TeeCeelle, näemmä "klopaali" maailmantalous pyörittää pienenkin Suomen rattaita, jos se ei mitään anna ainakin se reilusti nyhjäisee. Luulisi että USA:n akuutti polttoainetarve luo "myyjän markkinat" mutta näemmä tuo rahastustilanne syntyykin vain tänne Suomeen .
"Hyöty vedystä on riippumattomuus, joka vaikuttaa kilpailutilanteisiin, tuotteiden kehitykseen jokaisessa maassa. Siksi uskon tämän tekniikan tulevan melko nopeasti yleiseen käyttöön".
Vetytekniikan suurin ongelma on polttokenno ja siinä käytettävien arvokkaiden jalometallien määrä, saatavuus ja markkinahinta. Siirryttäessä yleisesti vetytekniikkaan, esim. anodin ja katodin pinnoittamiseen käytetyn platinan arvo tulee edelleen kasvamaan polttokennojen yleistyessä esim. samaan valmistusmäärään nähden mitä nykyisiä polttomoottoreita valmistetaan markkinoille. Toki, aika tuo myös edullisempia ja korvaavia aineita sekä uutta tekniikkaa.
Mutta ennen sitä aikaa pieni pähkinä, jota saa aivan vapaasti edelleen miettiä ja pureksia. 1. Elektrolyysi 2NaCl- + 2H2O --> Cl2 + H2 + 2NaOH- -2,22 V 2. Galvaaninen kenno Cl2 + 2NaOH --> NaCl + NaClO + H2O +4,07 V 3. Polttokenno H2 + O --> H2O +1,23 V Jännite ylijäämä yht. +3,08 V
Lopputuote vettä ja natriumhybokloridia NaClO jota +100 C lämmittämällä saadaan edelleen reaktioherkkää ja happea luovuttavaa trinatriumhypokloriittia NaClO3. Pelkistäjän läsnäollessa räjähdysherkkä.
Natriumkloridi (suola) ensin pilkotaan sähkövirran avulla seuraaviksi aineiksi: kloori, vety ja natriumhydroksidi. Jokainen näistä aineista on tällöin erikseen reaktioherkkä useimpien muiden aineiden kanssa ja ne reagoivat voimakkaasti myös toistensa kanssa.
Toistaiseksi on massatuotantona polttokennotekniikka hinnallisesti korkea, siinä tänä päivänä pullonkaula. GM:n tavoitteena on, että yksi kilowatti maksaisi noin 50 $ joka on euroissa 43 luokkaa. Näin se vastaisi polttomoottorin valmistuskustannuksia. Nämä asiat ovat varmasti hyvin yhtälailla tiedossa Fordilla, Toyotalla, DaimlerChryslerilla jne.
Platinasta oltiin aikoinaan huolissaan katalysaattorien yleistyessä. Kieltämättä katti on melko kallis mikäli sen joutuu uusimaan, automerkistä riippuen 300-500.
Nesteytetyn vedyn valmistus, lisenssit, kuinka jatkossa öljy-yhtiöt toimivat jakelukanavina on varmasti asia josta tulee monta vääntöä.
Ei kännykätkään toimineet ilman operaattoreita ja tukiasemia, kuitenkin niitä rakennettiin ympäri maailma vauhdilla, jolloin kokonaisuus on toimiva. Kännykkä tuo riippumattomuuden ja vapauden lankaverkosta.
Fossiilisten polttoaineiden hinta ja saatavuus ohjaavat markkinavoimia toisenlaiseen tekniikkaan. Kasvihuoneilmiö vaikuttaa eri maiden hallitustasolla myös asioihin, unohtamatta teollisuutta.
Olisiko TeeCee:llä jotain linkkejä juttuun, miksei dieselmoottoreilla rypsiöljyn käyttö onnistunut? Viittasit Valmetin kokemuksiin, ehkä jotain traktorijuttuja. Saksassa myydään biodieseliä jota aletaan mahdollisesti tuottamaan myös Suomessa. Ongelma tosin on, että tuotantokustannukset on vähän suuremmat kuin perinteisessä dieselissä. Tähän normaalit Suomen verot ja käyttö estetään pienellä vaivalla. Saksassa litrahinta on verotuksella pidetty vähän alenpana kuin tavallisen dieselin. Näyttäisi hyvältä, herättäisi positiivista huomiota maailmalla kun Suomessa annettaisiin kunnon veroetu tämmöiselle biotouhulle ja säästyisihän sitä muutama litra tuontiöljyäkin. Maajusseille tulisi töitä ja valtio saisi sitä kautta veroja eikä tarvitsisi tukia maksaa. En oikein usko, että kaikki autoilijat yhtenä jonona menisi dieselauton ostamaan ja kaataisi valtion verotuotot.
Yritinpä lähettää eilenkin replyä, mutta TMnetti söi viestini enkä muistanut tallentaa (ylipitkää) postaustani millään tavoin ennen "Lähetä"-nappulan painamista. Jos nyt runoilisi uudestaan...
Lainaus:
24.05.2004 klo 13:05 TeeCee kirjoitti
Heitin kommenttini, koska harvoin näkee yhtä yksisilmäistä ajattelua. Voi kun elämä olisikin niin yksinkertaista, kuin kommenteista voisi päätellä. Ja sitten se on Soininvaara, kun ajattelee asenteellisesti! Tuli myös täyttä pötyä etanolista ja rypsiöljystä. Jos täällä kasvatettu vilja on liian kallista syötäväksi, kai se on kallista alkoholiksi käytettynä ja tislattunakin. Rypsiöljy käy kriisiajan polttoaineeksi kun hinnalla ei ole merkitystä ja sato on pakko korjata jollakin, ettei kuolla nälkään, mutta autojen polttoaineeksi siitä ei ole. Asia on testattu (Brasilia etanolin ja Valmet rypsiöljyn) ja johtopäätökset tehty.
Minkä takia rypsiöljyn täytyy olla kilpailukykyinen dieselin kanssa samoilla verotuksilla? Jos Valmet on tehnyt taloudellista kannattavuutta koskevia testauksia niin tekivätkö ne laskelmat nykyisen verotuksen perusteella?
Onko siinä ajatuksessa jotakin vikaa, että rypsiöljyä voitaisiin myydä alhaisemmalla polttoaineverolla? Tähän asti autoilijan törkeää verotusta on aina perusteltu autoilun tuottamilla päästöillä. Nyt halutaan estää ympäristöystävälliset polttoaineet, koska ne eivät menisi nykyisellä verotuksella kaupaksi. Olisiko niistä oikein periäkään nykyistä veroa, kun ympäristön saastutuskaan ei enää kelpaisi TEKOsyyksi? Sanon tekosyyksi tätä siksi, että vaikka verot peritään ympäristöhaittojen tähden, jotta rahat voitaisiin käyttää korjaamaan autoilun aiheuttamat haitat, ei näitä rahoja siitäkään huolimatta ympäristön hyväksi käytetä.
JOS biopolttoainetta alettaisiin kohtelemaan verohelpotuksilla, emme verottaisi autojen päästöistä yhtä lailla. Siitä huolimatta vaikka rahaa "ympäristönsuojeluun" kerättäisiin vähemmän, ympäristö säästyisi nykyistä enemmän. Valtio sijoittaisi rahaa menetettyinä verotuloina ENSIMMÄISTÄ kertaa suomalaisen autoilun historiassa luonnonsuojeluun. Tähän asti sijoitukset on tehnyt autoilija: hän on ostanut uusia autoja, hän on säädättänyt moottoria ja vaihtanut katalysaattoria pysyäkseen katsastuksen pakokaasumittauksien vaatimissa rajoissa. Valtio ei ole näitäkään maksanut vaikka ei ole tietenkään kieltäytynyt perimästä veroa ympäristön suojelemiseksi.
Meiltä on nyt peritty suuria polttoaineveroja ties kuinka kauan. Paljon on kerätty veroa ympäristön suojelemiseksi. Jos rahat olisi todella kerätty korvamerkiten, olisi meillä jo yksi Mt. Everest kahisevaa säästössä. Sillä rahalla voisimme hyvin kustantaa verovapauksen rypsiöljylle ja (denaturoidulle) etanolille moneksi, moneksi vuodeksi eteenpäin.
Olen ehkä "sinisilmäinen" (kuvainnollisesti ainoastaan), mutta toiset meistä kulkee silmät suljettuina. En vain olisi uskonut sitä sinulta, sillä sinulla on usein hyviä mielipiteitä hyvillä perusteluilla. Mielestäni kuitenkin sinulta kuitenkin puuttuu halu muuttaa nykyistä tasapainoa, riippumatta siitä kuinka huonoon asemaan tasapaino on asettunut.
EDIT: Pari typoa vain korjasin. ______________ Tamago no kara wo yabureneba hinatori wa umarezu ni shin de yuku. Warewa ga hina da. Tamago wa sekai da. Sekai no kara wo yaburaneba warera wa umarezu ni shin de yuku. Sekai no kara wo hakai se yo. Sekai wo kakumei suru tame ni!
[whiic muokkasi tätä viestiä 25.05.2004 klo 18:04]
Yllättävä veto TeeCeeltä, olenkin mielenkiinnolla yleensä seurannut hänen kannanottojaan.
Biopolttoaineella ajetaan taas. Rypsillä on kierretty Pohjanmaan rannikko, liikennöidään RME:llä, bioltutkimus rikkoo entisiä rajojaan. Tuulilasi Lehti ajoi VW Passatilla v. 1997 1700 km testilenkin rypsiöljyllä, tekemällä minkäänlaisia muutoksia moottoriin, vaan dieselin perään tankattiin heti tankki täyteen biopolttoainetta (RME:tä).
Kasviöljy palaa, voitelee, pinnoittaa, suojaa, eristää, ravitsee, jopa kaunistaa, lääkitsee: öljykasveista saa lähes mitä vain. Dieseleissä palaa myös lähes mikä vain, myös kasviöljy. Kevyesti muokattuna kasvisöljy sopii dieselkäyttöön varsin hyvin.
Öljykasvit sisältävät melko suuria määriä öljyä. Rypsit on jalostettu pitkälle, eräs lajike; Kulta-rypsin öljypitoisuus on lähes 45%, Helmi-öljypellavan siemenen öljypitoisuus on 39,5%, auringonkukan 25-32%, ja sinapin lajikkeesta riippuen 30-45%. Jopa kaurasta saadaan tänään puristettua käyttökelpoista öljyä. Maanteiden varsilla esiintyvästa Lupiinilajikkeiden siemenien öljypitoisuus vaihtelee välillä 17-22%.
Moottorisahoissa käytetään yleisesti kasvipohjaista teräketjuöljyä jonka mikrobit hajottavat sen luonnossa. Muita kohteita on hydrauliikkaöljyt, muutkin voiteluöljyt kuin risiiniöljy, muuntajaöljyt, kaksitahtiöljyt pienkoneisiin. Ovathan tavalliset pesusaippuatkin lyhyempiketjuisten öljyhappojen ja natriumhydoksidin suoloja.
Lukiko kukaan artikkelin jossa LooserCruiser:iin (no Chryslerin tila-auto) kaadettiin pesukoneen pesuainetta veden sekaan ja ajettiin. En vain muista lehteä enää. Smurffiautotkin (Renault ym. tila-autot) käyvät sillä.
Asiaan taas. Öljy puristetaan siemenistä 1000 vuotta vanhalla menetelmällä, mekaanisella ruuvipuristimella. Biodieselin lähteet ovat Suomessa harvat ja valitut, lisäksi liikennepolttonesteiden verotus ei suosi niiden maantiekäyttöä. Korkealla EU-tasolla on tosin annettu suositus, että uusiutuvista luonnonvaroista muokatuissa polttonesteissä verotustaso saisi olle enintään 10% vastaavasta fossiilisesta polttoaineesta. Mahtanevatko tietää tämän asian Eduskunnassa ? Entä vihreät kun ei kuulu heistäkään yhtään mitään ?!
Potentiaalisia öljykasveja kasvaa runsaammin Etelän maissa, mutta kuten muutin nimimerkit ovat todenneet, miksei yhtälailla voisi Suomessa viljellä rypsiöljyä kunnolla, maanviljelijöillä riittäisi töitä ja tuloja, ja ainakin lämpiminä kausina voisi dieselit käyttää vallan mainiosti rypsiöljyä.
Dieselpolttonesteen ja RME:n erot ja ominaisuudet on selvitetty Nesteen, VTT:n ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa jo lokakuussa 1993 no. SAE 932686.
Erityisesti Saksassa on tutkittu rypsiöljy ympäristötasetta. Liittotasavallan (Umweltbundesamt) mukaan rypisöljyn ja RME:n käytöllä on selvä positiivinen ympäristövaikutus. Merkittävintä on parempi CO2-tase sekä perinteiseen dieselpolttonesteeseen verrattuna pienemmät päästöt, typen oksideja lukuunottamatta. Ja kehitys jatkuu.
Miksi sitten meillä Suomessa ei....??? Älkää kysykö sitä minulta, päättäjät istuvat Arkadianmäellä, myös mm. Soininvaara, Satu Hassi jne.
Älkää Jenkkejä lähtekö läksyttään joka-asiassa. Sillon kun siellä asuin, 87 oct maksoi 84 centtiä / gallona, nyt se maksaa lähes 3 dollaria, joten nousu on ollut paljon suurempi kuin meillä.
Vieressäni istuu kaveri, joka tuli viikko sitten jenkeistä ja asuu siellä. Bensa maksaa nykyään 1,80 - 2 taalaa gallona eli noin 0,44 euroa per litra. Jos se on noussut reilusti viime aikoina johtuu luonnollisesti siitä, että hinta on suorassa suhteessa kiinni raakaöljyn hinnassa. Suomessa siinä on 75% kiinteitä pohjia eli veroja. Loppuun 25% osuuteen vaikuttaa sitten raakaöljyn hinta. Jenkkilässä hinta on noussut siis 0,25 EUR/L pohjalukemista. Suomessa siis saman verran tai vielä enemmän. Suomessa öljy-yhtiöt kertoi halvan öljyn aikaan, ettei hinta alle 0,90 EUR/L putoa vaikka raakaöljyä saisi ilmaiseksi.
Polttoaineeksi jalostettu rypsiöljy ei TAATUSTI maksa verottomana vähemmän kuin d-öljy (= sama pakkasen kesto, samat lisäaineet, jakelukustannukset jne). Valtio ei ole kiinnostunut maksamaan osaa autoilijoiden polttoainekuluista laskemalla veron osuutta. Miksi siis rypsiöljyn perään haikaillaan, miten autoilijan asema paranee, jos polttoaine tehdään kalliimmasta perusraaka-aineesta?
Ehkä voitaisiin vaatia pienempää veroa, jos raaka-aine olisi kotimaista. Onko kenelläkään aavistusta siitä, paljonko tarvitaan peltoalaa? Ei minullakaan, mutta tietäisin sen jos vaatisin rypsiöljyä huoltoasemille. Miten käy diesel-kuskien, kun halla panee rypsisadon? Jos vaihdetaan välillä d-öljyyn, nouseeko hinta samalla? Miten käy siinä tapauksessa esim. kuljetussopimusten? Annetaanko yrittäjien mennä konkurssiin vai tukeeko valtio heitäkin? Tai miten suu pannaan, kun maanviljelijät sanovat, että tuet tuplaksi tai rypsiä ei kylvetä tänä vuonna ollenkaan? Miksi vain OPEC saisi käyttää öljyä aseena?
Jos kuitenkin tapahtuisi ihme ja valtio tukisi auton polttoainetta verovaroilla, luuleeko joku oikeasti, että myös autoilua tuettaisiin verovaroin? Tämä löisi raskaasti korville sitä kehitystä, mitä tähän asti on ajettu. Yksityisautoilua pyritään vähentämään koko läntisessä maailmassa. Korkeintaan linja-autoyrittäjät saavat valtiolta etua vähemmän saastuttavan polttoaineen käyttämisestä (saastuttaako rypsi vähemmän?). Tämä on loogista: houkutellaan väki busseihin ja samaan aikaan vähennetään bussien aiheuttamaa saatetta. Henkilöautoilun tekeminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi olisi epäloogista.
Tulevaisuuden todennäköisin auton voimanlähde on polttokenno, joka käy fuusioreaktorin tuottamalla sähköllä tehdyllä vedyllä. Tämä on autoteollisuuden panostuksen kohde, ketään ei maailmalla kiinnosta tuottaa autoja, joita muutaman miljoonan kansa voisi käyttää ihan itse tuottamallaan polttoaineella. Eikä se oikeasti hyödyttäisi edes meitä, valtio saisi vähemmän veroja ja autoilijat ajaisivat yhtä kalliisti kuin tähänkin asti. Kysymys olisi vain tulonsiirrosta valtiolta maanviljelijöille eikä se paljon autoilijaa lämmittäisi.
[1] Miksi siis rypsiöljyn perään haikaillaan, miten autoilijan asema paranee, jos polttoaine tehdään kalliimmasta perusraaka-aineesta?
[2] Jos kuitenkin tapahtuisi ihme ja valtio tukisi auton polttoainetta verovaroilla, luuleeko joku oikeasti, että myös autoilua tuettaisiin verovaroin? Tämä löisi raskaasti korville sitä kehitystä, mitä tähän asti on ajettu. Yksityisautoilua pyritään vähentämään koko läntisessä maailmassa. Korkeintaan linja-autoyrittäjät saavat valtiolta etua vähemmän saastuttavan polttoaineen käyttämisestä (saastuttaako rypsi vähemmän?). Tämä on loogista: houkutellaan väki busseihin ja samaan aikaan vähennetään bussien aiheuttamaa saatetta. Henkilöautoilun tekeminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi olisi epäloogista.
[3] Tulevaisuuden todennäköisin auton voimanlähde on polttokenno, joka käy fuusioreaktorin tuottamalla sähköllä tehdyllä vedyllä. Tämä on autoteollisuuden panostuksen kohde, ketään ei maailmalla kiinnosta tuottaa autoja, joita muutaman miljoonan kansa voisi käyttää ihan itse tuottamallaan polttoaineella.
[4] Eikä se oikeasti hyödyttäisi edes meitä, valtio saisi vähemmän veroja ja autoilijat ajaisivat yhtä kalliisti kuin tähänkin asti. Kysymys olisi vain tulonsiirrosta valtiolta maanviljelijöille eikä se paljon autoilijaa lämmittäisi.
[1] Koska se on uusiutuva luonnonvara eli erotus polttoaineeseen sitoutuneen ja siitä vapautuvan hiilidioksidin välillä on nolla. Yritäpä nyt löytää fossiilinen, joka siihen pääsee.
Mitä tulee autoilijan aseman parantamiseen niin onko tässä nyt muka siitä kyse? Olenko väittänyt olevan?
[2] "Henkilöautoliikenne on pahasta koska se saastuttaa enemmän kuin julkinen." => Pyritään tekemään henkilöautoliikenteestä kannattamatonta. => Estetään henkilöautoliikenteen puolella siirtyminen ympäristöystävällisiin polttoaineisiin, jotta linja-auto- ja junaliikenne tulee tällöin puhtaammaksi suhteessa henkilöautoliikenteeseen.
Eikö tässä yritettäisi tuossa tapauksessa ylläpitää valhetta henkilöauton suuripäästöisyydestä? Kehäperustelu?
[3] Tiedän kyllä, että yhtäkään autonvalmistajaa ei kiinnosta kehittää rypsiöljyllä toimivaa dieseliä. Tyhmiä he olisivatkin, jos "keksisivät lisää ruutia". Auto toimii biopolttoaineella ILMAN UUDELLEENSUUNNITTELUA. Auto ei kuitenkaan toimi vedyllä samalla tavoin ja sen takia vetyautoja täytyykin suunnitella isolla rahalla. Biopolttonesteet olisivat siirtymäajan polttoainetta ja käytettävissä kaiken ikäisissä autoissa.
En tiedä oletko nyt edes hereillä vai ymmätkö kaiken tarkoituksellasi väärin.
[4] Valtio tukee maanviljelijöitä tavalla tai toisella joka tapauksessa - siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Biobensiiniä voidaan käsittääkseni valmistaa puumateriaalistakin. Puumateriaali ei vaadi säännöllistä kylvöä ja niittoa. Hallakaan ei niitä tuhoa.
___________ Sekai wo kakumei suru chikara wo!
[whiic muokkasi tätä viestiä 26.05.2004 klo 13:39]
Mitä tulee autoilijan aseman parantamiseen niin onko tässä nyt muka siitä kyse? Olenko väittänyt olevan?
Et ole väittänyt, mutta alkuperäinen aihe koski sitä.
Eikö tässä yritettäisi tuossa tapauksessa ylläpitää valhetta henkilöauton suuripäästöisyydestä? Kehäperustelu?
Henkilöautoilu kuluttaa yhteiskunnan voimavaroja enemmän kuin joukkoliikenne => yhteiskunta suosii joukkoliikennettä. Ei ole mielestäni kehäperustelu. Energiaa kuluu myös sitä vähemmän per matkustettu kilometri, mitä suuremmissa yksiköissä kuljetus tapahtuu.
En tiedä oletko nyt edes hereillä vai ymmätkö kaiken tarkoituksellasi väärin.
Jos ymmärrän väärin se tapahtuu tahattomasti. Ymmärsin keskustelun käsitelleen sitä, että rypsiöljy palaa dieselmoottorissa. Tämä on kiistämätön fakta, ensimmäinen dieselmoottori toimi hiilipölyllä. Sen sijaan joko ei ole keskusteltu tai minulta on mennyt ohi kohta jossa puhuttiin siitä, miten kehitetään rypsiöljystä polttoaine, joka kestää pakkasta, miten valitaan lisäaineet polttoaineeseen ja voiteluöljyyn, miten kaivetaan huoltoasemien pihoihin säiliöt uutta ainetta varten, miten menetellään autojen takuun kanssa jne. Mikä taho on valmis ottamaan kantaakseen vastuun ja kustannukset? Valtioko? Öljy-yhtiön ja autonvalmistajan intressissäkään se ei ole.
Biobensiiniä voidaan käsittääkseni valmistaa puumateriaalistakin.
Sitä voidaan tehdä mistä tahansa, missä on tai mistä saadaan prosessoitua hiilivetyjä. Tällaisia aineita on kaikki viljat, peruna, puu, hiili, jätepaperi, lanta jne. On kokeiltu mm. pajun käyttämistä öljyn sijaan lämmityspolttoaineena. Paju kasvaa lämpimänä kosteana päivänä jopa 10 cm, tulee toimeen ilman mitään lannoitteita tai torjunta-aineita, oikeastaan riittää kun ei kylvä sen juurelle kovin paljoa suolaa tai napalmia.
Silti se ei hinnassa pysty kilpailemaan polttoöljyn kanssa. Miten ihmeessä olisi taloudellisesti järkevää muuttaa tämä paju auton moottorin polttoaineeksi, mikä on monta kertaluokkaa vaativampi tehtävä kuin pajun korjuu, kuivaus, haketus ja jakelu hakkeella toimiin lämpökattiloihin?
Tietysti voidaan puhua asian ekologisesta puolesta. Tämän keskustelun aluksi kysyisin, että jos se on sydäntä lähellä, miksi ette äänestä vihreitä? Heitä mollaavista kommenteista päättelen, että harva keskusteluun osallistuneista näin tekee. Sinäkin moitit heitä, vaikka he näyttävät olevan lähinnä sinun ajatusmaailmaasi. Sinullekin yksityisautoilun kustannus on vähemmän tärkeä kuin luonnonvarojen kertakäyttö. Pitäydyn kuitenkin tässä hintakysymyksessä, koska se oli alkuperäinen aihe.
Osaako TeeCee kertoa miksi vähän saastuttavalle Toyota Priukselle ei voida myöntää verohelpotuksia? Vedotaan siihen, että autoilu saastuttaa paljon, mutta ei olla valmiit tekemään mitään sen eteen, että vähän saastuttavat autot yleistyisivät. Ja mitä siinä hävittäisiin, jos vähän saastuttaville autoille myönnettäisiin verohelpotuksia?
En osaa sanoa. Arvaus: Prius on loppujen lopuksi kuitenkin bensa-auto. Se pääsee ehkä kokonaiskulutuksessa lähelle dieseliä koska bensakone toimii akkuja ladatessaan ihanneoloissa, mutta ei taida olla dieseliä parempi, ainoastaan vieläkin kalliimpi valmistaa. Mielestäni hybridi on hyvä vähennettäessä kaupunkien saasteita, mutta sillä siirretään saasteita vain paikasta toiseen, akut on kuitenkin ladattava bensaa polttamalla joskus. Ehkä tämä on syy, ettei valtio tue Priusta. Sitten sen pitäisi mielestäni tukea kaikkia vähän kuluttavia.
Tässä on kuitenkin ristiriitaista se, että oikeasti diesel (ja Priuskin) on järkevä ainoastaan paljon ajavalle. Jos houkutellaan väki ostamaan kalliilla tekniikalla toteutettu vähän kuluttava auto, joka on valmistuttuaan vajaalla käytöllä, ollaan käytetty verovaroja rohkaisemaan kansaa tuhlaamaan luonnonvaroja. Vähän ajavalle on parempi vaihtoehto tuhlaavasti kuluttava mutta raaka-aineita säästäen rakennettavissa oleva ajopeli.
Koneopin opettajani sanoi nyrkkisääntönä, että turbodieselhevosvoima maksaa kolme kertaa niin paljon kuin bensahevosvoima. Meiltä sen kätkee tehtaiden ja myyjien katteiden ero, mutta luonnonvarojen kulutus pysyy oli kate mikä tahansa.
[1] Henkilöautoilu kuluttaa yhteiskunnan voimavaroja enemmän kuin joukkoliikenne => yhteiskunta suosii joukkoliikennettä. Ei ole mielestäni kehäperustelu. Energiaa kuluu myös sitä vähemmän per matkustettu kilometri, mitä suuremmissa yksiköissä kuljetus tapahtuu.
[2] Jos ymmärrän väärin se tapahtuu tahattomasti. Ymmärsin keskustelun käsitelleen sitä, että rypsiöljy palaa dieselmoottorissa. Tämä on kiistämätön fakta, ensimmäinen dieselmoottori toimi hiilipölyllä. Sen sijaan joko ei ole keskusteltu tai minulta on mennyt ohi kohta jossa puhuttiin siitä, miten kehitetään rypsiöljystä polttoaine, joka kestää pakkasta, miten valitaan lisäaineet polttoaineeseen ja voiteluöljyyn, miten kaivetaan huoltoasemien pihoihin säiliöt uutta ainetta varten, miten menetellään autojen takuun kanssa jne. Mikä taho on valmis ottamaan kantaakseen vastuun ja kustannukset? Valtioko? Öljy-yhtiön ja autonvalmistajan intressissäkään se ei ole.
[3] Tietysti voidaan puhua asian ekologisesta puolesta. Tämän keskustelun aluksi kysyisin, että jos se on sydäntä lähellä, miksi ette äänestä vihreitä? Heitä mollaavista kommenteista päättelen, että harva keskusteluun osallistuneista näin tekee. Sinäkin moitit heitä, vaikka he näyttävät olevan lähinnä sinun ajatusmaailmaasi. Sinullekin yksityisautoilun kustannus on vähemmän tärkeä kuin luonnonvarojen kertakäyttö. Pitäydyn kuitenkin tässä hintakysymyksessä, koska se oli alkuperäinen aihe.
[1] Tyhmä oletus, että linja-autoliikenne kuluttaisi vähemmän voimavaroja. Jos bussi tulisi pihaan ja veisi minut pihaan niin ei takuulla selviäisi samoilla voimavaroilla! Ja tätä tekee minun oma autoni: lähtee pihasta, vie pihaan.
Jos taas ajatellaan bussin pysähtyvän vain pysäkeillä, täytyy huomioida, että käveleminen ja odottaminen pysäkeillä on ajan haaskuuta. Sitä ei voi laskea ajaksi, jonka aikana ihminen tekee tuottelista työtä (ajatellen BKT:tä) eikä se myöskään ole aikaa joka kelpaisi työn stressistä palautumiseen (kuten Guinnessin siemailu illalla TV:n ääressä). Nämä kävelymatkat pysäkeille maksavat yllättävän paljon. Erityisesti ne maksavat maaseudulla, jos joudutaan A) kävelemään useita kilometrejä ja/tai odottamaan useita tunteja työpaikalla ennen työn alkamista tai työn loppumisen jälkeen, ja vain sen takia, että vuorokauden aikana menisi vain pari vuoroa.
Lisäksi kannattavuus perustuu myös linja-autojen korkeaan käyttöasteeseen. Siellä missä käyttöaste on pienin, on usein myös vanhin kalusto. Vanhan linja-auton täytyy olla lähes täyteen ahdettu, jotta se kykenee alittamaan uuden henkilöauton päästöt. Sitä ei maaseudulla bussit ole. Luonnollisesti kulutuksessa (ja CO2-päästöissä) bussi tulee taloudellisemmaksi jo huomattavasti pienemmillä kuormilla, mutta eivät nekään aina täyty. Välillä bussissa ei ole kourallistakaan ihmisiä. Lisäksi, jos säästöt jäävät vähäisiksi, saattavat ne mennä pakkasen puolelle laskettaessa siihen vielä kävely ja odotteluajat.
Luonnollisesti kaupungeissa, kaupunkien sisäisessä liikenteessä on viisaampaa käyttää linja-autoa tai kävellä, riippuen matkan pituudesta. Polkupyöräilykin olisi kannattavaa, jos olisi pyöräteitä, eikä täytyisi sotkea autojen seassa tai taluttaa. Maaseudulla asiat ovat tietenkin eri tavalla ja ehdotetut sanktiot yksityisautoilun rankaisemiseksi ovat aina heitä kohtaan täysin kohtuuttomia.
Yksityisautoilun määrän vähentäminen kokonaisuutena on täysin väärä lähestymistapa yhteiskunnan tehostamiseksi.
[2] Nyt sentään tunnustit, että biopolttoaineeseen siirtyminen ei aiheuta vaatimuksia autoteollisuudelle. Aiemmin kuitenkin sanoit: "Tämä on autoteollisuuden panostuksen kohde, ketään ei maailmalla kiinnosta tuottaa autoja, joita muutaman miljoonan kansa voisi käyttää ihan itse tuottamallaan polttoaineella."
Mielestäni tuossa sitaatissa sanot aika yksikäsitteisesti, että biopolttonesteellä toimiva auto ei mukamas toimisi kaikissa niissä maissa jossa käytetään fossiilista polttoainetta. Muutenhan tämä auto ei olisi yksinomaan muutaman miljoonan kansalle.
[3] Äänestäisin Vihreitä? Miksi ihmeessä? Saatan olla huolissani luonnosta, mutta puheistansa huolimatta Vihreät eivät kykene toimimaan luonnon hyväksi. Ei eivät kykene, koska he eivät osaa. He ovat liian tyhmiä. Kuka muuten vastustaisi henkeen ja vereen ydinvoimaa, kun tiedämme, että mikäli ydinvoimaa ei saada lisää, se EI johda tuulivoiman käytön lisäämiseen vaan todennäköisemmin hiilivoimaloiden käyttöiän pitkittämistä ja käyttöasteen nostamista entisestään. Vihreät ovat aiheuttaneet ympäristölle vain hallaa.
Oikeistolainen olen, oikeistolaisena pysyn. Minä en äänestä vasemmiston kanssa veljeileviä Vihreitä. Se ei aja Minun etua, se ei aja yhteiskunnan etua eikä se aja luonnon etua. Se on vain taantumus ja tehottoman toiminnan ihannointi ja paluu luonnon helmaan ja keräilytalouteen.
EDIT: "Tyhmä oletus, että henkilöautoliikenne kuluttaisi vähemmän voimavaroja." Tarkoitin kyllä, että BUSSIliikenteen taloudellisuus kaikissa olosuhteissa on huono oletus. Ajatus ei kuitenkaan toiminut lainkaan kirjoittaessani sitä.
On todella hienoa seurata näin antaumuksellista elinkeinopoliittista keskustelua. Kun olette vauhtiin päässeet niin ajattelin heittää kysymyksen teidän verokeskusteluun.
Eikö nyt kuitenkin ole niin, että jottei Suomi Oy menisi konkurssiin, niin tulojen (lue verot) ja menojen olla suht balanssissa. Eikö meidän tulisi veromarinoiden sijaan keskittyä siihen miksi Suomi Oy on niin h...tin kallis kuluiltansa? Jotta voi pienentää tuloja, täytyy myös, aivan niin, pienentää menoja. Edesmennyt mummoni samoi Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.......
Omissa kannanotoissani asiaan, odotan innolla polttokennoauton tulemista, sekä sen mukana tuomia muita hyötyjä ja etuja, ja tottakai siitä tullaan keksimään huonojakin puolia vielä.
Biopolttoaineissa siirtyy pääpaino muihin öljykasveihin kuin rypsi. Mutta varsinaiseen dieselmoottorin alkuperäiseen tekniikkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, se käy lähes kaikilla öljyillä. Pakkasilla voi sekaan lisätä tavallista dieselöjyä tai bensaa. Oma Audini käyttöohjekirjassa mainitaan, että kovilla pakkasilla saa valmistajan mukaan lisätä dieselpolttoaineen sekaan enintään 30% bensaa, jotta parafiinit eivät erotu ja tuki suodatinta. Tankki vetää 80 l. Aika paljon voin siis tehtaan mukaan tarvittaessa lisät bensaa joukkoon, joten miksi ei uusiutuvien biopolttoaineiden kanssa? Tästä tuskin tarvitsee enää keskustella.
Rypisöljyn hinta muodostuu Suomessa ongelmaksi. Muista öljykasveista saatava polttoaine on kokonaisuuden kannalta mielekkäämpää. Pellava on tässä mielenkiintoinen, sillä siitä voidaan teollisesti hyödyntää myös lujia kuituja sisältävä korsi ja puristusjäte käy rehuksi, kuten rypsissäkin. Pellavan etu on, että se kasvaa huomattavasti vaatimattomissa olosuhteissa kuin rypsi.
Onko taloudellisesti kannattavaa ajaa biopolttoaineilla on sitten eri kysymys, koska siitä tulee aina poliittinen asia. Ympäristökysymykset jäävät jatkuvasti taka-alalle. Auto on mielletty erittäin saastuttavaksi, siitä voi sen varjolla periä kaikenmaailman maksuja ja veroja, koska yleinen mielipide on saatu muokattua tähän suuntaan. Savuava pakoputki vain kuvaruutuun, niin päät nyökkäävät!
Niin, sitten se maajussin kyntämä peltohehtaari johon ei kukaan ottanut kantaa. 10 tonnia hiilidioksiidia per kynnetty peltohehtaari saastetta ilmaan! Suomessa! Mikä peltovero voitaisiin keksiä maajusseille? Suorakylvö oli TV:ssä esitetyn dokumentin mukaan hyvä ratkaisu, mutta ei käy maataloudelle, "joku tullee kuiteki ja pannee jollai tappaa, tukiasia vain enemmän". No, kaksi suurta maatilaa Suomessa esitti kuinka hyvin homma toimii vastoin kaikkia ennakkoluuloja.
Ei ole muuten ihme, että öljyntuottajamaat mielellään nostaisivat hintoja. Näkeväthän ne kuinka paljon eri maiden valtiot kiskovat polttoaineveroa niistä ja vaurastuvat heidän rakka-aineillaan. Yleensä kiinitetään huomio öljy-yhtiöihin, mutta unohdetaan samalla valtiot. Enkä edes moiti niinkään veroja, vaan moitin sitä, että niitä 6 miljardia / vuosi ei palauteta meille autoilijoille, tiestön rakentamiseen / parantamiseen, liikenteeseen. Ei ole demokraattista, että maksamme ensin palkastamme verot, kaikista tuotteista Alvit, tämän päälle jokaista autoilijaa rokotetaan oikein olan takaa, ja rahat hävisivät ! Olemme jo pienestä pitäen oppineet mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei. Joten TeeCee, ei kovin pitkää pliis !
Tässä on kuitenkin ristiriitaista se, että oikeasti diesel (ja Priuskin) on järkevä ainoastaan paljon ajavalle. Jos houkutellaan väki ostamaan kalliilla tekniikalla toteutettu vähän kuluttava auto, joka on valmistuttuaan vajaalla käytöllä, ollaan käytetty verovaroja rohkaisemaan kansaa tuhlaamaan luonnonvaroja. Vähän ajavalle on parempi vaihtoehto tuhlaavasti kuluttava mutta raaka-aineita säästäen rakennettavissa oleva ajopeli.
Kaikista paras on, jos vähän ajavat ajaisivat jo olemassa olevalla autokalustolla. Siis he, ketkä ajavat vain osan vuodesta tai muuten vain hyvin vähän voisivat taittaa huoletta matkansa jopa aataminaikuisellakin kalustolla. Onko yhteiskunta asennoitunut täten? Ovatko Vihreät asennoituneet täten?
Jos ajat katalysaattorittomalla autolla, harva ymmärtää, että se on se ympäristöystävällisin "oma auto", jos ajokilometrejä tulee korkeintaan muutama tuhat. En tiedä onko uuden auton hohdokkuuden harhakuva luotu autonvalmistajien, -jälleenmyyjien, -lehtien vai sokean luontoaktivismin avulla, mutta luontoa se ei kyllä suojele.
Sitten haluavat nuo Vihreät vielä vuotuisesti perittäviä veroja kilometripäästöjen mukaan. Eli jos auto tuottaa paljon päästöjä kilometrillä, verotetaan sitä paljon vuotuisesti. Tämä myös vaikka vuotuinen ajosuorite autolla olisi se pari tuhatta kilometriä ja se autonrahjus olisi siis ekologisempi vaihtoehto kuin uusi TDI.
________________ Watashi ni nemuru Diosu no chikara yo Aruji ni kotae te
"Niin, sitten se maajussin kyntämä peltohehtaari johon ei kukaan ottanut kantaa. 10 tonnia hiilidioksiidia per kynnetty peltohehtaari saastetta ilmaan! Suomessa! Mikä peltovero voitaisiin keksiä maajusseille? Suorakylvö oli TV:ssä esitetyn dokumentin mukaan hyvä ratkaisu, mutta ei käy maataloudelle, "joku tullee kuiteki ja pannee jollai tappaa, tukiasia vain enemmän". No, kaksi suurta maatilaa Suomessa esitti kuinka hyvin homma toimii vastoin kaikkia ennakkoluuloja."
Niinpä, peltovero tosiaan, ruokaan tuloo vaan lisää hintaa ettei se jo muka olisi tarpeeksi kallista vieläkään . Ajatellaanpa asiaa hieman toisin, kynnettäessä maa saattaa luovuittaa "10 tonnia hiilidioksidia", mutta kyntämättömänä ja kun mätäneminen alkaa maa luovuttaakin metaania! Kumpis solikaan se pienempi paha?
Keväällä kun maa on muokattu ja viljelty, kasvukausi alkaa ja kylvetystä kasvista riippuen se sitoo ilmasta hiilidioksiidia valtavat määrät luovuttaen takaisin ilmakehään happea. Pelkästään vettä viljelykasvit imee ja käyttää maaperästa muistaakseni 30 000 litraa vuorokausi, vastaavasti aurinko myös haihduttaa sitä pois kasveista. Maalaisjärjellä ajatellen, tuo on aivan normaalia luonnon kiertokulkua joka ei ole mihinkään lisää ja mistään pois.
Toki suorakylvö on hyvä asia, mutta tietyin ajoin maan muokkaus, vuoroviljely ja kesannointi on myös suositeltavaa. Tavoitteenahan on estää eroosio eli maan köyhtyminen, rikkakasvien kuten hukkakauran, kasvitautien ja tuholaisten lisääntyminen. Veron määrääminen on vain kaikille haitaksi, kuluttajille ruuan hinnassa ja maajussille se merkitsee valtiovallalta jatkuvaa "kyykyttämistä".
Olen sitämieltä, että karjatilojen takapihoilla on sellaiset energiavarat jotka tulisi ensimmäisenä hyödyntää, se myös hyödyntäisi eniten suomalaista maaseutua ilman minkäänlaisia tukiaisia. Valitettavasti valtiolla on oma forttumi ja vapo niminen lehmä ojassa ja se suosii ennemmin tuontiöljyä kuin kotimaassa tuotettua polttoainetta / biokaasua. Myös poliittisesti talonpojasta tulisi liian mahtava tukiaisten liekanarussa pidettäväksi.
Toiseen aiheeseen: Lueppa sivulla 3 kirjoittamani kaava uudelleen, kommentien määrästä päätellen sillä ei näemmä kukaan ole viitsinyt vaivata päätään. Kaava kuitenkin mahdollistaa ("mikäli luonto ei ole kovasti meitä vastaan") polttoaineen valmistamisen suoraan ajoneuvossa kun kennojen hyötysuhde on vähintään 50%. Elektrolyysissä se on 90-95% (S.Tukiainen) paikkeilla ja polttokennossa 75% (Prof.Sunsdröm, TKK) paikkeilla. Polttoaineena käytetään väkevää suolaliosta ja vettä. Suurin jännite saadaan reaktiosta n 2 kun sähkökemiallisesti kloori ja natrium yhtyvät siten toisiinsa, että natrium luovuttaa ainoan ulkokehällä olevan elektroninsa kloorille.
Suolaliuosta kun hajotetaan elektrolyysillä, kloori vapautuu helpommin kuin happi. Tämä tarkoittaa sitä että elektrolyysissä tarvittava sähkömäärä on pienempi kuin elekrtolysoitaessa vastaavasti happea. Sekundäärisenä reaktiona natrium reagoi veden kanssa kehittäen vetyä. Myös lopputuotteena syntyvä natriumhypokloridi NaClO voidaan kuumentaa esim. polttokennon "hukkalämmöllä" + 100 asteiseksi jolloin saadaan happea luovuttavaa trinatriumhypokloriittia NaClO3. Tämä on ominaisuudeltaan otsonia ja polttokennossa yhtyessään vedyn kanssa se tuottaa n. 1.6 V jännitteen.
Tässä vaiheessa myös kehä umpeutuu, lopputuotteena on nyt suolaa ja vettä eli voimme aloittaa keskustelun "jokaisen keksijän unelmasta" .
Toki voimme lisätä natriumhydroksidiin (lipeää) vielä alumiinioksidia..., saatavan vedyn määrä kolminkertaistuu..., alumiinilla nelinkertaistuu! Entäpä jos käytämmekin kryoliittia, kaoliinisavea tai pauksiittia jotka sisältävät runsaasti alumiinia alkumuodossa. Tarvittaisko tällöin auton perään kärry ja lapio?
Mukavaa nähdä, että muidenkin mielestä asiassa on muitakin näkökulmia kuin että poliitikot on tyhmiä ja ilkeitä. Minulla ei ole viisastenkiveä asiassa enkä allekirjoita edes kaikkea itse sanomaani, halusin vain osoittaa, että ei tämäkään asia ihan niin yksinkertainen ole kuin monen mielipide siitä. Yleensä ottaen kannattaa epäillä jos näin monisyisen asian oikean laidan tietää mielestään aivan varmasti.
Huomasinpa pahan ilmaisuvirheen tekstissäni. "Tyhmä oletus, että henkilöautoliikenne kuluttaisi vähemmän voimavaroja." Piti oleman linja-autoliikenne. On se tosin vähintään yhtä tyhmää olettaa toiseenkin suuntaan, mutta oikein ei ole olettaa kumpaakaan. Taloudellisuus on tilannekohtaista ja linja-auto on taloudellinen vain kun sen kapasiteetti on hyvässä käytössä. Yhteiskunnallinen taloudellisuus vaatii hyvän käyttöasteen SEKÄ vuorojen riittävyyden ja oikean ajoituksen.
Ärsyttävätkö Shoujo Kakumei Utena -sitaatit kovinkin paljon? Se on hyvä sarja (ja todennäköisesti myös hyvä elokuvakin) ja suosittelen katsomaan. Fanservice kyllä lähentelee tragikoomista tasoa, mutta se lienee vain positiivista(?). Ei ainakaan voi haukkua omaperäisyyden puuttumisesta. ^__^
________________ Sodomu no yami / Hikari no yami Kanata no yami / Hatenaki yami Zettai unmei mokushiroku! Zettai unmei mokushiyami, mokushiroku!
[quote title="27.05.2004 klo 02:50 puntari kirjoitti"]
Toki suorakylvö on hyvä asia, mutta tietyin ajoin maan muokkaus, vuoroviljely ja kesannointi on myös suositeltavaa.
Mennään vähän aiheen sivuun, mutta menköön. Ohjelmaa seuratessani nimenomaan maata ei muokata eroosion estämiseksi. Sateiden aikana maata valuu veden mukana pois. Maan säilyttäminen luonnollisessa koostumuksessa on merkittävä hyöty, myös näiden kahden suurviljelijöiden mukaan, se jopa parani 2-3 vuoden aikavälillä verrattuna muokattuun maaperään. En ole maanviljelijä enkä tiedä sen kummemmin näistä, mutta näin, kuulin ja seurasin asiaa.
Olen sitämieltä, että karjatilojen takapihoilla on sellaiset energiavarat jotka tulisi ensimmäisenä hyödyntää, se myös hyödyntäisi eniten suomalaista maaseutua ilman minkäänlaisia tukiaisia.
Tähän yhdyn välittömästi. Tästäkin oli viime vuonna aihe TV-uutisissa kun maatalousyrittäjä esitti oman tilansa lämmitysjärjestelmää lehmän lannasta talteenotetulla kaasulla. Samalla kaasulla hän ajoi diesel Volvollaan eduskunnan eteen esitämään asiaa kansanedustajille. Mielenkiintoa asiaan ei ollut. TV ja maanviljeilijä olivat yksin paikalla. Volvo kulki tällä kaasulla 350 km päivä.
Toiseen aiheeseen: Lueppa sivulla 3 kirjoittamani kaava uudelleen,
Uuuh....pitkät kaavat, mikäs sen koulukemian numero nyt olikaan..?
Tässä vaiheessa myös kehä umpeutuu, lopputuotteena on nyt suolaa ja vettä eli voimme aloittaa keskustelun "jokaisen keksijän unelmasta" .
Tässä vaiheessa päädymme aina Arkadianmälle, jossa linjaukset ja poliittiset päätökset tehdään. Kertaakaan en ole vielä huomannut kenenkään politiikon olevan kiinnostunut vaihtoehtoisesta tekniikasta. Verotus ei tee siitä kilpailukykyistä, ikävä kyllä. Paitsi maanviljelijät jotka voisivat hyödyntää omaa lannasta saatua kaasua. Mutta eivät hekään näytä olevan innostuneita omien energiavarojensa hyödyntämisessä.
Ärsyttävätkö Shoujo Kakumei Utena -sitaatit kovinkin paljon? Se on hyvä sarja (ja todennäköisesti myös hyvä elokuvakin) ja suosittelen katsomaan. Fanservice kyllä lähentelee tragikoomista tasoa, mutta se lienee vain positiivista(?). Ei ainakaan voi haukkua omaperäisyyden puuttumisesta. ^__^
________________ Sodomu no yami / Hikari no yami Kanata no yami / Hatenaki yami Zettai unmei mokushiroku! Zettai unmei mokushiyami, mokushiroku!
Eivät ne ainakaan minua ärsytä, päinvastoin. On mukavaa kun otakuus leviää tännekin. Minä olin pioneeri ja toivottavasti muut seuraavat perässä. Shoujo Kakumei Utenassa ihmetytti eniten hameiden lyhyys ja se ettei koskaan näkynyt... No joo, tiedätte kyllä mitä ^__^. Tosin kaiken hypetyksen keskellä Utena on kokenut kohdallani pienen inflaation, ehkä taas jonkin ajan kuluttua innostun siitä uudelleen. Elokuvassa huonoin puoli on Souji Mikagen täydellinen puuttuminen. Sitä ei ehkä koskaan voi hyväksyä, saati antaa anteeksi elokuvan tekijöille. Tosin Utena - Adolescense Mokushiroku-elokuvan visuaalinen puoli vetää vertoja jopa Mononoke Himelle, ja se on paljon se.
_________________________________ Ecchi nano ha ikenai to omoimasu!
Vaihtoehtoisista polttoaineista sen verran, että olenko ymmärtänyt oikein jos väitän että öljynjalostuksessa bensiini on väistämätön sivutuote, josta on vaikea päästä eroon muutenkuin polttomoottorissa. Se on liian tulenarkaa ja kaasuuntuvaa käytettäväksi teollisuudessa, siis varsinainen ongelmajäte.
Nämä ovat varmasti osasyinä vaikuttaneet vaihtoehtoisten polttoaineiden nihkeään kehitykseen ja tutkimukseen. Tietenkin veropoliittinen näkökohta on myös merkittävä.
Tehdään kumpaa tahansa, dieseliä tai bensaa, saadaan myös toista. Raskas kalusto tarvitsee dieseliä, joten kai bensa voidaan laskea silloin sivutuotteeksi.
Shoujo Kakumei Utenassa ihmetytti eniten hameiden lyhyys ja se ettei koskaan näkynyt... No joo, tiedätte kyllä mitä ^__^.
Minua taas ei lainkaan ihmetyttänyt eikä ihmetytä yhäkään panty-huumorin täydellinen loistaminen läsnäolemattomuudellaan - kyseessä nyt kuitenkin on eräs sarja joka on ehdottomasti luokiteltavissa shoujo-animeksi. Aika harva naispuolinen katsoja kuitenkaan jaksaisi nauraa alushousujen vilahtamiselle joka kerta kuin tuulenpuuska luo up-skirt-efektin pienenpienille minihameille. ...Josta tulikin mieleen, että ei kevät ole mukanaan montaa minihametta tuonut tänne pohjoiseen valtioomme. Täytyy toivoa, että säät lämpenevät.
Mutta Utenan liittyminen vaihtoehtoisiin energianmuotoihin... tai polttoaineen hintaan, kuten ketjun alkuperäinen otsikko ilmaisee... on hyvin heikkoa. Ohtori Akion 1957 Corvette -lookalike on kyllä hieno ja kauniin kuuloinen, mutta todennäköisesti bensiinitoiminen. Tai animoijan kynällähän ne kaikki toimivat, jos ollaan kovin tarkkoja, täten ei voi edes jeesustella siitä kuinka paljon Ohtorin maailmankumouksellinen mobiili mahtaa viedä satasella.
Kapinallinen Tyttö Utena lykättäköön siis toistaiseksi taka-alalle tässä ketjussa, riippumatta siitä onko hänellä Voima Vallankumouksellistaa Maailma. (Ja mehän emme spoilaa tässä ketjussa emmekä muuallakaan mihin lopputuloksiin tässä sarjassa päästään.)
Toivottavasti olet päässyt yli siitä järkytyksestä, että Misaton auto (Renault Alpine) onkin valmistettu Ranskassa. ^__^
Toivottavasti olet päässyt yli siitä järkytyksestä, että Misaton auto (Renault Alpine) onkin valmistettu Ranskassa. ^__^
En tule koskaan käsittämään, hyväksymään enkä varsinkaan pääsemään sen yli, miksi Misato-sanille päätettiin valita juuri ranskis. Jotenkin käsittämätöntä, että japanilaisessa animessa on eräällä päähenkilöllä ranskalainen auto. Ihan kuin oman maan autoista ei olisi löytynyt yhtään vaihtoehtoa. Tai jos on pakko valita ulkomaalainen auto niin silloin ehdottomasti italialainen. Alfa Romeo olisi sopinut Misatolle huomattavasti ranskista paremmin. Meikäläinen pisti NGE:n boikottiin niin pitkäksi aikaa kunnes Katsuragi on vaihtanut autonsa johonkin muuhun kuin ranskikseen.
_________________________________ Ecchi nano ha ikenai to omoimasu!
Olenko erehtynyt keskustelemaan pikkupoikien kanssa näille TM:n sivuille, kun joku sarjakuvahahmo onkin yhtäkkiä keskustelun aihe? Jos Pikkukakkonen tulee selkeästi esiin, poistun tältä areenalta.
Jotkut vastauksetkin näyttävät välillä olevan kuin suoraan lehdestä tai kirjasta nopeasti lainattuja. Olisin näillä sivuilla peräänkuuluttanut enemmän omakohtaisesti saatua tietoa, ehkä taitoa, tai kokemusten kautta hankittua.
[1] Olenko erehtynyt keskustelemaan pikkupoikien kanssa näille TM:n sivuille, kun joku sarjakuvahahmo onkin yhtäkkiä keskustelun aihe? Jos Pikkukakkonen tulee selkeästi esiin, poistun tältä areenalta.
[2] Jotkut vastauksetkin näyttävät välillä olevan kuin suoraan lehdestä tai kirjasta nopeasti lainattuja. Olisin näillä sivuilla peräänkuuluttanut enemmän omakohtaisesti saatua tietoa, ehkä taitoa, tai kokemusten kautta hankittua.
[1] Olen samaa mieltä, että sarjakuvat/animaatiot eivät kuulu tähän topiikkiin enkä aiokaan asiaan palata - ellen nyt sitten ainoastaan pari riviä viestin lopussa _________-viivan alapuolella. (Jos nyt edes viitsin moista lisätäkään, kun aiheuttaa yleistä pahennustakin.)
[2] Kenen kirjoitukset? Mitkä hänen kirjoituksista ovat kuin jostakin lehdestä? Mistä lehdestä?
Jos minun kirjoitukseni näyttävät lehtiartikkeleilta niin lienen joko A) kirjaviisas tai ilmiömäisen hyvällä muistilla varustettu synnynnäinen toimittaja C) jotakin muuta, mitä? __________
Mutta jos hieman vakavoituisi niin mitä haittaa on siitä, että on joskus jotakin lehtiä ja kirjoja lukenut? Minkä takia omakohtainen kokemus on ainoata kelvollista? Mitä omakohtaista kokemusta nyt tästäkin topiikista pitäisi olla? Pitäisikö meidän olla itse valmistanut biobensiiniä takapihallamme vai mistä on kyse? Pitäisikö meidän kaikkien olla töissä "valtakunnallisessa, tunnetussa laboratoriossa"? VTT? Oletitko tosiaan tämän foorumin pursuavan VTT:n insinöörejä, joilla olisi vieläpä ainoastaan käytännön tietämystä jokaisesta asiasta vailla täysin turhaa kirjatietämystä ja muuta ikävää päähänpinttymää?
Enpä sitten minäkään tule enää animeen viittaamaan kun sitä kerran niin paljon täällä paheksutaan, ellei sitä sitten erikseen pyydetä. En teistä muista tiedä, mutta itselläni japanilainen musiikki kuuluu erottamattomasti autoiluun ja siihen fiilikseen, minkä japsiautoissa saa. Siihen tulen jatkossakin viittaamaan, jos puhutaan fiiliksestä.
Mielestäni voin hyvin kommentoida asiaa kuten teinkin.
Tässä minä osoitan puutteellisuuteni, kun en tiedä näistä animaatiohahmoista mitään. Kritiikkini ei kohdistunut kehenkään tiettyyn nimimerkkiin, mutta kun sarjakuvahahmokeskustelua tuli jo 4-5 vastauksessa, kyllästyin jo näin asiasta poikkeavaan aiheeseen.
En ole töissä VTT:ssä, käyn työn puolesta monessakin laboratoriossa ja tutkimuskeskuksessa, tunnen ihmisiä, joten sen puolesta ei pidä vetää johtopäätöksiä siitä mitä aiheita avaan, tai kenelle vastaan ja mitä. Asiat ovat nimimerkin henkilökohtaisia näkemyksiä ja ajatuksia, kuten kaikilla muillakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että keskustelun ei kovin tulisi rönsyillä aiheen ulkopuolelle näillä sivuilla.
Kertokaa heti jos olen väärässä, vaikka elämänkertaani en tule tässä julkaisemaan!
TeeCeelle, näemmä "klopaali" maailmantalous pyörittää pienenkin Suomen rattaita, jos se ei mitään anna ainakin se reilusti nyhjäisee. Luulisi että USA:n akuutti polttoainetarve luo "myyjän markkinat" mutta näemmä tuo rahastustilanne syntyykin vain tänne Suomeen
.
"Hyöty vedystä on riippumattomuus, joka vaikuttaa kilpailutilanteisiin, tuotteiden kehitykseen jokaisessa maassa. Siksi uskon tämän tekniikan tulevan melko nopeasti yleiseen käyttöön".
Vetytekniikan suurin ongelma on polttokenno ja siinä käytettävien arvokkaiden jalometallien määrä, saatavuus ja markkinahinta. Siirryttäessä yleisesti vetytekniikkaan, esim. anodin ja katodin pinnoittamiseen käytetyn platinan arvo tulee edelleen kasvamaan polttokennojen yleistyessä esim. samaan valmistusmäärään nähden mitä nykyisiä polttomoottoreita valmistetaan markkinoille. Toki, aika tuo myös edullisempia ja korvaavia aineita sekä uutta tekniikkaa.
Mutta ennen sitä aikaa pieni pähkinä, jota saa aivan vapaasti edelleen miettiä ja pureksia.
1. Elektrolyysi 2NaCl- + 2H2O --> Cl2 + H2 + 2NaOH- -2,22 V
2. Galvaaninen kenno Cl2 + 2NaOH --> NaCl + NaClO + H2O +4,07 V
3. Polttokenno H2 + O --> H2O +1,23 V
Jännite ylijäämä yht. +3,08 V
Lopputuote vettä ja natriumhybokloridia NaClO jota +100 C lämmittämällä saadaan edelleen reaktioherkkää ja happea luovuttavaa trinatriumhypokloriittia NaClO3. Pelkistäjän läsnäollessa räjähdysherkkä.
Natriumkloridi (suola) ensin pilkotaan sähkövirran avulla seuraaviksi aineiksi: kloori, vety ja natriumhydroksidi. Jokainen näistä aineista on tällöin erikseen reaktioherkkä useimpien muiden aineiden kanssa ja ne reagoivat voimakkaasti myös toistensa kanssa.
Toistaiseksi on massatuotantona polttokennotekniikka hinnallisesti korkea, siinä tänä päivänä pullonkaula.
GM:n tavoitteena on, että yksi kilowatti maksaisi noin 50 $ joka on euroissa 43 luokkaa. Näin se vastaisi polttomoottorin valmistuskustannuksia. Nämä asiat ovat varmasti hyvin yhtälailla tiedossa Fordilla, Toyotalla, DaimlerChryslerilla jne.
Platinasta oltiin aikoinaan huolissaan katalysaattorien yleistyessä.
Kieltämättä katti on melko kallis mikäli sen joutuu uusimaan, automerkistä riippuen 300-500.
Nesteytetyn vedyn valmistus, lisenssit, kuinka jatkossa öljy-yhtiöt toimivat jakelukanavina on varmasti asia josta tulee monta vääntöä.
Ei kännykätkään toimineet ilman operaattoreita ja tukiasemia, kuitenkin niitä rakennettiin ympäri maailma vauhdilla, jolloin kokonaisuus on toimiva. Kännykkä tuo riippumattomuuden ja vapauden lankaverkosta.
Fossiilisten polttoaineiden hinta ja saatavuus ohjaavat markkinavoimia toisenlaiseen tekniikkaan. Kasvihuoneilmiö vaikuttaa eri maiden hallitustasolla myös asioihin, unohtamatta teollisuutta.
Olisiko TeeCee:llä jotain linkkejä juttuun, miksei dieselmoottoreilla rypsiöljyn käyttö onnistunut? Viittasit Valmetin kokemuksiin, ehkä jotain traktorijuttuja.
Saksassa myydään biodieseliä jota aletaan mahdollisesti tuottamaan myös Suomessa. Ongelma tosin on, että tuotantokustannukset on vähän suuremmat kuin perinteisessä dieselissä. Tähän normaalit Suomen verot ja käyttö estetään pienellä vaivalla. Saksassa litrahinta on verotuksella pidetty vähän alenpana kuin tavallisen dieselin.
Näyttäisi hyvältä, herättäisi positiivista huomiota maailmalla kun Suomessa annettaisiin kunnon veroetu tämmöiselle biotouhulle ja säästyisihän sitä muutama litra tuontiöljyäkin. Maajusseille tulisi töitä ja valtio saisi sitä kautta veroja eikä tarvitsisi tukia maksaa. En oikein usko, että kaikki autoilijat yhtenä jonona menisi dieselauton ostamaan ja kaataisi valtion verotuotot.
Yritinpä lähettää eilenkin replyä, mutta TMnetti söi viestini enkä muistanut tallentaa (ylipitkää) postaustani millään tavoin ennen "Lähetä"-nappulan painamista. Jos nyt runoilisi uudestaan...
Minkä takia rypsiöljyn täytyy olla kilpailukykyinen dieselin kanssa samoilla verotuksilla? Jos Valmet on tehnyt taloudellista kannattavuutta koskevia testauksia niin tekivätkö ne laskelmat nykyisen verotuksen perusteella?
Onko siinä ajatuksessa jotakin vikaa, että rypsiöljyä voitaisiin myydä alhaisemmalla polttoaineverolla? Tähän asti autoilijan törkeää verotusta on aina perusteltu autoilun tuottamilla päästöillä. Nyt halutaan estää ympäristöystävälliset polttoaineet, koska ne eivät menisi nykyisellä verotuksella kaupaksi. Olisiko niistä oikein periäkään nykyistä veroa, kun ympäristön saastutuskaan ei enää kelpaisi TEKOsyyksi? Sanon tekosyyksi tätä siksi, että vaikka verot peritään ympäristöhaittojen tähden, jotta rahat voitaisiin käyttää korjaamaan autoilun aiheuttamat haitat, ei näitä rahoja siitäkään huolimatta ympäristön hyväksi käytetä.
JOS biopolttoainetta alettaisiin kohtelemaan verohelpotuksilla, emme verottaisi autojen päästöistä yhtä lailla. Siitä huolimatta vaikka rahaa "ympäristönsuojeluun" kerättäisiin vähemmän, ympäristö säästyisi nykyistä enemmän. Valtio sijoittaisi rahaa menetettyinä verotuloina ENSIMMÄISTÄ kertaa suomalaisen autoilun historiassa luonnonsuojeluun. Tähän asti sijoitukset on tehnyt autoilija: hän on ostanut uusia autoja, hän on säädättänyt moottoria ja vaihtanut katalysaattoria pysyäkseen katsastuksen pakokaasumittauksien vaatimissa rajoissa. Valtio ei ole näitäkään maksanut vaikka ei ole tietenkään kieltäytynyt perimästä veroa ympäristön suojelemiseksi.
Meiltä on nyt peritty suuria polttoaineveroja ties kuinka kauan. Paljon on kerätty veroa ympäristön suojelemiseksi. Jos rahat olisi todella kerätty korvamerkiten, olisi meillä jo yksi Mt. Everest kahisevaa säästössä. Sillä rahalla voisimme hyvin kustantaa verovapauksen rypsiöljylle ja (denaturoidulle) etanolille moneksi, moneksi vuodeksi eteenpäin.
Olen ehkä "sinisilmäinen" (kuvainnollisesti ainoastaan), mutta toiset meistä kulkee silmät suljettuina. En vain olisi uskonut sitä sinulta, sillä sinulla on usein hyviä mielipiteitä hyvillä perusteluilla. Mielestäni kuitenkin sinulta kuitenkin puuttuu halu muuttaa nykyistä tasapainoa, riippumatta siitä kuinka huonoon asemaan tasapaino on asettunut.
EDIT: Pari typoa vain korjasin.
______________
Tamago no kara wo yabureneba hinatori wa umarezu ni shin de yuku. Warewa ga hina da. Tamago wa sekai da. Sekai no kara wo yaburaneba warera wa umarezu ni shin de yuku.
Sekai no kara wo hakai se yo. Sekai wo kakumei suru tame ni!
Yllättävä veto TeeCeeltä, olenkin mielenkiinnolla yleensä seurannut hänen kannanottojaan.
Biopolttoaineella ajetaan taas. Rypsillä on kierretty Pohjanmaan rannikko, liikennöidään RME:llä, bioltutkimus rikkoo entisiä rajojaan. Tuulilasi Lehti ajoi VW Passatilla v. 1997 1700 km testilenkin rypsiöljyllä, tekemällä minkäänlaisia muutoksia moottoriin, vaan dieselin perään tankattiin heti tankki täyteen biopolttoainetta (RME:tä).
Kasviöljy palaa, voitelee, pinnoittaa, suojaa, eristää, ravitsee, jopa kaunistaa, lääkitsee: öljykasveista saa lähes mitä vain.
Dieseleissä palaa myös lähes mikä vain, myös kasviöljy.
Kevyesti muokattuna kasvisöljy sopii dieselkäyttöön varsin hyvin.
Öljykasvit sisältävät melko suuria määriä öljyä. Rypsit on jalostettu pitkälle, eräs lajike; Kulta-rypsin öljypitoisuus on lähes 45%, Helmi-öljypellavan siemenen öljypitoisuus on 39,5%, auringonkukan 25-32%, ja sinapin lajikkeesta riippuen 30-45%. Jopa kaurasta saadaan tänään puristettua käyttökelpoista öljyä. Maanteiden varsilla esiintyvästa Lupiinilajikkeiden siemenien öljypitoisuus vaihtelee välillä 17-22%.
Moottorisahoissa käytetään yleisesti kasvipohjaista teräketjuöljyä jonka mikrobit hajottavat sen luonnossa. Muita kohteita on hydrauliikkaöljyt, muutkin voiteluöljyt kuin risiiniöljy, muuntajaöljyt, kaksitahtiöljyt pienkoneisiin. Ovathan tavalliset pesusaippuatkin lyhyempiketjuisten öljyhappojen ja natriumhydoksidin suoloja.
Lukiko kukaan artikkelin jossa LooserCruiser:iin (no Chryslerin tila-auto) kaadettiin pesukoneen pesuainetta veden sekaan ja ajettiin. En vain muista lehteä enää. Smurffiautotkin (Renault ym. tila-autot) käyvät sillä.
Asiaan taas. Öljy puristetaan siemenistä 1000 vuotta vanhalla menetelmällä, mekaanisella ruuvipuristimella. Biodieselin lähteet ovat Suomessa harvat ja valitut, lisäksi liikennepolttonesteiden verotus ei suosi niiden maantiekäyttöä. Korkealla EU-tasolla on tosin annettu suositus, että uusiutuvista luonnonvaroista muokatuissa polttonesteissä verotustaso saisi olle enintään 10% vastaavasta fossiilisesta polttoaineesta. Mahtanevatko tietää tämän asian Eduskunnassa ? Entä vihreät kun ei kuulu heistäkään yhtään mitään ?!
Potentiaalisia öljykasveja kasvaa runsaammin Etelän maissa, mutta kuten muutin nimimerkit ovat todenneet, miksei yhtälailla voisi Suomessa viljellä rypsiöljyä kunnolla, maanviljelijöillä riittäisi töitä ja tuloja, ja ainakin lämpiminä kausina voisi dieselit käyttää vallan mainiosti rypsiöljyä.
Dieselpolttonesteen ja RME:n erot ja ominaisuudet on selvitetty Nesteen, VTT:n ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa jo lokakuussa 1993 no. SAE 932686.
Erityisesti Saksassa on tutkittu rypsiöljy ympäristötasetta. Liittotasavallan (Umweltbundesamt) mukaan rypisöljyn ja RME:n käytöllä on selvä positiivinen ympäristövaikutus. Merkittävintä on parempi CO2-tase sekä perinteiseen dieselpolttonesteeseen verrattuna pienemmät päästöt, typen oksideja lukuunottamatta. Ja kehitys jatkuu.
Miksi sitten meillä Suomessa ei....???
Älkää kysykö sitä minulta, päättäjät istuvat Arkadianmäellä, myös mm. Soininvaara, Satu Hassi jne.
Sillon kun siellä asuin, 87 oct maksoi 84 centtiä / gallona, nyt se maksaa lähes 3 dollaria, joten nousu on ollut paljon suurempi kuin meillä.
Vieressäni istuu kaveri, joka tuli viikko sitten jenkeistä ja asuu siellä. Bensa maksaa nykyään 1,80 - 2 taalaa gallona eli noin 0,44 euroa per litra. Jos se on noussut reilusti viime aikoina johtuu luonnollisesti siitä, että hinta on suorassa suhteessa kiinni raakaöljyn hinnassa. Suomessa siinä on 75% kiinteitä pohjia eli veroja. Loppuun 25% osuuteen vaikuttaa sitten raakaöljyn hinta. Jenkkilässä hinta on noussut siis 0,25 EUR/L pohjalukemista. Suomessa siis saman verran tai vielä enemmän. Suomessa öljy-yhtiöt kertoi halvan öljyn aikaan, ettei hinta alle 0,90 EUR/L putoa vaikka raakaöljyä saisi ilmaiseksi.
Polttoaineeksi jalostettu rypsiöljy ei TAATUSTI maksa verottomana vähemmän kuin d-öljy (= sama pakkasen kesto, samat lisäaineet, jakelukustannukset jne). Valtio ei ole kiinnostunut maksamaan osaa autoilijoiden polttoainekuluista laskemalla veron osuutta. Miksi siis rypsiöljyn perään haikaillaan, miten autoilijan asema paranee, jos polttoaine tehdään kalliimmasta perusraaka-aineesta?
Ehkä voitaisiin vaatia pienempää veroa, jos raaka-aine olisi kotimaista. Onko kenelläkään aavistusta siitä, paljonko tarvitaan peltoalaa? Ei minullakaan, mutta tietäisin sen jos vaatisin rypsiöljyä huoltoasemille. Miten käy diesel-kuskien, kun halla panee rypsisadon? Jos vaihdetaan välillä d-öljyyn, nouseeko hinta samalla? Miten käy siinä tapauksessa esim. kuljetussopimusten? Annetaanko yrittäjien mennä konkurssiin vai tukeeko valtio heitäkin? Tai miten suu pannaan, kun maanviljelijät sanovat, että tuet tuplaksi tai rypsiä ei kylvetä tänä vuonna ollenkaan? Miksi vain OPEC saisi käyttää öljyä aseena?
Jos kuitenkin tapahtuisi ihme ja valtio tukisi auton polttoainetta verovaroilla, luuleeko joku oikeasti, että myös autoilua tuettaisiin verovaroin? Tämä löisi raskaasti korville sitä kehitystä, mitä tähän asti on ajettu. Yksityisautoilua pyritään vähentämään koko läntisessä maailmassa. Korkeintaan linja-autoyrittäjät saavat valtiolta etua vähemmän saastuttavan polttoaineen käyttämisestä (saastuttaako rypsi vähemmän?). Tämä on loogista: houkutellaan väki busseihin ja samaan aikaan vähennetään bussien aiheuttamaa saatetta. Henkilöautoilun tekeminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi olisi epäloogista.
Tulevaisuuden todennäköisin auton voimanlähde on polttokenno, joka käy fuusioreaktorin tuottamalla sähköllä tehdyllä vedyllä. Tämä on autoteollisuuden panostuksen kohde, ketään ei maailmalla kiinnosta tuottaa autoja, joita muutaman miljoonan kansa voisi käyttää ihan itse tuottamallaan polttoaineella. Eikä se oikeasti hyödyttäisi edes meitä, valtio saisi vähemmän veroja ja autoilijat ajaisivat yhtä kalliisti kuin tähänkin asti. Kysymys olisi vain tulonsiirrosta valtiolta maanviljelijöille eikä se paljon autoilijaa lämmittäisi.
[2] Jos kuitenkin tapahtuisi ihme ja valtio tukisi auton polttoainetta verovaroilla, luuleeko joku oikeasti, että myös autoilua tuettaisiin verovaroin? Tämä löisi raskaasti korville sitä kehitystä, mitä tähän asti on ajettu. Yksityisautoilua pyritään vähentämään koko läntisessä maailmassa. Korkeintaan linja-autoyrittäjät saavat valtiolta etua vähemmän saastuttavan polttoaineen käyttämisestä (saastuttaako rypsi vähemmän?). Tämä on loogista: houkutellaan väki busseihin ja samaan aikaan vähennetään bussien aiheuttamaa saatetta. Henkilöautoilun tekeminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi olisi epäloogista.
[3] Tulevaisuuden todennäköisin auton voimanlähde on polttokenno, joka käy fuusioreaktorin tuottamalla sähköllä tehdyllä vedyllä. Tämä on autoteollisuuden panostuksen kohde, ketään ei maailmalla kiinnosta tuottaa autoja, joita muutaman miljoonan kansa voisi käyttää ihan itse tuottamallaan polttoaineella.
[4] Eikä se oikeasti hyödyttäisi edes meitä, valtio saisi vähemmän veroja ja autoilijat ajaisivat yhtä kalliisti kuin tähänkin asti. Kysymys olisi vain tulonsiirrosta valtiolta maanviljelijöille eikä se paljon autoilijaa lämmittäisi.
[1] Koska se on uusiutuva luonnonvara eli erotus polttoaineeseen sitoutuneen ja siitä vapautuvan hiilidioksidin välillä on nolla. Yritäpä nyt löytää fossiilinen, joka siihen pääsee.
Mitä tulee autoilijan aseman parantamiseen niin onko tässä nyt muka siitä kyse? Olenko väittänyt olevan?
[2] "Henkilöautoliikenne on pahasta koska se saastuttaa enemmän kuin julkinen." => Pyritään tekemään henkilöautoliikenteestä kannattamatonta. => Estetään henkilöautoliikenteen puolella siirtyminen ympäristöystävällisiin polttoaineisiin, jotta linja-auto- ja junaliikenne tulee tällöin puhtaammaksi suhteessa henkilöautoliikenteeseen.
Eikö tässä yritettäisi tuossa tapauksessa ylläpitää valhetta henkilöauton suuripäästöisyydestä? Kehäperustelu?
[3] Tiedän kyllä, että yhtäkään autonvalmistajaa ei kiinnosta kehittää rypsiöljyllä toimivaa dieseliä. Tyhmiä he olisivatkin, jos "keksisivät lisää ruutia". Auto toimii biopolttoaineella ILMAN UUDELLEENSUUNNITTELUA. Auto ei kuitenkaan toimi vedyllä samalla tavoin ja sen takia vetyautoja täytyykin suunnitella isolla rahalla. Biopolttonesteet olisivat siirtymäajan polttoainetta ja käytettävissä kaiken ikäisissä autoissa.
En tiedä oletko nyt edes hereillä vai ymmätkö kaiken tarkoituksellasi väärin.
[4] Valtio tukee maanviljelijöitä tavalla tai toisella joka tapauksessa - siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Biobensiiniä voidaan käsittääkseni valmistaa puumateriaalistakin. Puumateriaali ei vaadi säännöllistä kylvöä ja niittoa. Hallakaan ei niitä tuhoa.
___________
Sekai wo kakumei suru chikara wo!
Mitä tulee autoilijan aseman parantamiseen niin onko tässä nyt muka siitä kyse? Olenko väittänyt olevan?
Et ole väittänyt, mutta alkuperäinen aihe koski sitä.
Eikö tässä yritettäisi tuossa tapauksessa ylläpitää valhetta henkilöauton suuripäästöisyydestä? Kehäperustelu?
Henkilöautoilu kuluttaa yhteiskunnan voimavaroja enemmän kuin joukkoliikenne => yhteiskunta suosii joukkoliikennettä. Ei ole mielestäni kehäperustelu. Energiaa kuluu myös sitä vähemmän per matkustettu kilometri, mitä suuremmissa yksiköissä kuljetus tapahtuu.
En tiedä oletko nyt edes hereillä vai ymmätkö kaiken tarkoituksellasi väärin.
Jos ymmärrän väärin se tapahtuu tahattomasti. Ymmärsin keskustelun käsitelleen sitä, että rypsiöljy palaa dieselmoottorissa. Tämä on kiistämätön fakta, ensimmäinen dieselmoottori toimi hiilipölyllä. Sen sijaan joko ei ole keskusteltu tai minulta on mennyt ohi kohta jossa puhuttiin siitä, miten kehitetään rypsiöljystä polttoaine, joka kestää pakkasta, miten valitaan lisäaineet polttoaineeseen ja voiteluöljyyn, miten kaivetaan huoltoasemien pihoihin säiliöt uutta ainetta varten, miten menetellään autojen takuun kanssa jne. Mikä taho on valmis ottamaan kantaakseen vastuun ja kustannukset? Valtioko? Öljy-yhtiön ja autonvalmistajan intressissäkään se ei ole.
Biobensiiniä voidaan käsittääkseni valmistaa puumateriaalistakin.
Sitä voidaan tehdä mistä tahansa, missä on tai mistä saadaan prosessoitua hiilivetyjä. Tällaisia aineita on kaikki viljat, peruna, puu, hiili, jätepaperi, lanta jne. On kokeiltu mm. pajun käyttämistä öljyn sijaan lämmityspolttoaineena. Paju kasvaa lämpimänä kosteana päivänä jopa 10 cm, tulee toimeen ilman mitään lannoitteita tai torjunta-aineita, oikeastaan riittää kun ei kylvä sen juurelle kovin paljoa suolaa tai napalmia.
Silti se ei hinnassa pysty kilpailemaan polttoöljyn kanssa. Miten ihmeessä olisi taloudellisesti järkevää muuttaa tämä paju auton moottorin polttoaineeksi, mikä on monta kertaluokkaa vaativampi tehtävä kuin pajun korjuu, kuivaus, haketus ja jakelu hakkeella toimiin lämpökattiloihin?
Tietysti voidaan puhua asian ekologisesta puolesta. Tämän keskustelun aluksi kysyisin, että jos se on sydäntä lähellä, miksi ette äänestä vihreitä? Heitä mollaavista kommenteista päättelen, että harva keskusteluun osallistuneista näin tekee. Sinäkin moitit heitä, vaikka he näyttävät olevan lähinnä sinun ajatusmaailmaasi. Sinullekin yksityisautoilun kustannus on vähemmän tärkeä kuin luonnonvarojen kertakäyttö. Pitäydyn kuitenkin tässä hintakysymyksessä, koska se oli alkuperäinen aihe.
Ping pong Vietnam pum pum.
Osaako TeeCee kertoa miksi vähän saastuttavalle Toyota Priukselle ei voida myöntää verohelpotuksia? Vedotaan siihen, että autoilu saastuttaa paljon, mutta ei olla valmiit tekemään mitään sen eteen, että vähän saastuttavat autot yleistyisivät. Ja mitä siinä hävittäisiin, jos vähän saastuttaville autoille myönnettäisiin verohelpotuksia?
En osaa sanoa. Arvaus: Prius on loppujen lopuksi kuitenkin bensa-auto. Se pääsee ehkä kokonaiskulutuksessa lähelle dieseliä koska bensakone toimii akkuja ladatessaan ihanneoloissa, mutta ei taida olla dieseliä parempi, ainoastaan vieläkin kalliimpi valmistaa. Mielestäni hybridi on hyvä vähennettäessä kaupunkien saasteita, mutta sillä siirretään saasteita vain paikasta toiseen, akut on kuitenkin ladattava bensaa polttamalla joskus. Ehkä tämä on syy, ettei valtio tue Priusta. Sitten sen pitäisi mielestäni tukea kaikkia vähän kuluttavia.
Tässä on kuitenkin ristiriitaista se, että oikeasti diesel (ja Priuskin) on järkevä ainoastaan paljon ajavalle. Jos houkutellaan väki ostamaan kalliilla tekniikalla toteutettu vähän kuluttava auto, joka on valmistuttuaan vajaalla käytöllä, ollaan käytetty verovaroja rohkaisemaan kansaa tuhlaamaan luonnonvaroja. Vähän ajavalle on parempi vaihtoehto tuhlaavasti kuluttava mutta raaka-aineita säästäen rakennettavissa oleva ajopeli.
Koneopin opettajani sanoi nyrkkisääntönä, että turbodieselhevosvoima maksaa kolme kertaa niin paljon kuin bensahevosvoima. Meiltä sen kätkee tehtaiden ja myyjien katteiden ero, mutta luonnonvarojen kulutus pysyy oli kate mikä tahansa.
[2] Jos ymmärrän väärin se tapahtuu tahattomasti. Ymmärsin keskustelun käsitelleen sitä, että rypsiöljy palaa dieselmoottorissa. Tämä on kiistämätön fakta, ensimmäinen dieselmoottori toimi hiilipölyllä. Sen sijaan joko ei ole keskusteltu tai minulta on mennyt ohi kohta jossa puhuttiin siitä, miten kehitetään rypsiöljystä polttoaine, joka kestää pakkasta, miten valitaan lisäaineet polttoaineeseen ja voiteluöljyyn, miten kaivetaan huoltoasemien pihoihin säiliöt uutta ainetta varten, miten menetellään autojen takuun kanssa jne. Mikä taho on valmis ottamaan kantaakseen vastuun ja kustannukset? Valtioko? Öljy-yhtiön ja autonvalmistajan intressissäkään se ei ole.
[3] Tietysti voidaan puhua asian ekologisesta puolesta. Tämän keskustelun aluksi kysyisin, että jos se on sydäntä lähellä, miksi ette äänestä vihreitä? Heitä mollaavista kommenteista päättelen, että harva keskusteluun osallistuneista näin tekee. Sinäkin moitit heitä, vaikka he näyttävät olevan lähinnä sinun ajatusmaailmaasi. Sinullekin yksityisautoilun kustannus on vähemmän tärkeä kuin luonnonvarojen kertakäyttö. Pitäydyn kuitenkin tässä hintakysymyksessä, koska se oli alkuperäinen aihe.
[1] Tyhmä oletus, että linja-autoliikenne kuluttaisi vähemmän voimavaroja. Jos bussi tulisi pihaan ja veisi minut pihaan niin ei takuulla selviäisi samoilla voimavaroilla! Ja tätä tekee minun oma autoni: lähtee pihasta, vie pihaan.
Jos taas ajatellaan bussin pysähtyvän vain pysäkeillä, täytyy huomioida, että käveleminen ja odottaminen pysäkeillä on ajan haaskuuta. Sitä ei voi laskea ajaksi, jonka aikana ihminen tekee tuottelista työtä (ajatellen BKT:tä) eikä se myöskään ole aikaa joka kelpaisi työn stressistä palautumiseen (kuten Guinnessin siemailu illalla TV:n ääressä). Nämä kävelymatkat pysäkeille maksavat yllättävän paljon. Erityisesti ne maksavat maaseudulla, jos joudutaan A) kävelemään useita kilometrejä ja/tai
Lisäksi kannattavuus perustuu myös linja-autojen korkeaan käyttöasteeseen. Siellä missä käyttöaste on pienin, on usein myös vanhin kalusto. Vanhan linja-auton täytyy olla lähes täyteen ahdettu, jotta se kykenee alittamaan uuden henkilöauton päästöt. Sitä ei maaseudulla bussit ole. Luonnollisesti kulutuksessa (ja CO2-päästöissä) bussi tulee taloudellisemmaksi jo huomattavasti pienemmillä kuormilla, mutta eivät nekään aina täyty. Välillä bussissa ei ole kourallistakaan ihmisiä. Lisäksi, jos säästöt jäävät vähäisiksi, saattavat ne mennä pakkasen puolelle laskettaessa siihen vielä kävely ja odotteluajat.
Luonnollisesti kaupungeissa, kaupunkien sisäisessä liikenteessä on viisaampaa käyttää linja-autoa tai kävellä, riippuen matkan pituudesta. Polkupyöräilykin olisi kannattavaa, jos olisi pyöräteitä, eikä täytyisi sotkea autojen seassa tai taluttaa. Maaseudulla asiat ovat tietenkin eri tavalla ja ehdotetut sanktiot yksityisautoilun rankaisemiseksi ovat aina heitä kohtaan täysin kohtuuttomia.
Yksityisautoilun määrän vähentäminen kokonaisuutena on täysin väärä lähestymistapa yhteiskunnan tehostamiseksi.
[2] Nyt sentään tunnustit, että biopolttoaineeseen siirtyminen ei aiheuta vaatimuksia autoteollisuudelle. Aiemmin kuitenkin sanoit: "Tämä on autoteollisuuden panostuksen kohde, ketään ei maailmalla kiinnosta tuottaa autoja, joita muutaman miljoonan kansa voisi käyttää ihan itse tuottamallaan polttoaineella."
Mielestäni tuossa sitaatissa sanot aika yksikäsitteisesti, että biopolttonesteellä toimiva auto ei mukamas toimisi kaikissa niissä maissa jossa käytetään fossiilista polttoainetta. Muutenhan tämä auto ei olisi yksinomaan muutaman miljoonan kansalle.
[3] Äänestäisin Vihreitä? Miksi ihmeessä? Saatan olla huolissani luonnosta, mutta puheistansa huolimatta Vihreät eivät kykene toimimaan luonnon hyväksi. Ei eivät kykene, koska he eivät osaa. He ovat liian tyhmiä. Kuka muuten vastustaisi henkeen ja vereen ydinvoimaa, kun tiedämme, että mikäli ydinvoimaa ei saada lisää, se EI johda tuulivoiman käytön lisäämiseen vaan todennäköisemmin hiilivoimaloiden käyttöiän pitkittämistä ja käyttöasteen nostamista entisestään. Vihreät ovat aiheuttaneet ympäristölle vain hallaa.
Oikeistolainen olen, oikeistolaisena pysyn. Minä en äänestä vasemmiston kanssa veljeileviä Vihreitä. Se ei aja Minun etua, se ei aja yhteiskunnan etua eikä se aja luonnon etua. Se on vain taantumus ja tehottoman toiminnan ihannointi ja paluu luonnon helmaan ja keräilytalouteen.
EDIT:
"Tyhmä oletus, että henkilöautoliikenne kuluttaisi vähemmän voimavaroja."
Tarkoitin kyllä, että BUSSIliikenteen taloudellisuus kaikissa olosuhteissa on huono oletus. Ajatus ei kuitenkaan toiminut lainkaan kirjoittaessani sitä.
Korjataanpas mokoma sekoilu tuolta tekstinkin seasta.
_________________
@}>;-,-`---- Kedakaki shiro no bara yo
(Rose of the Noble Castle)
On todella hienoa seurata näin antaumuksellista elinkeinopoliittista keskustelua. Kun olette vauhtiin päässeet niin ajattelin heittää kysymyksen teidän verokeskusteluun.
Eikö nyt kuitenkin ole niin, että jottei Suomi Oy menisi konkurssiin, niin tulojen (lue verot) ja menojen olla suht balanssissa. Eikö meidän tulisi veromarinoiden sijaan keskittyä siihen miksi Suomi Oy on niin h...tin kallis kuluiltansa? Jotta voi pienentää tuloja, täytyy myös, aivan niin, pienentää menoja. Edesmennyt mummoni samoi Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.......
Omissa kannanotoissani asiaan, odotan innolla polttokennoauton tulemista, sekä sen mukana tuomia muita hyötyjä ja etuja, ja tottakai siitä tullaan keksimään huonojakin puolia vielä.
Biopolttoaineissa siirtyy pääpaino muihin öljykasveihin kuin rypsi. Mutta varsinaiseen dieselmoottorin alkuperäiseen tekniikkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, se käy lähes kaikilla öljyillä. Pakkasilla voi sekaan lisätä tavallista dieselöjyä tai bensaa. Oma Audini käyttöohjekirjassa mainitaan, että kovilla pakkasilla saa valmistajan mukaan lisätä dieselpolttoaineen sekaan enintään 30% bensaa, jotta parafiinit eivät erotu ja tuki suodatinta. Tankki vetää 80 l. Aika paljon voin siis tehtaan mukaan tarvittaessa lisät bensaa joukkoon, joten miksi ei uusiutuvien biopolttoaineiden kanssa? Tästä tuskin tarvitsee enää keskustella.
Rypisöljyn hinta muodostuu Suomessa ongelmaksi. Muista öljykasveista saatava polttoaine on kokonaisuuden kannalta mielekkäämpää. Pellava on tässä mielenkiintoinen, sillä siitä voidaan teollisesti hyödyntää myös lujia kuituja sisältävä korsi ja puristusjäte käy rehuksi, kuten rypsissäkin. Pellavan etu on, että se kasvaa huomattavasti vaatimattomissa olosuhteissa kuin rypsi.
Onko taloudellisesti kannattavaa ajaa biopolttoaineilla on sitten eri kysymys, koska siitä tulee aina poliittinen asia. Ympäristökysymykset jäävät jatkuvasti taka-alalle. Auto on mielletty erittäin saastuttavaksi, siitä voi sen varjolla periä kaikenmaailman maksuja ja veroja, koska yleinen mielipide on saatu muokattua tähän suuntaan. Savuava pakoputki vain kuvaruutuun, niin päät nyökkäävät!
Niin, sitten se maajussin kyntämä peltohehtaari johon ei kukaan ottanut kantaa. 10 tonnia hiilidioksiidia per kynnetty peltohehtaari saastetta ilmaan! Suomessa! Mikä peltovero voitaisiin keksiä maajusseille? Suorakylvö oli TV:ssä esitetyn dokumentin mukaan hyvä ratkaisu, mutta ei käy maataloudelle, "joku tullee kuiteki ja pannee jollai tappaa, tukiasia vain enemmän". No, kaksi suurta maatilaa Suomessa esitti kuinka hyvin homma toimii vastoin kaikkia ennakkoluuloja.
Ei ole muuten ihme, että öljyntuottajamaat mielellään nostaisivat hintoja. Näkeväthän ne kuinka paljon eri maiden valtiot kiskovat polttoaineveroa niistä ja vaurastuvat heidän rakka-aineillaan. Yleensä kiinitetään huomio öljy-yhtiöihin, mutta unohdetaan samalla valtiot. Enkä edes moiti niinkään veroja, vaan moitin sitä, että niitä 6 miljardia / vuosi ei palauteta meille autoilijoille, tiestön rakentamiseen / parantamiseen, liikenteeseen. Ei ole demokraattista, että maksamme ensin palkastamme verot, kaikista tuotteista Alvit, tämän päälle jokaista autoilijaa rokotetaan oikein olan takaa, ja rahat hävisivät ! Olemme jo pienestä pitäen oppineet mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei. Joten TeeCee, ei kovin pitkää pliis !
Kaikista paras on, jos vähän ajavat ajaisivat jo olemassa olevalla autokalustolla. Siis he, ketkä ajavat vain osan vuodesta tai muuten vain hyvin vähän voisivat taittaa huoletta matkansa jopa aataminaikuisellakin kalustolla. Onko yhteiskunta asennoitunut täten? Ovatko Vihreät asennoituneet täten?
Jos ajat katalysaattorittomalla autolla, harva ymmärtää, että se on se ympäristöystävällisin "oma auto", jos ajokilometrejä tulee korkeintaan muutama tuhat. En tiedä onko uuden auton hohdokkuuden harhakuva luotu autonvalmistajien, -jälleenmyyjien, -lehtien vai sokean luontoaktivismin avulla, mutta luontoa se ei kyllä suojele.
Sitten haluavat nuo Vihreät vielä vuotuisesti perittäviä veroja kilometripäästöjen mukaan. Eli jos auto tuottaa paljon päästöjä kilometrillä, verotetaan sitä paljon vuotuisesti. Tämä myös vaikka vuotuinen ajosuorite autolla olisi se pari tuhatta kilometriä ja se autonrahjus olisi siis ekologisempi vaihtoehto kuin uusi TDI.
________________
Watashi ni nemuru Diosu no chikara yo
Aruji ni kotae te
"Niin, sitten se maajussin kyntämä peltohehtaari johon ei kukaan ottanut kantaa. 10 tonnia hiilidioksiidia per kynnetty peltohehtaari saastetta ilmaan! Suomessa! Mikä peltovero voitaisiin keksiä maajusseille? Suorakylvö oli TV:ssä esitetyn dokumentin mukaan hyvä ratkaisu, mutta ei käy maataloudelle, "joku tullee kuiteki ja pannee jollai tappaa, tukiasia vain enemmän". No, kaksi suurta maatilaa Suomessa esitti kuinka hyvin homma toimii vastoin kaikkia ennakkoluuloja."
. Ajatellaanpa asiaa hieman toisin, kynnettäessä maa saattaa luovuittaa "10 tonnia hiilidioksidia", mutta kyntämättömänä ja kun mätäneminen alkaa maa luovuttaakin metaania! Kumpis solikaan se pienempi paha?
2 kun sähkökemiallisesti kloori ja natrium yhtyvät siten toisiinsa, että natrium luovuttaa ainoan ulkokehällä olevan elektroninsa kloorille.
.
Niinpä, peltovero tosiaan, ruokaan tuloo vaan lisää hintaa ettei se jo muka olisi tarpeeksi kallista vieläkään
Keväällä kun maa on muokattu ja viljelty, kasvukausi alkaa ja kylvetystä kasvista riippuen se sitoo ilmasta hiilidioksiidia valtavat määrät luovuttaen takaisin ilmakehään happea. Pelkästään vettä viljelykasvit imee ja käyttää maaperästa muistaakseni 30 000 litraa vuorokausi, vastaavasti aurinko myös haihduttaa sitä pois kasveista. Maalaisjärjellä ajatellen, tuo on aivan normaalia luonnon kiertokulkua joka ei ole mihinkään lisää ja mistään pois.
Toki suorakylvö on hyvä asia, mutta tietyin ajoin maan muokkaus, vuoroviljely ja kesannointi on myös suositeltavaa. Tavoitteenahan on estää eroosio eli maan köyhtyminen, rikkakasvien kuten hukkakauran, kasvitautien ja tuholaisten lisääntyminen. Veron määrääminen on vain kaikille haitaksi, kuluttajille ruuan hinnassa ja maajussille se merkitsee valtiovallalta jatkuvaa "kyykyttämistä".
Olen sitämieltä, että karjatilojen takapihoilla on sellaiset energiavarat jotka tulisi ensimmäisenä hyödyntää, se myös hyödyntäisi eniten suomalaista maaseutua ilman minkäänlaisia tukiaisia. Valitettavasti valtiolla on oma forttumi ja vapo niminen lehmä ojassa ja se suosii ennemmin tuontiöljyä kuin kotimaassa tuotettua polttoainetta / biokaasua. Myös poliittisesti talonpojasta tulisi liian mahtava tukiaisten liekanarussa pidettäväksi.
Toiseen aiheeseen: Lueppa sivulla 3 kirjoittamani kaava uudelleen, kommentien määrästä päätellen sillä ei näemmä kukaan ole viitsinyt vaivata päätään. Kaava kuitenkin mahdollistaa ("mikäli luonto ei ole kovasti meitä vastaan") polttoaineen valmistamisen suoraan ajoneuvossa kun kennojen hyötysuhde on vähintään 50%. Elektrolyysissä se on 90-95% (S.Tukiainen) paikkeilla ja polttokennossa 75% (Prof.Sunsdröm, TKK) paikkeilla.
Polttoaineena käytetään väkevää suolaliosta ja vettä. Suurin jännite saadaan reaktiosta n
Suolaliuosta kun hajotetaan elektrolyysillä, kloori vapautuu helpommin kuin happi. Tämä tarkoittaa sitä että elektrolyysissä tarvittava sähkömäärä on pienempi kuin elekrtolysoitaessa vastaavasti happea. Sekundäärisenä reaktiona natrium reagoi veden kanssa kehittäen vetyä. Myös lopputuotteena syntyvä natriumhypokloridi NaClO voidaan kuumentaa esim. polttokennon "hukkalämmöllä" + 100 asteiseksi jolloin saadaan happea luovuttavaa trinatriumhypokloriittia NaClO3. Tämä on ominaisuudeltaan otsonia ja polttokennossa yhtyessään vedyn kanssa se tuottaa n. 1.6 V jännitteen.
Tässä vaiheessa myös kehä umpeutuu, lopputuotteena on nyt suolaa ja vettä eli voimme aloittaa keskustelun "jokaisen keksijän unelmasta"
Toki voimme lisätä natriumhydroksidiin (lipeää) vielä alumiinioksidia..., saatavan vedyn määrä kolminkertaistuu..., alumiinilla nelinkertaistuu! Entäpä jos käytämmekin kryoliittia, kaoliinisavea tai pauksiittia jotka sisältävät runsaasti alumiinia alkumuodossa. Tarvittaisko tällöin auton perään kärry ja lapio?
"Jokohama komahuta kukoko sukunai"
Mukavaa nähdä, että muidenkin mielestä asiassa on muitakin näkökulmia kuin että poliitikot on tyhmiä ja ilkeitä. Minulla ei ole viisastenkiveä asiassa enkä allekirjoita edes kaikkea itse sanomaani, halusin vain osoittaa, että ei tämäkään asia ihan niin yksinkertainen ole kuin monen mielipide siitä. Yleensä ottaen kannattaa epäillä jos näin monisyisen asian oikean laidan tietää mielestään aivan varmasti.
Ko kosuku paranto lassa, itte karka sinsalaa.
Huomasinpa pahan ilmaisuvirheen tekstissäni. "Tyhmä oletus, että henkilöautoliikenne kuluttaisi vähemmän voimavaroja." Piti oleman linja-autoliikenne. On se tosin vähintään yhtä tyhmää olettaa toiseenkin suuntaan, mutta oikein ei ole olettaa kumpaakaan. Taloudellisuus on tilannekohtaista ja linja-auto on taloudellinen vain kun sen kapasiteetti on hyvässä käytössä. Yhteiskunnallinen taloudellisuus vaatii hyvän käyttöasteen SEKÄ vuorojen riittävyyden ja oikean ajoituksen.
Ärsyttävätkö Shoujo Kakumei Utena -sitaatit kovinkin paljon? Se on hyvä sarja (ja todennäköisesti myös hyvä elokuvakin) ja suosittelen katsomaan. Fanservice kyllä lähentelee tragikoomista tasoa, mutta se lienee vain positiivista(?). Ei ainakaan voi haukkua omaperäisyyden puuttumisesta. ^__^
________________
Sodomu no yami / Hikari no yami
Kanata no yami / Hatenaki yami
Zettai unmei mokushiroku!
Zettai unmei mokushiyami, mokushiroku!
[quote title="27.05.2004 klo 02:50 puntari kirjoitti"]
.
Toki suorakylvö on hyvä asia, mutta tietyin ajoin maan muokkaus, vuoroviljely ja kesannointi on myös suositeltavaa.
Mennään vähän aiheen sivuun, mutta menköön. Ohjelmaa seuratessani nimenomaan maata ei muokata eroosion estämiseksi.
Sateiden aikana maata valuu veden mukana pois. Maan säilyttäminen luonnollisessa koostumuksessa on merkittävä hyöty, myös näiden kahden suurviljelijöiden mukaan, se jopa parani 2-3 vuoden aikavälillä verrattuna muokattuun maaperään. En ole maanviljelijä enkä tiedä sen kummemmin näistä, mutta näin, kuulin ja seurasin asiaa.
Olen sitämieltä, että karjatilojen takapihoilla on sellaiset energiavarat jotka tulisi ensimmäisenä hyödyntää, se myös hyödyntäisi eniten suomalaista maaseutua ilman minkäänlaisia tukiaisia.
Tähän yhdyn välittömästi. Tästäkin oli viime vuonna aihe TV-uutisissa kun maatalousyrittäjä esitti oman tilansa lämmitysjärjestelmää lehmän lannasta talteenotetulla kaasulla. Samalla kaasulla hän ajoi diesel Volvollaan eduskunnan eteen esitämään asiaa kansanedustajille. Mielenkiintoa asiaan ei ollut. TV ja maanviljeilijä olivat yksin paikalla. Volvo kulki tällä kaasulla 350 km päivä.
Toiseen aiheeseen: Lueppa sivulla 3 kirjoittamani kaava uudelleen,
Uuuh....pitkät kaavat, mikäs sen koulukemian numero nyt olikaan..?
Tässä vaiheessa myös kehä umpeutuu, lopputuotteena on nyt suolaa ja vettä eli voimme aloittaa keskustelun "jokaisen keksijän unelmasta"
Tässä vaiheessa päädymme aina Arkadianmälle, jossa linjaukset ja poliittiset päätökset tehdään. Kertaakaan en ole vielä huomannut kenenkään politiikon olevan kiinnostunut vaihtoehtoisesta tekniikasta. Verotus ei tee siitä kilpailukykyistä, ikävä kyllä. Paitsi maanviljelijät jotka voisivat hyödyntää omaa lannasta saatua kaasua. Mutta eivät hekään näytä olevan innostuneita omien energiavarojensa hyödyntämisessä.
Ärsyttävätkö Shoujo Kakumei Utena -sitaatit kovinkin paljon? Se on hyvä sarja (ja todennäköisesti myös hyvä elokuvakin) ja suosittelen katsomaan. Fanservice kyllä lähentelee tragikoomista tasoa, mutta se lienee vain positiivista(?). Ei ainakaan voi haukkua omaperäisyyden puuttumisesta. ^__^
________________
Sodomu no yami / Hikari no yami
Kanata no yami / Hatenaki yami
Zettai unmei mokushiroku!
Zettai unmei mokushiyami, mokushiroku!
Eivät ne ainakaan minua ärsytä, päinvastoin. On mukavaa kun otakuus leviää tännekin. Minä olin pioneeri ja toivottavasti muut seuraavat perässä. Shoujo Kakumei Utenassa ihmetytti eniten hameiden lyhyys ja se ettei koskaan näkynyt... No joo, tiedätte kyllä mitä ^__^. Tosin kaiken hypetyksen keskellä Utena on kokenut kohdallani pienen inflaation, ehkä taas jonkin ajan kuluttua innostun siitä uudelleen. Elokuvassa huonoin puoli on Souji Mikagen täydellinen puuttuminen. Sitä ei ehkä koskaan voi hyväksyä, saati antaa anteeksi elokuvan tekijöille. Tosin Utena - Adolescense Mokushiroku-elokuvan visuaalinen puoli vetää vertoja jopa Mononoke Himelle, ja se on paljon se.
_________________________________
Ecchi nano ha ikenai to omoimasu!
Tuo Souji Mikagen täydellinen puuttuminen minuakin eniten tällä hetkellä jurppii. Tätä ne eivät tule saamaan minulta ikinä anteeksi.
Hatti vatti nintendo odnetnin taka perin poks!
Vaihtoehtoisista polttoaineista sen verran, että olenko ymmärtänyt oikein jos väitän että öljynjalostuksessa bensiini on väistämätön sivutuote, josta on vaikea päästä eroon muutenkuin polttomoottorissa. Se on liian tulenarkaa ja kaasuuntuvaa käytettäväksi teollisuudessa, siis varsinainen ongelmajäte.
Nämä ovat varmasti osasyinä vaikuttaneet vaihtoehtoisten polttoaineiden nihkeään kehitykseen ja tutkimukseen. Tietenkin veropoliittinen näkökohta on myös merkittävä.
Tehdään kumpaa tahansa, dieseliä tai bensaa, saadaan myös toista. Raskas kalusto tarvitsee dieseliä, joten kai bensa voidaan laskea silloin sivutuotteeksi.
Minua taas ei lainkaan ihmetyttänyt eikä ihmetytä yhäkään panty-huumorin täydellinen loistaminen läsnäolemattomuudellaan - kyseessä nyt kuitenkin on eräs sarja joka on ehdottomasti luokiteltavissa shoujo-animeksi. Aika harva naispuolinen katsoja kuitenkaan jaksaisi nauraa alushousujen vilahtamiselle joka kerta kuin tuulenpuuska luo up-skirt-efektin pienenpienille minihameille. ...Josta tulikin mieleen, että ei kevät ole mukanaan montaa minihametta tuonut tänne pohjoiseen valtioomme. Täytyy toivoa, että säät lämpenevät.
Mutta Utenan liittyminen vaihtoehtoisiin energianmuotoihin... tai polttoaineen hintaan, kuten ketjun alkuperäinen otsikko ilmaisee... on hyvin heikkoa. Ohtori Akion 1957 Corvette -lookalike on kyllä hieno ja kauniin kuuloinen, mutta todennäköisesti bensiinitoiminen. Tai animoijan kynällähän ne kaikki toimivat, jos ollaan kovin tarkkoja, täten ei voi edes jeesustella siitä kuinka paljon Ohtorin maailmankumouksellinen mobiili mahtaa viedä satasella.
Kapinallinen Tyttö Utena lykättäköön siis toistaiseksi taka-alalle tässä ketjussa, riippumatta siitä onko hänellä Voima Vallankumouksellistaa Maailma. (Ja mehän emme spoilaa tässä ketjussa emmekä muuallakaan mihin lopputuloksiin tässä sarjassa päästään.)
Toivottavasti olet päässyt yli siitä järkytyksestä, että Misaton auto (Renault Alpine) onkin valmistettu Ranskassa. ^__^
___________
Säästän teidän romanjeilla kirjoitetulta, japaninkieliseltä sitaatilta.
Olen armelias. Kiittäkää minua.
Toivottavasti olet päässyt yli siitä järkytyksestä, että Misaton auto (Renault Alpine) onkin valmistettu Ranskassa. ^__^
En tule koskaan käsittämään, hyväksymään enkä varsinkaan pääsemään sen yli, miksi Misato-sanille päätettiin valita juuri ranskis. Jotenkin käsittämätöntä, että japanilaisessa animessa on eräällä päähenkilöllä ranskalainen auto. Ihan kuin oman maan autoista ei olisi löytynyt yhtään vaihtoehtoa. Tai jos on pakko valita ulkomaalainen auto niin silloin ehdottomasti italialainen. Alfa Romeo olisi sopinut Misatolle huomattavasti ranskista paremmin. Meikäläinen pisti NGE:n boikottiin niin pitkäksi aikaa kunnes Katsuragi on vaihtanut autonsa johonkin muuhun kuin ranskikseen.
_________________________________
Ecchi nano ha ikenai to omoimasu!
Olenko erehtynyt keskustelemaan pikkupoikien kanssa näille TM:n sivuille, kun joku sarjakuvahahmo onkin yhtäkkiä keskustelun aihe?
Jos Pikkukakkonen tulee selkeästi esiin, poistun tältä areenalta.
Jotkut vastauksetkin näyttävät välillä olevan kuin suoraan lehdestä tai kirjasta nopeasti lainattuja. Olisin näillä sivuilla peräänkuuluttanut enemmän omakohtaisesti saatua tietoa, ehkä taitoa, tai kokemusten kautta hankittua.
Jos Pikkukakkonen tulee selkeästi esiin, poistun tältä areenalta.
[2] Jotkut vastauksetkin näyttävät välillä olevan kuin suoraan lehdestä tai kirjasta nopeasti lainattuja. Olisin näillä sivuilla peräänkuuluttanut enemmän omakohtaisesti saatua tietoa, ehkä taitoa, tai kokemusten kautta hankittua.
[1] Olen samaa mieltä, että sarjakuvat/animaatiot eivät kuulu tähän topiikkiin enkä aiokaan asiaan palata - ellen nyt sitten ainoastaan pari riviä viestin lopussa _________-viivan alapuolella. (Jos nyt edes viitsin moista lisätäkään, kun aiheuttaa yleistä pahennustakin.)
synnynnäinen toimittaja
[2] Kenen kirjoitukset? Mitkä hänen kirjoituksista ovat kuin jostakin lehdestä? Mistä lehdestä?
Jos minun kirjoitukseni näyttävät lehtiartikkeleilta niin lienen joko
A) kirjaviisas tai ilmiömäisen hyvällä muistilla varustettu
C) jotakin muuta, mitä? __________
Mutta jos hieman vakavoituisi niin mitä haittaa on siitä, että on joskus jotakin lehtiä ja kirjoja lukenut? Minkä takia omakohtainen kokemus on ainoata kelvollista? Mitä omakohtaista kokemusta nyt tästäkin topiikista pitäisi olla? Pitäisikö meidän olla itse valmistanut biobensiiniä takapihallamme vai mistä on kyse? Pitäisikö meidän kaikkien olla töissä "valtakunnallisessa, tunnetussa laboratoriossa"? VTT? Oletitko tosiaan tämän foorumin pursuavan VTT:n insinöörejä, joilla olisi vieläpä ainoastaan käytännön tietämystä jokaisesta asiasta vailla täysin turhaa kirjatietämystä ja muuta ikävää päähänpinttymää?
Enpä sitten minäkään tule enää animeen viittaamaan kun sitä kerran niin paljon täällä paheksutaan, ellei sitä sitten erikseen pyydetä. En teistä muista tiedä, mutta itselläni japanilainen musiikki kuuluu erottamattomasti autoiluun ja siihen fiilikseen, minkä japsiautoissa saa. Siihen tulen jatkossakin viittaamaan, jos puhutaan fiiliksestä.
Ei keskustelijoiden pitäisi tästä ottaa itseensä.
Mielestäni voin hyvin kommentoida asiaa kuten teinkin.
Tässä minä osoitan puutteellisuuteni, kun en tiedä näistä animaatiohahmoista mitään. Kritiikkini ei kohdistunut kehenkään tiettyyn nimimerkkiin, mutta kun sarjakuvahahmokeskustelua tuli jo 4-5 vastauksessa, kyllästyin jo näin asiasta poikkeavaan aiheeseen.
En ole töissä VTT:ssä, käyn työn puolesta monessakin laboratoriossa ja tutkimuskeskuksessa, tunnen ihmisiä, joten sen puolesta ei pidä vetää johtopäätöksiä siitä mitä aiheita avaan, tai kenelle vastaan ja mitä. Asiat ovat nimimerkin henkilökohtaisia näkemyksiä ja ajatuksia, kuten kaikilla muillakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että keskustelun ei kovin tulisi rönsyillä aiheen ulkopuolelle näillä sivuilla.
Kertokaa heti jos olen väärässä, vaikka elämänkertaani en tule tässä julkaisemaan!