan Maailmassa.
Jos aihe kiinnostaa, niin käy hyvin varustetun kirjaston arkistossa.
Itse luin TM:n vuosikirjoista n. v 1962 -1968 juuri tällaisia mittausarvoja.
Ne oli aikoja ne, kun Tekniikan Maailma oli muutakin kuin pelkkä "ajettua" palstan julkaisija ja Test Center Tiililän koosteiden painaja....
Mun jokaisen auton keskikulutus on jäänyt alle yhdistetyn EU-kulutuksen. Ajot ovat olleet pääasissa sekalaista ajoa kehä III:n sisällä ja moottoritieajoa.
Omasta mielestäni nuo EU-kulutukset pitävät todella hyvin paikkansa. Rohkenen väittää, että vika on ratin ja penkin välissä, jos menee yli yhdistetyn EU-kulutuksen. Ellei sitten aja vain Helsingin ydinkeskustassa. Pelkästään Kehä III:kin sisällä pääsee alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
Ainoa auto, jonka EU-kulutuksia epäilen, on Toyota Prius. En ole nähnyt kenenkään ajaneen sillä alle yhdistytyn EU-kulutuksen (4,3 l/100 km).
Eikös vierintävastus pienene nopeuden kasvaessa, siis jos ei ole "siivekkeitä"?
Kyllä nuihin EU-lukemiin pitää lisätä 1-2 litraa, talvella enemmän, ainakin minun ajotavalla, ilmanvastus ja ohitukset kait syynä?
Meinaat varmaankin, että vierintävastuksen suhteellinen osuus kokonaisvastuksesta pienenee ilmanvastuksen kasvaessa?
Omasta mielestäni nuo EU-kulutukset pitävät todella hyvin paikkansa. Rohkenen väittää, että vika on ratin ja penkin välissä, jos menee yli yhdistetyn EU-kulutuksen. Ellei sitten aja vain Helsingin ydinkeskustassa. Pelkästään Kehä III:kin sisällä pääsee alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
Ainoa auto, jonka EU-kulutuksia epäilen, on Toyota Prius. En ole nähnyt kenenkään ajaneen sillä alle yhdistytyn EU-kulutuksen (4,3 l/100 km).
Samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa.
Itsellänikin jokaisen auton kulutus kirjanpidon mukaan on alittanut yhdistetyn EU kulutuksen noin 0,5-1l/100km.
Priuksen kuljettajien luulisi olevan erityisen tarkkoja taloudellisuudesta, joten outoa onkin, että he eivät saa autoa kulkemaan alle yhd. EU kulutuksen. Lieneekö Prius sitten mitattu erittäin optimaalisissa olosuhteissa labrassa, joita käytännön ajossa on erittäin vaikea toteuttaa...
EDIT: tankkaus.com:ista löytyy 3 Priusta, ja yhdenkään niistä ei keskikulutus ole koko ajohistorian aikana alittanut 5L/100km.
Lienee siis syytä todellakin epäillä Priukselle luvattua yhd. EU-kulutuksen (4,3 l/100 km) paikkaansa pitävyyttä!
Omasta mielestäni nuo EU-kulutukset pitävät todella hyvin paikkansa. Rohkenen väittää, että vika on ratin ja penkin välissä, jos menee yli yhdistetyn EU-kulutuksen. Ellei sitten aja vain Helsingin ydinkeskustassa. Pelkästään Kehä III:kin sisällä pääsee alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
Itsellä menee hitusen (pari desiä) yli, ajo kehä III:n sisällä pääasiassa. Ilmastointilaite selittänee asian?
EDIT: Pitääkin laskea tarkemmin, kun kirjanpito löytyy...
Omasta mielestäni nuo EU-kulutukset pitävät todella hyvin paikkansa. Rohkenen väittää, että vika on ratin ja penkin välissä, jos menee yli yhdistetyn EU-kulutuksen. Ellei sitten aja vain Helsingin ydinkeskustassa. Pelkästään Kehä III:kin sisällä pääsee alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
Omat kokemukseni ovat aivan samanlaiset. Jokaisella autolla olen päässyt hyvin alle ilmoitetun yhdistetyn kulutuksen. Joillakin jopa reilusti.
Omasta mielestäni nuo EU-kulutukset pitävät todella hyvin paikkansa. Rohkenen väittää, että vika on ratin ja penkin välissä, jos menee yli yhdistetyn EU-kulutuksen. Ellei sitten aja vain Helsingin ydinkeskustassa. Pelkästään Kehä III:kin sisällä pääsee alle yhdistetyn EU-kulutuksen.
Omat kokemukseni ovat aivan samanlaiset. Jokaisella autolla olen päässyt hyvin alle ilmoitetun yhdistetyn kulutuksen. Joillakin jopa reilusti.
Kyllä se pitkälti on kiinni siitä kaasupolkimen asennosta ylittyykö vai alittuuko yhd. EU kulutus. Toki myös ajoreitti vaikuttaa asiaa, kaupunki vai maantie. Ja onko paljon kylmäkäynnistyksiä.
Itselläni vaikka ilmastointi kesällä päällä ja talvella Webasto, niin siltikin jää alle yhd. EU kulutuksen.
Aivan. Kylmäkäynnistys talvella maksaa aina enemmän poltto-aineen muodossa. EU-kulutuksia mitatessa näitä kylmäkäynnistyksiä ei ole.
Lisäksi, kulutustestissä ei ole ilmanvastusta lainkaan, eikä myöskään ohituksia, vaan se sisältää sen kaupunkiosuuden ja maantieosuuden.
Kulutustestin tarkoitus ei ole myöskään testata sitä, miten vähällä poltto-aineella auto voi kulkea, vaan se tehtävä on mitata kaikki autot saman normin mukaan, samoista lähtökohdista ja samoissa olosuhteissa.
Ja sitten vielä, se riippuu luonnollisesti myös moottorin tehosta ja auton koosta, miten paljon ilmanvastus vaikuttaa poltto-aineen kulutukseen. Moottorit on myös säädetty eri tavalla. Elikkä joku toinen moottori voi todellakin kuluttaa huomattavasti enemmän todellisissa olosuhteissa, kun taas jossakin toisessa moottorissa ero on pienempi.
Lainaus: Meinaat varmaankin, että vierintävastuksen suhteellinen osuus kokonaisvastuksesta pienenee ilmanvastuksen kasvaessa?
Tarkoitin että auto "kevenee" ilman spoilereita ja kosketuspaine tiehen pienenee, siis kovassa nopeudessa?
Autojahan on sekä ilmastointilaittein, että ilman. EU:n kulutustesteissä ilmastointilaite suljetaan aina ennen testiä.
Oman autoni EU - kulutuksi tehdas ilmoittaa 9,2 l / 100 km. Vuonna -
04 kulutus oli 7,6 l / 100 km. Vuonna - 05 kulutus oli 7.7 l / 100 km.
Ajan nopeusrajoituksien mukaan ( tiedän mittarivirheen ). Ei kovia kiih-
dyksiä, paitsi joskus ohituksissa. Ei kovia jarrutuksia, koska pyrin enna-
koimaan tilanteet. Nopeuden nostaminen esim. 10. km ei lyhennä mat-
ka-aikaa lyhyillä (alle 200 km ) merkittävästi. Mitä teen muutamalla
minuutilla, jotka säästän näin? Kulutukseen vaikuttaa merkittävästi oman
kaasujalan käyttö ja auton pitäminen kunnossa. Rauhallinen ajo sääs-
tää renkaita ja autoa yleensä. Rauhallinen ajo ei ole kuitenkaan tientuk-
kona olemista, jos jollakin on tarve päästä ohi, niin siitä vaan. Yleensä
ohittelijoita ovat rekat, jotka ajavat ilmeisesti rajoitinta vastaan ja nuo-
rehkot ajajat.
Omien kokemusten mukaan lämopötilalla on aika iso merkitys. Perheessä kaksi autoa, molemmilla sama rauhallinen ja säästeliäs ajotapa. Ison dieselin kaikkien ajojen keskikulutus menee vain hieman yli EU-normin, vaikka hinaan autolla melko paljon tonnin kärryä. Ilman tuota vetoa auto luultavasti menisi sekalaisessa ajossa keskimäärin normiin tai sen alle.
Bensalla kulkevalla kauppakassilla normi tuntuu tavoittamattomalta, talvella eroa noin 1,5 litraa, mikä on prosenteissa paljon.
Iso auto lähtee aina lämpimästä autotallista, pieni palelee pakkasessa. Vaikka moottorilämmitin auttaakin, ei se lämmitä voimansiirtoa. Pieni rouhii nastoilla, iso menee kitkoilla.
Pieni ei kyllä kesälläkään mene ihan helposti normiin, ellei nyt pelkkää maantietä aja. Isolla luonollisesti pitkän matkan ajon osuus on suurempi kuin pienellä, jolla ei perheen lomamatkoja tehdä. Tosin esimerkikiksi satasen nopeudessa pikkuauto ei enää ole erityisen taloudellinen, sillä taloudellinen ajo vaatisi mieluiten enintään 80 km/h nopeuksia.
Ajotapa ratkaisee paljon. Viime syksynä aloin oikein yrittää kulutuksen vähentämistä. Vaikka en aiemminkaan ole mielestäni mitenkään älyttömän kuluttavasti ajanut, sain koko talvikauden kulutuksen putoamaan isolla autolla liki litran. Keskinopeudesta ei ole tilastotietoa, mutta oletan sen pudonneen vain aavistuksen. Olennaisin asia on ollut turhien ohitusten välttäminen ja ennakoiva ajo kaupungissa. Vain kesämoottoritiellä olen oikeastikin pudottanut nopeuksia. Mittari ei enää juuri näytä yli 120 lukemia, ellei nyt erityisesti ole kiire.
Leppoisampaa ajotapaa suosittelen lämpimästi muillekin. Stressi vähenee, kun vapautuu ohittamisen pakkomielteestä.
Tuosta EU-mittauksesta vielä. Se on kyllä aivan pöljää, jos siinä ei mitenkään huomioida ilmanvastusta. Jos ilmanvastus ei vaikuta mittaustuloksiin, mittaus vääristää eri automallien keskinäisiä suhteita. Aerodynaaminen auto ei saa ansaitsemaansa etua mittauksessa.
"Tuosta EU-mittauksesta vielä. Se on kyllä aivan pöljää, jos siinä ei mitenkään huomioida ilmanvastusta. Jos ilmanvastus ei vaikuta mittaustuloksiin, mittaus vääristää eri automallien keskinäisiä suhteita. Aerodynaaminen auto ei saa ansaitsemaansa etua mittauksessa."
Kyllähän se ilmanvastus otetaan huomioon. Esimerkiksi Yaris Versosta oli kaksi varustelutasoa, jossa paremmassa on kattokaiteet. Tuon kattokaiteellisen kulutukset oli merkitty 0.1l suuremmiksi.
Tuosta EU-mittauksesta vielä. Se on kyllä aivan pöljää, jos siinä ei mitenkään huomioida ilmanvastusta. Jos ilmanvastus ei vaikuta mittaustuloksiin, mittaus vääristää eri automallien keskinäisiä suhteita. Aerodynaaminen auto ei saa ansaitsemaansa etua mittauksessa.
1. On tietenkin. EU-mittauksissa yksi vaatimuksista on, että auton tulee olla huoneenlämmössä, ennen kuin itse mittaus alkaa. Näin jokainen auto käynnistetään samassa lämpötilassa. Mitä kylmempään suuntaa mennään, todellisuudessa, sitä enemmän autoa saa "ryypitellä".
2. Ilmanvastusta on vaikea huomoida oikeudenmukaistesti, koska automalleja on valtava määrä. Siksi sitä ei tehdä. Kuka pystyy pitämään lukua siitä, mikä jokaisen auton ilmanvastus on?
Nämä mittauksethan tehdään sisätiloissa, auton ollessa köytettynä rullien päällä, joten mitään luonnollisesta pakettiratkaisua tähän ei ole.
Muutenkin, tämä ilmanvastus ei ole autoja vertaillessa niin valtavan mielenkiintoinen asia, sillä jos kerran kulutuksia VERTAILLAAN, niin sehän tulee silloin tehdä saman luokan autojen kesken. Toisinsanoen, Ferraria ja farmari Volvoa ei vertailla keskenään.
EU:n mittauksessahan on kaksi eri vaihetta, kaupunki-ajo ja maantieajo. Jos haluttaisiin vertailla myös ilmanvastusta, autot tulisi silloin viedä ulos ja suorittaa vielä kolmaskin vaihe. Siitä tulisi vaikeaa, sillä silloin pitäisi olla aina samat lähtökohdat, ilmojen puolesta... Muuten tulokset eivät olisi vertauskelpoisia, jos vaikka esim. edellisenä päivänä oli pari astetta kylmempi jne. Tai sitten pitäisi tehdä lisää taulukoita ja pian oltaisiin siinä tilanteessa, että Mersu kulutti x litraa heti sateen jälkeen, kun taas BMW imi x litraa auringonpaisteessa.
Voidaanhan tämä tietenkin huomioida vierintävastusta säädellessä, laboratorioissa. Se on sitten eri asia, miten tarkasti tämä voidaan tehdä, kuka sen tekee ja ennen kaikkea kuka sen maksaa.
Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että parhaimmat tulokset saadaan silloin, kun jokaisella autolla, moottorilla ja vaihdelaatikolla on samat lähtökohdat. Silloin ei tarvitse kinastella siitä, mitä jonkun auton 1 senttiä matalampi spoileri vaikuttaa kulutukseen. Toiseksi, saman luokan autojen ilmanvastuksessa ei ole niin valtavia eroja, että ne ratkaisevat autoa valittaessa.
Kysymyksessä on yhä vierintävastus. Jokaisella automallilla on oma sellainen. Tässä ei jahdata suoranaisesti ilmavastusta, vaikka se tietenkin vaikuttaa vähän vierintävastuksia luokiteltaessa. Riittää jos täysin saman mallin saa bensiini- ja dieselmoottorilla, niillä on eri vierintävastus. Samoin, jos autoissa on eri renkaat, etu-taka- tai neliveto jne. Suurin tekijä on paino. Mitä runsaammin auto on varusteltu, sen painavampi se tietenkin on - ja sitä enemmän se kuluttaa.
Kysymyksessä on yhä vierintävastus. Jokaisella automallilla on oma sellainen. Tässä ei jahdata suoranaisesti ilmavastusta, vaikka se tietenkin vaikuttaa vähän vierintävastuksia luokiteltaessa. Riittää jos täysin saman mallin saa bensiini- ja dieselmoottorilla, niillä on eri vierintävastus. Samoin, jos autoissa on eri renkaat, etu-taka- tai neliveto jne. Suurin tekijä on paino. Mitä runsaammin auto on varusteltu, sen painavampi se tietenkin on - ja sitä enemmän se kuluttaa.
Höpö höpö,
http://www.saunalahti.fi/~fmmc/BSMM/lataa/esite.ppt#262,8,Dia 8
Höpö höpö,
http://www.saunalahti.fi/~fmmc/BSMM/lataa/esite.ppt#262,8,Dia 8
Tuota noin.. mitähän tällä on tekemistä EU-kulutuksien kanssa? Ymmärtääkseni linkin takaa löytyvän jutun tarkoituksena on päästä pisaralla pisimmälle. EU-kulutuksia mitatessa ei ole edes ilmanvastusta, koska mittaukset tehdään sisätiloissa...
EU-kulutuksia mitatessa kuljettaja ei edes SAA yrittää ajaa mahdollisimman ekonomisesti, vaan hän seuraa tiettyä ajo-ohjelmaa, joka kaikille sama.
Höpö höpö,
http://www.saunalahti.fi/~fmmc/BSMM/lataa/esite.ppt#262,8,Dia 8
Tuota noin.. mitähän tällä on tekemistä EU-kulutuksien kanssa? Ymmärtääkseni linkin takaa löytyvän jutun tarkoituksena on päästä pisaralla pisimmälle. EU-kulutuksia mitatessa ei ole edes ilmanvastusta, koska mittaukset tehdään sisätiloissa...
EU-kulutuksia mitatessa kuljettaja ei edes SAA yrittää ajaa mahdollisimman ekonomisesti, vaan hän seuraa tiettyä ajo-ohjelmaa, joka kaikille sama.
Tuolta voit kätevästi tutustua, mikä eroa sillä vierintävastuksella ja aerodynaamisella vastuksella on. Tuolla on myös esitetty kaava, jolla saadaan arvioitua kulutus eri nopeuksilla kun tiedetään vastukset ja nopeus. Tuontapaisella (en väitä että tuolla samalla) kaavalla voidaan myös arvioida EU-kulutukset eri ajonopeuksilla ja siinä otettaan huomioon ajoneuvon aerodynaaminen vastus, mikä taasen koostuu mm ilmanvastuskertoimesta ja pinta-alasta. Juuri tuosta syystä esimerkiksi tuossa mainitsemassani Yariksessa oli merkitty kattokaiteelliselle versiolle 0.1l isommat kulutukset, ei suinkaan sen muutaman kilon kasvaneen massan takia.
Tiedän mikä on ilmanvastuksen ja vierintävastuksen ero. Mutta ei tässä siitä ole kysymys. EU-mittauksissa ei mittailla samojen autojen eri ilmanvastuksia, jos niihin lisätään joku nippeli. Mittaukset koskevat perusmalleja. Mikään ei tietenkään estä valmistajaa itseään ilmoittamasta, paljonko auto kuluttaa kattokaitein. Elikkä lisäys 0.1 litraa on silloin ihan OK.
Jos kysymyksessä on taas se sama malli, joka jostain syystä todellakin kuluttaakin enemmän poltto-ainetta EU-mittauksessa, epäilen että kysymys on silloin muistakin lisävarusteista, kuten esim. yksi vaihde lisää, parempi (painavampi) äänieristys jne. Jos on kysymys EU-mittauksista, silloin puhutaan painosta. EU-mittauksissa ei käytetä mitään kertoimia, ilmanvastuksen laskemiseksi.
Mistä muuten nappasit tiedon? Kävin vilkaisemassa Toyotan sivulla. EU-kulutukset esiteltiin siellä näin, kolmen moottorin valikoimalla:
Malli. 1.0 VVT-i 1.3 VVT-i 1.4 D-4D
Vaihteisto: 5 M/T 5 M/T 5 M/M 5 M/T 5 M/M
Yhdistetty (l/100 km): 5,4 6,0 5,8 4,5 4,5
Täällä lisää: http://www.toyota.fi/cars/new_cars/yaris/tekniset.asp
Puhun siis edelleen EU-kulutuksista ja painotan jälleen, että mikään ei estä myyjää kertomasta, mitä auto kuluttaa, jos siihen lisätään jotain aerodynamiikkaan vaikuttavia osia.
Mistä muuten nappasit tiedon? Kävin vilkaisemassa Toyotan sivulla. EU-kulutukset esiteltiin siellä näin, kolmen moottorin valikoimalla:
Malli. 1.0 VVT-i 1.3 VVT-i 1.4 D-4D
Vaihteisto: 5 M/T 5 M/T 5 M/M 5 M/T 5 M/M
Yhdistetty (l/100 km): 5,4 6,0 5,8 4,5 4,5
Täällä lisää: http://www.toyota.fi/cars/new_cars/yaris/tekniset.asp
Puhun siis edelleen EU-kulutuksista ja painotan jälleen, että mikään ei estä myyjää kertomasta, mitä auto kuluttaa, jos siihen lisätään jotain aerodynamiikkaan vaikuttavia osia.
Kuten aiemmin kirjoitin, kyse on Yaris Versosta, jonka tekniset tiedot ovat näemmä myynnin loputtua poistuneet bittiavaruuteen.
Todellisuus voi tehdä todellakin tepposet, kun lähdetään testaamaan sitä todellista kulutusta, niissä omissa olosuhteissa, itse. Oma Volvo V50 2.0 D pitäisi kulkea 5.5 l sadalla. Todellisuus on 7.0. Olen tosin ajanut nämä ensimmäiset viikot uudella autollani kylmissä olosuhteissa, talvirenkain ja ehkä hieman enemmän kaupungissa ajaen, joten ero valmistajan ilmoittamaan kulutukseen on selitettävissä.
Kulutus laskee tuohon5,5 L/100km kunhan ilmat lämpiää yli 5C. Hitaalla keskinopeudella polttoainelämmitin kuluttaa noin litran sadalla moottorin lisäksi. Siis kun on kylmä, ei siis nollan vaiheilla.
Käykää ostamassa uusin ruotsinkielinen Auto Motor & Sport.
Lehti syyttää useita autonvalmistajia EU-kulutuslukemien vääristelystä.
Varsinkin pienillä dieselmoottorisilla autoilla on lehden mukaan todella vaikeata päästä ilmoitettuihin lukuihin. Joiden merkkien todelliset kulutukset ovat jopa 30% ilmoitettua suurempia. Ferrari vie ilmoitettua vähemmän. Lehdessä on myös uusi S80 vertailussa Bemaria ja Audia vastaan, tuo kiinnostaa varmasti Volvo-faneja.
Lehti syyttää useita autonvalmistajia EU-kulutuslukemien vääristelystä.
Varsinkin pienillä dieselmoottorisilla autoilla on lehden mukaan todella vaikeata päästä ilmoitettuihin lukuihin. Joiden merkkien todelliset kulutukset ovat jopa 30% ilmoitettua suurempia. Ferrari vie ilmoitettua vähemmän. Lehdessä on myös uusi S80 vertailussa Bemaria ja Audia vastaan, tuo kiinnostaa varmasti Volvo-faneja.
Jutussa ei ole mitään uutta ja tuttua on myös se, ettei kukaan pysty ehdottamaan, miten homma pitäisi järjestää.
Se että jotkut moottorit vievät prosentuaalisesti enemmän todellisuudessa, on myös tiedossa kaikilla autonvalmistajilla. Mutta kun tämä testit eivät ole autovalmistajien hallinnassa.