" Asiat ovat nimimerkin henkilökohtaisia näkemyksiä ja ajatuksia, kuten kaikilla muillakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että keskustelun ei kovin tulisi rönsyillä aiheen ulkopuolelle näillä sivuilla."
Olen sikäli samaa mieltä että keskustelun tulee kulkea aiheen mukaan, mutta pidän senverran hyvänä pientä rönsyilyä joka sivuaa tai tuo jotain muuta näkemystä keskustelun avaukseen.
Japaninkielelisiä sitaatteja en pidä pahana mutta, ÄH... jos tästä jatkan menee tämäkin jo liikaa sivuraiteelle.
Biokaasusta, minulle on syntynyt sellainen käsitys että useimmat viljelijät eivät edes tiedä minkälainen energiakakku heidän pihanperällä on. Esim. Ilmajoelle Laskunmäkeen kaavaillaan yhdyskuntajätteitä jalostavaa ja biokaasua valmistavaa laitosta. Hanketta on pitkään vastustettu paikallisten asukkaiden toimesta ja mikä sikäli oiken on. Mutta kun vastustus on muutoksien myötä muuttunut periaatteelliseksi, siinä ei mielestäni ole enää mitään järkeä. Kompostilaitoksen sijasta tuli lopulta päätös biokaasulaitoksen rakentamisesta. Ehkä meikäläisellä senverran oli naapurinpoikaan vaikutusta (Nokkamies jäteyhtiön hallituksessa) kun laitoin hänelle tekemäni toiminta-animaation nähtäväksi.
Joka tapauksessa jäteaseman naapuristossa olevat isot maatilat ja muut asukkaat vastustivat ja vastustavat nyt biokaasulaitoksen rakentamista. Älytöntä koska sama saattaa seuraavan 5-10 vuoden kuluessa olla heillä edessä. Saattaa olla jopa suotavaa että lähellä olevalta sonniasemalta (keinosiemennysasema) vietäisiin lanta Laskunmäen bioreaktoriin. Esimerkin ja tiedonmyötä epäluuloisuus hälvenisi.
Toki esim.Koneviestissä on ollut v.1985 alkaen artikkeleja aiheesta ja osalla on tietoa tekniikasta. Mielestäni ongelma on enemmänkin TE-keskukissa ja Tekesissä, esim. Tekesissä on rahoitettu tutkimusta biokaasun valmistamisesta ja käyttöönotosta, esim. Sanna Lammisen tutkimustyö: http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/enyr/streams/sannantyo.htx
Kuitenkin ongelma on siinä, että jos yritys joka haluaisi alkaa valmistamaan biokaasu laitteita, reaktoreita jne. ei saa hankkeelleen helposti minkäänlaista rahoitusta, varsinkaan maatilakäyttöön (kerron kokemuksesta). Kun ei ole saatavilla olevia laitteita, niitä ei silloin hankita. Myös yksityinen puoli ei helpolla lähde sijoittamaan hankkeisiin josta ei ole liiämmälti kokemusta. Nostan hattua Kalmarin Erkille, näitä harvoja pioneereja tarvitaan ja jotka kokemuksen kautta myös jakaa tietoa muille.
Oma bioreaktori on kuitenkin helppo rakentaa, riittää esim. ilmatiivis käymisastia (jossa se epäonnistunut riisiviini jo mojuu ) , lisätään sinne istumalihasten välistä tuleva "bakteerijäte" ja kaikki vanhaksi menneet ruoka-aineet. Laitetaan kannessa olevaan vesilukkoon vettä ja odotellaan pari päivää. Haistellaan rahan tuoksua ja tupakoidaan mieluusti helevetin kaukana pöntöstä. Hyötykäyttöön kaasu saadaan kun hankitaan esim. Tekniikan Maailmassa pikatestattu 2-tahtinen akrikaatti ja aletaan jauhaa sillä sähköä esim. tietokoneen käyttöön.
Muistan kun kuivaajat minun nuoruudessani yleistyivät, ensin oli pitkään riihi vielä käytössä. Sen jälkeen tuli maamiesseuralle ensimmäiset lavakuivurit. Varakkaampiin taloihin rakennettiin omansa. Tämän jälkeen tuli maamiesseuralle kaappikuivaajat jonne viljan sai suoraan kipata ja kuivauksen jälkeen laskea takaisin traktorin kärryille. Ajan myötä nämäkin yleistyivät jokaisella maatilalla.
Sama se on laita myös biokaasulaitoksella, suotavaa olisi että ne rakennettaisiin ensin maamieseurojen toimesta, tietysti varakkaammat ja isommat tekisivät omansa. Tätä myöden jokainen tila voisi oman käytön lisäksi muodostaa kyläkohtaisen verkoston, osuuskunnan, joka myös jakelee esim. kaasua suoraan paikalliseen käyttöön, huoltoasemille ja esim. putkiston avulla keskitetysti yhteiseen laitokseen joka jauhaa sähköä ja lämpöä.
On mahdollista että maatilakäytössä politiikka ja varsinkin tukiaispolitiikka jarruttaa tämäntyyppisiä ajatuksia, sillä työllistäähän tuo huomattavan määrän suomen ja eu:n pyrokraateista. Paha on jos valtio tai valtion omistamat energiayhtiöt omivat maatilojen paskatunkiot ja estävät syntyvää kilpailua.
Ajatellaanpa että isännät tuottavat maidon ja lihan lisäksi kaasua paikalliselle huoltoasemalle ja oman käytön lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon mahdollisesti vielä oman "energiaosuuskunnan" avulla. Saisivat kerrankin vaikka pelkkää paskaa tuottamalla muutakin rahaa kuin tukiaisia! Kuluttajan hyöty olisi se, että edullisemman ruuan lisäksi myös edullisen energian tarjoajia olisi enemmän tässä valtakunnassa.
Biokaasusta, minulle on syntynyt sellainen käsitys että useimmat viljelijät eivät edes tiedä minkälainen energiakakku heidän pihanperällä on.
Tähän mielipiteeseen yhdyn täysin. Jos minulla olisi takapihallani vastaava "energiakakku" hyvä sana paskakasalle, niin ilman muuta lähtisin sitä hyödyntämään, siitä huolimatta, että laitteisto maksaisi. Tästä tulisi painvastoin itselleni periaatteellinen kysymys tuottaa energiaa vaikka ensin omaan käyttöön. Näin E.ON (vanha Espoon-Sähkö) tuottaa Suomenojan voimalaitoksessa istumalihasten välistä tulleesta jätteestä energiaa joka jauhaa sähköä valtakunnan verkkoon. Ämmässuon Kaatopaikka Espoossa tuottaa myös yhdyskuntajätteestä biokaasua, putket lienee kohta vedetty Kivenlahden kaupunginosaan, jolla lämmitetään kerrostalot.
Mikäs se alkuperäinen aihe nyt olikaan ?
Rönsyilyksi taisi tämäkin mennä. Em. aiheista tulisi ilmeisesti avata keskustelu eri nimellä.
Joka tapauksessa jäteaseman naapuristossa olevat isot maatilat ja muut asukkaat vastustivat ja vastustavat nyt biokaasulaitoksen rakentamista. Älytöntä koska sama saattaa seuraavan 5-10 vuoden kuluessa olla heillä edessä. Saattaa olla jopa suotavaa että lähellä olevalta sonniasemalta (keinosiemennysasema) vietäisiin lanta Laskunmäen bioreaktoriin. Esimerkin ja tiedonmyötä epäluuloisuus hälvenisi.
Toki esim.Koneviestissä on ollut v.1985 alkaen artikkeleja aiheesta ja osalla on tietoa tekniikasta. Mielestäni ongelma on enemmänkin TE-keskukissa ja Tekesissä, esim. Tekesissä on rahoitettu tutkimusta biokaasun valmistamisesta ja käyttöönotosta, esim. Sanna Lammisen tutkimustyö: http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/enyr/streams/sannantyo.htx
Kuitenkin ongelma on siinä, että jos yritys joka haluaisi alkaa valmistamaan biokaasu laitteita, reaktoreita jne. ei saa hankkeelleen helposti minkäänlaista rahoitusta, varsinkaan maatilakäyttöön (kerron kokemuksesta). Kun ei ole saatavilla olevia laitteita, niitä ei silloin hankita. Myös yksityinen puoli ei helpolla lähde sijoittamaan hankkeisiin josta ei ole liiämmälti kokemusta. Nostan hattua Kalmarin Erkille, näitä harvoja pioneereja tarvitaan ja jotka kokemuksen kautta myös jakaa tietoa muille.
Oma bioreaktori on kuitenkin helppo rakentaa, riittää esim. ilmatiivis käymisastia (jossa se epäonnistunut riisiviini jo mojuu ) , lisätään sinne istumalihasten välistä tuleva "bakteerijäte" ja kaikki vanhaksi menneet ruoka-aineet. Laitetaan kannessa olevaan vesilukkoon vettä ja odotellaan pari päivää. Haistellaan rahan tuoksua ja tupakoidaan mieluusti helevetin kaukana pöntöstä. Hyötykäyttöön kaasu saadaan kun hankitaan esim. Tekniikan Maailmassa pikatestattu 2-tahtinen akrikaatti ja aletaan jauhaa sillä sähköä esim. tietokoneen käyttöön.
Muistan kun kuivaajat minun nuoruudessani yleistyivät, ensin oli pitkään riihi vielä käytössä. Sen jälkeen tuli maamiesseuralle ensimmäiset lavakuivurit. Varakkaampiin taloihin rakennettiin omansa. Tämän jälkeen tuli maamiesseuralle kaappikuivaajat jonne viljan sai suoraan kipata ja kuivauksen jälkeen laskea takaisin traktorin kärryille. Ajan myötä nämäkin yleistyivät jokaisella maatilalla.
Sama se on laita myös biokaasulaitoksella, suotavaa olisi että ne rakennettaisiin ensin maamieseurojen toimesta, tietysti varakkaammat ja isommat tekisivät omansa. Tätä myöden jokainen tila voisi oman käytön lisäksi muodostaa kyläkohtaisen verkoston, osuuskunnan, joka myös jakelee esim. kaasua suoraan paikalliseen käyttöön, huoltoasemille ja esim. putkiston avulla keskitetysti yhteiseen laitokseen joka jauhaa sähköä ja lämpöä.
On mahdollista että maatilakäytössä politiikka ja varsinkin tukiaispolitiikka jarruttaa tämäntyyppisiä ajatuksia, sillä työllistäähän tuo huomattavan määrän suomen ja eu:n pyrokraateista. Paha on jos valtio tai valtion omistamat energiayhtiöt omivat maatilojen paskatunkiot ja estävät syntyvää kilpailua.
Ajatellaanpa että isännät tuottavat maidon ja lihan lisäksi kaasua paikalliselle huoltoasemalle ja oman käytön lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon mahdollisesti vielä oman "energiaosuuskunnan" avulla. Saisivat kerrankin vaikka pelkkää paskaa tuottamalla muutakin rahaa kuin tukiaisia! Kuluttajan hyöty olisi se, että edullisemman ruuan lisäksi myös edullisen energian tarjoajia olisi enemmän tässä valtakunnassa.
SixPack: "Mites toi nyss sen tollei heitti, tekstin siis...... Tulikohan puhuttua liikaa paskaa ?"
TMnetin keskustelupalsta ei tue kuin yhden quoten ja yhden unquoten per viesti. Sen yli mennessä palsta hakee vain ensimmäisen ja viimeisen merkinnän.
Tuolla tekstin välissä ei tosin ole discardattuja BB-koodin komentoja, joten en todellakaan tiedä mistä syystä palsta keksii omiaan. Itse ainakin käytän kahdensorttista sitatointia:
1) pistää kaikki kommentoitava yhden quoten sisään ja kirjoitella sinne kohtia [1], [2], jne., johon viivata omassa kommenttiosuudessa myöhemmin. Omaa tekstiä ei voi laittaa quoten sisään, eikä koodilla tuotettua quotea voi monistaa juuri edellä mainitusta puutteesta keskustelupalstan toiminnassa.
2) käyttää pelkkiä lainaismerkkejä, hipsuja. "Tällä lailla." Hipsuja on myös pakko käyttää, jos on kommentoi useampaa henkilöä tai useampaa viestiä. Tällöin et saa quote-komennolla eroteltua mikä on kenen sanomaa, koska palsta yhäkin tukee ainoastaan yhtä quote-osaa.
3) jos kommentoit useampaa henkilöä, kommentoi vain yhtä henkilöä per viesti. Postaa useampi viesti ja jaa sanottavasi näiden mukaan.
puntari: Tuo kyllä vähentäisi päästöjä, jotka muuten vapautuisivat ilmakehään, vieläpä usein metaanin muodossa, joka on paljon hiilidioksidia ikävempää kasvihuonekaasua.
Ratkaisuksi autoilun päästöihin siitä ei ole, koska kaasumaisen polttoaineen käyttäminen ei onnistu autossa ilman suurehkoja muutoksia polttoaineensyötössä ja moottorinohjauksessa. Bensiiniä tai dieseliä jäljittelevät alkoholi- tai kasvisöljypohjaiset, nestemäiset biopolttoaineet käyvät jo vanhentuvaan ajoneuvokalustoon vaatimatta muutoksia kalustoon.
Kuten jo todettu: tuskin autotehtaat alkavat suunnittelemaan autoja marginaalikäyttöön (vetyautot poikkeuksena, koska tulevaisuudessa ne saattavat kuulua mainstreamiin). Jos kehitys vie kohti polttoainekennoa, ilman että välikautena käytettäisiin esim. metaanitoimisia autoja, täytyy siirtymäkautena pyrkiä vaan minimoimaan nykyisen kaluston tuottamat päästöt vaikuttamalla polttoaineeseen jota ne käyttävät - ei niinkään polttoaineen ominaisuuksiin (jotka tulisi pitää samoina) vaan valmistustapaan (fossiilinen -> uudistuva).
Ei sikäli etteivätkö ne muutamat biokaasuilla toimivat autot varmasti olisikin ekologisia, mutta epäilen muuttumista prototyypeistä sarjavalmisteautoihin.
Tässä minä osoitan puutteellisuuteni, kun en tiedä näistä animaatiohahmoista mitään. Kritiikkini ei kohdistunut kehenkään tiettyyn nimimerkkiin, mutta kun sarjakuvahahmokeskustelua tuli jo 4-5 vastauksessa, kyllästyin jo näin asiasta poikkeavaan aiheeseen.
En ole töissä VTT:ssä, käyn työn puolesta monessakin laboratoriossa ja tutkimuskeskuksessa, tunnen ihmisiä, joten sen puolesta ei pidä vetää johtopäätöksiä siitä mitä aiheita avaan, tai kenelle vastaan ja mitä. Asiat ovat nimimerkin henkilökohtaisia näkemyksiä ja ajatuksia, kuten kaikilla muillakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että keskustelun ei kovin tulisi rönsyillä aiheen ulkopuolelle näillä sivuilla.
A) OK. Et ole töissä VTT:llä, mutta kaikilla ei ole edes mahdollisuutta käydä niissä tiloissakaan, saati käyttää niitä tiloja käytännön tutkimustiedon saavuttamiseksi. Luulen, että 99% tiedosta on edesmenneiltä neroilta perittyä, toisten ihmisten tutkimuksista opittua tai maalaisjärjellä näistä kahdesta pääteltyä.
Toki on sitten "käytännön tieto" eli omia "kokeita" suorittamalla ja tuloksia seuraamalla tehdyt johtopäätökset. Nämä johtopäätökset ovat kuitenkin ilman asianmukaista tietotaitoa ja laboratoriota paljon epäluotettavampia kuin kirjaviisaus, jonka merkitystä ilmeisesti vähättelet. Esim: jos valuttaisin vaihdelaatikosta rasvat ulos ja ajaisin autolla Tampereelle ja takaisin ja tekisin johtopäätökset sen mukaan pääsinkö perille ja ehkä takaisinkin niin kyllä se (niin käytännön testi kuin olikin) oli silkkaa idiotismia. Ilman vaihdelaatikon purkamista ennen ja jälkeen testin, en saisi mitään kvantitatiivista tulosta kulumisesta. Lisäksi "kirjaviisaana" pitäisi testin tekemistä täysin järjenvastaisena ja tuloksien suuntaa itsestäänselvänä. Olisi paljon viisaampaa kokeilla esim. vaihtoehtoisia vaihteistoöljyjä kuin kokeilla kuinka vaihteisto toimii kuivana.
Omakohtainen kokemus on aivan liian yliarvostettua.
Mitenkäs keskustelu rönsyili keskustelussa dieselin vs. bensiinikoneen moottoriJARRUTUKSESTA? Siellä ei ollutkaan 4-5 viestiä aiheen ulkopuolelta vaan 4/5 kaikista viesteistä aiheen ulkopuolelta: keskustelua moottoreiden hyötysuhteista (eli moottorin toiminnasta kun kaasupoljin EI ole nostettuna ylös).
Siellä et tuominnut rönsyilyä vaan olit itse ylläpitämässä sitä.
Enkä kommentoi tällä kertaa mitään animeen (japanilaiseen animaatioon) liittyvää.
Rönsyilyksi taisi tämäkin mennä. Em. aiheista tulisi ilmeisesti avata keskustelu eri nimellä.
Tässä minä tätä rönsyilyä kommentoin. Paha juttu jos Whiicillä meni herne nenään tästä asiasta. Ei ollut tarkoitus loukata ketään. Puolustaudun kuitenkin sillä, että keskustelimme edelleen polttoaineista, energiasta, eri vaihtoehdoista ja menetelmistä. Uskoakseni niin pahasti emme poikenneet alkuperäisestä aiheesta joka oli dieselin moottorijarrutus.
Ymmärrän kyllä, että sillä ei ole kovin paljon tekemistä millä vauhdilla lehmä pieree, jollei joku fiksu lukija keksi tästä ajatusta, että pidättämällä henkilökohtaisia kaasuja, se voisi jotenkin vastata moottorijarrutusta.
Lukaisin läpi vielä kerran niitä eri aiheita, ja niinhän se on, että Dieselin moottorijarrutus on aivan eri otsikon alla. Menin kaikesta Kung Fu hommasta jo sekaisin, tämähän onkin se Bensan hinnan nosto 2:oon, jolloin tottakai keskustellaan vaihtoehtoisista energiamuodoista ja politiikkakin asiaan tulee väistämättä mukaan, jo siksi, että emme me viisaat tällä palstalla mitään päätä, kunhan viisastelemme keskenämme.
A) OK. Et ole töissä VTT:llä, mutta kaikilla ei ole edes mahdollisuutta käydä niissä tiloissakaan, saati käyttää niitä tiloja käytännön tutkimustiedon saavuttamiseksi. Luulen, että 99% tiedosta on edesmenneiltä neroilta perittyä, toisten ihmisten tutkimuksista opittua tai maalaisjärjellä näistä kahdesta pääteltyä.
En vähättele kirjaviisautta enkä tilastotietoja ollenkaan, päinvastoin, se vasta onkin helppoa kun saa siteerata ja lukea valmista tekstiä, aiheista jonka joku muu on tutkinut ja selvittänyt jo valmiiksi.
Mutta älä vähättele koskaan omaa kokemusta, kätten työtä ja maalaisjärkeä. Autoja ei olisi olemassakaan, ellei joku ennakkoluuloton, osaava henkilö olisi suorittanut kokeita, tehnyt käsillään laitteita, onnistunut - epäonnistunut, jaksanut edelleen yrittää, kaikkien muiden todennäköisesti pilkkaamana ja vähättelevänä. Siinä ihmiset ovat edistyneet oikein hyvin.
Nyt menen aiheesta sivuun. Vastoin kaikkien oppineiden, kirkon, tiedemiesten, lain ja lääkäreiden ja muiden viisaiden, oli Galilei eri mieltä maapallostamme kun hän esitti sen ja todisti sen pyöreäksi.
Vaikka elämme tietoyhteiskunnassa ja tiedon määrä joka on saatavilla on valtava, niin harvat ovat ne jotka itse jotain kokeilevat, olkoonkin, että moni asia epäonnistuu ja tuntuu järjenvastaiselta, mutta ilman sellaisia ennakkoluulottomia tyyppejä jotka eivät sulata kaikkea valmiiksi jauhettua asiaa, tai halua tehdä jonkun asian paremmin tai yksinkertaisemmaksi, puuttuisi tästä maailmasta paljon.
"Tuo kyllä vähentäisi päästöjä, jotka muuten vapautuisivat ilmakehään, vieläpä usein metaanin muodossa, joka on paljon hiilidioksidia ikävempää kasvihuonekaasua".
Kieltämättä ja käytännössä kuuluisi normaaliin luonnon kiertokulkuun "jalostettuna".
"Ratkaisuksi autoilun päästöihin siitä ei ole, koska kaasumaisen polttoaineen käyttäminen ei onnistu autossa ilman suurehkoja muutoksia polttoaineensyötössä ja moottorinohjauksessa. Bensiiniä tai dieseliä jäljittelevät alkoholi- tai kasvisöljypohjaiset, nestemäiset biopolttoaineet käyvät jo vanhentuvaan ajoneuvokalustoon vaatimatta muutoksia kalustoon".
Bio- ja maakaasulla käyviä (käytännössä samaa kaasua, biokaasun CH4 vetypitoisuus on 55 - 65% ja maakaasun 75%) uusia autoja on saatavissa ja esim. 1970 - 80 luvulla oli mahdollista ostaa valmiita kaasusarjoja, tai tehdä itse ja asentaa autoon. Muistaakseni vanhoja Tekniikan Maailman lehtiä selaamalla pitäisi löytyä Fiatin bensiinimoottoriin asennetusta sarjasta juttua. Nykymoottori on aivan samallainen kuin silloin tai satavuotta sitten, lisälaitteita on vain enemmän mutta kuitenkin dieseliin kaasusarja on helpompi asentaa. Suuttimet ja pumppu pois, sytytysjärjestelmä tilalle ja vaikka trukin kaasutin paikalle sekä painesäiliö. Bensiinimoottoriin joudutaan vaihtamaan korkeammat männät tai höyläämään kantta, ruiskut pois ja edelleen kaasutin tilalle sekä painesäiliö. Toki, mikä ihme olisi kaasua anniskella suoraan imusarjaan suuttimen läpi (pientä kehittelyä ja kekseliäisyyttä).
Suosittelen kurkaamaan prh:n sivuille ja http://fi.espacenet.com/ haku. Hakusanaksi laita "polttomoottori", kaasunpolttoon liittyviä patentteja kyllä haetaan esim:
Dieseltyyppinen polttomoottori kaasun polttamiseksi sekä menetelmä polttoaineen syöttämiseksi sellaiseen moottoriin Julkaisupäivä: 2001-09-14 Keksijä(t): PEDERSEN PETER SUNN (DK) Hakija(t): MAN B & W DIESEL AS (DK
Suosittelen myös selaamaan sekä suomesta että ulkomailta, muutakin mielenkiintoista löytyy!
Biokaasu saadaan myös yksinkertaisesti puhdistettua ja paineistettua ajoneuvokäyttöön: Hakusanaksi laita keksijä: Kalmari Erkki
Sillä löydät seuraavan prioriteettinumeron: FI20020399 ja sieltä tiedot: Biokaasun paineistuslaitteisto Julkaisupäivä: 2002-09-03 Keksijä(t): KALMARI ERKKI (FI) Hakija(t): KALMARIN TILA (FI)
Sivu : löydät erinomaisen ja erityisen yksinkertaisen keksinnön kaavan, jolla saa biokaasua puhdistettua metaaniksi ja samalla paineistettua se pulloon.
Eli siitä vaan "riisiviiniä" jalostamaan pidemmälle, Trumpan takapoxiin pullo ja myllyn sisälle korkealakiset Hepolitet ja trukin kaasutin. Ei muuta ku paanalle!
Ai niin, vero! 1980-luvulla silloisen eduskunnan eräs kansanedustaja oli turhan aktiivinen ja väitti kaasulla ajamista veronkierroksi. Samana vuonna eduskunta korotti hänen aloitteestaan maa-, neste- ym. kaasuille 20 kertaisen diesel-, eli rankaisuveron. Kaasuautojen kehitys Suomessa tyssäsi silloin siihen!
Viimme syksynä mm. Tuulilasin nettisivulla uutisoitiin että eduskunnassa ollaan muuttamassa tätä lakia, että maa- ja biokaasun käyttö olisi sallittu 1.1.2004 alkaen normaalilla dieselverolla. Nestekaasu olisi edelleen 20 kertaisesti verotettavaa. Valitettavasti Tuulilasinkin sivulta uutinen poistui nopeasti ja siitä ei ole ainakaan julkisuuteen suuremmin huudeltu vuodenvaihteessa, onko rankaisuvero edelleen käytössä vai tuliko lakiin muutos?
"Kuten jo todettu: tuskin autotehtaat alkavat suunnittelemaan autoja marginaalikäyttöön (vetyautot poikkeuksena, koska tulevaisuudessa ne saattavat kuulua mainstreamiin). Jos kehitys vie kohti polttoainekennoa, ilman että välikautena käytettäisiin esim. metaanitoimisia autoja, täytyy siirtymäkautena pyrkiä vaan minimoimaan nykyisen kaluston tuottamat päästöt vaikuttamalla polttoaineeseen jota ne käyttävät - ei niinkään polttoaineen ominaisuuksiin (jotka tulisi pitää samoina) vaan valmistustapaan (fossiilinen -> uudistuva)."
"Jos", on lähempänä totuutta kuin uskotkaan. Leikin kemistiä n. neljä vuotta sitten ja siltä ajalta tuo kaava sivulla 3 ja muutama muukin on syntynyt. Hain mahdollisimman paljon vetyä tuottavaa yhdistelmää. Mutta ajatellaanpa polttomoottoria ja sen painoa, normaali neli- ja viisisylinterinen painaa siinä parisataa kiloa apulaitteineen. Laatikon kanssa 30-40 kiloa lisää. Valmistusmateriaalit on helposti saatavilla ja tekniikka on lastuista huolimatta yksinkertaista. Entä polttokenno, ideana yksinkertainen mutta sen paino kevyestä voimalaitteesta huolimatta on toistatuhatta kiloa (vielä). Käytettävät materiaalit saa helpoiten kultasepän liikkeestä kuin romukaupasta ja yleisyydeltään ne eivät kuulu kärkipäähän. Esim. alumiini on kolmanneksi yleisin metalli, rauta on muistaakseni sijalla 8 ja kultaa ja platinaa en edes muista. Platinan etu polttokennossa on juuri se, että se yhtyy vedyn kanssa herkästi ja jopa varastoi sitä kuten myös ammoniakki. Korvaavaa ja edullista ainetta on vaikeampi löytää ja siitä edelleen kehittää yleiseen käyttöön soveltuvaa anodia ja katodia.
En kuitenkaan tyrmää polttokennotekniikkaa, viimmeisen viiden ja kymmenen vuoden aikana on otettu isoja askeleita kennoteknologian saralla. 2001 käydessäni Otaniemessä näin mittaustuloksia siellä testatusta kennosta, 100 % teholla vedyn ja hapen yhtyminen pitäisi tuottaa 1.23 V jännitteen. Vetyvastuksen vuoksi jännite on kuitenkin 0.98 V ja saatu hyötysuhde 75%. Tämäkin on kuitenkin parempi kuin polttomoottorista saatu terminen hyötysuhde. "Mäntämoottorin mekaaninen hyötysuhde on 95% ja jos siihen tehdään parannuksia, koskee se jäljelle jäävää 5%" (H.Nurmi, Wärtsilä). Eli kehitystyö pitää kohdistaa mekaanisen hyötysuhteen tavoittelun sijasta termisen hyötysuhteen parantamiseen, siinä sitä on sentään jäljellä vielä n. 55 - 65%.
Sikäli poltto- tai galvaanisessa kennossa tulisi vedyn sijasta käyttää pahamaineista klooria ja hapen sijasta natriumia. Perustelen sen, ensim. Suomessa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana paperi- ja selluloosateollisuus alkanut käyttää kloorin sijasta happeen perustuvaa otsonivalkaisua tai kloorin ja natriumin sekoittamisesta syntyvää natriumhypokloridia (NaClO) jossa valkaisevana aineena on tehokas otsonin kaltainen happi. Tätä varten paperi-ja selluloosateollisuus on rakentanut myös omia kemiantehtaita, jossa mainittuja aineita elektrolysoidaan. Ylijäämä aineena saadaan puhdasta vetyä!
Kuitenkin, elektrolysoitaessa väkevää suolaliuosta (NaCl) membraaalilaitoksessa 90 - 95% hyötysuhteella, ensimmäisenä (ja happea helpommin) irtoaa kloori natriumista. Vaikka kloorin jännite (1,36 V) on happea (1,23 V) suurempi, se on helpommin elektolysoitavissa. Natriumi siirtyy membraalin läpi katodille. Katodin puolella on puhdas vesi ja tapahtuu ns. sekundäärinen reaktio jossa natrium reagoi voimakkaasti veden kanssa vapauttaen siitä vetyä. Samalla natrium hapettuu ja siitä tulee natriumhydroksidia eli lipeää. Paperi- ja selluloosa teollisuudessa kloori ja natrium sekoitetaan yhteen jolloin saadaan tätä natriumhypokloridia. Kuitenkin, sekoittaminen voitaisiin tehdä toisinkin eli kloorilla on yksi elektronipaikka vapaana ja natriumilla vastaavasti on yksi elektroni. Esim. polttokennossa, syöttämällä kloori katodin puolelle ja lipeä anodin puolelle, yhteis jännitteeltään 4,07 V ( 3,26 V) elektroni siirtyy lipeästä johtimia pitkin klooriin ja lipeä yhtyy kennossa mempraalin läpi klooriin.
Normaalipotentiaali taulukon mukaan natriumista irtovan elektronin volttimäärä on 2,714 V ja kloorin volttimäärä on 1,36V yht. = 4,074 V. Kilojouleja reaktiosta saadaan 786 KJ ja kilowatteja kennoa kohden tunnissa: 2 A/s x 4,074 = 8,148 w x 3600s = 29,33 KWH
Yhdistelmästä syntyy voimakkaasti happea sisältävä natriumhypokloridi. Nyt kun elektrolyysissä jäi sitä vetyä yli sekundäärisessä reaktiossa, se voidaan edelleen ilman hapen sijasta yhdyttää tämän natriumhypokloridin kanssa. Kuten tiedät, nykyisten PEM-kennojen toiminta lämpö on n. +90 astetta. Nostamalla toimintalämpöä +100 saadaan natriumhypokloridin happi hajaantumaan kennon tuottaman lämmön avulla otsonin kaltaiseksi. Tästä on se etu, että nyt kennosta ulos saatava jännite onkin 1.23 V (0.9 sijasta 1,6 V (1.2 V).
Suurin kysymys tietysti on "onko luonto meitä vastaan?"
Kokeilin yksinkertaisella "perunakennolla" lipeän ja kalsiumhypokloraatin CA(OCl2) reakointia, sikäli huvittavaa että lipeällä "räjäytetään auki" viemäriröörin tukos ja klooria vapauttavalla kalsiumhypokloraatilla pudistetaan esim. vesikaivon vettä.
Jokatapauksessa hetkellisesti klooria haihtuu ja laittaessani yleismittarin johtimet perunakennoon, mittasin hetkellisen 1.2 V jännitteen joka laski siitä 1.1V ja pysähtyen 0.8 V.
"Ei sikäli etteivätkö ne muutamat biokaasuilla toimivat autot varmasti olisikin ekologisia, mutta epäilen muuttumista prototyypeistä sarjavalmisteautoihin".
Ruotsissa ja keski-Euroopassa on saatavilla sarjavalmisteisia kaasuautoja, Suomessa niiden tuonnin ja käytön esteenä on verotus.
Näistä eri aiheista keskustelimme tuttavan kanssa, Hän innostui asiasta ja olisi valmis hyödyntämään omakotitalon p-kaivosta saadut kaasut. Asuvat alueella jossa kunnallistekniikkaa ei ole.
Kaivoon tarvittaisiin ilmeisesti sekoittaja, jonka lavat olisivat kaivon pohjassa, ja toisi tavaraa hitaasti ylöspäin kuten taikina- tai muu lapasekoitin toimii. Hidas välitys tälle. Johonkin pumppu väliin ja paineistettu säiliö. Minkälaisen suuttimen järjestelmään tulisi hankkia? Tavallinen säädettävä "tohotin"? ja laitos viedään Jämä-kattilan tulipesään.
[quote title="31.05.2004 klo 17:45 SixPack kirjoitti"] Puntarille:
"Näistä eri aiheista keskustelimme tuttavan kanssa, Hän innostui asiasta ja olisi valmis hyödyntämään omakotitalon p-kaivosta saadut kaasut. Asuvat alueella jossa kunnallistekniikkaa ei ole".
Olen miettinyt samaa, tosin meillä menee jätevesi kunnalliseen putkeen. Lietettä kuitenkin kertyy (sementtikaivo) ja aika-ajoin kaivo täytyy tyhjentää. Aion kuitenkin tyhjätä itse keruusäiliön ja tähän minulla on panos eli kertakäyttöiseksi reaktoriksi varattuna kolme 150 litran muovikanisteria jossa on vanteella lukittava, tiivis kansi. Kanistereissa on ollut alunperin punamultamaalia, myös esim. Laihian maltaalta on saanut hankkia (ostaa ?) samanlaisia säiliöitä jossa on ollut hiivaa.
Tarkoitus on kytkeä säiliöt kuukauden välein käyttöön, tämä siksi että panosreaktorissa mädätysprosessi kestää mesofiilisella lämmöllä muistaakseni n. 60 päivää ja hiipuu loppuvaiheessa. Myöhemmin kun saan pajan kunnostettua käyttöön, voi alkaa kehittelemään jatkuvatoimista prosessia. Myös nurmikko-, lehti- ja puutarhajätettä kertyy valtavasti ja tällähetkellä kompostoin sen. Juuri tänään oli akkani kans juttua että täytyy nähtävästi hankkia nuppa (länsi-suomen lehmä), koska mukulat lutkuttaa maitoa kymmenkunta litraa päivässä. Euroajan maitolitran hinnalla ruokkii jo yhtä lehmää, saa "häppää" mukuloille ja sitä itteänsä talon lämmitykseen
Reaktorista lähtevään kaasuputkeen tulee sulku ja takaiskuventiili sekä hukkaputki häiriöiden varalle. Itse "kaasukello" löytyi keväällä romunkeräyspaikalta 100 l kuumavesivaraajasta. Harmitti vietävästi kun vitkastelin muutaman päivän, toinen hieman isompi säiliö ehdittiin litistää Kuusankosken kuormaan.
Mielestäni suoraan paskakaivosta kaasua on mahdollista ottaa, edellytyksenä on että se on ilmatiivis. Ongelmana on talostapäin tuleva rööri, koska siinä tulisi olla takaiskuventtili tai sellainen sulku joka kuitenkin mahdollistaa säiliön jatkuvan täytön. Altaiden ja vessanpöntön vesilukot hieman hidastavat mutta tuskin estävät jos sattuu kaasua virtaamaan taloonpäin. Räjähdysvaara on aina otettava huomioon.
"Kaivoon tarvittaisiin ilmeisesti sekoittaja, jonka lavat olisivat kaivon pohjassa, ja toisi tavaraa hitaasti ylöspäin kuten taikina- tai muu lapasekoitin toimii. Hidas välitys tälle".
Lapa, kierrukka tai ruuvi sekoittimia reaktoreissa paljolti käytetään tosin joissakin reaktoreissa sekoitinta ei ole lainakaan tai sekoitus tapahtuu pumppaamalla ja kierrättämällä kaasua lietteen läpi. Kalmarin Erkki kertoi tv:ssä sekoittavansa reaktoria parinviikon välein.
"Johonkin pumppu väliin ja paineistettu säiliö".
Reaktorissa paine kasvaa ja kaasu virtaa "kaasukelloon". Kaasukello voi olla myös sellainen kuin ilmapallo tai ikäänkuin "ilmakuplahalli". Esim. maatilakäytössä jälkikaasut kerätään vielä talteen vaikka peräkärryllä pressun alla ennen humuksen pellolle levitystä. Kellon varastointikoko riippuu tietysti biokaasun muodostumisesta reaktorissa ja tasaamaan kaasun saatavuutta päivän parin aikana.
Ajoneuvokäyttöön kaasu "pestään" vesisumulla ja paineistetaan samalla painesäiliöön ks. Erkki Kalmarin keksintö.
"Minkälaisen suuttimen järjestelmään tulisi hankkia? Tavallinen säädettävä "tohotin"? ja laitos viedään Jämä-kattilan tulipesään."
Jep, mikäli Jämässä on Oilonin tohotin, siihen on saatavissa myös kaasunpolttoon tarkoitettuja suuttimia ym. tekniikkaa. Jos muun merkkinen tohotin niin kannattaa tiedustella valmistajalta tai maahantuojalta.
Muuta huomioitavaa: Mädätys tapahtuu joko mesofiilisella lämpöalueella +35 asteessa tai termofiilisella lämpöalueella +55 asteessa. Toimii myös kylmemmässä lämmössä mutta hidastuu huomattavasti. Tehokkain kaasunmuodostukseen ja myös tautibakteereita tappava lämpötila on termofiilisella lämmöllä mutta vaatii esim. lämminvesikierrukan säiliön sisälle tai letkukierrukan ja eristyksen ulkopuolelle. Esim.irrotettavassa ja siirrettävässä panosreaktorissa pikaliittimet.
Myös puujätteen pystyy kokonaisuudessa mädättämään, en kuitenkaan vielä kerro tarkemmin siitä koska on mahdollista että menetelmä on suojattavissa. EU:n laskelmien mukaan muistaakseni vuodelta 2000 Suomen maatalous tuottaa 8 milj.tn eläinperäistä jätettä ja 16 milj.tn muuta eli puuperäistä jätettä. Pelkästään suomen yli miljoonan nautaeläimen lannasta saatava energiamäärä on yli 6 MW tunnissa ja vastaisi tällöin vähintään kahta tulevan ydinvoimalan kapasiteettia.
On myös mahdollista että maailman suurimman öljyntuottajan, Saudi-Arabian öljyntuotanto edelleen vaikeutuu ja pahimmassa tapauksessa keskeytyy kokonaan. Tällöin on hyvin mielenkiintoista, muistetaanko Suomen eduskunnassa että viidettä ydinvoimalaa päätettäessä sen ehtona oli myös "risupaketin" hyväksyminen.
"Suomessa kaasuautoihin kohdistuvasta dieselveroon nähden 20-kertaisesta lisäverosta ovat vapaat ainoastaan ne kaasukäyttöiset kuorma- ja linja-autot, joiden typen oksidien päästö on korkeintaan 2,5 g/kWh. Tämä laki siis sisällyttää muut kuin raskaat vähäpäästöiset kaasuautot lisäveron piirissä, eli sen voimassaolon aikana ei kevyitä kaasukäyttöisiä ajoneuvoja tulla Suomessa näkemään.
Päivitetty 12. huhtikuuta 2004"
Kommentti: Ei edelleenkään mitään uutta eduskunnalta tämän taivaan alle! Uutinen Tuulilasin verkkosivulta 2003 vuoden syyskuussa.
"Kirjoitettu: 25. 9.2003 Kirjoittaja: Tapio Ketonen Kaasuautojen tuloa valmistellaan Rangaistusvero pois kaasuautoilta
Metaanipohjaisia polttoaineita käyttäville autoille määrätty rangaistusluonteinen lisävero on poistumassa. Maakaasun tai biokaasun käyttö tulee näin mahdolliseksi ja jopa edulliseksi.
Hallitus antaa lähiaikoina eduskunnalle esityksen lain moottoriajoneuvoverosta (722/1966) muuttamisesta. Muutoksella on tarkoitus vapauttaa metaanipohjaisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot niille nykyisin säädetystä rangaistusluonteisesta lisäverosta.
Nykyisin laissa on mm. kaasukäyttöisille autoille määrätty lisävero, jonka suuruus on normaali dieselvero 20-kertaisena. Lisäksi niistä on maksettava tavanomainen dieselvero, jonka suuruus on 25,20 euroa rekisteriin merkityn kokonaismassan alkavalta sadalta kilolta.
Vero on estänyt käytännössä kokonaan kaikenlaisten kaasukäyttöisten autojen käytön Suomessa. Kaasukäyttöisille autoille määrättiin lisävero kesäkuussa 1981, jolloin samalla kertaa määrättiin lisävero myös itse petrolikäyttöisiksi muutetuille autoille.
Vuonna 1981 Suomessa markkinoitiin asennussarjoja, joilla kaasutinmoottorisia autoja muutettiin nestekaasukäyttöisiksi, ja verottaja näki tässä veronkiertoa. Tulkinta olikin oikea, sillä nestekaasuhan on edelleenkin hyvin kevyesti verotettu tuote.
Lisävero tulee poistumaan metaanipohjaisilta polttoaineita, joita lähinnä ovat maa- ja biokaasu. Käytännössä tällaisia autoja on Suomessa ollut vain muutama, ja valtiovarainministeriö on kokeilukäyttöä varten myöntänyt huojennuksia eli vapautuksen lisäverosta.
Uudessa lakimuutosesityksessä ei puututa kaasuautojen varsinaiseen ajoneuvoveroon eli dieselveroon, se jää näille edelleenkin rasitteeksi."
Katso aiheeni "syrjintää polttoaineverotuksessa". Sitä kukaan ei ole kommentoinut, kerään tässä eri tahoilta materiaalia, ja en kommentoi nyt minäkään sen kummemmin mitä aion, mutta olen kerran jounut teetä Satu Hassin kanssa.
Lainaan tässä kaveriani joka vastasi 74 Cadilaciaan tankatessa ladakuskin uteluihin että mitäs sitten kun bensa maksaa kympin litra? "Ei tuu kuin kavereita vastaan" kaverini tokaisi. Eli niin kauan kuin rahalla saa niin hyvä on. Ajetaan sen verran mihin on varaa
" Asiat ovat nimimerkin henkilökohtaisia näkemyksiä ja ajatuksia, kuten kaikilla muillakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että keskustelun ei kovin tulisi rönsyillä aiheen ulkopuolelle näillä sivuilla."
) , lisätään sinne istumalihasten välistä tuleva "bakteerijäte" ja kaikki vanhaksi menneet ruoka-aineet. Laitetaan kannessa olevaan vesilukkoon vettä ja odotellaan pari päivää. Haistellaan rahan tuoksua ja tupakoidaan mieluusti helevetin kaukana pöntöstä. Hyötykäyttöön kaasu saadaan kun hankitaan esim. Tekniikan Maailmassa pikatestattu 2-tahtinen akrikaatti ja aletaan jauhaa sillä sähköä esim. tietokoneen käyttöön.
Olen sikäli samaa mieltä että keskustelun tulee kulkea aiheen mukaan, mutta pidän senverran hyvänä pientä rönsyilyä joka sivuaa tai tuo jotain muuta näkemystä keskustelun avaukseen.
Japaninkielelisiä sitaatteja en pidä pahana mutta, ÄH... jos tästä jatkan menee tämäkin jo liikaa sivuraiteelle.
Biokaasusta, minulle on syntynyt sellainen käsitys että useimmat viljelijät eivät edes tiedä minkälainen energiakakku heidän pihanperällä on. Esim. Ilmajoelle Laskunmäkeen kaavaillaan yhdyskuntajätteitä jalostavaa ja biokaasua valmistavaa laitosta. Hanketta on pitkään vastustettu paikallisten asukkaiden toimesta ja mikä sikäli oiken on. Mutta kun vastustus on muutoksien myötä muuttunut periaatteelliseksi, siinä ei mielestäni ole enää mitään järkeä. Kompostilaitoksen sijasta tuli lopulta päätös biokaasulaitoksen rakentamisesta. Ehkä meikäläisellä senverran oli naapurinpoikaan vaikutusta (Nokkamies jäteyhtiön hallituksessa) kun laitoin hänelle tekemäni toiminta-animaation nähtäväksi.
Joka tapauksessa jäteaseman naapuristossa olevat isot maatilat ja muut asukkaat vastustivat ja vastustavat nyt biokaasulaitoksen rakentamista. Älytöntä koska sama saattaa seuraavan 5-10 vuoden kuluessa olla heillä edessä. Saattaa olla jopa suotavaa että lähellä olevalta sonniasemalta (keinosiemennysasema) vietäisiin lanta Laskunmäen bioreaktoriin. Esimerkin ja tiedonmyötä epäluuloisuus hälvenisi.
Toki esim.Koneviestissä on ollut v.1985 alkaen artikkeleja aiheesta ja osalla on tietoa tekniikasta. Mielestäni ongelma on enemmänkin TE-keskukissa ja Tekesissä, esim. Tekesissä on rahoitettu tutkimusta biokaasun valmistamisesta ja käyttöönotosta, esim. Sanna Lammisen tutkimustyö:
http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/enyr/streams/sannantyo.htx
Kuitenkin ongelma on siinä, että jos yritys joka haluaisi alkaa valmistamaan biokaasu laitteita, reaktoreita jne. ei saa hankkeelleen helposti minkäänlaista rahoitusta, varsinkaan maatilakäyttöön (kerron kokemuksesta). Kun ei ole saatavilla olevia laitteita, niitä ei silloin hankita. Myös yksityinen puoli ei helpolla lähde sijoittamaan hankkeisiin josta ei ole liiämmälti kokemusta. Nostan hattua Kalmarin Erkille, näitä harvoja pioneereja tarvitaan ja jotka kokemuksen kautta myös jakaa tietoa muille.
Oma bioreaktori on kuitenkin helppo rakentaa, riittää esim. ilmatiivis käymisastia (jossa se epäonnistunut riisiviini jo mojuu
Muistan kun kuivaajat minun nuoruudessani yleistyivät, ensin oli pitkään riihi vielä käytössä. Sen jälkeen tuli maamiesseuralle ensimmäiset lavakuivurit. Varakkaampiin taloihin rakennettiin omansa. Tämän jälkeen tuli maamiesseuralle kaappikuivaajat jonne viljan sai suoraan kipata ja kuivauksen jälkeen laskea takaisin traktorin kärryille. Ajan myötä nämäkin yleistyivät jokaisella maatilalla.
Sama se on laita myös biokaasulaitoksella, suotavaa olisi että ne rakennettaisiin ensin maamieseurojen toimesta, tietysti varakkaammat ja isommat tekisivät omansa.
Tätä myöden jokainen tila voisi oman käytön lisäksi muodostaa kyläkohtaisen verkoston, osuuskunnan, joka myös jakelee esim. kaasua suoraan paikalliseen käyttöön, huoltoasemille ja esim. putkiston avulla keskitetysti yhteiseen laitokseen joka jauhaa sähköä ja lämpöä.
On mahdollista että maatilakäytössä politiikka ja varsinkin tukiaispolitiikka jarruttaa tämäntyyppisiä ajatuksia, sillä työllistäähän tuo huomattavan määrän suomen ja eu:n pyrokraateista. Paha on jos valtio tai valtion omistamat energiayhtiöt omivat maatilojen paskatunkiot ja estävät syntyvää kilpailua.
Ajatellaanpa että isännät tuottavat maidon ja lihan lisäksi kaasua paikalliselle huoltoasemalle ja oman käytön lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon mahdollisesti vielä oman "energiaosuuskunnan" avulla. Saisivat kerrankin vaikka pelkkää paskaa tuottamalla muutakin rahaa kuin tukiaisia! Kuluttajan hyöty olisi se, että edullisemman ruuan lisäksi myös edullisen energian tarjoajia olisi enemmän tässä valtakunnassa.
Biokaasusta, minulle on syntynyt sellainen käsitys että useimmat viljelijät eivät edes tiedä minkälainen energiakakku heidän pihanperällä on.
Tähän mielipiteeseen yhdyn täysin.
Jos minulla olisi takapihallani vastaava "energiakakku" hyvä sana paskakasalle, niin ilman muuta lähtisin sitä hyödyntämään, siitä huolimatta, että laitteisto maksaisi. Tästä tulisi painvastoin itselleni periaatteellinen kysymys tuottaa energiaa vaikka ensin omaan käyttöön.
Näin E.ON (vanha Espoon-Sähkö) tuottaa Suomenojan voimalaitoksessa istumalihasten välistä tulleesta jätteestä energiaa joka jauhaa sähköä valtakunnan verkkoon.
Ämmässuon Kaatopaikka Espoossa tuottaa myös yhdyskuntajätteestä biokaasua, putket lienee kohta vedetty Kivenlahden kaupunginosaan, jolla lämmitetään kerrostalot.
Mikäs se alkuperäinen aihe nyt olikaan ?
Rönsyilyksi taisi tämäkin mennä.
Em. aiheista tulisi ilmeisesti avata keskustelu eri nimellä.
Joka tapauksessa jäteaseman naapuristossa olevat isot maatilat ja muut asukkaat vastustivat ja vastustavat nyt biokaasulaitoksen rakentamista. Älytöntä koska sama saattaa seuraavan 5-10 vuoden kuluessa olla heillä edessä. Saattaa olla jopa suotavaa että lähellä olevalta sonniasemalta (keinosiemennysasema) vietäisiin lanta Laskunmäen bioreaktoriin. Esimerkin ja tiedonmyötä epäluuloisuus hälvenisi.
Toki esim.Koneviestissä on ollut v.1985 alkaen artikkeleja aiheesta ja osalla on tietoa tekniikasta. Mielestäni ongelma on enemmänkin TE-keskukissa ja Tekesissä, esim. Tekesissä on rahoitettu tutkimusta biokaasun valmistamisesta ja käyttöönotosta, esim. Sanna Lammisen tutkimustyö:
http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/enyr/streams/sannantyo.htx
Kuitenkin ongelma on siinä, että jos yritys joka haluaisi alkaa valmistamaan biokaasu laitteita, reaktoreita jne. ei saa hankkeelleen helposti minkäänlaista rahoitusta, varsinkaan maatilakäyttöön (kerron kokemuksesta). Kun ei ole saatavilla olevia laitteita, niitä ei silloin hankita. Myös yksityinen puoli ei helpolla lähde sijoittamaan hankkeisiin josta ei ole liiämmälti kokemusta. Nostan hattua Kalmarin Erkille, näitä harvoja pioneereja tarvitaan ja jotka kokemuksen kautta myös jakaa tietoa muille.
Oma bioreaktori on kuitenkin helppo rakentaa, riittää esim. ilmatiivis käymisastia (jossa se epäonnistunut riisiviini jo mojuu
Muistan kun kuivaajat minun nuoruudessani yleistyivät, ensin oli pitkään riihi vielä käytössä. Sen jälkeen tuli maamiesseuralle ensimmäiset lavakuivurit. Varakkaampiin taloihin rakennettiin omansa. Tämän jälkeen tuli maamiesseuralle kaappikuivaajat jonne viljan sai suoraan kipata ja kuivauksen jälkeen laskea takaisin traktorin kärryille. Ajan myötä nämäkin yleistyivät jokaisella maatilalla.
Sama se on laita myös biokaasulaitoksella, suotavaa olisi että ne rakennettaisiin ensin maamieseurojen toimesta, tietysti varakkaammat ja isommat tekisivät omansa.
Tätä myöden jokainen tila voisi oman käytön lisäksi muodostaa kyläkohtaisen verkoston, osuuskunnan, joka myös jakelee esim. kaasua suoraan paikalliseen käyttöön, huoltoasemille ja esim. putkiston avulla keskitetysti yhteiseen laitokseen joka jauhaa sähköä ja lämpöä.
On mahdollista että maatilakäytössä politiikka ja varsinkin tukiaispolitiikka jarruttaa tämäntyyppisiä ajatuksia, sillä työllistäähän tuo huomattavan määrän suomen ja eu:n pyrokraateista. Paha on jos valtio tai valtion omistamat energiayhtiöt omivat maatilojen paskatunkiot ja estävät syntyvää kilpailua.
Ajatellaanpa että isännät tuottavat maidon ja lihan lisäksi kaasua paikalliselle huoltoasemalle ja oman käytön lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon mahdollisesti vielä oman "energiaosuuskunnan" avulla. Saisivat kerrankin vaikka pelkkää paskaa tuottamalla muutakin rahaa kuin tukiaisia! Kuluttajan hyöty olisi se, että edullisemman ruuan lisäksi myös edullisen energian tarjoajia olisi enemmän tässä valtakunnassa.
Mites toi nyss sen tollei heitti, tekstin siis......
Tulikohan puhuttua liikaa paskaa ?
SixPack:
"Mites toi nyss sen tollei heitti, tekstin siis......
Tulikohan puhuttua liikaa paskaa ?"
TMnetin keskustelupalsta ei tue kuin yhden quoten ja yhden unquoten per viesti. Sen yli mennessä palsta hakee vain ensimmäisen ja viimeisen merkinnän.
Tuolla tekstin välissä ei tosin ole discardattuja BB-koodin komentoja, joten en todellakaan tiedä mistä syystä palsta keksii omiaan. Itse ainakin käytän kahdensorttista sitatointia:
1) pistää kaikki kommentoitava yhden quoten sisään ja kirjoitella sinne kohtia [1], [2], jne., johon viivata omassa kommenttiosuudessa myöhemmin. Omaa tekstiä ei voi laittaa quoten sisään, eikä koodilla tuotettua quotea voi monistaa juuri edellä mainitusta puutteesta keskustelupalstan toiminnassa.
2) käyttää pelkkiä lainaismerkkejä, hipsuja. "Tällä lailla."
Hipsuja on myös pakko käyttää, jos on kommentoi useampaa henkilöä tai useampaa viestiä. Tällöin et saa quote-komennolla eroteltua mikä on kenen sanomaa, koska palsta yhäkin tukee ainoastaan yhtä quote-osaa.
3) jos kommentoit useampaa henkilöä, kommentoi vain yhtä henkilöä per viesti. Postaa useampi viesti ja jaa sanottavasi näiden mukaan.
puntari:
Tuo kyllä vähentäisi päästöjä, jotka muuten vapautuisivat ilmakehään, vieläpä usein metaanin muodossa, joka on paljon hiilidioksidia ikävempää kasvihuonekaasua.
Ratkaisuksi autoilun päästöihin siitä ei ole, koska kaasumaisen polttoaineen käyttäminen ei onnistu autossa ilman suurehkoja muutoksia polttoaineensyötössä ja moottorinohjauksessa. Bensiiniä tai dieseliä jäljittelevät alkoholi- tai kasvisöljypohjaiset, nestemäiset biopolttoaineet käyvät jo vanhentuvaan ajoneuvokalustoon vaatimatta muutoksia kalustoon.
Kuten jo todettu: tuskin autotehtaat alkavat suunnittelemaan autoja marginaalikäyttöön (vetyautot poikkeuksena, koska tulevaisuudessa ne saattavat kuulua mainstreamiin). Jos kehitys vie kohti polttoainekennoa, ilman että välikautena käytettäisiin esim. metaanitoimisia autoja, täytyy siirtymäkautena pyrkiä vaan minimoimaan nykyisen kaluston tuottamat päästöt vaikuttamalla polttoaineeseen jota ne käyttävät - ei niinkään polttoaineen ominaisuuksiin (jotka tulisi pitää samoina) vaan valmistustapaan (fossiilinen -> uudistuva).
Ei sikäli etteivätkö ne muutamat biokaasuilla toimivat autot varmasti olisikin ekologisia, mutta epäilen muuttumista prototyypeistä sarjavalmisteautoihin.
En ole töissä VTT:ssä, käyn työn puolesta monessakin laboratoriossa ja tutkimuskeskuksessa, tunnen ihmisiä, joten sen puolesta ei pidä vetää johtopäätöksiä siitä mitä aiheita avaan, tai kenelle vastaan ja mitä. Asiat ovat nimimerkin henkilökohtaisia näkemyksiä ja ajatuksia, kuten kaikilla muillakin. Olen ollut ymmärtävinäni, että keskustelun ei kovin tulisi rönsyillä aiheen ulkopuolelle näillä sivuilla.
A) OK. Et ole töissä VTT:llä, mutta kaikilla ei ole edes mahdollisuutta käydä niissä tiloissakaan, saati käyttää niitä tiloja käytännön tutkimustiedon saavuttamiseksi. Luulen, että 99% tiedosta on edesmenneiltä neroilta perittyä, toisten ihmisten tutkimuksista opittua tai maalaisjärjellä näistä kahdesta pääteltyä.
Toki on sitten "käytännön tieto" eli omia "kokeita" suorittamalla ja tuloksia seuraamalla tehdyt johtopäätökset. Nämä johtopäätökset ovat kuitenkin ilman asianmukaista tietotaitoa ja laboratoriota paljon epäluotettavampia kuin kirjaviisaus, jonka merkitystä ilmeisesti vähättelet. Esim: jos valuttaisin vaihdelaatikosta rasvat ulos ja ajaisin autolla Tampereelle ja takaisin ja tekisin johtopäätökset sen mukaan pääsinkö perille ja ehkä takaisinkin niin kyllä se (niin käytännön testi kuin olikin) oli silkkaa idiotismia. Ilman vaihdelaatikon purkamista ennen ja jälkeen testin, en saisi mitään kvantitatiivista tulosta kulumisesta. Lisäksi "kirjaviisaana" pitäisi testin tekemistä täysin järjenvastaisena ja tuloksien suuntaa itsestäänselvänä. Olisi paljon viisaampaa kokeilla esim. vaihtoehtoisia vaihteistoöljyjä kuin kokeilla kuinka vaihteisto toimii kuivana.
Omakohtainen kokemus on aivan liian yliarvostettua.
Siellä et tuominnut rönsyilyä vaan olit itse ylläpitämässä sitä.
Enkä kommentoi tällä kertaa mitään animeen (japanilaiseen animaatioon) liittyvää.
Mikäs se alkuperäinen aihe nyt olikaan ?
Rönsyilyksi taisi tämäkin mennä.
Em. aiheista tulisi ilmeisesti avata keskustelu eri nimellä.
Tässä minä tätä rönsyilyä kommentoin. Paha juttu jos Whiicillä meni herne nenään tästä asiasta. Ei ollut tarkoitus loukata ketään. Puolustaudun kuitenkin sillä, että keskustelimme edelleen polttoaineista, energiasta, eri vaihtoehdoista ja menetelmistä. Uskoakseni niin pahasti emme poikenneet alkuperäisestä aiheesta joka oli dieselin moottorijarrutus.
Ymmärrän kyllä, että sillä ei ole kovin paljon tekemistä millä vauhdilla lehmä pieree, jollei joku fiksu lukija keksi tästä ajatusta, että pidättämällä henkilökohtaisia kaasuja, se voisi jotenkin vastata moottorijarrutusta.
Lukaisin läpi vielä kerran niitä eri aiheita, ja niinhän se on, että Dieselin moottorijarrutus on aivan eri otsikon alla.
Menin kaikesta Kung Fu hommasta jo sekaisin, tämähän onkin se Bensan hinnan nosto 2:oon, jolloin tottakai keskustellaan vaihtoehtoisista energiamuodoista ja politiikkakin asiaan tulee väistämättä mukaan, jo siksi, että emme me viisaat tällä palstalla mitään päätä, kunhan viisastelemme keskenämme.
A) OK. Et ole töissä VTT:llä, mutta kaikilla ei ole edes mahdollisuutta käydä niissä tiloissakaan, saati käyttää niitä tiloja käytännön tutkimustiedon saavuttamiseksi. Luulen, että 99% tiedosta on edesmenneiltä neroilta perittyä, toisten ihmisten tutkimuksista opittua tai maalaisjärjellä näistä kahdesta pääteltyä.
En vähättele kirjaviisautta enkä tilastotietoja ollenkaan, päinvastoin, se vasta onkin helppoa kun saa siteerata ja lukea valmista tekstiä, aiheista jonka joku muu on tutkinut ja selvittänyt jo valmiiksi.
Mutta älä vähättele koskaan omaa kokemusta, kätten työtä ja maalaisjärkeä. Autoja ei olisi olemassakaan, ellei joku ennakkoluuloton, osaava henkilö olisi suorittanut kokeita, tehnyt käsillään laitteita, onnistunut - epäonnistunut, jaksanut edelleen yrittää, kaikkien muiden todennäköisesti pilkkaamana ja vähättelevänä. Siinä ihmiset ovat edistyneet oikein hyvin.
Nyt menen aiheesta sivuun. Vastoin kaikkien oppineiden, kirkon, tiedemiesten, lain ja lääkäreiden ja muiden viisaiden, oli Galilei eri mieltä maapallostamme kun hän esitti sen ja todisti sen pyöreäksi.
Vaikka elämme tietoyhteiskunnassa ja tiedon määrä joka on saatavilla on valtava, niin harvat ovat ne jotka itse jotain kokeilevat, olkoonkin, että moni asia epäonnistuu ja tuntuu järjenvastaiselta, mutta ilman sellaisia ennakkoluulottomia tyyppejä jotka eivät sulata kaikkea valmiiksi jauhettua asiaa, tai halua tehdä jonkun asian paremmin tai yksinkertaisemmaksi, puuttuisi tästä maailmasta paljon.
"Tuo kyllä vähentäisi päästöjä, jotka muuten vapautuisivat ilmakehään, vieläpä usein metaanin muodossa, joka on paljon hiilidioksidia ikävempää kasvihuonekaasua".
jalostamaan pidemmälle, Trumpan takapoxiin pullo ja myllyn sisälle korkealakiset Hepolitet ja trukin kaasutin. Ei muuta ku paanalle!
sijasta 1,6 V (1.2 V).
Kieltämättä ja käytännössä kuuluisi normaaliin luonnon kiertokulkuun "jalostettuna".
"Ratkaisuksi autoilun päästöihin siitä ei ole, koska kaasumaisen polttoaineen käyttäminen ei onnistu autossa ilman suurehkoja muutoksia polttoaineensyötössä ja moottorinohjauksessa. Bensiiniä tai dieseliä jäljittelevät alkoholi- tai kasvisöljypohjaiset, nestemäiset biopolttoaineet käyvät jo vanhentuvaan ajoneuvokalustoon vaatimatta muutoksia kalustoon".
Bio- ja maakaasulla käyviä (käytännössä samaa kaasua, biokaasun CH4 vetypitoisuus on 55 - 65% ja maakaasun 75%) uusia autoja on saatavissa ja esim. 1970 - 80 luvulla oli mahdollista ostaa valmiita kaasusarjoja, tai tehdä itse ja asentaa autoon. Muistaakseni vanhoja Tekniikan Maailman lehtiä selaamalla pitäisi löytyä Fiatin bensiinimoottoriin asennetusta sarjasta juttua. Nykymoottori on aivan samallainen kuin silloin tai satavuotta sitten, lisälaitteita on vain enemmän mutta kuitenkin dieseliin kaasusarja on helpompi asentaa. Suuttimet ja pumppu pois, sytytysjärjestelmä tilalle ja vaikka trukin kaasutin paikalle sekä painesäiliö. Bensiinimoottoriin joudutaan vaihtamaan korkeammat männät tai höyläämään kantta, ruiskut pois ja edelleen kaasutin tilalle sekä painesäiliö. Toki, mikä ihme olisi kaasua anniskella suoraan imusarjaan suuttimen läpi (pientä kehittelyä ja kekseliäisyyttä).
Suosittelen kurkaamaan prh:n sivuille ja http://fi.espacenet.com/ haku. Hakusanaksi laita "polttomoottori", kaasunpolttoon liittyviä patentteja kyllä haetaan esim:
Dieseltyyppinen polttomoottori kaasun polttamiseksi sekä menetelmä polttoaineen syöttämiseksi sellaiseen moottoriin
Julkaisupäivä: 2001-09-14
Keksijä(t): PEDERSEN PETER SUNN (DK)
Hakija(t): MAN B & W DIESEL AS (DK
Suosittelen myös selaamaan sekä suomesta että ulkomailta, muutakin mielenkiintoista löytyy!
Biokaasu saadaan myös yksinkertaisesti puhdistettua ja paineistettua ajoneuvokäyttöön:
Hakusanaksi laita keksijä: Kalmari Erkki
Sillä löydät seuraavan prioriteettinumeron: FI20020399 ja sieltä tiedot:
Biokaasun paineistuslaitteisto
Julkaisupäivä: 2002-09-03
Keksijä(t): KALMARI ERKKI (FI)
Hakija(t): KALMARIN TILA (FI)
Sivu : löydät erinomaisen ja erityisen yksinkertaisen keksinnön kaavan, jolla saa biokaasua puhdistettua metaaniksi ja samalla paineistettua se pulloon.
Eli siitä vaan "riisiviiniä"
Ai niin, vero! 1980-luvulla silloisen eduskunnan eräs kansanedustaja oli turhan aktiivinen ja väitti kaasulla ajamista veronkierroksi. Samana vuonna eduskunta korotti hänen aloitteestaan maa-, neste- ym. kaasuille 20 kertaisen diesel-, eli rankaisuveron.
Kaasuautojen kehitys Suomessa tyssäsi silloin siihen!
Viimme syksynä mm. Tuulilasin nettisivulla uutisoitiin että eduskunnassa ollaan muuttamassa tätä lakia, että maa- ja biokaasun käyttö olisi sallittu 1.1.2004 alkaen normaalilla dieselverolla. Nestekaasu olisi edelleen 20 kertaisesti verotettavaa. Valitettavasti Tuulilasinkin sivulta uutinen poistui nopeasti ja siitä ei ole ainakaan julkisuuteen suuremmin huudeltu vuodenvaihteessa, onko rankaisuvero edelleen käytössä vai tuliko lakiin muutos?
"Kuten jo todettu: tuskin autotehtaat alkavat suunnittelemaan autoja marginaalikäyttöön (vetyautot poikkeuksena, koska tulevaisuudessa ne saattavat kuulua mainstreamiin).
Jos kehitys vie kohti polttoainekennoa, ilman että välikautena käytettäisiin esim. metaanitoimisia autoja, täytyy siirtymäkautena pyrkiä vaan minimoimaan nykyisen kaluston tuottamat päästöt vaikuttamalla polttoaineeseen jota ne käyttävät - ei niinkään polttoaineen ominaisuuksiin (jotka tulisi pitää samoina) vaan valmistustapaan (fossiilinen -> uudistuva)."
"Jos", on lähempänä totuutta kuin uskotkaan. Leikin kemistiä n. neljä vuotta sitten ja siltä ajalta tuo kaava sivulla 3 ja muutama muukin on syntynyt. Hain mahdollisimman paljon vetyä tuottavaa yhdistelmää. Mutta ajatellaanpa polttomoottoria ja sen painoa, normaali neli- ja viisisylinterinen painaa siinä parisataa kiloa apulaitteineen. Laatikon kanssa 30-40 kiloa lisää. Valmistusmateriaalit on helposti saatavilla ja tekniikka on lastuista huolimatta yksinkertaista. Entä polttokenno, ideana yksinkertainen mutta sen paino kevyestä voimalaitteesta huolimatta on toistatuhatta kiloa (vielä). Käytettävät materiaalit saa helpoiten kultasepän liikkeestä kuin romukaupasta ja yleisyydeltään ne eivät kuulu kärkipäähän. Esim. alumiini on kolmanneksi yleisin metalli, rauta on muistaakseni sijalla 8 ja kultaa ja platinaa en edes muista. Platinan etu polttokennossa on juuri se, että se yhtyy vedyn kanssa herkästi ja jopa varastoi sitä kuten myös ammoniakki. Korvaavaa ja edullista ainetta on vaikeampi löytää ja siitä edelleen kehittää yleiseen käyttöön soveltuvaa anodia ja katodia.
En kuitenkaan tyrmää polttokennotekniikkaa, viimmeisen viiden ja kymmenen vuoden aikana on otettu isoja askeleita kennoteknologian saralla. 2001 käydessäni Otaniemessä näin mittaustuloksia siellä testatusta kennosta, 100 % teholla vedyn ja hapen yhtyminen pitäisi tuottaa 1.23 V jännitteen. Vetyvastuksen vuoksi jännite on kuitenkin 0.98 V ja saatu hyötysuhde 75%. Tämäkin on kuitenkin parempi kuin polttomoottorista saatu terminen hyötysuhde. "Mäntämoottorin mekaaninen hyötysuhde on 95% ja jos siihen tehdään parannuksia, koskee se jäljelle jäävää 5%" (H.Nurmi, Wärtsilä). Eli kehitystyö pitää kohdistaa mekaanisen hyötysuhteen tavoittelun sijasta termisen hyötysuhteen parantamiseen, siinä sitä on sentään jäljellä vielä n. 55 - 65%.
Sikäli poltto- tai galvaanisessa kennossa tulisi vedyn sijasta käyttää pahamaineista klooria ja hapen sijasta natriumia. Perustelen sen, ensim. Suomessa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana paperi- ja selluloosateollisuus alkanut käyttää kloorin sijasta happeen perustuvaa otsonivalkaisua tai kloorin ja natriumin sekoittamisesta syntyvää natriumhypokloridia (NaClO) jossa valkaisevana aineena on tehokas otsonin kaltainen happi. Tätä varten paperi-ja selluloosateollisuus on rakentanut myös omia kemiantehtaita, jossa mainittuja aineita elektrolysoidaan. Ylijäämä aineena saadaan puhdasta vetyä!
Kuitenkin, elektrolysoitaessa väkevää suolaliuosta (NaCl) membraaalilaitoksessa 90 - 95% hyötysuhteella, ensimmäisenä (ja happea helpommin) irtoaa kloori natriumista. Vaikka kloorin jännite (1,36 V) on happea (1,23 V) suurempi, se on helpommin elektolysoitavissa. Natriumi siirtyy membraalin läpi katodille. Katodin puolella on puhdas vesi ja tapahtuu ns. sekundäärinen reaktio jossa natrium reagoi voimakkaasti veden kanssa vapauttaen siitä vetyä. Samalla natrium hapettuu ja siitä tulee natriumhydroksidia eli lipeää. Paperi- ja selluloosa teollisuudessa kloori ja natrium sekoitetaan yhteen jolloin saadaan tätä natriumhypokloridia. Kuitenkin, sekoittaminen voitaisiin tehdä toisinkin eli kloorilla on yksi elektronipaikka vapaana ja natriumilla vastaavasti on yksi elektroni.
Esim. polttokennossa, syöttämällä kloori katodin puolelle ja lipeä anodin puolelle, yhteis jännitteeltään 4,07 V ( 3,26 V) elektroni siirtyy lipeästä johtimia pitkin klooriin ja lipeä yhtyy kennossa mempraalin läpi klooriin.
Normaalipotentiaali taulukon mukaan natriumista irtovan elektronin volttimäärä on 2,714 V ja kloorin volttimäärä on 1,36V yht. = 4,074 V. Kilojouleja reaktiosta saadaan 786 KJ ja kilowatteja kennoa kohden tunnissa: 2 A/s x 4,074 = 8,148 w x 3600s = 29,33 KWH
Yhdistelmästä syntyy voimakkaasti happea sisältävä natriumhypokloridi. Nyt kun elektrolyysissä jäi sitä vetyä yli sekundäärisessä reaktiossa, se voidaan edelleen ilman hapen sijasta yhdyttää tämän natriumhypokloridin kanssa. Kuten tiedät, nykyisten PEM-kennojen toiminta lämpö on n. +90 astetta. Nostamalla toimintalämpöä +100 saadaan natriumhypokloridin happi hajaantumaan kennon tuottaman lämmön avulla otsonin kaltaiseksi. Tästä on se etu, että nyt kennosta ulos saatava jännite onkin 1.23 V (0.9
Suurin kysymys tietysti on "onko luonto meitä vastaan?"
Kokeilin yksinkertaisella "perunakennolla" lipeän ja kalsiumhypokloraatin CA(OCl2) reakointia, sikäli huvittavaa että lipeällä "räjäytetään auki" viemäriröörin tukos ja klooria vapauttavalla kalsiumhypokloraatilla pudistetaan esim. vesikaivon vettä.
Jokatapauksessa hetkellisesti klooria haihtuu ja laittaessani yleismittarin johtimet perunakennoon, mittasin hetkellisen 1.2 V jännitteen joka laski siitä 1.1V ja pysähtyen 0.8 V.
"Ei sikäli etteivätkö ne muutamat biokaasuilla toimivat autot varmasti olisikin ekologisia, mutta epäilen muuttumista prototyypeistä sarjavalmisteautoihin".
Ruotsissa ja keski-Euroopassa on saatavilla sarjavalmisteisia kaasuautoja, Suomessa niiden tuonnin ja käytön esteenä on verotus.
Puntarille:
Näistä eri aiheista keskustelimme tuttavan kanssa, Hän innostui asiasta ja olisi valmis hyödyntämään omakotitalon p-kaivosta saadut kaasut. Asuvat alueella jossa kunnallistekniikkaa ei ole.
Kaivoon tarvittaisiin ilmeisesti sekoittaja, jonka lavat olisivat kaivon pohjassa, ja toisi tavaraa hitaasti ylöspäin kuten taikina- tai muu lapasekoitin toimii. Hidas välitys tälle. Johonkin pumppu väliin ja paineistettu säiliö.
Minkälaisen suuttimen järjestelmään tulisi hankkia?
Tavallinen säädettävä "tohotin"? ja laitos viedään Jämä-kattilan tulipesään.
[quote title="31.05.2004 klo 17:45 SixPack kirjoitti"]
Puntarille:
"Näistä eri aiheista keskustelimme tuttavan kanssa, Hän innostui asiasta ja olisi valmis hyödyntämään omakotitalon p-kaivosta saadut kaasut. Asuvat alueella jossa kunnallistekniikkaa ei ole".
Olen miettinyt samaa, tosin meillä menee jätevesi kunnalliseen putkeen. Lietettä kuitenkin kertyy (sementtikaivo) ja aika-ajoin kaivo täytyy tyhjentää. Aion kuitenkin tyhjätä itse keruusäiliön ja tähän minulla on panos eli kertakäyttöiseksi reaktoriksi varattuna kolme 150 litran muovikanisteria jossa on vanteella lukittava, tiivis kansi. Kanistereissa on ollut alunperin punamultamaalia, myös esim. Laihian maltaalta on saanut hankkia (ostaa ?) samanlaisia säiliöitä jossa on ollut hiivaa.
Tarkoitus on kytkeä säiliöt kuukauden välein käyttöön, tämä siksi että panosreaktorissa mädätysprosessi kestää mesofiilisella lämmöllä muistaakseni n. 60 päivää ja hiipuu loppuvaiheessa. Myöhemmin kun saan pajan kunnostettua käyttöön, voi alkaa kehittelemään jatkuvatoimista prosessia. Myös nurmikko-, lehti- ja puutarhajätettä kertyy valtavasti ja tällähetkellä kompostoin sen. Juuri tänään oli akkani kans juttua että täytyy nähtävästi hankkia nuppa (länsi-suomen lehmä), koska mukulat lutkuttaa maitoa kymmenkunta litraa päivässä. Euroajan maitolitran hinnalla ruokkii jo yhtä lehmää, saa "häppää" mukuloille ja
sitä itteänsä talon lämmitykseen
Reaktorista lähtevään kaasuputkeen tulee sulku ja takaiskuventiili sekä hukkaputki häiriöiden varalle. Itse "kaasukello" löytyi keväällä romunkeräyspaikalta 100 l kuumavesivaraajasta. Harmitti vietävästi kun vitkastelin muutaman päivän, toinen hieman isompi säiliö ehdittiin litistää Kuusankosken kuormaan.
Mielestäni suoraan paskakaivosta kaasua on mahdollista ottaa, edellytyksenä on että se on ilmatiivis. Ongelmana on talostapäin tuleva rööri, koska siinä tulisi olla takaiskuventtili tai sellainen sulku joka kuitenkin mahdollistaa säiliön jatkuvan täytön. Altaiden ja vessanpöntön vesilukot hieman hidastavat mutta tuskin estävät jos sattuu kaasua virtaamaan taloonpäin. Räjähdysvaara on aina otettava huomioon.
"Kaivoon tarvittaisiin ilmeisesti sekoittaja, jonka lavat olisivat kaivon pohjassa, ja toisi tavaraa hitaasti ylöspäin kuten taikina- tai muu lapasekoitin toimii. Hidas välitys tälle".
Lapa, kierrukka tai ruuvi sekoittimia reaktoreissa paljolti käytetään tosin joissakin reaktoreissa sekoitinta ei ole lainakaan tai sekoitus tapahtuu pumppaamalla ja kierrättämällä kaasua lietteen läpi. Kalmarin Erkki kertoi tv:ssä sekoittavansa reaktoria parinviikon välein.
"Johonkin pumppu väliin ja paineistettu säiliö".
Reaktorissa paine kasvaa ja kaasu virtaa "kaasukelloon". Kaasukello voi olla myös sellainen kuin ilmapallo tai ikäänkuin "ilmakuplahalli". Esim. maatilakäytössä jälkikaasut kerätään vielä talteen vaikka peräkärryllä pressun alla ennen humuksen pellolle levitystä.
Kellon varastointikoko riippuu tietysti biokaasun muodostumisesta reaktorissa ja tasaamaan kaasun saatavuutta päivän parin aikana.
Ajoneuvokäyttöön kaasu "pestään" vesisumulla ja paineistetaan samalla painesäiliöön
ks. Erkki Kalmarin keksintö.
"Minkälaisen suuttimen järjestelmään tulisi hankkia?
Tavallinen säädettävä "tohotin"? ja laitos viedään Jämä-kattilan tulipesään."
Jep, mikäli Jämässä on Oilonin tohotin, siihen on saatavissa myös kaasunpolttoon tarkoitettuja suuttimia ym. tekniikkaa. Jos muun merkkinen tohotin niin kannattaa tiedustella valmistajalta tai maahantuojalta.
Muuta huomioitavaa: Mädätys tapahtuu joko mesofiilisella lämpöalueella +35 asteessa tai termofiilisella lämpöalueella +55 asteessa. Toimii myös kylmemmässä lämmössä mutta hidastuu huomattavasti. Tehokkain kaasunmuodostukseen ja myös tautibakteereita tappava lämpötila on termofiilisella lämmöllä mutta vaatii esim. lämminvesikierrukan säiliön sisälle tai letkukierrukan ja eristyksen ulkopuolelle. Esim.irrotettavassa ja siirrettävässä panosreaktorissa pikaliittimet.
Myös puujätteen pystyy kokonaisuudessa mädättämään, en kuitenkaan vielä kerro tarkemmin siitä koska on mahdollista että menetelmä on suojattavissa. EU:n laskelmien mukaan muistaakseni vuodelta 2000 Suomen maatalous tuottaa 8 milj.tn eläinperäistä jätettä ja 16 milj.tn muuta eli puuperäistä jätettä. Pelkästään suomen yli miljoonan nautaeläimen lannasta saatava energiamäärä on yli 6 MW tunnissa ja vastaisi tällöin vähintään kahta tulevan ydinvoimalan kapasiteettia.
On myös mahdollista että maailman suurimman öljyntuottajan, Saudi-Arabian öljyntuotanto edelleen vaikeutuu ja pahimmassa tapauksessa keskeytyy kokonaan. Tällöin on hyvin mielenkiintoista, muistetaanko Suomen eduskunnassa että viidettä ydinvoimalaa päätettäessä sen ehtona oli myös "risupaketin" hyväksyminen.
Lainaus motivan sivulta:
"Suomessa kaasuautoihin kohdistuvasta dieselveroon nähden 20-kertaisesta lisäverosta ovat vapaat ainoastaan ne kaasukäyttöiset kuorma- ja linja-autot, joiden typen oksidien päästö on korkeintaan 2,5 g/kWh. Tämä laki siis sisällyttää muut kuin raskaat vähäpäästöiset kaasuautot lisäveron piirissä, eli sen voimassaolon aikana ei kevyitä kaasukäyttöisiä ajoneuvoja tulla Suomessa näkemään.
Päivitetty 12. huhtikuuta 2004"
Kommentti: Ei edelleenkään mitään uutta eduskunnalta tämän taivaan alle!
Uutinen Tuulilasin verkkosivulta 2003 vuoden syyskuussa.
"Kirjoitettu: 25. 9.2003
Kirjoittaja: Tapio Ketonen
Kaasuautojen tuloa valmistellaan
Rangaistusvero pois kaasuautoilta
Metaanipohjaisia polttoaineita käyttäville autoille määrätty rangaistusluonteinen lisävero on poistumassa. Maakaasun tai biokaasun käyttö tulee näin mahdolliseksi ja jopa edulliseksi.
Hallitus antaa lähiaikoina eduskunnalle esityksen lain moottoriajoneuvoverosta (722/1966) muuttamisesta. Muutoksella on tarkoitus vapauttaa metaanipohjaisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot niille nykyisin säädetystä rangaistusluonteisesta lisäverosta.
Nykyisin laissa on mm. kaasukäyttöisille autoille määrätty lisävero, jonka suuruus on normaali dieselvero 20-kertaisena. Lisäksi niistä on maksettava tavanomainen dieselvero, jonka suuruus on 25,20 euroa rekisteriin merkityn kokonaismassan alkavalta sadalta kilolta.
Vero on estänyt käytännössä kokonaan kaikenlaisten kaasukäyttöisten autojen käytön Suomessa. Kaasukäyttöisille autoille määrättiin lisävero kesäkuussa 1981, jolloin samalla kertaa määrättiin lisävero myös itse petrolikäyttöisiksi muutetuille autoille.
Vuonna 1981 Suomessa markkinoitiin asennussarjoja, joilla kaasutinmoottorisia autoja muutettiin nestekaasukäyttöisiksi, ja verottaja näki tässä veronkiertoa. Tulkinta olikin oikea, sillä nestekaasuhan on edelleenkin hyvin kevyesti verotettu tuote.
Lisävero tulee poistumaan metaanipohjaisilta polttoaineita, joita lähinnä ovat maa- ja biokaasu. Käytännössä tällaisia autoja on Suomessa ollut vain muutama, ja valtiovarainministeriö on kokeilukäyttöä varten myöntänyt huojennuksia eli vapautuksen lisäverosta.
Uudessa lakimuutosesityksessä ei puututa kaasuautojen varsinaiseen ajoneuvoveroon eli dieselveroon, se jää näille edelleenkin rasitteeksi."
Puntarille:
Katso aiheeni "syrjintää polttoaineverotuksessa". Sitä kukaan ei ole kommentoinut, kerään tässä eri tahoilta materiaalia, ja en kommentoi nyt minäkään sen kummemmin mitä aion, mutta olen kerran jounut teetä Satu Hassin kanssa.
Lainaan tässä kaveriani joka vastasi 74 Cadilaciaan tankatessa ladakuskin uteluihin että mitäs sitten kun bensa maksaa kympin litra? "Ei tuu kuin kavereita vastaan" kaverini tokaisi. Eli niin kauan kuin rahalla saa niin hyvä on. Ajetaan sen verran mihin on varaa