Hiljaisen asfaltin kokeilusta monta hyvää lopputulosta. Länsiväylä lehti, Espoo. Hiljaisuuden tavoitteeksi asetettiin 88,5 desibeliä kun normaalista kadusta lähtee yli 90 dB:n melu. Toinen kriteeri on asfaltin kulumiskesto. Mielenkiintoinen lisä hiljaisen asfaltin tutkimuksiin on se, että Tieliikennelaitoksen alustavissa tutkimuksissa on todettu, että hiljainen päällyste kuluttaa renkaita alle puolet siitä kuin yleisimmin käytetty päällyste. Merkittävää säästöä syntyy autoilijoille myös muissa ajokustannuksissa.
Näitä kokeilukatuja on Espoossa ja Kirkkonummella.
Koska tulokset ovat olleet niin hyviä, homma todennäköisesti laajenee.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Pari vuotta sitten Tampereentie(?) Helsingissä noin kehä ykkösen korkeudella päällystettiin hiljaisella asvaltilla. Seuraavana keväänä tiessä oli kuitenkin jo valtavat urat. Hiljainen se kyllä oli, oikein mukava ajaa. Tuollainen kuluu nopeammin johtuen raekooltaan pienemmästä kiviaineksesta.
Kysymys kuuluukin, jos ajokustannukset ovat normaalia alhaisemmat, mutta todennäköisesti nopeammasta kulumisesta johtuen tien ylläpito kalliimpaa, ottaako valtio näin autoilijoilta tuon erotuksen, jotta tiet saadaan pidettyä kunnossa?
Tämä hiljaisen asfaltin hyvä tulos perustuu 3 vuoden kokemuksista. Kahdeksan eri asfalttiseosta ovat olleet artikkelin mukaan kokeiltavana. Seos joka kuluu yli 5 mm vuodessa ei läpäise seulaa, joka on enintään 4 mm . Asfalttiurakoitsijana olivat mukana Tieliikelaitos, Lemminkäinen, NCC-Roads ja Valtatie. Kuusi eri hiljaista seosta alitti korkeimman sallitun kulutuskestorajan 4 mm vuodessa.
Saa nähdä sitten.
Tuli mieleen TM:n rengastestit. Jos ne tehdään pääsääntöisesti testiradalla ja ulkomailla, niin kuinka luotettava koko rengastesti on, kun huomioidaan Suomen karkea, kulunut ja urainen asfaltti. Miten esim. täysjarrutus tällä pinnalla pärjäisi johonkin testiradan pintaan verrattuna?
Aihe lipsuu nyt sivuraiteelle, mutta menköön.
Ulkomaisissa autolehdissä koeajojen yhteydessä saadaan jarrutusmatkaksi 100 - 0 km/h helposti alle 40m, usein jopa 37-38 m. TM pääsee meidän karkeillapinnoilla parhaimmillaan 39 metriin. Miten se on mahdollista? Tarjoaako sileä asvaltti kuitenkin paremman kitkan vai käytetäänkö meillä enemmän bitumia, jolloin kitka on huonompi?
En tiedä mistä se johtuu.
Karkea pinta tarkoittaa enemmän ilmaa renkaan ja tienpinnan välissä, jolloin maalaisjärjellä ymmärtäisi kitkan olevan pienempi karkealla pinnalla, ja jarrutus olisi tästä syystä huonompi meillä.
Olisi mielenkiintoista nähdä TM:n kommentti tai testi tästä erosta tienpinnoituksen laadun suhteen.
Saksassa suoritetaan jarrutuskokeet 10 kertaa peräkkäin. Lehtitietojen mukaan viimeistään tämä kymmenes täysjarrutus erottaa jyvät akanoista, ja ominaisuuksiltaan heikommat erottuvat silloin. Se joka on ajanut alppiteillä tietää asian merkityksen. Tehdäänkö Suomessa vain 1 täysjarrutus testiolosuhtiessa? Jos näin on, niin silloin jarrutesti ei kerro koko totuutta!
Tm on ilmoittanut tekevänsä useita jarrutuksia. Mutta eikö se ensimmäinen ole ratkaiseva täällä Suomessa? Harvemmin on aikaa harjoitella tai lämmittää jarruja ennen tositilannetta.
Näinhän se tietenkin on.
Kunhan kommentoin mitä olen muualta lukenut.
Voihan olla, että tällaisia tilanteita Saksan Autobahnilla on enemmänkin, joten siellä ollaan tarkempia näissä kuin Suomessa.