Toyota tarjoaa harmitonta liikkumista, eikä houkuttele "urheilullisiin" suorituksiin. Passatissa on suorempi tuntuma tapahtumiin, joten se sopii paremmin aktiivisille kuskeille, jotka eivät halua vain liikkua paikasta toiseen.
Toyotan tilat ovat luokissaan yleensä sieltä heikommasta päästä, eikä korostetun harmaa tyyli ole koskaan oikein iskenyt. Priuksen voisin kyllä hankkia, ihan vaikka ympäristöperiaatteesta ja kannatuksen vuoksi.
Minulle harmillista Toyotassa (ja aika monessa muussakin autossa) on se, että tuon "aktiivisen tuntuman" puuttumisen lisäksi ne eivät pysty kompensoimaan puutetta toisella vahvuudella eli mukavuudella kuten esim. monet ranskalaiset tekevät. Ranskalaisissa ei usein myöskään saa samanlaista "aktiivista" tuntumaa kuin kovissa saksalaisissa, mutta on niissä sentään mukavuus huippuluokkaa.
Jos ei mennä mukavuusperusteella ranskiksiin, niin sitten Ford tai samansukuinen Mazda. Niissä saa kohtuuhintaan ainakin hyvät ajo-ominaisuudet.
Toyotan tilat ovat luokissaan yleensä sieltä heikommasta päästä, eikä korostetun harmaa tyyli ole koskaan oikein iskenyt. Priuksen voisin kyllä hankkia, ihan vaikka ympäristöperiaatteesta ja kannatuksen vuoksi.
Minulle harmillista Toyotassa (ja aika monessa muussakin autossa) on se, että tuon "aktiivisen tuntuman" puuttumisen lisäksi ne eivät pysty kompensoimaan puutetta toisella vahvuudella eli mukavuudella kuten esim. monet ranskalaiset tekevät. Ranskalaisissa ei usein myöskään saa samanlaista "aktiivista" tuntumaa kuin kovissa saksalaisissa, mutta on niissä sentään mukavuus huippuluokkaa.
Jos ei mennä mukavuusperusteella ranskiksiin, niin sitten Ford tai samansukuinen Mazda. Niissä saa kohtuuhintaan ainakin hyvät ajo-ominaisuudet.
Mielestäni se aktiivinen tuntuma ei ole välttämättä puute. Volvon ohjaus on vähän samanlaista koulukuntaa kuin Toyotan, siis pikemminkin suodattava kuin informatiivinen. Sopii suomalaisissa olosuhteissa vaivattomaan kilometrien nielemiseen.
"Ranskalaiset" eivät ole enää (jos ovat ikinä olleetkaan) mun mielestä mikään yhtenäinen koulukunta. Rellu on aivan omilla teillään: ohjaustuntuma on todella outo, mukavuus taas aika hyvä. Pösössä tasapaino tuntuman ja mukavuuden välillä on kohtuullisen toimiva ja Sitikka on sitten taas Sitikka. Omakohtaisia kokemuksia näistä ei oo kauheasti, koska kaikki nämä merkit kuuluvat kategoriaan "eivät edes vaihtoehtoja keskipitkälläkään tähtäimellä".
Mazda on erinomainen vaihtoehto, erityisesti kutonen. Fordiin en puolestaan itse ole tykästynyt, vaikka ohjaus onkin erinomainen. Laatuvaihtelut eivät houkuttele. Onni on, ettei Fordin vaikutus ole ulottunut Mazdan tekniseen luotettavuuteen, vaan lähinnä alustatekniseen osaamiseen.
Toyota ei ole paras oikeastaan missään, ei ainakaan ohjaustuntumassa tai jousitusmukavuudessa. Se on kuitenkin aika hyvä kaikessa, myös tiloissa. Puutteiden puuttuminen on siis Toyon vahvuus, mikä toimii mielestäni hyvin kun haetaan työkalua kilometrien taittamiseen. Harrastusautot kannattaa hankkia muualta.
Itseäni lähinnä ärsyttää Toyotassa niiden omistajista pienen pieni mutta kuuluva ryhmä, jotka eivät ymmärrä, että kaikki autot ovat ihmisen tekemiä ja erilaisia kompromisseja. Jotkin painottavat auton hankinnassa parasta mahdollista luotettavuutta, joku tehoa, joku varusteita ja joku taas ajo-ominaisuuksia, yms. Kaikissa ei voi olla paras, eikä yksikään auto ole missään noissa täydellinen.
Jos minulta joku tuttu autoista tietämätön kysyy suositusta mikä auto kannattaisi ostaa, vastaan yleensä Toyota tai Skoda. Samaa periaatetta harrastan töissä, missä pääsen vaikuttamaan firman autovalintoihin, noita kahta merkkiä on meillä ylivoimaisesti eniten. Samoin jos joku kysyy sijoitusvinkkiä, kerron mahdollisimman vähäriskisen vaihtoehdon, vaikken siihen välttämättä itse sijoittaisi.
Nyt kun on nähnyt yli 15 Toyota yksilön kaikki huolto- ja korjauskuitit, voi sanoa, että vaikka laatu on pääosin hyvää tai erinomaista, vikoja mahtuu joukkoon myös paljon, myöskään Toyota ei ole tuolla rintamalla lähelläkään täydellisyyttä, vaikka se yksi parhaista onkin, ei kuitenkaan ylivoimainen.
Jos haluaa autolta hyviä perusominaisuuksia ja kohtuullisen komromissin, se on erinomainen valinta. Jos taas arvostaa autoilua enemmän ja se on jollain lailla kiinnostuksen kohteena, ei Toyota ole kovin hyvä vaihtoehto. Toyotan testimenestys vertailuissa kertoo myös paljon, se voittaa todella harvoin jos koskaan yhtään testiä, mutta on yleensä aina siellä keskivaiheilla. Ominaisuudet ovat siis riittävät, mutteivat kestävyyttä lukuunottamatta missään erinomaiset. Lisäksi kaikessa on pitänyt jonkin verran säästää, joka tulee esiin mm. ruostesuojauksessa, yksityiskohtien suunnittelussa ja ajo-ominaisuuksissa, mitkä eivät koskaan ole olleet luokkansa huippua missään Toyotassa.
Itselläni kaikki merkit ovat toimineet aika hyvin, mutta silti olen varautunut siihen, että voin joutua käymään pajalla jonkin pikkuvian takia muutaman kerran enemmän, kuin mitä vaikkapa Toyotan kanssa. Sitä vastaan saan taas auton, joka edustaa huippua jollain toisella aihealueella, missä Toyota välttämättä taas ei.
Aika samoilla linjoilla ollaan tuon Yksilön kanssa. Pari juttua kuitenkin vielä:
Toyota on aika hyvä testeissäkin, pikemminkin kärkijoukkoa kuin keskijoukkoa. Ei kuitenkaan voittaja kovinkaan usein, sen myönnän.
Ja kun sanot, että Toyotassa on jouduttu säästämään vähän joka paikassa: niin on kaikissa muissakin. Sanoisin, että ehkä Bugatti Veyron ja pienin varauksin Maybach ja Rolssi on autoja, joissa ei ole säästelty. Nekin ovat silti kompromisseja siinä, että sama auto ei voi olla urheiluauto, edustusauto ja maasturi. Kompromissien tekeminen on juuri se asia, jossa hyvä käyttöauto poikkeaa huonosta. Toyota on valinnut aika turvallisen keskitien kompromissien tekemisessä. Se säästää vähän kaikessa, kun taas kilpailijat voivat säästää joissain asioissa enemmän. Tämän takia Toyota on turvallinen valinta ostajalle.
Ja kun sanot, että Toyotassa on jouduttu säästämään vähän joka paikassa: niin on kaikissa muissakin.
Kompromissien tekeminen on juuri se asia, jossa hyvä käyttöauto poikkeaa huonosta. Toyota on valinnut aika turvallisen keskitien kompromissien tekemisessä. Se säästää vähän kaikessa, kun taas kilpailijat voivat säästää joissain asioissa enemmän. Tämän takia Toyota on turvallinen valinta ostajalle.
Toyota ehkä säästää hiukan enemmän kuin kilpailijat joissain asioissa, esim että valmistusprosessista saadaan mahdollisimman tehokas, vaihtoehtojen määrä lasketaan minimiin, karsitaan varusteyhdistelmiä eikä tarjota läheskään kaikkia varusteita kaikkiin yhdistelmiin. Lisäksi tulee säästöt toiminnallisissa osissa, kuten esimerkiksi käytetään samoja osia halvimmasta pikkuautosta kalleimpiin malleihin (moni muukin harrastaa tätä, tosin kaikki ei yhtä härskisti, vrt vaikka Hiacen ja Land Cruiserin ohjauspyörää) tai säästetään esim viimeistelyssä (esim uuden Corollan takaluukku vanhoilla tavarat murskaavilla saranoilla ja täysin viimeistelemättömällä yläosalla) tai varusteiden toiminnassa (esim uuden Land Cruiserin cruise, joka heittelee nopeutta +-10 km/h halutusta) tai siinä ruostesuojauksessa.
Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että Toyota on aika hyvä kompromissi, mikäli valitaan käyttöautoa, jonka kanssa on helppo elää.
Toyota ehkä säästää hiukan enemmän kuin kilpailijat joissain asioissa, esim että valmistusprosessista saadaan mahdollisimman tehokas, vaihtoehtojen määrä lasketaan minimiin, karsitaan varusteyhdistelmiä eikä tarjota läheskään kaikkia varusteita kaikkiin yhdistelmiin. Lisäksi tulee säästöt toiminnallisissa osissa, kuten esimerkiksi käytetään samoja osia halvimmasta pikkuautosta kalleimpiin malleihin (moni muukin harrastaa tätä, tosin kaikki ei yhtä härskisti, vrt vaikka Hiacen ja Land Cruiserin ohjauspyörää) tai säästetään esim viimeistelyssä (esim uuden Corollan takaluukku vanhoilla tavarat murskaavilla saranoilla ja täysin viimeistelemättömällä yläosalla) tai varusteiden toiminnassa (esim uuden Land Cruiserin cruise, joka heittelee nopeutta +-10 km/h halutusta) tai siinä ruostesuojauksessa.
Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että Toyota on aika hyvä kompromissi, mikäli valitaan käyttöautoa, jonka kanssa on helppo elää.
Erään baijerilaisen valmistajan tuotteissa on kyllä kaikkien mittausten mukaan korkein kate...
Joko se Mersu on luopunut E- ja C-malleissaan takaluukun käyristä saranoista??
Ei ole luopunut.
Mb:ssä kuten melkein kaikissa muissakin tuota ratkaisua käyttävissä autoissa on estetty saranoiden haitta, eli tavaroiden murskaantuminen, toisin kuin Corollassa.
Mb ainakin väittää, että käyttää noita saranoita sen takia, että pystyy rakentamaan napista itsestään sulkeutuvan ja avattavan takaluukun.
[individual muokkasi tätä viestiä 27.02.2007 klo 16:16]
Erään baijerilaisen valmistajan tuotteissa on kyllä kaikkien mittausten mukaan korkein kate...
Sillä ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, tuo kate pystytään tekemään ilman noita Toyotan haittapuolia. Lisäksi en pidä noita kahta kilpailijana, mistä tuossa oli puhe.
Auton valmistus kun ei taida kellekkään olla pelkkä harrastus, vaan liiketoimintaa.
Kaikenlaisia väitteitä niitä on - kyllä se pumppusaranakin napista aukeaa.
Toinen väite on, että vanhanaikaiset käyrät saranat ovat "ikuisia", kun taas "pumppusaranoiden" nivelet ja pumput ovat kulutusosia. Kolmas väite on, että tavaratilan aukko voidaan tehdä hiukan isommaksi, kun käyrät saranat eivät vie tilaa tavaratilan reunoista.
Uskon jopa, että toinen ja kolmas väite ovat tietyssä määrin totta.
Toyota on valmistajansa nk. "tavallinen" automerkki. Niille, jotka haluavat lisää "viimeistelyä", on tarjolla Lexus.
[MatLog muokkasi tätä viestiä 27.02.2007 klo 16:18]
Kaikenlaisia väitteitä niitä on - kyllä se pumppusaranakin napista aukeaa.
Toinen väite on, että vanhanaikaiset käyrät saranat ovat "ikuisia", kun taas "pumppusaranoiden" nivelet ja pumput ovat kulutusosia. Kolmas väite on, että tavaratilan aukko voidaan tehdä hiukan isommaksi, kun käyrät saranat eivät vie tilaa tavaratilan reunoista.
Uskon jopa, että toinen ja kolmas väite ovat tietyssä määrin totta.
Toyota on valmistajansa nk. "tavallinen" automerkki. Niille, jotka haluavat lisää "viimeistelyä", on tarjolla Lexus.
Näinhän se on, väitteitä keksitään sitä mukaan, kun tarvetta ilmenee. Tosin Mb perustelee tuota varsinkin sillä napista itsestään sulkeutuvalla toiminnolla, mutta varmasti sellaisen saa rakennettua myös pumppujen yhteyteen halutessaan, aika harvasta tuota tosin löytyy muusta kuin Mersusta?
"tavalliset" automerkit saattavat tarjota myös erilaisia viimeistelyn tasoja, katsoppa vaikka Corolla luokan kilpailijoiden sedan mallien takakonttiin. Esim markkinajohtaja Jetassa on viimeistelty takakontti ilman näkyviä kaiuttimen johtoja ja tavaroita murskaavia saranoita. Toinen esimerkissäni käyttämä auto (Land Cruiser) on kuitenkin jo aika arvokas auto, sillä rahamäärällä (alkaen hinta yli 60.000 euroa) luulisi jo saavansakkin jotain, vaikka olisi kuinka "tavallinen" automerkki.
"tavalliset" automerkit saattavat tarjota myös erilaisia viimeistelyn tasoja, katsoppa vaikka Corolla luokan kilpailijoiden sedan mallien takakonttiin. Esim markkinajohtaja Jetassa on viimeistelty takakontti ilman näkyviä kaiuttimen johtoja ja tavaroita murskaavia saranoita. Toinen esimerkissäni käyttämä auto (Land Cruiser) on kuitenkin jo aika arvokas auto, sillä rahamäärällä (alkaen hinta yli 60.000 euroa) luulisi jo saavansakkin jotain, vaikka olisi kuinka "tavallinen" automerkki.
Muistelen jonkun "hienohelman" valittaneen Accordissa samasta "ongelmasta", että kaiuttimien alaosat näkyvät tavaratilaan.
Mielestäni tuo ja jonkun "möhkömaasturin" vakionopeussäätimen toiminta ovat vähän haettua ongelmatiikkaa - kun ei ilmeisesti muutakaan löydy.
No, minulla ei ole Toyotaa ole ollut 15 vuoteen; se silloinen (Camry) oli tosi hyvä. Nyt ajelen Primeralla, jossa on pumppusaranat. Kaiuttimien alaosien näkymistä tavaratilaan en ole tullut katsoneeksi -luultavasti näkyvät. Eihän tuo ole vielä 4 vuoteen häirinnyt omistusta eikä ajamista - ehkä ei tästä eteenpäinkään. Vaan mistä sen tietää - onko edessä levoton yö ja painajaiset tavaratilaan näkyvistä kaiuttimista??
Sillä ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, tuo kate pystytään tekemään ilman noita Toyotan haittapuolia. Lisäksi en pidä noita kahta kilpailijana, mistä tuossa oli puhe.
Auton valmistus kun ei taida kellekkään olla pelkkä harrastus, vaan liiketoimintaa.
Nyt leipoi taas bemari-allergia päälle: kyllä siinä bemarissakin on omat haittapuolensa. Ei ne ole samat kuin Toyotalla, mutta kompromisseja löytyy kuitenkin. Parempi kate saavutetaan joko pienentämällä valmistuskustannuksia tai nostamalla hintoja. Parhaassa tapauksessa voidaan tehdä molempia samaan aikaan. Toyotan katteet perustuvat enemmän tuohon prosessien tehostamiseen (mikä ei tarkoita samaa kuin halvalla tekeminen vaan pikemminkin samaa laatua pienemmillä kustannuksilla), Bemari taas taitaa tehdä katteensa lähinnä korkeamman hinnoittelun myötä. Omassa maailmankuvassani kuluttajan kannalta parempi lähtökohta on toimia mahdollisimman tehokkaasti kuin hinnoitella tuote suhteessa korkemmalle.
Näinhän se on, väitteitä keksitään sitä mukaan, kun tarvetta ilmenee. Tosin Mb perustelee tuota varsinkin sillä napista itsestään sulkeutuvalla toiminnolla, mutta varmasti sellaisen saa rakennettua myös pumppujen yhteyteen halutessaan, aika harvasta tuota tosin löytyy muusta kuin Mersusta?
"tavalliset" automerkit saattavat tarjota myös erilaisia viimeistelyn tasoja, katsoppa vaikka Corolla luokan kilpailijoiden sedan mallien takakonttiin. Esim markkinajohtaja Jetassa on viimeistelty takakontti ilman näkyviä kaiuttimen johtoja ja tavaroita murskaavia saranoita. Toinen esimerkissäni käyttämä auto (Land Cruiser) on kuitenkin jo aika arvokas auto, sillä rahamäärällä (alkaen hinta yli 60.000 euroa) luulisi jo saavansakkin jotain, vaikka olisi kuinka "tavallinen" automerkki.
Kyllä sillä Land Cruiseriin sijoitetulla kuudellakympillä saa aika paljon. Ainakin pikkusen paremmat maasto-ominaisuudet kuin vaikka... No, vaikka X5:ssa. En ole kyllä uudemmilla Land Cruisereilla ajanut, joten sen vakkarin toiminnasta en sano mitään.
Jetan kontin viimeistelyllä on tietenkin oma visuaalinen merkityksensä, mutta tuossa luokassa toiminnallisuus on kuitenkin ykkösarvo. Ainakaan äänieristyksen osalta se Jetan kontti ei toimi yhtä hyvin kuin Corollan karumman näköinen versio. Kaiutinjohtojen kätkemisellä on kyllä oma toiminnallinen vaikutuksensa: ei tule revittyä niitä irti kajareista tavaraa lastatessa.
Omassa maailmankuvassani kuluttajan kannalta parempi lähtökohta on toimia mahdollisimman tehokkaasti kuin hinnoitella tuote suhteessa korkemmalle.
Minun maailmankuvassani nämä kaksi ovat täysin sama asia, koska kaikki tehtaat pyrkinevät tekemään tuotteensa tehokkaasti ja saamaan mahdollisimman hyvän katteen.
Mutta onhan se hauskaa, jos Toyotasta maksettu ylihintaeuro on jonkin mielestä jotenkin oikeutetumpi tai moraalisempi kuin Bemarista maksettu vastaava
Paljonkohan on muuten ylihintaa (eli Suomeksi voittoa) per myyty auto Toyotalla ja Bemarilla?
Kukahan niitä autoja muuten sitten ostaa, kun kaikki teollisuus on "tehostettu" Toyotan malliin? Mistä se ostovoima esim. EU:ssa sitten tulee, jos tehtaissa ei enää ole ketään töissä? Paitojen silittelystäkö?
Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että Toyota on aika hyvä kompromissi, mikäli valitaan käyttöautoa, jonka kanssa on helppo elää.
aivan, ja tollaiseksi juuri nuo tavalliset avensikset, carinat ja corollat yms on käsittääkseni suunniteltu ja tehty. ei miksikään autobahn-hirmuiksi tai jonnnekkin ''aika-ajokierrokselle nurburgringille''. tämä tuntuu aina unohtuvan näiltä kitisijöiltä ja halveksijoilta. ja jos haluaa enemmän ajonautintoa, sitä varten käsittääkseni toyotalla on isommat ja paremmat mallit, joita ei tosin suomessa nähdä. ja tietty lexus.
minusta on tyhmää haukkua ''talouskyljystä'' jos sen tarkoitus on vaan viedä nälkä, ja verrata sitä ''sisäfileeseen'' joka on myös makunautintoa varten
Omassa maailmankuvassani kuluttajan kannalta parempi lähtökohta on toimia mahdollisimman tehokkaasti kuin hinnoitella tuote suhteessa korkemmalle.
Minun maailmankuvassani nämä kaksi ovat täysin sama asia, koska kaikki tehtaat pyrkinevät tekemään tuotteensa tehokkaasti ja saamaan mahdollisimman hyvän katteen.
Mutta onhan se hauskaa, jos Toyotasta maksettu ylihintaeuro on jonkin mielestä jotenkin oikeutetumpi tai moraalisempi kuin Bemarista maksettu vastaava
Paljonkohan on muuten ylihintaa (eli Suomeksi voittoa) per myyty auto Toyotalla ja Bemarilla?
Kukahan niitä autoja muuten sitten ostaa, kun kaikki teollisuus on "tehostettu" Toyotan malliin? Mistä se ostovoima esim. EU:ssa sitten tulee, jos tehtaissa ei enää ole ketään töissä? Paitojen silittelystäkö?
Kaikki pyrkivät, jotkut onnistuvat paremmin kuin toiset.
Minä en maksa ylihintaa mistään, jos ei ole pakko. Maksan sen mitä sopiva tuote maksaa ja itse asiassa toivon, että siitä hinnasta mahdollisimman suuri osa menee tuotteen valmistajan voittosarakkeeseen. Silloin tuoteen tekijä on toiminut tehokkaasti, eikä ole tuhlannut rajallisia resursseja johonkin minun kannaltani tarpeettomaan.
Teollisuustyöläisten osuus väestöstä ei korreloi ostovoiman kanssa ainakaan positiivisesti. EU:n ostovoima perustuu jatkossa tiedon, ei rautamalmin, jalostamiseen.
[quote title="27.02.2007 klo 21:06 kenesis kirjoitti"]
Kaikki pyrkivät, jotkut onnistuvat paremmin kuin toiset.
Riippuu paljolti myös siitä, mitä sääntöjä pyrkimyksissä tulee noudattaa. Pitääkö esim. maksaa työntekijöille jotain säädyllistä palkkaa, eläkkeet, jätemaksut, kantaa vastuuta yhteiskunnan toiminnoista verojen muodossa ym.
Luulenpa että jos nämä sosiaaliset vastuut vähennetään pois monien eurooppalaisten yhtiöiden saldosta, ne eivät enää olekaan itse tuotannossaan kovin tehottomia.
Minä en maksa ylihintaa mistään, jos ei ole pakko. Maksan sen mitä sopiva tuote maksaa ja itse asiassa toivon, että siitä hinnasta mahdollisimman suuri osa menee tuotteen valmistajan voittosarakkeeseen.
Mielenkiintoinen teoria. Ostat tuotteen, josta maksat paljon voittoa sen tyhjäntoimittajaomistajille jonnekin Amerikkaan, mutta et mielestäsi maksa ylihintaa. Vaatisi tietysti määrittelyä, mikä on ylihinta. Ovatko esim. verot ja ympäristömaksut, joilla rahoitetaan yhteistä hyvinvointia ja suojellaan ympäristöä EU:ssa, ylihintaa?
Siis mitä suurempi voitto, sen paremmin ko. toimija on sinun kannaltasi mielestäsi toiminut. Olet varmaan ikionnellinen Fortumin asiakas. Toivottavasti sähkölaskusi nousee vielä tuplasti ja voittosarakkeeseenkin jää enemmän ilmaa jolloin Fortum on sinunkin? kannaltasi tuplannut tehokkuutensa ja resurssien käyttönsä.
Silloin tuoteen tekijä on toiminut tehokkaasti, eikä ole tuhlannut rajallisia resursseja johonkin minun kannaltani tarpeettomaan.
Tämän mukaan BMW tai Porsche (suhteessa kannattavimmat tehtaat / valmistettu auto) ovat käyttäneet rajallisia resursseja kannaltasi parhaiten, mihin en kyllä jaksa uskoa. Omalta kannaltaan ne toki ovat maksimoineet hyötynsä, mutta ei se ole sama kuin sinun hyötysi jos et satu kuulumaan Quandtien sukuun.
Teollisuustyöläisten osuus väestöstä ei korreloi ostovoiman kanssa ainakaan positiivisesti.
Mutta joku osuus talouden tuloista täytyy tulla teollisuudesta. USA:ssakin on alettu hiljalleen herätä tähän. Pelkkä tieto ei ole minkään arvoista, jos sitä ei jalosteta joksikin. Kaikki vähänkään tuottavammat palvelut rakentuvat teollisuuden verkostojen varaan.
EU:n ostovoima perustuu jatkossa tiedon, ei rautamalmin, jalostamiseen.
Tiedosta voi todellisuudessa maksaa ainoastaan teollisuus, se on ainoa jolla siihen on varaa. Näin tulee olemaan aina, koska se saa tiedosta ja raaka-aineista jalostetuilla tuotteillaan rahansa kuluttajilta. Kulutttajat taas eivät ole laajemmin kiinnostuneita maksamaan pelkästä tiedosta josta niille ei ole suoraan hyötyä.
BtoB -verkostot ovat tietysti iso osa taloutta. Mutta jos teollisuutta ei ole lähimailla, olisi vaikea uskoa mihinkään valtaviin irrallisiin tietoinfrastruktuureihinkaan. Eiköhän ne todellisuudessa hyvin harvassa olevat tiedon tuottajat siirry pidemmällä välillä sinne missä se teollisuuskin on, eli sinne jossa joku siitä tiedosta maksaa?
Muutama tiedon huippuyksikkökään ei paljoa lämmitä, koska huipuiksi laskettavia t&k-kehittäjiä on koko maailmassakin kaikki alat mukaanluettuina vain muutamia miljoonia. Niistä valtaosa tuskin sijoittuu EU-alueelle ja ne vähät tänne jäävät tuskin voivat korvata kymmeniä miljoonia teollisuustyöpaikkoja vaikka silloin tällöin parturissa kävisivätkin.
No nyt ei ole enää Akin ja mun puheilla mitään kosketuspintaa itse aiheeseen, mutta mielenkiintoista keskustelua silti, joten antaa mennä.
Viestissäni oli kaksi toisilleen vastakkaista tekijää: ensimmäisen mukaan en maksa tuotteesta enempää kuin siitä on kilpailluilla markkinoilla maksettava, toisen mukaan toivon tästä hinnasta mahdollisimman suuren osuuden menevän valmistajan voittosarakkeeseen. Kun nämä molemmat tekijät täyttyvät mahdollisimman hyvin, ollaan optimissa. Tuote on tehty mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti täyttämään mun käyttötottumuksieni asettamat kriteerit.
Mitä tulee yritysten sosiaaliseen vastuuseen, niin mun mielestä yrityksien ei kannata odottaa kantavan vastuuta sellaisista asioista, joista ei ole niille hyötyä. Järkevästi toimiva yritys katsoo kuitenkin hyötyjä niin pitkällä tähtäimellä, että kohtuulliset palkat ja eläkkeet, jätemaksut, verot yms. nähdään myös yrityksen etuina. Riistotoiminta johtaa nimittäin enemmin tai myöhemmin ongelmiin, joiden kustannukset ovat paljon suuremmat kuin ennakoiden maksetut, hieman suuremmat kulut.
Ylihinta ei ole sama kuin kate. Ylihinta on epätäydellisestä kilpailusta johtuva hinnoittelun vääristymä. Autoalalla kilpailu toimii, kun taas energia-alalla ei. Autonvalmistajien voitot ovat siis täysin ansaittuja, olivatpa ne miten isoja tahansa. Fortumin osalta tilanne on vähän toisenlainen, mutta tässäkään tapauksessa pörssiyritystä ei kannattaisi aivan nykyiseen tyyliin syyllistää siitä, että se toimii itsekkäästi valtion säätelemillä markkinoilla. Valtiolla on kaikki aseet käsissään asettaa Fortumin toiminnalle ja katteille sellaiset rajat kuin sopivaksi katsotaan. Kannattaa miettiä, että miksi ne rajat ovat nykyisen kaltaiset.
Olet oikeassa siinä, että tieto täytyy valjastaa teollisuuden käyttöön. EU:n ostovoima ei kuitenkaan tulevaisuudessa perustu siihen tiedon käyttämiseen, vaan sen tuottamiseen. Teollisuus pyörii jossain muualla, eli käytännössä siellä missä tuotanto on teollistaloudellisesti järkevää. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa koko ajan tehokkaammin sen, että tietoa luodaan eri paikassa kuin sitä käytetään. Globaalisti toimivat yritykset maksavat EU:n alueelle hyvän korvauksen tiedon jalostamiseen käytetystä työpanoksesta. Tästä tulee se ostovoima meille EU-kansalaisille jatkossa.
Tiedon jalostaminen on siinä mielessä hyvä bisnes, että sekä raaka-ainevarannot että tarve ovat loputtomat. Tietoa EU:n alueelta löytyy jo nykyisin aika mukavasti, mutta haasteet tulevat nimenomaan sen tiedon kaupallistamisen puolelta. Julkinen sektori on todella tehoton toimija verrattuna teollisuuteen, joten kehitysmaiden lisääntyvä teollisuus on myös meidän EU:laisten kannalta paitsi hyvä, myös täysin välttämätön asia. Siellä on ne tulevaisuuden asiakkaat, joilla on kykyä ja halua maksaa tiedon jalostamisesta hyvä hinta.
[quote title="27.02.2007 klo 22:42 kenesis kirjoitti"]
Viestissäni oli kaksi toisilleen vastakkaista tekijää: ensimmäisen mukaan en maksa tuotteesta enempää kuin siitä on kilpailluilla markkinoilla maksettava, toisen mukaan toivon tästä hinnasta mahdollisimman suuren osuuden menevän valmistajan voittosarakkeeseen.
No jatketaan vielä hieman. Kilpaillut markkinat, Ok. Autoissa ne (vielä) jossain määrin toimivat, tosin niissäkin keskittyminen jatkuu sitä vauhtia että kohta todellinen kilpailu on pelkkä haave vain. Pian on enää muutama tusina-autojen valmistaja + pari luksusmerkkiä.
En oikein ymmärrä, miksi mahdollisimman suuri osuus pitäisi mennä omistajien taskuun..mitä se sinua hyödyttää tai kiinnostaa, eihän se jakoperuste kerro itse tuotteesta yhtään mitään?
Mitä tulee yritysten sosiaaliseen vastuuseen, niin mun mielestä yrityksien ei kannata odottaa kantavan vastuuta sellaisista asioista, joista ei ole niille hyötyä. Järkevästi toimiva yritys katsoo kuitenkin hyötyjä niin pitkällä tähtäimellä .
Globaalien yritysten hyötynäkökohdat - en kovin paljon laskisi niiden harkinnan varaan näissä asioissa. Joukossa on toki joitakin jotka saattavat toimia vastuullisestikin.
Kun Adam Smith aikanaan keksi "näkymättömän käden", hän asetti sen toimivuudelle eräitä taustaehtoja, joista voi käyttää vaikkapa nimeä yhteiset pelisäännöt. Ilman tiettyjä rajoituksia markkinat eivät voi pitkällä tähtäimellä toimia. Hän ei siis uskonut täysin vapaiden markkinoiden pystyvän säätelemään itse itseään, toisin kuin häntä usein väärin siteerataan. Samaa mieltä on nykyään mm. George Soros, jota tuskin voi pitää minään sosialistipiipertäjänä kuitenkaan.
Riistotoiminta johtaa nimittäin enemmin tai myöhemmin ongelmiin, joiden kustannukset ovat paljon suuremmat kuin ennakoiden maksetut, hieman suuremmat kulut.
Olisi useimmille opettavaista vierailla kehitysmaissa, näkisi ne tulevaisuudessa meillekin lankeavat kustannukset vähän konkreettisemmin.
Ylihinta on epätäydellisestä kilpailusta johtuva hinnoittelun vääristymä.
Monopolihan on kaikkien yritysten pyrkimyksenä, siinä esim Fortumin voidaan katsoa onnistuneen ja toteuttaneen siis parhaalla tavalla voittojen maksimoinnin ihannetta.
Tästä tulee se ostovoima meille EU-kansalaisille jatkossa.
Hyvin pienen osan ostovoima voi todellisuudessa tulla suoraan tästä. Suuremman osan kohdalla olennaisempi kysymys on se, miten tuo tuotettu kakku jatkossa jaetaan. Ns tuottavaa väkeä tarvitaan jatkossa melko vähän johtuen automaatiosta ja keskittämisestä.
sekä raaka-ainevarannot että tarve ovat loputtomat
Tarve on ostovoimariippuvaista. Maailman ostovoima keskittyy nyt ja vielä jatkossakin pitkään EU-aluelle ja USA:han + muutamaan muuhun valtioon. Kun näiden todellinen ostovoima on jo alkanut huveta, voidaan miettiä mihin se todellisuudessa johtaa. Enkä usko tiedon tuottamisen keskittyvän pitkään eri paikkaan kun sen käytön.
Siellä on ne tulevaisuuden asiakkaat, joilla on kykyä ja halua maksaa tiedon jalostamisesta hyvä hinta.
Onko niillä kykyä maksaa? Jos toteutetaan tuota sinun automaatioihannettasi ja omistajien voittojen maksimointia, niin syntyykö sitä ostovoimaa merkittävästi millään järkevällä aikavälillä?
Täytyy muistaa, että meidän ostovoimamme perustat luotiin suljetuissa talouksissa, ja siirryimme avoimempiin vasta sitten kun olimme siihen ikäänkuin valmiita. Suurin osa kehitysmaista polkee paikallaan tai jopa taantuu.
Millä luonnonvaroilla ne kehitysmaiden ihmiset muuten meinaavat kulutustaan nostaa?
Suoraan sanottuna uskon niiden yritysten omistajien sijoittavan ne rahat paremmin kuin samojen yritysten työntekijät tai esimerkiksi valtiovalta. Sen takia on parempi, että raha menee sinne eikä tuotannon kustannuksina jonkin muun ryhmän taskuun.
Yritysjohtamisen taso nousee onneksi edelleen. Tähän asti liian harvat yritykset ovat pystyneet tarkkailemaan asioita kvartaalitalouden "luontaista" rytmiä pidemmälle, mutta kyllä tilanne on parantumassa.
Kehitysmaiden yhteiskuntajärjestelmien kehitys tai pikemminkin kehittymättömyys on ilman muuta suuri ongelma myös kehittyneille talouksille. Kehityksen on kuitenkin tapahduttava rauhallisesti, ja teollisuuden kehitys näissä maissa on paras tapa vakiinnuttaa yhteiskunta toimivaksi taloudeksi. Teollisuustuotannon siirtyminen näihin maihin on ns. win-win-tilanne.
Monopolin voidaan tietysti katsoa olevan yrityksen kannalta ihannetilanne, mutta kilpailuviranomaisten aktiivisuus vähentää liian määrävän markkina-aseman hyötyjä. Fortum tekee juuri niin kuin pörssiyrityksen voi odottaa tekevän monopoliasemassa: maksimoi voittonsa. Fortumin toiminnan heikkous on juuri lyhytnäköisyys: kun tarpeeksi suuri kansanryhmä polttaa hihansa, niin jossain vaiheessa valtio laittaa Fortumille suitset. Vähän kohtuullisempi toiminta saattaisi johtaa sillä pitkällä tähtäimellä parempaan lopputulokseen.
Ja sitten vielä tämä ostovoimakysymys: EU:n tuleva ostovoima ei tule niiltä kehitysmailta, vaan globaaleilta suuryrityksiltä, joiden tuotteet valmistetaan kehitysmaissa! Tässä on oleellinen ero. Kansallisvaltioiden rooli pienenee ja suuryritysten rooli kasvaa maailmantaloudessa. Tietoa on paljon halvempaa siirtää ympäri maailmaa kuin fyysisiä tuotteita. Siksi tuotannon siirtymisellä entistä enemmän EU:n ulkopuolelle ei ole kauhean suurta merkitystä. Usko pois, tieto tuotetaan jatkossa aivan eri paikassa kuin sitä käytetään.
Luonnonvarojen rajallisuus on fakta. Siksi maailmantalous ei voi tulevaisuudessa perustua fyysisten tuotteiden tekemiseen, vaan entistä enemmän nimenomaan informaation käsittelemiseen. On todella vanhakantaista ajattelua, että vain fyysisten teollisuustuotteiden valmistaminen on "oikeaa työtä", jota tiedon jalostamisen on palveltava. Palvelusektorin merkitys tulee kasvamaan, ja se voi hyödyntää periaatteessa rajattomasti tiedon jalostajien palveluja. Siihen ei perinteiset luonnonvarat ja niiden rajallisuus vaikuta. Kannattaa myös huomata, että palvelusektori ei todellakaan tarkoita samaa kuin julkinen sektori.
Muistelen jonkun "hienohelman" valittaneen Accordissa samasta "ongelmasta", että kaiuttimien alaosat näkyvät tavaratilaan.
Mielestäni tuo ja jonkun "möhkömaasturin" vakionopeussäätimen toiminta ovat vähän haettua ongelmatiikkaa - kun ei ilmeisesti muutakaan löydy.
No, minulla ei ole Toyotaa ole ollut 15 vuoteen; se silloinen (Camry) oli tosi hyvä. Nyt ajelen Primeralla, jossa on pumppusaranat. Kaiuttimien alaosien näkymistä tavaratilaan en ole tullut katsoneeksi -luultavasti näkyvät. Eihän tuo ole vielä 4 vuoteen häirinnyt omistusta eikä ajamista - ehkä ei tästä eteenpäinkään. Vaan mistä sen tietää - onko edessä levoton yö ja painajaiset tavaratilaan näkyvistä kaiuttimista??
Niin, yleensä kun itseltä järkevät vasta-argumentit loppuu, täytyy rueta haukkumaan muita, näinhän ihminen valitettavasti toimii.
Minusta siinä ei ole mitään haettua, jos yhden kilpailijan takakontti on säästösyistä toteutettu niin, että se murskaa tavarat ja tavarat pystyvät repimään kauittimen johdot irti, jolloin kaiuttimet eivät toimi enää, kun muut saman luokan kilpailijat tarjoavat tuon kohteen paremmin toteutettuna.
Kyllä Toyota on hyvin saanut imagollaan rakennettua ihmeitä, sillä jos tästä "ihmeautosta" löytyy vikaa tai jotain muita huonompi ominaisuus, se yritetään kaikin puolin kieltää ja sen olemassaoloa vähätellä.. Tulee ihan Mersu-uskovaiset mieleen 80-luvulta.. Seuraavaksi otetaan taas sitten käyttöön strategia hyökkäys on paras puolustus, eli kohta joku ilmoittaa, ettei muulla merkillä voi ajaa päivääkään ilman korjaamokäyntiä..
Kyllä tuosta Land Cruiseristakin, millä nyt on tullut jo yli 5000 km ajettua, löytyy sellaisia viimeistelemättömiä kohtia, mitkä ei minusta kuulu enää tuon hintaluokan autoon. Annoin vaan jonkin esimerkkini väitteiteni tueksi. Ja selvennöksen vuoksi, olen autoon kokonaisuutena ihan tyytyväinen, mutten yritä väkisin sen joitain huonoja ominaisuuksia myöskään peitellä, niinkuin joillain tuntuu olevan tarvetta..?
Sillä ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, tuo kate pystytään tekemään ilman noita Toyotan haittapuolia. Lisäksi en pidä noita kahta kilpailijana, mistä tuossa oli puhe.
Auton valmistus kun ei taida kellekkään olla pelkkä harrastus, vaan liiketoimintaa.
Nyt leipoi taas bemari-allergia päälle: kyllä siinä bemarissakin on omat haittapuolensa. Ei ne ole samat kuin Toyotalla, mutta kompromisseja löytyy kuitenkin. Parempi kate saavutetaan joko pienentämällä valmistuskustannuksia tai nostamalla hintoja. Parhaassa tapauksessa voidaan tehdä molempia samaan aikaan. Toyotan katteet perustuvat enemmän tuohon prosessien tehostamiseen (mikä ei tarkoita samaa kuin halvalla tekeminen vaan pikemminkin samaa laatua pienemmillä kustannuksilla), Bemari taas taitaa tehdä katteensa lähinnä korkeamman hinnoittelun myötä. Omassa maailmankuvassani kuluttajan kannalta parempi lähtökohta on toimia mahdollisimman tehokkaasti kuin hinnoitella tuote suhteessa korkemmalle.
Miksi tähän keskusteluun pitää tuoda Bmw mukaan, nythän oli kyse Toyotasta ja sitä pitää verrata sen kilpailijoihin?
Toyotan valmistusprosessin tehostamisesta kärsii asiakas samalla lailla kuin muustakin tehostamisesta tai katteen nostosta, lopputulos vain on erilainen. Toyota on valinnut linjakseen sen, että se yrittää tehokkuuden nimissä valmistaa mahdollisimman samanlaisia autoja ja pyrkii välttämään valmistusprosessia hankaloittavia vaihtoehtoja. Tämä näkyy loppuasiakkaalle negatiivisesti niin, että hänellä ei ole valinnanvaihtoehtoja, esim et saa tiettyä varustetta tiettyyn autoon tai tiettyä moottori/vaihteisto -yhdistelmää tai hankittua yksittäisiä varusteita.
Sinänsä sinulla on jännä ajatusmalli, että Toyotan parempi kate on etu sinulle ja Bemarin parempi kate on pois sinulta. Minusta tuossa verrataan appelsiinia ja omenaa, toinen on valinnut tavan valmistaa massa-autoja mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti, toinen taas kalliimpia autoja niin tehokkaasti kuin se on mahdollista tarjoten kuitenkin loppuasiakkaalle täyden räätälöintimahdollisuuden, josta asiakas joutuu tietysti maksamaan.
Onko viestisi siis se, että kannattaa ostaa tappiota tekevän yhtiön auto (esim Ford, GM tai Chrysler) vai voittoa tekevän yhtiön auto (esim Toyota, Nissan, Bmw tai Porsche)? Minusta tuolla ei ole kauheasti väliä, loppuhinnoittelu ja omat tarpeet ratkaisevat, mutta ainahan on mukavempaa seisoa voittajien puolella!
Niin, yleensä kun itseltä järkevät vasta-argumentit loppuu, täytyy rueta haukkumaan muita, näinhän ihminen valitettavasti toimii.
Minusta siinä ei ole mitään haettua, jos yhden kilpailijan takakontti on säästösyistä toteutettu niin, että se murskaa tavarat ja tavarat pystyvät repimään kauittimen johdot irti, jolloin kaiuttimet eivät toimi enää, kun muut saman luokan kilpailijat tarjoavat tuon kohteen paremmin toteutettuna.
Kyllä Toyota on hyvin saanut imagollaan rakennettua ihmeitä, sillä jos tästä "ihmeautosta" löytyy vikaa tai jotain muita huonompi ominaisuus, se yritetään kaikin puolin kieltää ja sen olemassaoloa vähätellä.. Tulee ihan Mersu-uskovaiset mieleen 80-luvulta.. Seuraavaksi otetaan taas sitten käyttöön strategia hyökkäys on paras puolustus, eli kohta joku ilmoittaa, ettei muulla merkillä voi ajaa päivääkään ilman korjaamokäyntiä..
Kyllä tuosta Land Cruiseristakin, millä nyt on tullut jo yli 5000 km ajettua, löytyy sellaisia viimeistelemättömiä kohtia, mitkä ei minusta kuulu enää tuon hintaluokan autoon. Annoin vaan jonkin esimerkkini väitteiteni tueksi. Ja selvennöksen vuoksi, olen autoon kokonaisuutena ihan tyytyväinen, mutten yritä väkisin sen joitain huonoja ominaisuuksia myöskään peitellä, niinkuin joillain tuntuu olevan tarvetta..?
Ei ollut tarkoitus moittia - toisaalta: nukuin yöni hyvin. Aikaisemmin minulla oli useitakin autoja (mm. Volvo, Opel jne..), joissa ei ollut "pumppusaranoita", enkä ole koskaan hajoittanut yhtään matkalaukkua. Vieläkin on tuntoa sormissa sen verran jäljellä, että huomaisin, jos joku matkalaukku alkaisi "hangoitella", tapanani kun ei ole lämäyttää luukkuja täysillä kiinni.
Kaiuttimet puolestaan on tehty metallista, ja jos on "oikein kätevä käsistään", niputtaa mahdolliset roikuvat johdot pois näkyvistä. Ei tosin roikkunut siinä yksilössä, jota kävin katsomassa. Onko jossain roikkunut?? Myös omistamissani halvemmissa saksalaismerkeissä kaiuttimet ovat olleet esillä.
Toyotan halvimpia sedan-malleja on Corolla, jossa on siis "Mersun saranat". Entäpä Avensis, sehän on vielä selvästi halvempi kuin Mersut ja BMW:t?
Jos auton valintakriteeriksi ottaa tuollaisia asioita (näkyykö kaiuttimet tavaratilaan, onko Mersun saranat ilman tuppea, toimiiko vakionopeussäädin tarkasti) saattaa jäädä huomaamatta paljon tärkeämpiä asioita, kuten auton kokonaislaatu. Jos on tyytyväinen siihen, että kaiuttimet eivät näy tavaratilaan, mutta autoa on kuljetettava tiheästi korjaamolla, on tehnyt tietynlaisen valinnan. Se on tietenkin hyvä, että asian on tiedostanut.
Kuitenkin: kannattaa verrata saman hintaluokan autoja toisiinsa. Edullisemmassa päässä autoista todella löytyy paljon suurempia huolenaiheita kuin kaiuttimien näkyminen tavaratilaan.
LandCruiser on kallis auto, mutta kyllä teknisiä asioita ymmärtävä tietää, mihin ne rahat on käytetty (valtion kassan täyttämisen lisäksi). Nk. Premium-autoista sitä ei valitettavasti aina huomaa...
Viimeksi AutoBildin saksalaistoimittajat testasivat autojen jousitusmukavuutta. Mersun E-malli oli parhaasta päästä, mutta BMW:n testimallit olivat käsittämättömän epämukavia -jopa kovaa alustaa ihannoivien saksalaisten mielestä. Epämukavaa matkantekoa kalliilla hinnalla, sitäkö kannattaa tavoitella?
Toyotastakin löytyy "oikeitakin" vikoja, viimeksi tiettyjen dieselmoottorien pakkasongelmat. Tähän asti on ollut ilahduttavaa kuitenkin nähdä, että tehdas on tehnyt kovasti töitä paitsi ongelmien korjaamiseksi uusiin malliin, myös muutosten teko jo liikenteessä olevien autoihin. Tämä dieseljuttu kyllä on venynyt vähän pidempään.
[MatLog muokkasi tätä viestiä 28.02.2007 klo 10:51]
En minä ottanut bemaria mukaan tähänkään keskusteluun. Simppa viittasi merkkiin ensin ja sinä reagoit heti sanoen, että bemari tekee katteensa ilman Toyotan haittapuolia. Oma viestini siis oli, että bemarin haittapuolet eivät ole samoja kuin Toyotalla, mutta omat haittapuolensa on silläkin.
Valmistusprosessin tehostamisesta ei kärsi kukaan. Tehokkaalla prosessilla saadaan sama tuote aikaiseksi halvemmalla kuin vähemmän tehokkaalla. Katteen nostamisesta (ilman, että tuote muuttuu) kärsii ainakin asiakas, pitkässä juoksussa usein valmistajakin. Ehkä se peruspointti mulla kaikessa tässä väännössä on se, että vastakkainasettelun aika on ohi (tämä ilman poliittista latausta). Asiakkaan ja myyjän, kehitysmaiden ja kehittyneiden talouksien, yritys- ja julkisen sektorin, tehtaan omistajien ja työntekijöiden ja kaikkien muidenkin ns. vastaparien edut kulkevat käsi kädessä pitkällä tähtäimellä.
Toyota ei todellakaan harrasta massaräätälöintiä. Perus-Toyotassa tällä ei ole juurikaan merkitystä (tosin esim Skoda tarjoaa suunnilleen samassa hintaluokassa mahdollisuuden tähänkin, minkä kunnioittaen panen merkille), Lexuksen kohdalla asialla on monelle enemmän merkitystä. Sinulle sopivaa yhdistelmää ei löytynyt Lexuksen listoilta, ei siinä mitään. Jollekulle muulle saattaa löytyä juuri sellainen kuin haluaa, ja silloin mm. bemari vastaavilla varusteilla on taas paljon kalliimpi. Molemmat tavat toimii joissakin tapauksissa, ja on todella hyvä, että eroja on paitsi tuotteissa niin myös toimintatavoissa.
Viestini on, että jos saa itselleen sopivan tuotteen kilpailukykyiseen hintaan, niin ei kannata pahoittaa mieltään siitä, jos hintaan sisältyy reilu kate. Itse toimin päin vastoin, osoitan suosiotani voittoa tekevälle taholle. Myös BMW:lle, joka on todella hyvin johdettu yritys.
[kenesis muokkasi tätä viestiä 28.02.2007 klo 11:02]
Ei ollut tarkoitus moittia - toisaalta: nukuin yöni hyvin. Aikaisemmin minulla oli useitakin autoja (mm. Volvo, Opel jne..), joissa ei ollut "pumppusaranoita", enkä ole koskaan hajoittanut yhtään matkalaukkua. Vieläkin on tuntoa sormissa sen verran jäljellä, että huomaisin, jos joku matkalaukku alkaisi "hangoitella", tapanani kun ei ole lämäyttää luukkuja täysillä kiinni.
Toyotan halvimpia sedan-malleja on Corolla, jossa on siis "Merun saranat". Entäpä Avensis, sehän on vielä selvästi halvempi kuin Mersut ja BMW:t?
Jos auton valintakriteeriksi ottaa tuollaisia asioita (näkyykö kaiuttimet tavaratilaan, onko Mersun saranat ilman tuppea, toimiiko vakionopeussäädin tarkasti) saattaa jäädä huomaamatta paljon tärkeämpiä asioita, kuten auton kokonaislaatu. Jos on tyytyväinen siihen, että kaiuttimet eivät näy tavaratilaan, mutta autoa on kuljetettava tiheästi korjaamolla, on tehnyt tietynlaisen valinnan. Se on tietenkin hyvä, että asian on tiedostanut.
Kuitenkin: kannattaa verrata saman hintaluokan autoja toisiinsa. Edullisemmassa päässä autoista todella löytyy paljon suurempia huolenaiheita kuin kaiuttimien näkyminen tavaratilaan.
LandCruiser on kallis auto, mutta kyllä teknisiä asioita ymmärtävä tietää, mihin ne rahat on käytetty (valtion kassan täyttämisen lisäksi). Nk. Premium-autoista sitä ei valitettavasti aina huomaa...
Viimeksi AutoBildin saksalaistoimittajat testasivat autojen jousitusmukavuutta. Mersun E-malli oli parhaasta päästä, mutta BMW:n testimallit olivat käsittämättömän epämukavia -jopa kovaa alustaa ihannoivien saksalaisten mielestä. Epämukavaa matkantekoa kalliilla hinnalla, sitäkö kannattaa tavoitella?
Toyotastakin löytyy "oikeitakin" vikoja, viimeksi tiettyjen dieselmoottorien pakkasongelmat. Tähän asti on ollut ilahduttavaa kuitenkin nähdä, että tehdas on tehnyt kovasti töitä paitsi ongelmien korjaamiseksi uusiin malliin, myös muutosten teko jo liikenteessä olevien autoihin. Tämä dieseljuttu kyllä on venynyt vähän pidempään.
Miksi ihmeessä pitää taas verrata Toyotaa johonkin muuhun kuin sen kilpailijaan? Miten ihmeessä Bmw:n jousitusmukavuus liittyy keskusteluun Toyotasta? Miksei voida verrata Toyotan puutteita/hyviä ominaisuuksia sen kanssa saman hintaisiin autoihin eli sen kilpailijoihin? Keskustelen kanssasi mielellään Bmw:n hyvistä ja huonoista puolista, mutta se ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
Olin myös oikeassa, että tuli tämä korjaamokäynti mukaan, muilla kuin Toyotilla kun ei voi ajaa ollenkaan käymättä korjaamolla.. Ihme juttu, mutta tuosta Land Cruiseristanikin on vaihdettu abs:n anturi, toinen umpioista ja yksi iskunvaimennin takuuseen, eihän sen pitäisi olla mahdollista? Lisäksi kun kytkee kärryn perään ja laittaa töpselin kiinni, häviää edelleen abs:t, vsc ja kaikki varoitusvalot syttyy, vaikka tuo on käynyt aiheesta jo kerran huollossa. Mutta ehkä minunkin kannattaisi vain Toyota miehenä sulkea silmäni ja uskoa siihen, että nyt olen savuttanut jotain autuaaksi tekevää ja löytänyt vihdoin auton, jossa ei ole huonoja puolia tai heikkouksia ollenkaan, niinkuin kaikissa muissa merkeissä.
Toyotan halvimpaa mallia pitää verrata sen kilpailijoihin, ja niissä yleensä takakontti on toteutettu huomattavasti paremmin. Sitä paitsi Mb:n saranat eivät murskaa tavaroita niinkuin Corollan.
Eikä nämä asiat ole valintakriteeri, se on vain yksi osa sitä. Pitää vain pystyä tunnustamaan, että jotkin asiat on toteutettu halvalla, niinkuin perusautossa tuleekin olla.
Kuitenkin, vaikka kuinka vänkäätte, pidän Toyotaa hyvänä kompromissina käyttöautoksi ja tulen niitä jatkossa hankkimaan esim firmaan, mutta täydellisinä tai ylivertaisina en niitä edelleenkään pidä, en ole vielä löytänyt sitä autuaaksi tekevää asiaa niistä.
[individual muokkasi tätä viestiä 28.02.2007 klo 11:12]
En minä ottanut bemaria mukaan tähänkään keskusteluun. Simppa viittasi merkkiin ensin ja sinä reagoit heti sanoen, että bemari tekee katteensa ilman Toyotan haittapuolia. Oma viestini siis oli, että bemarin haittapuolet eivät ole samoja kuin Toyotalla, mutta omat haittapuolensa on silläkin.
Toyota ei todellakaan harrasta massaräätälöintiä. Perus-Toyotassa tällä ei ole juurikaan merkitystä (tosin esim Skoda tarjoaa suunnilleen samassa hintaluokassa mahdollisuuden tähänkin, minkä kunnioittaen panen merkille), Lexuksen kohdalla asialla on monelle enemmän merkitystä. Sinulle sopivaa yhdistelmää ei löytynyt Lexuksen listoilta, ei siinä mitään. Jollekulle muulle saattaa löytyä juuri sellainen kuin haluaa, ja silloin mm. bemari vastaavilla varusteilla on taas paljon kalliimpi. Molemmat tavat toimii joissakin tapauksissa, ja on todella hyvä, että eroja on paitsi tuotteissa niin myös toimintatavoissa.
Viestini on, että jos saa itselleen sopivan tuotteen kilpailukykyiseen hintaan, niin ei kannata pahoittaa mieltään siitä, jos hintaan sisältyy reilu kate. Itse toimin päin vastoin, osoitan suosiotani voittoa tekevälle taholle. Myös BMW:lle, joka on todella hyvin johdettu yritys.
Tottakai omat haittapuolet on jokaisella strategialla valmistaa autoja, kukaan ei ole vielä keksinyt täysin ylivoimaista tapaa, vaikka varmasti Toytan tapa on yksi parhaista ellei paras yhtiön kannalta. Aikoinaan jo kauppakorkeassa Toyotan tapaa valmistaa autoja käsiteltiin laajasti ja tuo toimi siellä esimerkkiyrityksenä monessa asiassa.
Olet oikeassa tuossa Bmw/Lexus esimerkissäsi, mutta mielestäni sekään ei kuulu tähän aiheeseen. Mutta esim Toyotaa, Skodaa, Opelia ja VW:tä voi hyvin verrata, kaikki ovat massamerkkejä. Silti kolmea jälkimmäistä pystyt räätälöimään huomattavasti enemmän ja valinnanvaraa on enemmän. Esim Passattiin saat yksittäin valittuna pakettien lisäksi vaikka mitä herkkuja toisin kuin Avensikiseen, voit valita vaikka diesel automaatti yhdistelmän tai nelivedon, yms. Kuitenkin valinnanvaran tarjoaminen aiheuttaa kalliimman tuotantoprosessin, jonka tietysti joku maksaa, eli pienempi kate tai kalliimpi loppuasiakashinta. Hyöty koituu niille, jotka valinnanvaraa haluavat käyttää, haitta taas niille, jotka ottavat sen perusversion.
niin tuo räätälöimismahdollisuus-aihe on se mikä monia harmittaa. se on myös kaiketi joidenkin muidenkin japsimerkkien heikko kohta, ja ärsyttää myös minua. enemmistölle nuo ei tunnu haittaavan, koska toyotan autothan myy kuin häkä.
Miksi ihmeessä pitää taas verrata Toyotaa johonkin muuhun kuin sen kilpailijaan? Miten ihmeessä Bmw:n jousitusmukavuus liittyy keskusteluun Toyotasta? Miksei voida verrata Toyotan puutteita/hyviä ominaisuuksia sen kanssa saman hintaisiin autoihin eli sen kilpailijoihin? Keskustelen kanssasi mielellään Bmw:n hyvistä ja huonoista puolista, mutta se ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
Olin myös oikeassa, että tuli tämä korjaamokäynti mukaan, muilla kuin Toyotilla kun ei voi ajaa ollenkaan käymättä korjaamolla.. Ihme juttu, mutta tuosta Land Cruiseristanikin on vaihdettu abs:n anturi, toinen umpioista ja yksi iskunvaimennin takuuseen, eihän sen pitäisi olla mahdollista? Lisäksi kun kytkee kärryn perään ja laittaa töpselin kiinni, häviää edelleen abs:t, vsc ja kaikki varoitusvalot syttyy, vaikka tuo on käynyt aiheesta jo kerran huollossa. Mutta ehkä minunkin kannattaisi vain Toyota miehenä sulkea silmäni ja uskoa siihen, että nyt olen savuttanut jotain autuaaksi tekevää ja löytänyt vihdoin auton, jossa ei ole huonoja puolia tai heikkouksia ollenkaan, niinkuin kaikissa muissa merkeissä.
Toyotan halvimpaa mallia pitää verrata sen kilpailijoihin, ja niissä yleensä takakontti on toteutettu huomattavasti paremmin. Sitä paitsi Mb:n saranat eivät murskaa tavaroita niinkuin Corollan.
Eikä nämä asiat ole valintakriteeri, se on vain yksi osa sitä. Pitää vain pystyä tunnustamaan, että jotkin asiat on toteutettu halvalla, niinkuin perusautossa tuleekin olla.
Kuitenkin, vaikka kuinka vänkäätte, pidän Toyotaa hyvänä kompromissina käyttöautoksi ja tulen niitä jatkossa hankkimaan esim firmaan, mutta täydellisinä tai ylivertaisina en niitä edelleenkään pidä, en ole vielä löytänyt sitä autuaaksi tekevää asiaa niistä.
Tarkoitin, että Toyotan jousitusmukavuus on jopa parempi kuin sen huomattavasti kalliimmissa kilpailijoissa. Toisaalta tietyt Toyotan "halvat" ominaisuudet löytyvät huomattavasti kalliimmista kilpailijoistakin.
Saranat eivät murskaa tavaroita - käyttäjä sen tekee, ja sen voi tehdä "pumppusarana-luukullakin". Mersun Camry- tyyppiset "tupit" tietenkin eristävät saranat matkustamotilasta, mutta silloin näkyy myös selvästi saranoiden tilaa vievä luonne.
Myöhemmin mainitsemistasi LandCruiserin ongelmista osan voisi panna asentajan piikkiin - voihan Toyotan huollossa toimia osaamattomiakin asentajia (siellähän asennukset on tehty?)
Autonvaihtotilanteessa hintojen - ja välirahan vertailu on aika hankalaa. Syynä on se, että eräissä autoissa autoradio, ilmastointi, jäähdytysnesteen lämpömittari, yms. välttämättömyydet ovat mukana jo perushinnassa, toisiin taas täytyy "ruksata" lisävarusteita iso nippu. Minä pidän autoa maisemanvaihtovälineenä, enkä halua sen kummempaa "räätälöintiä". Pääasia että haluamani lisävarusteet eivät nosta auton hintaa kohtuuttomasti, mielellään: ei ollenkaan.
Useimmilla autotehtailla on suuret "räätälöintivarat" johtuen USA:n markkinoista, joilla on totuttu kaupankäynnin yhteydessä ruksailemaan sisustus- väri- varuste yms. listoja. Näin on Toyotalla ja Lexuksellakin, mutta täällä kotimaassamme on eri kulttuuri, ja maahantuojat huomioivat sen. Vain harva -lähinnä nk. "premium" automaahantuoja - onnistuu perimään asiakkaalta lisävarusteista, metalliväreistä yms. sikahintoja. Valmistajista jopa Mersu pyrkii "paketoimaan" sopivia varustepaketteja edullisemmin kuin vastaavien varusteiden kokonaishinta erikseen ostettuna olisi.
Toyotan tilat ovat luokissaan yleensä sieltä heikommasta päästä, eikä korostetun harmaa tyyli ole koskaan oikein iskenyt. Priuksen voisin kyllä hankkia, ihan vaikka ympäristöperiaatteesta ja kannatuksen vuoksi.
Minulle harmillista Toyotassa (ja aika monessa muussakin autossa) on se, että tuon "aktiivisen tuntuman" puuttumisen lisäksi ne eivät pysty kompensoimaan puutetta toisella vahvuudella eli mukavuudella kuten esim. monet ranskalaiset tekevät. Ranskalaisissa ei usein myöskään saa samanlaista "aktiivista" tuntumaa kuin kovissa saksalaisissa, mutta on niissä sentään mukavuus huippuluokkaa.
Jos ei mennä mukavuusperusteella ranskiksiin, niin sitten Ford tai samansukuinen Mazda. Niissä saa kohtuuhintaan ainakin hyvät ajo-ominaisuudet.
Toyotan tilat ovat luokissaan yleensä sieltä heikommasta päästä, eikä korostetun harmaa tyyli ole koskaan oikein iskenyt. Priuksen voisin kyllä hankkia, ihan vaikka ympäristöperiaatteesta ja kannatuksen vuoksi.
Minulle harmillista Toyotassa (ja aika monessa muussakin autossa) on se, että tuon "aktiivisen tuntuman" puuttumisen lisäksi ne eivät pysty kompensoimaan puutetta toisella vahvuudella eli mukavuudella kuten esim. monet ranskalaiset tekevät. Ranskalaisissa ei usein myöskään saa samanlaista "aktiivista" tuntumaa kuin kovissa saksalaisissa, mutta on niissä sentään mukavuus huippuluokkaa.
Jos ei mennä mukavuusperusteella ranskiksiin, niin sitten Ford tai samansukuinen Mazda. Niissä saa kohtuuhintaan ainakin hyvät ajo-ominaisuudet.
Mielestäni se aktiivinen tuntuma ei ole välttämättä puute. Volvon ohjaus on vähän samanlaista koulukuntaa kuin Toyotan, siis pikemminkin suodattava kuin informatiivinen. Sopii suomalaisissa olosuhteissa vaivattomaan kilometrien nielemiseen.
"Ranskalaiset" eivät ole enää (jos ovat ikinä olleetkaan) mun mielestä mikään yhtenäinen koulukunta. Rellu on aivan omilla teillään: ohjaustuntuma on todella outo, mukavuus taas aika hyvä. Pösössä tasapaino tuntuman ja mukavuuden välillä on kohtuullisen toimiva ja Sitikka on sitten taas Sitikka. Omakohtaisia kokemuksia näistä ei oo kauheasti, koska kaikki nämä merkit kuuluvat kategoriaan "eivät edes vaihtoehtoja keskipitkälläkään tähtäimellä".
Mazda on erinomainen vaihtoehto, erityisesti kutonen. Fordiin en puolestaan itse ole tykästynyt, vaikka ohjaus onkin erinomainen. Laatuvaihtelut eivät houkuttele. Onni on, ettei Fordin vaikutus ole ulottunut Mazdan tekniseen luotettavuuteen, vaan lähinnä alustatekniseen osaamiseen.
Toyota ei ole paras oikeastaan missään, ei ainakaan ohjaustuntumassa tai jousitusmukavuudessa. Se on kuitenkin aika hyvä kaikessa, myös tiloissa. Puutteiden puuttuminen on siis Toyon vahvuus, mikä toimii mielestäni hyvin kun haetaan työkalua kilometrien taittamiseen. Harrastusautot kannattaa hankkia muualta.
Itseäni lähinnä ärsyttää Toyotassa niiden omistajista pienen pieni mutta kuuluva ryhmä, jotka eivät ymmärrä, että kaikki autot ovat ihmisen tekemiä ja erilaisia kompromisseja. Jotkin painottavat auton hankinnassa parasta mahdollista luotettavuutta, joku tehoa, joku varusteita ja joku taas ajo-ominaisuuksia, yms. Kaikissa ei voi olla paras, eikä yksikään auto ole missään noissa täydellinen.
Jos minulta joku tuttu autoista tietämätön kysyy suositusta mikä auto kannattaisi ostaa, vastaan yleensä Toyota tai Skoda. Samaa periaatetta harrastan töissä, missä pääsen vaikuttamaan firman autovalintoihin, noita kahta merkkiä on meillä ylivoimaisesti eniten. Samoin jos joku kysyy sijoitusvinkkiä, kerron mahdollisimman vähäriskisen vaihtoehdon, vaikken siihen välttämättä itse sijoittaisi.
Nyt kun on nähnyt yli 15 Toyota yksilön kaikki huolto- ja korjauskuitit, voi sanoa, että vaikka laatu on pääosin hyvää tai erinomaista, vikoja mahtuu joukkoon myös paljon, myöskään Toyota ei ole tuolla rintamalla lähelläkään täydellisyyttä, vaikka se yksi parhaista onkin, ei kuitenkaan ylivoimainen.
Jos haluaa autolta hyviä perusominaisuuksia ja kohtuullisen komromissin, se on erinomainen valinta. Jos taas arvostaa autoilua enemmän ja se on jollain lailla kiinnostuksen kohteena, ei Toyota ole kovin hyvä vaihtoehto. Toyotan testimenestys vertailuissa kertoo myös paljon, se voittaa todella harvoin jos koskaan yhtään testiä, mutta on yleensä aina siellä keskivaiheilla. Ominaisuudet ovat siis riittävät, mutteivat kestävyyttä lukuunottamatta missään erinomaiset. Lisäksi kaikessa on pitänyt jonkin verran säästää, joka tulee esiin mm. ruostesuojauksessa, yksityiskohtien suunnittelussa ja ajo-ominaisuuksissa, mitkä eivät koskaan ole olleet luokkansa huippua missään Toyotassa.
Itselläni kaikki merkit ovat toimineet aika hyvin, mutta silti olen varautunut siihen, että voin joutua käymään pajalla jonkin pikkuvian takia muutaman kerran enemmän, kuin mitä vaikkapa Toyotan kanssa. Sitä vastaan saan taas auton, joka edustaa huippua jollain toisella aihealueella, missä Toyota välttämättä taas ei.
Aika samoilla linjoilla ollaan tuon Yksilön kanssa. Pari juttua kuitenkin vielä:
Toyota on aika hyvä testeissäkin, pikemminkin kärkijoukkoa kuin keskijoukkoa. Ei kuitenkaan voittaja kovinkaan usein, sen myönnän.
Ja kun sanot, että Toyotassa on jouduttu säästämään vähän joka paikassa: niin on kaikissa muissakin. Sanoisin, että ehkä Bugatti Veyron ja pienin varauksin Maybach ja Rolssi on autoja, joissa ei ole säästelty. Nekin ovat silti kompromisseja siinä, että sama auto ei voi olla urheiluauto, edustusauto ja maasturi. Kompromissien tekeminen on juuri se asia, jossa hyvä käyttöauto poikkeaa huonosta. Toyota on valinnut aika turvallisen keskitien kompromissien tekemisessä. Se säästää vähän kaikessa, kun taas kilpailijat voivat säästää joissain asioissa enemmän. Tämän takia Toyota on turvallinen valinta ostajalle.
Kompromissien tekeminen on juuri se asia, jossa hyvä käyttöauto poikkeaa huonosta. Toyota on valinnut aika turvallisen keskitien kompromissien tekemisessä. Se säästää vähän kaikessa, kun taas kilpailijat voivat säästää joissain asioissa enemmän. Tämän takia Toyota on turvallinen valinta ostajalle.
Toyota ehkä säästää hiukan enemmän kuin kilpailijat joissain asioissa, esim että valmistusprosessista saadaan mahdollisimman tehokas, vaihtoehtojen määrä lasketaan minimiin, karsitaan varusteyhdistelmiä eikä tarjota läheskään kaikkia varusteita kaikkiin yhdistelmiin. Lisäksi tulee säästöt toiminnallisissa osissa, kuten esimerkiksi käytetään samoja osia halvimmasta pikkuautosta kalleimpiin malleihin (moni muukin harrastaa tätä, tosin kaikki ei yhtä härskisti, vrt vaikka Hiacen ja Land Cruiserin ohjauspyörää) tai säästetään esim viimeistelyssä (esim uuden Corollan takaluukku vanhoilla tavarat murskaavilla saranoilla ja täysin viimeistelemättömällä yläosalla) tai varusteiden toiminnassa (esim uuden Land Cruiserin cruise, joka heittelee nopeutta +-10 km/h halutusta) tai siinä ruostesuojauksessa.
Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että Toyota on aika hyvä kompromissi, mikäli valitaan käyttöautoa, jonka kanssa on helppo elää.
Toyota ehkä säästää hiukan enemmän kuin kilpailijat joissain asioissa, esim että valmistusprosessista saadaan mahdollisimman tehokas, vaihtoehtojen määrä lasketaan minimiin, karsitaan varusteyhdistelmiä eikä tarjota läheskään kaikkia varusteita kaikkiin yhdistelmiin. Lisäksi tulee säästöt toiminnallisissa osissa, kuten esimerkiksi käytetään samoja osia halvimmasta pikkuautosta kalleimpiin malleihin (moni muukin harrastaa tätä, tosin kaikki ei yhtä härskisti, vrt vaikka Hiacen ja Land Cruiserin ohjauspyörää) tai säästetään esim viimeistelyssä (esim uuden Corollan takaluukku vanhoilla tavarat murskaavilla saranoilla ja täysin viimeistelemättömällä yläosalla) tai varusteiden toiminnassa (esim uuden Land Cruiserin cruise, joka heittelee nopeutta +-10 km/h halutusta) tai siinä ruostesuojauksessa.
Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että Toyota on aika hyvä kompromissi, mikäli valitaan käyttöautoa, jonka kanssa on helppo elää.
Erään baijerilaisen valmistajan tuotteissa on kyllä kaikkien mittausten mukaan korkein kate...
Joko se Mersu on luopunut E- ja C-malleissaan takaluukun käyristä saranoista??
Ei ole luopunut.
Mb:ssä kuten melkein kaikissa muissakin tuota ratkaisua käyttävissä autoissa on estetty saranoiden haitta, eli tavaroiden murskaantuminen, toisin kuin Corollassa.
Mb ainakin väittää, että käyttää noita saranoita sen takia, että pystyy rakentamaan napista itsestään sulkeutuvan ja avattavan takaluukun.
Sillä ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, tuo kate pystytään tekemään ilman noita Toyotan haittapuolia. Lisäksi en pidä noita kahta kilpailijana, mistä tuossa oli puhe.
Auton valmistus kun ei taida kellekkään olla pelkkä harrastus, vaan liiketoimintaa.
Kaikenlaisia väitteitä niitä on - kyllä se pumppusaranakin napista aukeaa.
Toinen väite on, että vanhanaikaiset käyrät saranat ovat "ikuisia", kun taas "pumppusaranoiden" nivelet ja pumput ovat kulutusosia.
Kolmas väite on, että tavaratilan aukko voidaan tehdä hiukan isommaksi, kun käyrät saranat eivät vie tilaa tavaratilan reunoista.
Uskon jopa, että toinen ja kolmas väite ovat tietyssä määrin totta.
Toyota on valmistajansa nk. "tavallinen" automerkki. Niille, jotka haluavat lisää "viimeistelyä", on tarjolla Lexus.
Toinen väite on, että vanhanaikaiset käyrät saranat ovat "ikuisia", kun taas "pumppusaranoiden" nivelet ja pumput ovat kulutusosia.
Kolmas väite on, että tavaratilan aukko voidaan tehdä hiukan isommaksi, kun käyrät saranat eivät vie tilaa tavaratilan reunoista.
Uskon jopa, että toinen ja kolmas väite ovat tietyssä määrin totta.
Toyota on valmistajansa nk. "tavallinen" automerkki. Niille, jotka haluavat lisää "viimeistelyä", on tarjolla Lexus.
Näinhän se on, väitteitä keksitään sitä mukaan, kun tarvetta ilmenee. Tosin Mb perustelee tuota varsinkin sillä napista itsestään sulkeutuvalla toiminnolla, mutta varmasti sellaisen saa rakennettua myös pumppujen yhteyteen halutessaan, aika harvasta tuota tosin löytyy muusta kuin Mersusta?
"tavalliset" automerkit saattavat tarjota myös erilaisia viimeistelyn tasoja, katsoppa vaikka Corolla luokan kilpailijoiden sedan mallien takakonttiin. Esim markkinajohtaja Jetassa on viimeistelty takakontti ilman näkyviä kaiuttimen johtoja ja tavaroita murskaavia saranoita. Toinen esimerkissäni käyttämä auto (Land Cruiser) on kuitenkin jo aika arvokas auto, sillä rahamäärällä (alkaen hinta yli 60.000 euroa) luulisi jo saavansakkin jotain, vaikka olisi kuinka "tavallinen" automerkki.
Muistelen jonkun "hienohelman" valittaneen Accordissa samasta "ongelmasta", että kaiuttimien alaosat näkyvät tavaratilaan.
Mielestäni tuo ja jonkun "möhkömaasturin" vakionopeussäätimen toiminta ovat vähän haettua ongelmatiikkaa - kun ei ilmeisesti muutakaan löydy.
No, minulla ei ole Toyotaa ole ollut 15 vuoteen; se silloinen (Camry) oli tosi hyvä. Nyt ajelen Primeralla, jossa on pumppusaranat. Kaiuttimien alaosien näkymistä tavaratilaan en ole tullut katsoneeksi -luultavasti näkyvät. Eihän tuo ole vielä 4 vuoteen häirinnyt omistusta eikä ajamista - ehkä ei tästä eteenpäinkään. Vaan mistä sen tietää - onko edessä levoton yö ja painajaiset tavaratilaan näkyvistä kaiuttimista??
Sillä ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, tuo kate pystytään tekemään ilman noita Toyotan haittapuolia. Lisäksi en pidä noita kahta kilpailijana, mistä tuossa oli puhe.
Auton valmistus kun ei taida kellekkään olla pelkkä harrastus, vaan liiketoimintaa.
Nyt leipoi taas bemari-allergia päälle: kyllä siinä bemarissakin on omat haittapuolensa. Ei ne ole samat kuin Toyotalla, mutta kompromisseja löytyy kuitenkin. Parempi kate saavutetaan joko pienentämällä valmistuskustannuksia tai nostamalla hintoja. Parhaassa tapauksessa voidaan tehdä molempia samaan aikaan. Toyotan katteet perustuvat enemmän tuohon prosessien tehostamiseen (mikä ei tarkoita samaa kuin halvalla tekeminen vaan pikemminkin samaa laatua pienemmillä kustannuksilla), Bemari taas taitaa tehdä katteensa lähinnä korkeamman hinnoittelun myötä. Omassa maailmankuvassani kuluttajan kannalta parempi lähtökohta on toimia mahdollisimman tehokkaasti kuin hinnoitella tuote suhteessa korkemmalle.
Näinhän se on, väitteitä keksitään sitä mukaan, kun tarvetta ilmenee. Tosin Mb perustelee tuota varsinkin sillä napista itsestään sulkeutuvalla toiminnolla, mutta varmasti sellaisen saa rakennettua myös pumppujen yhteyteen halutessaan, aika harvasta tuota tosin löytyy muusta kuin Mersusta?
"tavalliset" automerkit saattavat tarjota myös erilaisia viimeistelyn tasoja, katsoppa vaikka Corolla luokan kilpailijoiden sedan mallien takakonttiin. Esim markkinajohtaja Jetassa on viimeistelty takakontti ilman näkyviä kaiuttimen johtoja ja tavaroita murskaavia saranoita. Toinen esimerkissäni käyttämä auto (Land Cruiser) on kuitenkin jo aika arvokas auto, sillä rahamäärällä (alkaen hinta yli 60.000 euroa) luulisi jo saavansakkin jotain, vaikka olisi kuinka "tavallinen" automerkki.
Kyllä sillä Land Cruiseriin sijoitetulla kuudellakympillä saa aika paljon. Ainakin pikkusen paremmat maasto-ominaisuudet kuin vaikka... No, vaikka X5:ssa. En ole kyllä uudemmilla Land Cruisereilla ajanut, joten sen vakkarin toiminnasta en sano mitään.
Jetan kontin viimeistelyllä on tietenkin oma visuaalinen merkityksensä, mutta tuossa luokassa toiminnallisuus on kuitenkin ykkösarvo. Ainakaan äänieristyksen osalta se Jetan kontti ei toimi yhtä hyvin kuin Corollan karumman näköinen versio. Kaiutinjohtojen kätkemisellä on kyllä oma toiminnallinen vaikutuksensa: ei tule revittyä niitä irti kajareista tavaraa lastatessa.
Minun maailmankuvassani nämä kaksi ovat täysin sama asia, koska kaikki tehtaat pyrkinevät tekemään tuotteensa tehokkaasti ja saamaan mahdollisimman hyvän katteen.
Mutta onhan se hauskaa, jos Toyotasta maksettu ylihintaeuro on jonkin mielestä jotenkin oikeutetumpi tai moraalisempi kuin Bemarista maksettu vastaava
Paljonkohan on muuten ylihintaa (eli Suomeksi voittoa) per myyty auto Toyotalla ja Bemarilla?
Kukahan niitä autoja muuten sitten ostaa, kun kaikki teollisuus on "tehostettu" Toyotan malliin? Mistä se ostovoima esim. EU:ssa sitten tulee, jos tehtaissa ei enää ole ketään töissä? Paitojen silittelystäkö?
Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että Toyota on aika hyvä kompromissi, mikäli valitaan käyttöautoa, jonka kanssa on helppo elää.
aivan, ja tollaiseksi juuri nuo tavalliset avensikset, carinat ja corollat yms on käsittääkseni suunniteltu ja tehty. ei miksikään autobahn-hirmuiksi tai jonnnekkin ''aika-ajokierrokselle nurburgringille''. tämä tuntuu aina unohtuvan näiltä kitisijöiltä ja halveksijoilta.
ja jos haluaa enemmän ajonautintoa, sitä varten käsittääkseni toyotalla on isommat ja paremmat mallit, joita ei tosin suomessa nähdä. ja tietty lexus.
minusta on tyhmää haukkua ''talouskyljystä'' jos sen tarkoitus on vaan viedä nälkä, ja verrata sitä ''sisäfileeseen'' joka on myös makunautintoa varten
Minun maailmankuvassani nämä kaksi ovat täysin sama asia, koska kaikki tehtaat pyrkinevät tekemään tuotteensa tehokkaasti ja saamaan mahdollisimman hyvän katteen.
Mutta onhan se hauskaa, jos Toyotasta maksettu ylihintaeuro on jonkin mielestä jotenkin oikeutetumpi tai moraalisempi kuin Bemarista maksettu vastaava
Paljonkohan on muuten ylihintaa (eli Suomeksi voittoa) per myyty auto Toyotalla ja Bemarilla?
Kukahan niitä autoja muuten sitten ostaa, kun kaikki teollisuus on "tehostettu" Toyotan malliin? Mistä se ostovoima esim. EU:ssa sitten tulee, jos tehtaissa ei enää ole ketään töissä? Paitojen silittelystäkö?
Kaikki pyrkivät, jotkut onnistuvat paremmin kuin toiset.
Minä en maksa ylihintaa mistään, jos ei ole pakko. Maksan sen mitä sopiva tuote maksaa ja itse asiassa toivon, että siitä hinnasta mahdollisimman suuri osa menee tuotteen valmistajan voittosarakkeeseen. Silloin tuoteen tekijä on toiminut tehokkaasti, eikä ole tuhlannut rajallisia resursseja johonkin minun kannaltani tarpeettomaan.
Teollisuustyöläisten osuus väestöstä ei korreloi ostovoiman kanssa ainakaan positiivisesti. EU:n ostovoima perustuu jatkossa tiedon, ei rautamalmin, jalostamiseen.
[quote title="27.02.2007 klo 21:06 kenesis kirjoitti"]
Kaikki pyrkivät, jotkut onnistuvat paremmin kuin toiset.
Riippuu paljolti myös siitä, mitä sääntöjä pyrkimyksissä tulee noudattaa. Pitääkö esim. maksaa työntekijöille jotain säädyllistä palkkaa, eläkkeet, jätemaksut, kantaa vastuuta yhteiskunnan toiminnoista verojen muodossa ym.
Luulenpa että jos nämä sosiaaliset vastuut vähennetään pois monien eurooppalaisten yhtiöiden saldosta, ne eivät enää olekaan itse tuotannossaan kovin tehottomia.
Minä en maksa ylihintaa mistään, jos ei ole pakko. Maksan sen mitä sopiva tuote maksaa ja itse asiassa toivon, että siitä hinnasta mahdollisimman suuri osa menee tuotteen valmistajan voittosarakkeeseen.
Mielenkiintoinen teoria. Ostat tuotteen, josta maksat paljon voittoa sen tyhjäntoimittajaomistajille jonnekin Amerikkaan, mutta et mielestäsi maksa ylihintaa. Vaatisi tietysti määrittelyä, mikä on ylihinta. Ovatko esim. verot ja ympäristömaksut, joilla rahoitetaan yhteistä hyvinvointia ja suojellaan ympäristöä EU:ssa, ylihintaa?
Siis mitä suurempi voitto, sen paremmin ko. toimija on sinun kannaltasi mielestäsi toiminut. Olet varmaan ikionnellinen Fortumin asiakas. Toivottavasti sähkölaskusi nousee vielä tuplasti ja voittosarakkeeseenkin jää enemmän ilmaa jolloin Fortum on sinunkin? kannaltasi tuplannut tehokkuutensa ja resurssien käyttönsä.
Silloin tuoteen tekijä on toiminut tehokkaasti, eikä ole tuhlannut rajallisia resursseja johonkin minun kannaltani tarpeettomaan.
Tämän mukaan BMW tai Porsche (suhteessa kannattavimmat tehtaat / valmistettu auto) ovat käyttäneet rajallisia resursseja kannaltasi parhaiten, mihin en kyllä jaksa uskoa. Omalta kannaltaan ne toki ovat maksimoineet hyötynsä, mutta ei se ole sama kuin sinun hyötysi jos et satu kuulumaan Quandtien sukuun.
Teollisuustyöläisten osuus väestöstä ei korreloi ostovoiman kanssa ainakaan positiivisesti.
Mutta joku osuus talouden tuloista täytyy tulla teollisuudesta. USA:ssakin on alettu hiljalleen herätä tähän. Pelkkä tieto ei ole minkään arvoista, jos sitä ei jalosteta joksikin. Kaikki vähänkään tuottavammat palvelut rakentuvat teollisuuden verkostojen varaan.
EU:n ostovoima perustuu jatkossa tiedon, ei rautamalmin, jalostamiseen.
Tiedosta voi todellisuudessa maksaa ainoastaan teollisuus, se on ainoa jolla siihen on varaa. Näin tulee olemaan aina, koska se saa tiedosta ja raaka-aineista jalostetuilla tuotteillaan rahansa kuluttajilta. Kulutttajat taas eivät ole laajemmin kiinnostuneita maksamaan pelkästä tiedosta josta niille ei ole suoraan hyötyä.
BtoB -verkostot ovat tietysti iso osa taloutta. Mutta jos teollisuutta ei ole lähimailla, olisi vaikea uskoa mihinkään valtaviin irrallisiin tietoinfrastruktuureihinkaan. Eiköhän ne todellisuudessa hyvin harvassa olevat tiedon tuottajat siirry pidemmällä välillä sinne missä se teollisuuskin on, eli sinne jossa joku siitä tiedosta maksaa?
Muutama tiedon huippuyksikkökään ei paljoa lämmitä, koska huipuiksi laskettavia t&k-kehittäjiä on koko maailmassakin kaikki alat mukaanluettuina vain muutamia miljoonia. Niistä valtaosa tuskin sijoittuu EU-alueelle ja ne vähät tänne jäävät tuskin voivat korvata kymmeniä miljoonia teollisuustyöpaikkoja vaikka silloin tällöin parturissa kävisivätkin.
No nyt ei ole enää Akin ja mun puheilla mitään kosketuspintaa itse aiheeseen, mutta mielenkiintoista keskustelua silti, joten antaa mennä.
Viestissäni oli kaksi toisilleen vastakkaista tekijää: ensimmäisen mukaan en maksa tuotteesta enempää kuin siitä on kilpailluilla markkinoilla maksettava, toisen mukaan toivon tästä hinnasta mahdollisimman suuren osuuden menevän valmistajan voittosarakkeeseen. Kun nämä molemmat tekijät täyttyvät mahdollisimman hyvin, ollaan optimissa. Tuote on tehty mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti täyttämään mun käyttötottumuksieni asettamat kriteerit.
Mitä tulee yritysten sosiaaliseen vastuuseen, niin mun mielestä yrityksien ei kannata odottaa kantavan vastuuta sellaisista asioista, joista ei ole niille hyötyä. Järkevästi toimiva yritys katsoo kuitenkin hyötyjä niin pitkällä tähtäimellä, että kohtuulliset palkat ja eläkkeet, jätemaksut, verot yms. nähdään myös yrityksen etuina. Riistotoiminta johtaa nimittäin enemmin tai myöhemmin ongelmiin, joiden kustannukset ovat paljon suuremmat kuin ennakoiden maksetut, hieman suuremmat kulut.
Ylihinta ei ole sama kuin kate. Ylihinta on epätäydellisestä kilpailusta johtuva hinnoittelun vääristymä. Autoalalla kilpailu toimii, kun taas energia-alalla ei. Autonvalmistajien voitot ovat siis täysin ansaittuja, olivatpa ne miten isoja tahansa. Fortumin osalta tilanne on vähän toisenlainen, mutta tässäkään tapauksessa pörssiyritystä ei kannattaisi aivan nykyiseen tyyliin syyllistää siitä, että se toimii itsekkäästi valtion säätelemillä markkinoilla. Valtiolla on kaikki aseet käsissään asettaa Fortumin toiminnalle ja katteille sellaiset rajat kuin sopivaksi katsotaan. Kannattaa miettiä, että miksi ne rajat ovat nykyisen kaltaiset.
Olet oikeassa siinä, että tieto täytyy valjastaa teollisuuden käyttöön. EU:n ostovoima ei kuitenkaan tulevaisuudessa perustu siihen tiedon käyttämiseen, vaan sen tuottamiseen. Teollisuus pyörii jossain muualla, eli käytännössä siellä missä tuotanto on teollistaloudellisesti järkevää. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa koko ajan tehokkaammin sen, että tietoa luodaan eri paikassa kuin sitä käytetään. Globaalisti toimivat yritykset maksavat EU:n alueelle hyvän korvauksen tiedon jalostamiseen käytetystä työpanoksesta. Tästä tulee se ostovoima meille EU-kansalaisille jatkossa.
Tiedon jalostaminen on siinä mielessä hyvä bisnes, että sekä raaka-ainevarannot että tarve ovat loputtomat. Tietoa EU:n alueelta löytyy jo nykyisin aika mukavasti, mutta haasteet tulevat nimenomaan sen tiedon kaupallistamisen puolelta. Julkinen sektori on todella tehoton toimija verrattuna teollisuuteen, joten kehitysmaiden lisääntyvä teollisuus on myös meidän EU:laisten kannalta paitsi hyvä, myös täysin välttämätön asia. Siellä on ne tulevaisuuden asiakkaat, joilla on kykyä ja halua maksaa tiedon jalostamisesta hyvä hinta.
[quote title="27.02.2007 klo 22:42 kenesis kirjoitti"]
Viestissäni oli kaksi toisilleen vastakkaista tekijää: ensimmäisen mukaan en maksa tuotteesta enempää kuin siitä on kilpailluilla markkinoilla maksettava, toisen mukaan toivon tästä hinnasta mahdollisimman suuren osuuden menevän valmistajan voittosarakkeeseen.
No jatketaan vielä hieman. Kilpaillut markkinat, Ok. Autoissa ne (vielä) jossain määrin toimivat, tosin niissäkin keskittyminen jatkuu sitä vauhtia että kohta todellinen kilpailu on pelkkä haave vain. Pian on enää muutama tusina-autojen valmistaja + pari luksusmerkkiä.
En oikein ymmärrä, miksi mahdollisimman suuri osuus pitäisi mennä omistajien taskuun..mitä se sinua hyödyttää tai kiinnostaa, eihän se jakoperuste kerro itse tuotteesta yhtään mitään?
Mitä tulee yritysten sosiaaliseen vastuuseen, niin mun mielestä yrityksien ei kannata odottaa kantavan vastuuta sellaisista asioista, joista ei ole niille hyötyä. Järkevästi toimiva yritys katsoo kuitenkin hyötyjä niin pitkällä tähtäimellä .
Globaalien yritysten hyötynäkökohdat - en kovin paljon laskisi niiden harkinnan varaan näissä asioissa. Joukossa on toki joitakin jotka saattavat toimia vastuullisestikin.
Kun Adam Smith aikanaan keksi "näkymättömän käden", hän asetti sen toimivuudelle eräitä taustaehtoja, joista voi käyttää vaikkapa nimeä yhteiset pelisäännöt. Ilman tiettyjä rajoituksia markkinat eivät voi pitkällä tähtäimellä toimia. Hän ei siis uskonut täysin vapaiden markkinoiden pystyvän säätelemään itse itseään, toisin kuin häntä usein väärin siteerataan. Samaa mieltä on nykyään mm. George Soros, jota tuskin voi pitää minään sosialistipiipertäjänä kuitenkaan.
Riistotoiminta johtaa nimittäin enemmin tai myöhemmin ongelmiin, joiden kustannukset ovat paljon suuremmat kuin ennakoiden maksetut, hieman suuremmat kulut.
Olisi useimmille opettavaista vierailla kehitysmaissa, näkisi ne tulevaisuudessa meillekin lankeavat kustannukset vähän konkreettisemmin.
Ylihinta on epätäydellisestä kilpailusta johtuva hinnoittelun vääristymä.
Monopolihan on kaikkien yritysten pyrkimyksenä, siinä esim Fortumin voidaan katsoa onnistuneen ja toteuttaneen siis parhaalla tavalla voittojen maksimoinnin ihannetta.
Tästä tulee se ostovoima meille EU-kansalaisille jatkossa.
Hyvin pienen osan ostovoima voi todellisuudessa tulla suoraan tästä. Suuremman osan kohdalla olennaisempi kysymys on se, miten tuo tuotettu kakku jatkossa jaetaan. Ns tuottavaa väkeä tarvitaan jatkossa melko vähän johtuen automaatiosta ja keskittämisestä.
sekä raaka-ainevarannot että tarve ovat loputtomat
Tarve on ostovoimariippuvaista. Maailman ostovoima keskittyy nyt ja vielä jatkossakin pitkään EU-aluelle ja USA:han + muutamaan muuhun valtioon. Kun näiden todellinen ostovoima on jo alkanut huveta, voidaan miettiä mihin se todellisuudessa johtaa. Enkä usko tiedon tuottamisen keskittyvän pitkään eri paikkaan kun sen käytön.
Siellä on ne tulevaisuuden asiakkaat, joilla on kykyä ja halua maksaa tiedon jalostamisesta hyvä hinta.
Onko niillä kykyä maksaa? Jos toteutetaan tuota sinun automaatioihannettasi ja omistajien voittojen maksimointia, niin syntyykö sitä ostovoimaa merkittävästi millään järkevällä aikavälillä?
Täytyy muistaa, että meidän ostovoimamme perustat luotiin suljetuissa talouksissa, ja siirryimme avoimempiin vasta sitten kun olimme siihen ikäänkuin valmiita. Suurin osa kehitysmaista polkee paikallaan tai jopa taantuu.
Millä luonnonvaroilla ne kehitysmaiden ihmiset muuten meinaavat kulutustaan nostaa?
Suoraan sanottuna uskon niiden yritysten omistajien sijoittavan ne rahat paremmin kuin samojen yritysten työntekijät tai esimerkiksi valtiovalta. Sen takia on parempi, että raha menee sinne eikä tuotannon kustannuksina jonkin muun ryhmän taskuun.
Yritysjohtamisen taso nousee onneksi edelleen. Tähän asti liian harvat yritykset ovat pystyneet tarkkailemaan asioita kvartaalitalouden "luontaista" rytmiä pidemmälle, mutta kyllä tilanne on parantumassa.
Kehitysmaiden yhteiskuntajärjestelmien kehitys tai pikemminkin kehittymättömyys on ilman muuta suuri ongelma myös kehittyneille talouksille. Kehityksen on kuitenkin tapahduttava rauhallisesti, ja teollisuuden kehitys näissä maissa on paras tapa vakiinnuttaa yhteiskunta toimivaksi taloudeksi. Teollisuustuotannon siirtyminen näihin maihin on ns. win-win-tilanne.
Monopolin voidaan tietysti katsoa olevan yrityksen kannalta ihannetilanne, mutta kilpailuviranomaisten aktiivisuus vähentää liian määrävän markkina-aseman hyötyjä. Fortum tekee juuri niin kuin pörssiyrityksen voi odottaa tekevän monopoliasemassa: maksimoi voittonsa. Fortumin toiminnan heikkous on juuri lyhytnäköisyys: kun tarpeeksi suuri kansanryhmä polttaa hihansa, niin jossain vaiheessa valtio laittaa Fortumille suitset. Vähän kohtuullisempi toiminta saattaisi johtaa sillä pitkällä tähtäimellä parempaan lopputulokseen.
Ja sitten vielä tämä ostovoimakysymys: EU:n tuleva ostovoima ei tule niiltä kehitysmailta, vaan globaaleilta suuryrityksiltä, joiden tuotteet valmistetaan kehitysmaissa! Tässä on oleellinen ero. Kansallisvaltioiden rooli pienenee ja suuryritysten rooli kasvaa maailmantaloudessa. Tietoa on paljon halvempaa siirtää ympäri maailmaa kuin fyysisiä tuotteita. Siksi tuotannon siirtymisellä entistä enemmän EU:n ulkopuolelle ei ole kauhean suurta merkitystä. Usko pois, tieto tuotetaan jatkossa aivan eri paikassa kuin sitä käytetään.
Luonnonvarojen rajallisuus on fakta. Siksi maailmantalous ei voi tulevaisuudessa perustua fyysisten tuotteiden tekemiseen, vaan entistä enemmän nimenomaan informaation käsittelemiseen. On todella vanhakantaista ajattelua, että vain fyysisten teollisuustuotteiden valmistaminen on "oikeaa työtä", jota tiedon jalostamisen on palveltava. Palvelusektorin merkitys tulee kasvamaan, ja se voi hyödyntää periaatteessa rajattomasti tiedon jalostajien palveluja. Siihen ei perinteiset luonnonvarat ja niiden rajallisuus vaikuta. Kannattaa myös huomata, että palvelusektori ei todellakaan tarkoita samaa kuin julkinen sektori.
Mielestäni tuo ja jonkun "möhkömaasturin" vakionopeussäätimen toiminta ovat vähän haettua ongelmatiikkaa - kun ei ilmeisesti muutakaan löydy.
No, minulla ei ole Toyotaa ole ollut 15 vuoteen; se silloinen (Camry) oli tosi hyvä. Nyt ajelen Primeralla, jossa on pumppusaranat. Kaiuttimien alaosien näkymistä tavaratilaan en ole tullut katsoneeksi -luultavasti näkyvät. Eihän tuo ole vielä 4 vuoteen häirinnyt omistusta eikä ajamista - ehkä ei tästä eteenpäinkään. Vaan mistä sen tietää - onko edessä levoton yö ja painajaiset tavaratilaan näkyvistä kaiuttimista??
Niin, yleensä kun itseltä järkevät vasta-argumentit loppuu, täytyy rueta haukkumaan muita, näinhän ihminen valitettavasti toimii.
Minusta siinä ei ole mitään haettua, jos yhden kilpailijan takakontti on säästösyistä toteutettu niin, että se murskaa tavarat ja tavarat pystyvät repimään kauittimen johdot irti, jolloin kaiuttimet eivät toimi enää, kun muut saman luokan kilpailijat tarjoavat tuon kohteen paremmin toteutettuna.
Kyllä Toyota on hyvin saanut imagollaan rakennettua ihmeitä, sillä jos tästä "ihmeautosta" löytyy vikaa tai jotain muita huonompi ominaisuus, se yritetään kaikin puolin kieltää ja sen olemassaoloa vähätellä.. Tulee ihan Mersu-uskovaiset mieleen 80-luvulta.. Seuraavaksi otetaan taas sitten käyttöön strategia hyökkäys on paras puolustus, eli kohta joku ilmoittaa, ettei muulla merkillä voi ajaa päivääkään ilman korjaamokäyntiä..
Kyllä tuosta Land Cruiseristakin, millä nyt on tullut jo yli 5000 km ajettua, löytyy sellaisia viimeistelemättömiä kohtia, mitkä ei minusta kuulu enää tuon hintaluokan autoon. Annoin vaan jonkin esimerkkini väitteiteni tueksi. Ja selvennöksen vuoksi, olen autoon kokonaisuutena ihan tyytyväinen, mutten yritä väkisin sen joitain huonoja ominaisuuksia myöskään peitellä, niinkuin joillain tuntuu olevan tarvetta..?
Sillä ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä, tuo kate pystytään tekemään ilman noita Toyotan haittapuolia. Lisäksi en pidä noita kahta kilpailijana, mistä tuossa oli puhe.
Auton valmistus kun ei taida kellekkään olla pelkkä harrastus, vaan liiketoimintaa.
Nyt leipoi taas bemari-allergia päälle: kyllä siinä bemarissakin on omat haittapuolensa. Ei ne ole samat kuin Toyotalla, mutta kompromisseja löytyy kuitenkin. Parempi kate saavutetaan joko pienentämällä valmistuskustannuksia tai nostamalla hintoja. Parhaassa tapauksessa voidaan tehdä molempia samaan aikaan. Toyotan katteet perustuvat enemmän tuohon prosessien tehostamiseen (mikä ei tarkoita samaa kuin halvalla tekeminen vaan pikemminkin samaa laatua pienemmillä kustannuksilla), Bemari taas taitaa tehdä katteensa lähinnä korkeamman hinnoittelun myötä. Omassa maailmankuvassani kuluttajan kannalta parempi lähtökohta on toimia mahdollisimman tehokkaasti kuin hinnoitella tuote suhteessa korkemmalle.
Miksi tähän keskusteluun pitää tuoda Bmw mukaan, nythän oli kyse Toyotasta ja sitä pitää verrata sen kilpailijoihin?
Toyotan valmistusprosessin tehostamisesta kärsii asiakas samalla lailla kuin muustakin tehostamisesta tai katteen nostosta, lopputulos vain on erilainen. Toyota on valinnut linjakseen sen, että se yrittää tehokkuuden nimissä valmistaa mahdollisimman samanlaisia autoja ja pyrkii välttämään valmistusprosessia hankaloittavia vaihtoehtoja. Tämä näkyy loppuasiakkaalle negatiivisesti niin, että hänellä ei ole valinnanvaihtoehtoja, esim et saa tiettyä varustetta tiettyyn autoon tai tiettyä moottori/vaihteisto -yhdistelmää tai hankittua yksittäisiä varusteita.
Sinänsä sinulla on jännä ajatusmalli, että Toyotan parempi kate on etu sinulle ja Bemarin parempi kate on pois sinulta. Minusta tuossa verrataan appelsiinia ja omenaa, toinen on valinnut tavan valmistaa massa-autoja mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti, toinen taas kalliimpia autoja niin tehokkaasti kuin se on mahdollista tarjoten kuitenkin loppuasiakkaalle täyden räätälöintimahdollisuuden, josta asiakas joutuu tietysti maksamaan.
Onko viestisi siis se, että kannattaa ostaa tappiota tekevän yhtiön auto (esim Ford, GM tai Chrysler) vai voittoa tekevän yhtiön auto (esim Toyota, Nissan, Bmw tai Porsche)? Minusta tuolla ei ole kauheasti väliä, loppuhinnoittelu ja omat tarpeet ratkaisevat, mutta ainahan on mukavempaa seisoa voittajien puolella!
Niin, yleensä kun itseltä järkevät vasta-argumentit loppuu, täytyy rueta haukkumaan muita, näinhän ihminen valitettavasti toimii.
Minusta siinä ei ole mitään haettua, jos yhden kilpailijan takakontti on säästösyistä toteutettu niin, että se murskaa tavarat ja tavarat pystyvät repimään kauittimen johdot irti, jolloin kaiuttimet eivät toimi enää, kun muut saman luokan kilpailijat tarjoavat tuon kohteen paremmin toteutettuna.
Kyllä Toyota on hyvin saanut imagollaan rakennettua ihmeitä, sillä jos tästä "ihmeautosta" löytyy vikaa tai jotain muita huonompi ominaisuus, se yritetään kaikin puolin kieltää ja sen olemassaoloa vähätellä.. Tulee ihan Mersu-uskovaiset mieleen 80-luvulta.. Seuraavaksi otetaan taas sitten käyttöön strategia hyökkäys on paras puolustus, eli kohta joku ilmoittaa, ettei muulla merkillä voi ajaa päivääkään ilman korjaamokäyntiä..
Kyllä tuosta Land Cruiseristakin, millä nyt on tullut jo yli 5000 km ajettua, löytyy sellaisia viimeistelemättömiä kohtia, mitkä ei minusta kuulu enää tuon hintaluokan autoon. Annoin vaan jonkin esimerkkini väitteiteni tueksi. Ja selvennöksen vuoksi, olen autoon kokonaisuutena ihan tyytyväinen, mutten yritä väkisin sen joitain huonoja ominaisuuksia myöskään peitellä, niinkuin joillain tuntuu olevan tarvetta..?
Ei ollut tarkoitus moittia - toisaalta: nukuin yöni hyvin. Aikaisemmin minulla oli useitakin autoja (mm. Volvo, Opel jne..), joissa ei ollut "pumppusaranoita", enkä ole koskaan hajoittanut yhtään matkalaukkua. Vieläkin on tuntoa sormissa sen verran jäljellä, että huomaisin, jos joku matkalaukku alkaisi "hangoitella", tapanani kun ei ole lämäyttää luukkuja täysillä kiinni.
Kaiuttimet puolestaan on tehty metallista, ja jos on "oikein kätevä käsistään", niputtaa mahdolliset roikuvat johdot pois näkyvistä. Ei tosin roikkunut siinä yksilössä, jota kävin katsomassa. Onko jossain roikkunut?? Myös omistamissani halvemmissa saksalaismerkeissä kaiuttimet ovat olleet esillä.
Toyotan halvimpia sedan-malleja on Corolla, jossa on siis "Mersun saranat". Entäpä Avensis, sehän on vielä selvästi halvempi kuin Mersut ja BMW:t?
Jos auton valintakriteeriksi ottaa tuollaisia asioita (näkyykö kaiuttimet tavaratilaan, onko Mersun saranat ilman tuppea, toimiiko vakionopeussäädin tarkasti) saattaa jäädä huomaamatta paljon tärkeämpiä asioita, kuten auton kokonaislaatu. Jos on tyytyväinen siihen, että kaiuttimet eivät näy tavaratilaan, mutta autoa on kuljetettava tiheästi korjaamolla, on tehnyt tietynlaisen valinnan. Se on tietenkin hyvä, että asian on tiedostanut.
Kuitenkin: kannattaa verrata saman hintaluokan autoja toisiinsa. Edullisemmassa päässä autoista todella löytyy paljon suurempia huolenaiheita kuin kaiuttimien näkyminen tavaratilaan.
LandCruiser on kallis auto, mutta kyllä teknisiä asioita ymmärtävä tietää, mihin ne rahat on käytetty (valtion kassan täyttämisen lisäksi).
Nk. Premium-autoista sitä ei valitettavasti aina huomaa...
Viimeksi AutoBildin saksalaistoimittajat testasivat autojen jousitusmukavuutta. Mersun E-malli oli parhaasta päästä, mutta BMW:n testimallit olivat käsittämättömän epämukavia -jopa kovaa alustaa ihannoivien saksalaisten mielestä. Epämukavaa matkantekoa kalliilla hinnalla, sitäkö kannattaa tavoitella?
Toyotastakin löytyy "oikeitakin" vikoja, viimeksi tiettyjen dieselmoottorien pakkasongelmat. Tähän asti on ollut ilahduttavaa kuitenkin nähdä, että tehdas on tehnyt kovasti töitä paitsi ongelmien korjaamiseksi uusiin malliin, myös muutosten teko jo liikenteessä olevien autoihin. Tämä dieseljuttu kyllä on venynyt vähän pidempään.
Individual,
En minä ottanut bemaria mukaan tähänkään keskusteluun. Simppa viittasi merkkiin ensin ja sinä reagoit heti sanoen, että bemari tekee katteensa ilman Toyotan haittapuolia. Oma viestini siis oli, että bemarin haittapuolet eivät ole samoja kuin Toyotalla, mutta omat haittapuolensa on silläkin.
Valmistusprosessin tehostamisesta ei kärsi kukaan. Tehokkaalla prosessilla saadaan sama tuote aikaiseksi halvemmalla kuin vähemmän tehokkaalla. Katteen nostamisesta (ilman, että tuote muuttuu) kärsii ainakin asiakas, pitkässä juoksussa usein valmistajakin. Ehkä se peruspointti mulla kaikessa tässä väännössä on se, että vastakkainasettelun aika on ohi (tämä ilman poliittista latausta). Asiakkaan ja myyjän, kehitysmaiden ja kehittyneiden talouksien, yritys- ja julkisen sektorin, tehtaan omistajien ja työntekijöiden ja kaikkien muidenkin ns. vastaparien edut kulkevat käsi kädessä pitkällä tähtäimellä.
Toyota ei todellakaan harrasta massaräätälöintiä. Perus-Toyotassa tällä ei ole juurikaan merkitystä (tosin esim Skoda tarjoaa suunnilleen samassa hintaluokassa mahdollisuuden tähänkin, minkä kunnioittaen panen merkille), Lexuksen kohdalla asialla on monelle enemmän merkitystä. Sinulle sopivaa yhdistelmää ei löytynyt Lexuksen listoilta, ei siinä mitään. Jollekulle muulle saattaa löytyä juuri sellainen kuin haluaa, ja silloin mm. bemari vastaavilla varusteilla on taas paljon kalliimpi. Molemmat tavat toimii joissakin tapauksissa, ja on todella hyvä, että eroja on paitsi tuotteissa niin myös toimintatavoissa.
Viestini on, että jos saa itselleen sopivan tuotteen kilpailukykyiseen hintaan, niin ei kannata pahoittaa mieltään siitä, jos hintaan sisältyy reilu kate. Itse toimin päin vastoin, osoitan suosiotani voittoa tekevälle taholle. Myös BMW:lle, joka on todella hyvin johdettu yritys.
Toyotan halvimpia sedan-malleja on Corolla, jossa on siis "Merun saranat". Entäpä Avensis, sehän on vielä selvästi halvempi kuin Mersut ja BMW:t?
Jos auton valintakriteeriksi ottaa tuollaisia asioita (näkyykö kaiuttimet tavaratilaan, onko Mersun saranat ilman tuppea, toimiiko vakionopeussäädin tarkasti) saattaa jäädä huomaamatta paljon tärkeämpiä asioita, kuten auton kokonaislaatu. Jos on tyytyväinen siihen, että kaiuttimet eivät näy tavaratilaan, mutta autoa on kuljetettava tiheästi korjaamolla, on tehnyt tietynlaisen valinnan. Se on tietenkin hyvä, että asian on tiedostanut.
Kuitenkin: kannattaa verrata saman hintaluokan autoja toisiinsa. Edullisemmassa päässä autoista todella löytyy paljon suurempia huolenaiheita kuin kaiuttimien näkyminen tavaratilaan.
LandCruiser on kallis auto, mutta kyllä teknisiä asioita ymmärtävä tietää, mihin ne rahat on käytetty (valtion kassan täyttämisen lisäksi).
Nk. Premium-autoista sitä ei valitettavasti aina huomaa...
Viimeksi AutoBildin saksalaistoimittajat testasivat autojen jousitusmukavuutta. Mersun E-malli oli parhaasta päästä, mutta BMW:n testimallit olivat käsittämättömän epämukavia -jopa kovaa alustaa ihannoivien saksalaisten mielestä. Epämukavaa matkantekoa kalliilla hinnalla, sitäkö kannattaa tavoitella?
Toyotastakin löytyy "oikeitakin" vikoja, viimeksi tiettyjen dieselmoottorien pakkasongelmat. Tähän asti on ollut ilahduttavaa kuitenkin nähdä, että tehdas on tehnyt kovasti töitä paitsi ongelmien korjaamiseksi uusiin malliin, myös muutosten teko jo liikenteessä olevien autoihin. Tämä dieseljuttu kyllä on venynyt vähän pidempään.
Miksi ihmeessä pitää taas verrata Toyotaa johonkin muuhun kuin sen kilpailijaan? Miten ihmeessä Bmw:n jousitusmukavuus liittyy keskusteluun Toyotasta? Miksei voida verrata Toyotan puutteita/hyviä ominaisuuksia sen kanssa saman hintaisiin autoihin eli sen kilpailijoihin? Keskustelen kanssasi mielellään Bmw:n hyvistä ja huonoista puolista, mutta se ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
Olin myös oikeassa, että tuli tämä korjaamokäynti mukaan, muilla kuin Toyotilla kun ei voi ajaa ollenkaan käymättä korjaamolla.. Ihme juttu, mutta tuosta Land Cruiseristanikin on vaihdettu abs:n anturi, toinen umpioista ja yksi iskunvaimennin takuuseen, eihän sen pitäisi olla mahdollista? Lisäksi kun kytkee kärryn perään ja laittaa töpselin kiinni, häviää edelleen abs:t, vsc ja kaikki varoitusvalot syttyy, vaikka tuo on käynyt aiheesta jo kerran huollossa. Mutta ehkä minunkin kannattaisi vain Toyota miehenä sulkea silmäni ja uskoa siihen, että nyt olen savuttanut jotain autuaaksi tekevää ja löytänyt vihdoin auton, jossa ei ole huonoja puolia tai heikkouksia ollenkaan, niinkuin kaikissa muissa merkeissä.
Toyotan halvimpaa mallia pitää verrata sen kilpailijoihin, ja niissä yleensä takakontti on toteutettu huomattavasti paremmin. Sitä paitsi Mb:n saranat eivät murskaa tavaroita niinkuin Corollan.
Eikä nämä asiat ole valintakriteeri, se on vain yksi osa sitä. Pitää vain pystyä tunnustamaan, että jotkin asiat on toteutettu halvalla, niinkuin perusautossa tuleekin olla.
Kuitenkin, vaikka kuinka vänkäätte, pidän Toyotaa hyvänä kompromissina käyttöautoksi ja tulen niitä jatkossa hankkimaan esim firmaan, mutta täydellisinä tai ylivertaisina en niitä edelleenkään pidä, en ole vielä löytänyt sitä autuaaksi tekevää asiaa niistä.
En minä ottanut bemaria mukaan tähänkään keskusteluun. Simppa viittasi merkkiin ensin ja sinä reagoit heti sanoen, että bemari tekee katteensa ilman Toyotan haittapuolia. Oma viestini siis oli, että bemarin haittapuolet eivät ole samoja kuin Toyotalla, mutta omat haittapuolensa on silläkin.
Toyota ei todellakaan harrasta massaräätälöintiä. Perus-Toyotassa tällä ei ole juurikaan merkitystä (tosin esim Skoda tarjoaa suunnilleen samassa hintaluokassa mahdollisuuden tähänkin, minkä kunnioittaen panen merkille), Lexuksen kohdalla asialla on monelle enemmän merkitystä. Sinulle sopivaa yhdistelmää ei löytynyt Lexuksen listoilta, ei siinä mitään. Jollekulle muulle saattaa löytyä juuri sellainen kuin haluaa, ja silloin mm. bemari vastaavilla varusteilla on taas paljon kalliimpi. Molemmat tavat toimii joissakin tapauksissa, ja on todella hyvä, että eroja on paitsi tuotteissa niin myös toimintatavoissa.
Viestini on, että jos saa itselleen sopivan tuotteen kilpailukykyiseen hintaan, niin ei kannata pahoittaa mieltään siitä, jos hintaan sisältyy reilu kate. Itse toimin päin vastoin, osoitan suosiotani voittoa tekevälle taholle. Myös BMW:lle, joka on todella hyvin johdettu yritys.
Tottakai omat haittapuolet on jokaisella strategialla valmistaa autoja, kukaan ei ole vielä keksinyt täysin ylivoimaista tapaa, vaikka varmasti Toytan tapa on yksi parhaista ellei paras yhtiön kannalta. Aikoinaan jo kauppakorkeassa Toyotan tapaa valmistaa autoja käsiteltiin laajasti ja tuo toimi siellä esimerkkiyrityksenä monessa asiassa.
Olet oikeassa tuossa Bmw/Lexus esimerkissäsi, mutta mielestäni sekään ei kuulu tähän aiheeseen. Mutta esim Toyotaa, Skodaa, Opelia ja VW:tä voi hyvin verrata, kaikki ovat massamerkkejä. Silti kolmea jälkimmäistä pystyt räätälöimään huomattavasti enemmän ja valinnanvaraa on enemmän. Esim Passattiin saat yksittäin valittuna pakettien lisäksi vaikka mitä herkkuja toisin kuin Avensikiseen, voit valita vaikka diesel automaatti yhdistelmän tai nelivedon, yms. Kuitenkin valinnanvaran tarjoaminen aiheuttaa kalliimman tuotantoprosessin, jonka tietysti joku maksaa, eli pienempi kate tai kalliimpi loppuasiakashinta. Hyöty koituu niille, jotka valinnanvaraa haluavat käyttää, haitta taas niille, jotka ottavat sen perusversion.
Juuri näin, individual. Olemme saavuttaneet yksimielisyyden, ainakin tässä asiassa.
bravo, pojat!
niin tuo räätälöimismahdollisuus-aihe on se mikä monia harmittaa.
se on myös kaiketi joidenkin muidenkin japsimerkkien heikko kohta, ja ärsyttää myös minua.
enemmistölle nuo ei tunnu haittaavan, koska toyotan autothan myy kuin häkä.
Miksi ihmeessä pitää taas verrata Toyotaa johonkin muuhun kuin sen kilpailijaan? Miten ihmeessä Bmw:n jousitusmukavuus liittyy keskusteluun Toyotasta? Miksei voida verrata Toyotan puutteita/hyviä ominaisuuksia sen kanssa saman hintaisiin autoihin eli sen kilpailijoihin? Keskustelen kanssasi mielellään Bmw:n hyvistä ja huonoista puolista, mutta se ei liity tähän keskusteluun mitenkään.
Olin myös oikeassa, että tuli tämä korjaamokäynti mukaan, muilla kuin Toyotilla kun ei voi ajaa ollenkaan käymättä korjaamolla.. Ihme juttu, mutta tuosta Land Cruiseristanikin on vaihdettu abs:n anturi, toinen umpioista ja yksi iskunvaimennin takuuseen, eihän sen pitäisi olla mahdollista? Lisäksi kun kytkee kärryn perään ja laittaa töpselin kiinni, häviää edelleen abs:t, vsc ja kaikki varoitusvalot syttyy, vaikka tuo on käynyt aiheesta jo kerran huollossa. Mutta ehkä minunkin kannattaisi vain Toyota miehenä sulkea silmäni ja uskoa siihen, että nyt olen savuttanut jotain autuaaksi tekevää ja löytänyt vihdoin auton, jossa ei ole huonoja puolia tai heikkouksia ollenkaan, niinkuin kaikissa muissa merkeissä.
Toyotan halvimpaa mallia pitää verrata sen kilpailijoihin, ja niissä yleensä takakontti on toteutettu huomattavasti paremmin. Sitä paitsi Mb:n saranat eivät murskaa tavaroita niinkuin Corollan.
Eikä nämä asiat ole valintakriteeri, se on vain yksi osa sitä. Pitää vain pystyä tunnustamaan, että jotkin asiat on toteutettu halvalla, niinkuin perusautossa tuleekin olla.
Kuitenkin, vaikka kuinka vänkäätte, pidän Toyotaa hyvänä kompromissina käyttöautoksi ja tulen niitä jatkossa hankkimaan esim firmaan, mutta täydellisinä tai ylivertaisina en niitä edelleenkään pidä, en ole vielä löytänyt sitä autuaaksi tekevää asiaa niistä.
Tarkoitin, että Toyotan jousitusmukavuus on jopa parempi kuin sen huomattavasti kalliimmissa kilpailijoissa. Toisaalta tietyt Toyotan "halvat" ominaisuudet löytyvät huomattavasti kalliimmista kilpailijoistakin.
Saranat eivät murskaa tavaroita - käyttäjä sen tekee, ja sen voi tehdä "pumppusarana-luukullakin". Mersun Camry- tyyppiset "tupit" tietenkin eristävät saranat matkustamotilasta, mutta silloin näkyy myös selvästi saranoiden tilaa vievä luonne.
Myöhemmin mainitsemistasi LandCruiserin ongelmista osan voisi panna asentajan piikkiin - voihan Toyotan huollossa toimia osaamattomiakin asentajia (siellähän asennukset on tehty?)
Autonvaihtotilanteessa hintojen - ja välirahan vertailu on aika hankalaa. Syynä on se, että eräissä autoissa autoradio, ilmastointi, jäähdytysnesteen lämpömittari, yms. välttämättömyydet ovat mukana jo perushinnassa, toisiin taas täytyy "ruksata" lisävarusteita iso nippu. Minä pidän autoa maisemanvaihtovälineenä, enkä halua sen kummempaa "räätälöintiä". Pääasia että haluamani lisävarusteet eivät nosta auton hintaa kohtuuttomasti, mielellään: ei ollenkaan.
Useimmilla autotehtailla on suuret "räätälöintivarat" johtuen USA:n markkinoista, joilla on totuttu kaupankäynnin yhteydessä ruksailemaan sisustus- väri- varuste yms. listoja. Näin on Toyotalla ja Lexuksellakin, mutta täällä kotimaassamme on eri kulttuuri, ja maahantuojat huomioivat sen. Vain harva -lähinnä nk. "premium" automaahantuoja - onnistuu perimään asiakkaalta lisävarusteista, metalliväreistä yms. sikahintoja. Valmistajista jopa Mersu pyrkii "paketoimaan" sopivia varustepaketteja edullisemmin kuin vastaavien varusteiden kokonaishinta erikseen ostettuna olisi.