Harmittaa, ettei eräs TeeCeen esille ottama pointti saanut lainkaan keskustelua aikaan:
"Tutkija Sirpa Rajalin - -, että miehet hallitsevat autonsa hyvin mutta eivät hermojaan ja motivaatioitaan. Ymmärrän tämän viimeisen tarkoittavan, että miehet eivät tunnista itsessään syitä johonkin tekoonsa tai mielipiteeseensä."
Arvelisin, että tässä ollaan pitkälle asian ytimessä, mitä liikenteessä käyttäytymiseen tulee:
1. Tahdomme itse valita (vapaan) nopeuden. (Naiset luottavat rajoitusten järkevyyteen pystyen jopa noudattamaan niitä, vaikka ovatkin huonompia ajajia myös liikennemerkin osoittamalla tasanopeudella.)
2. Viranomaiset vainoavat monin eri tavoin meitä. (Naisia eivät, vaikka he ovat heikompi sukupuoli.)
3. Miehet eivät joudu onnettomuuksiin eivätkä ainakaan kuole niissä.
(Naiset pitävät mahdollisena myös itse joutua liikenneonnettomuuteen. Niihin joutuessaan tosin ovat tavallisesti taitavan mieskuskin kyydissä.)
4. Muu liikenne yleensä vain kiusaa. (Niin varmasti naisiakin. He vain eivät yleensä näytä sitä.)
Eikä tässä tietenkään vielä kaikki.
Mutta MIKSI?
4 "muka kokennen"-kuljettajan syntiä.
Kokemattomat ja vähäisen ajokokemuksen omaavat (tähän ryhmään kuuluvat suuri osa naisista) kuljettajat suhtutuvat muuhun liikenteeseen varovaisesti, jopa ylivarovaisesti. Kokematon joutuu kohtuullisen harvoin onnettomuuteen omasta syystään, mutta usein osallisena syyttömänä osapuolena (puutteellisen pelisilmän aiheuttama).
"Muka kokenut"-kuljettaja luulee hallitsevansa autonsa tilateessa kuin tilanteessa, mutta todellisuudessa ei välttämättä edes tiedä mitä paniikkitilanteessa pitää tehdä. Nopeusrajoitukset ovat liian alhaiset ja muut (myös kokeneemmat ja osaavammat) kuljettajat ovat onnettomia tunareita, koska ajavat "kuin vanhat ämmät", vaikka oikeasti kyse on turvallisemmasta ajotavasta. "Muka kokenut"-kuljettaja joutuu usein onnettomuuteen omasta syystään.
Kokenut kuljettaja noudattaa lakia ja asetusta noin suurinpiirtein, ei välttämättä pilkuntarkasti. Kokeneen kuljettajan ei ole tarve esitellä ajotaitojaan liikenteessä. Ennakoiva ja turvallinen ajotapa. Kokenut kuljettaja joutuu harvoin onnettomuuksiin, edes syyttömänä osapuolena.
Taitaapi tutkijan tulokset perustua hieman vanhaan materiaaliin. Useassa yhteydessä on todettu, että naisten ajotavat ja liikennekäyttäytyminen ovat "miehistyneet". Asiaan vaikuttaa mielestäni enemmän ajokilometrien määrä kuin sukupuoli.
Valvonta ja ylikireät rajoitukset koetaan rasitteeksi ainakin näiden paljon ajavien taholta, he jotka harvoin uskaltautuvat rattiin taas arvostavat rajoituksia "merkistä kun näkee kuinka nopeasti on turvallista ajaa". Paljon ajavien keskuudessa kiroilua ja pömpeleiden edessä jarruttelua olen havainnut paljon tietä kuluttavissa naisissa siinä kuin miehissäkin.
Usko onnettomuusmahdollisuudesta: Tähän en pysty sanomaan kuin omalta kohdaltani, että aina olen tietänyt onnettomuuden olevan mahdollinen. Ainoa mitä voin tehdä sille on mahdollisimman hyvä tarkkaavaisuus ja liikennesilmän kehittäminen (esim. kyky nähdä pystyykö toinen pysähtymään kolmion eteen tietystä nopeudesta tai onko toinen ymmärtänyt koko väistämisvelvollisuuttaan; vaatii toisen ihmisen kasvojen seuraamista). Tosin liikenteessä joku voi käyttäytyä täysin arvaamattomasti, mutta jos tätä ajattelee, ei uskalla liikkua kotoaan mihinkään.
Muu liikenne kiusaa itseäni hyvin harvoin, lähinnä silloin kun oma hengenlähtö on vastapuolen toiminnan johdosta lähellä. Muuten minua saa ohitella ja minulta saa tilaa kunhan kertoo tarpeen tähän olemassa. Ketään en suluta, vaikka toisella olisi miten kiire.
Mikäli jotain haluaisin muun liikenteen käyttäytymisessä parantaa, se on nykyinen joukkoliikenteen käytös. Aikataulujen varjolla vaarannetaan muuta liikennettä ja kiilaillaan todella törkeästi, toisinaan aikeasta kertomatta. Eipä ole kuin muutama päivä siitä kun bussi kääntyi väkisin vasemmalle kaistalta, jolta saa ajaa vain suoraan. Kuljettaja siis ohitti ryhmistysmissäännöt omillaan. Siinä sitten henkilöautoilijat väistelivät henkeään pidellen ratikkakiskoille. Onneksi niillä, jotka olivat bussin kohdalla oli tilaa väistää.
Toinen sarvikuonomaisuutta osoittava hauska tapaus tulee mieleen viikonlopulta. Olin keskustassa ahtaalla kadulla ja bussi tuli vastaan. Totesin, että bussi ja maasturi eivät menestyksekkäästi mahdu toisiaan sivuuttamaan, joten jäin odottamaan bussin tuloa sopivaan paikkaan. Mitäpä tapahtui; pari henkilöautoilijaa ajoi mielenosoituksellisesti ohitseni ja tukki komeasti bussin etenemisen. Siinä sitten peruuttelivat takaisin ja minä odottelin rauhassa. Kun liikennesilmä on tätä luokkaa ei ihme, että onnettomuuksia sattuu. Tässä esimerkki, jota ei ratkaista muuten kuin liikenneasenteita parantamalla ja toisten huomioimista opettelemalla. Autoilijoiden kiristämisellä (rajoitukset, tiukka valvonta) vain pahennetaan tilannetta tehden autolijoista entistä joustamattomampia.
- - Mitäpä tapahtui; pari henkilöautoilijaa ajoi mielenosoituksellisesti ohitseni ja tukki komeasti bussin etenemisen. Siinä sitten peruuttelivat takaisin ja minä odottelin rauhassa. Kun liikennesilmä on tätä luokkaa ei ihme, että onnettomuuksia sattuu.
Ymmärtääkseni tutkimusaineisto on niin tuoretta kuin olla voi. Aamulla pyydettyyn kalaan verrattuna tietenkin jo vanhaa.
Oikeassa olet, että pelkällä valistuksella on vaikea kehittää kaikkien liikkuvien pelisilmä samalle tasolle. Mutta ei hätää! Hyvä liikennesilmä auttaa oikein käytettynä muitakin. Vaikka sitten pitkän kaavan kautta, kuten ilmeisesti niitä kahta autoilijaa, jotka vasta etuiltuaan (tod.näk.) tajusivat mielenosoituksensa mielettömyyden.
Seuraan itsekin oman (ja mukana olevien) turvallisuuden vuoksi muiden liikkeellä olevien (tahtomattaankin) antamia viestejä, kun yritän muuttuvissa olosuhteissa muodostaa kokonaiskuvan liikenteestä ja mahdollisista ansoista joko suoraan itselle tai kimmokkeena jonkun muun välityksellä. Silti en vielä ole sillä tasolla, että kykenisin "pömpeleiden edessä" jarrutuksen perusteella päättelemään kuskin siihenastisen ajokilometrimäärän.
En minäkään, joten on pakko puhua vain ryhmästä jonka jäsenet tuntee. Jottei tule liian yksipuolinen kuva, niin tuntemiini kuljettajiin kuuluu myös niitä jotka ajavat pömpeleiden ohi oletetun valvontatoleranssin rajoilla, niitä jotka ajavat 20 km/h alle rajoituksen pömpelitiellä, niitä jotka eivät aja ko. teillä lainkaan, niitä jotka ohittavat pömpelit vastaantulijan kaistan kautta ja niitä jotka ajavat täsmälleen rajoitusmerkin mukaista nopeutta pömpelin ohi. Sitten on vielä ne jotka ajavat väärennetyillä rekisterikilvillä ja näin kiertävät valvonnan tai pistävät sakot toisen piikkiin. Tosin tämä viimeinen ryhmä ei kuuluu onneksi lähipiiriini, vaan "välteltäviin" henkilöihin muiden aiheuttamiensa haittojen vuoksi.
---
Ainoa mitä voin tehdä sille on mahdollisimman hyvä tarkkaavaisuus ja liikennesilmän kehittäminen (esim. kyky nähdä pystyykö toinen pysähtymään kolmion eteen tietystä nopeudesta tai onko toinen ymmärtänyt koko väistämisvelvollisuuttaan; vaatii toisen ihmisen kasvojen seuraamista). Tosin liikenteessä joku voi käyttäytyä täysin arvaamattomasti, mutta jos tätä ajattelee, ei uskalla liikkua kotoaan mihinkään.
Valvontakameran kohdalla jarrutellessaan kannattaa miettiä mitä oikein kiroaa, kysehän on pelkästään omasta typeryydestä. Kameravalvotulla tiellä voi ajella vailla sakon pelkoa ihan samanlaista tasaista puuttumiskynnyksen alittavaa ylinopeutta kuin muuallakin.
Tarkkaavaisuuden ja liikennesilmän lisäksi on kolmaskin keino lisätä omaa sekä muiden turvallisuutta. Sääntöjä noudattamalla arvaamattomuus vähenee kummasti, kolmion takaa eteen tunkeviakaan ei ole kovin paljon säädettyä nopeutta edettäessä.
Ei niin kauan sitten TV:ssä haastateltiin nuoria naisia aiheesta "kummat ovat parempia kuljettajia, naiset vai miehet?". Lähes poikkeuksetta vastaus oli suunnilleen "miehet, koska he ajavat rohkeammin ja nopeammin". Go figure.
Viranomaisten vaino ja Suomen kokeminen totalitaariseksi yhteiskunnaksi on minulle täysi mysteeri, onko kyseessä totalitarismin täydellinen väärinymmärrys vai hampaan paikkoihin asennettujen valvontaradioiden ensimmäinen oire? Miten Suomi salaa todellisuuden muulta maailmalta, joka ei lue maatamme totalitaaristen valtioiden joukkoon?
Tahdotko sanoa, että sinulle ei ole tullut oireita valvontaradion asentamisen jälkeen?
Voin vain suositella hammaspaikkaradiota, se jopa estää säteiden lähettämisen päähän lasertutkalla.
Zilo: Taitaapi tutkijan tulokset perustua hieman vanhaan materiaaliin. Useassa yhteydessä on todettu, että naisten ajotavat ja liikennekäyttäytyminen ovat "miehistyneet". Asiaan vaikuttaa mielestäni enemmän ajokilometrien määrä kuin sukupuoli.
Tutkimukset tehtiin viime vuonna ja perustuvat tuoreimpaan silloin saatavilla olleeseen aineistoon. Niiden mukaan nimenomaan sukupuoli on suurin jakava tekijä.
Vuodelta 2003 Tiedeuutiset tiesivät kertoa (www.tiede.fi) että nuoret naiskuskit noudattavat liikennesääntöjä tunnollisemmin kuin samanikäiset miehet. Tieto perustuu Turun yliopistossa tarkastettavaan väitöskirjaan. Myös nuorilla suomalaisilla on sama ajomäärien suhde kuin englannissa eli 1:2. Naiset töppäävät liukkaalla, miehet hyvissä olosuhteissa ja kovemmassa vauhdissa. Naisten ajotapa ei tämän tiedon mukaan ole miehistynyt viimeisen 20 vuoden aikana.
Englannissa julkaistiin 2004 tutkimus, joka perustuu vuoden -02 vakuutusyhtiöille ilmoitettuihin tapauksiin. Sen mukaan naiset osaavat huonommin pysäköidä ahtaisiin paikkoihin mutta miehet aiheuttavat yhdeksän 10:stä vakavasta liikenneonnettomuudesta (88 %). Vakavien onnettomuuksien suhde oli vielä isompi, niistä oli naisten aiheuttamia vain 6 %. Ajosuorite naisilla on puolet miesten suoritteesta, eli nuo prosentit pitää suhteuttaa 1:2. Naiset seuraavat enemmän peileistä tapahtumia takanaan ja käyttävät ajokortin hankkimiseen 51 ja miehet 36 ajotuntia.
Naisten osuus oli korkeimmillaan parkkipaikoilla sattuneissa kolareissa (23 % kaikista tapauksista). Naisen riski joutua peltikolariin oli kaksinkertainen mieheen verrattuna ja miehen riski aiheuttaa vakava onnettomuus oli n. 8-kertainen naiseen verrattuna suhteutettuna ajettuihin kilometreihin.
Suomessa -02 vakuutusyhtiöiden kirjaamista 85.000 liikennevahingosta miehet aiheuttivat 75 %. Peruutusvahingoista naiset aiheuttavat kolmanneksen. Tätä kohtaa en oikein ymmärrä, koska jos kerran naisten suorite on puolet miesten ajamasta, tuo kolmannes tarkoittaa että peruutuskolarit jakautuvat täsmälleen ajettujen kilometrien suhteessa. Siis miehet ja naiset ajavat niitä yhtä paljon, mutta miehet hölmöilevät saman verran tuplalla ajokokemuksella.
Edinburghin yliopiston professorin Steve Straddlingin mukaan naisten vähemmät etenkin vakavat onnettomuudet selittyvät sillä, että naiset saavat vähemmän tyydytystä riskinotosta liikenteesä. Itse vähän epäilen tätä ainakin osalla miehistä, koska näyttää siltä ettei moni mies edes ymmärrä ottavansa riskiä ajaessaan tavalla, joka tilastollisesti johtaa keskimääräistä useammin vakavaan onnettomuuteen.
Iso ero on siinä, että miehillä ylinopeus on muodostunut Straddlingin mukaan tavaksi kun taas naiset sanoivat ajaneensa ylinopeutta erehdyksessä tai kiireessä. Miesten selitys Englannissakin on väärät rajoitukset ja tarve ajaa muiden kanssa samaa tahtia.
Suomessa naisten osuus kaikista onnettomuuksista nousi vuodesta 2001 pari prosenttiyksikköä, eli 23:sta 25 %:iin. Tätä nousua ei mielestäni voi pitää kovin isona kun muistetaan, että kun 10 vuotta sitten kortti oli 40 %:lla naista, nyt se on jo yli 60 %:lla. Olisi outoa, jos ajaja-aineksen laatu ei huononisi kun määrä lisääntyy yli 50 %:lla. Englannissa naisten ylinopeusrikkomukset ovat nousussa, nyt heidän osuutensa on viidennes. En tiedä mikä se oli ennen, mutta nousu on kuulemma rajua ja sen pitäisi kohta näkyä onnettomuusluvuissakin.
Kokemattomat ja vähäisen ajokokemuksen omaavat (tähän ryhmään kuuluvat suuri osa naisista) kuljettajat suhtutuvat muuhun liikenteeseen varovaisesti, jopa ylivarovaisesti.
Osaisiko joku neuvoa miten rohkaisisimme tai vasta vuoroin varoittaisimme ylivarovaisia, etteivät he enää sortuisi syntiin liikenteessä?
sitäsaa: Osaisiko joku neuvoa miten rohkaisisimme tai vasta vuoroin varoittaisimme ylivarovaisia, etteivät he enää sortuisi syntiin liikenteessä?
Tarkoitin, että ketjun aloittaja oli listannut "muka kokeneen"-kuljettajan 4 syntiä ja loppu oli määritelmää "muka kokeeneesta"-kuljettajasta.
Ylivarovaisuuden voi voittaa kohtaamalla pelkonsa, eli ajamalla. Kun tieto ja taito lisääntyvät, pelot vähenevät.
Tarkoitin, että ketjun aloittaja oli listannut "muka kokeneen"-kuljettajan 4 syntiä ja loppu oli määritelmää "muka kokeeneesta"-kuljettajasta.
Ylivarovaisuuden voi voittaa kohtaamalla pelkonsa, eli ajamalla. Kun tieto ja taito lisääntyvät, pelot vähenevät.
?? Yleensä olen hyvä näissä, mutta nyt en tahdo löytää tuosta vieläkään mitään mieltä.
Yritän arvata.
Pidät minua joko kokeneena kuljettajana tai et.
Sama se. En voisi kuvitella turhempaan jaaritteluun aikaani käyttävän. Sillä tuskin arvostat elämänkokeneita 100-vuotiaitakaan hirveästi yli itsesi, vaikka he ovat jo itse elämänkin suhteen enemmän kuin "muka kokeneita".
Olisiko sittenkin niin, että edes autoilun kuninkuusluokassa (F1:ssä) ketään ei kiinnosta onko kuskilla kymmeniä vuosia ja miljoonia kilpailukilometreja takana? Oikea asenne ja menestyminen riittää.
Sama tietenkin pätee elämän joka ainoalla saralla. Ajasta ja matkasta ei saa tippakaan hyvitystä, jos osoittaa ettei ole oppinut mitään.
"Ylivarovaisuudella" eli paremmin harkitsevaisuutena tunnetulla hienolla luonteenpiirteellä ei ole tekemistä pelon kanssa. Paitsi jos järkevä käyttäytyminen pelottaa niitä, jotka siihen eivät kykene.
Zilo: Usko onnettomuusmahdollisuudesta: Tähän en pysty sanomaan kuin omalta kohdaltani, että aina olen tietänyt onnettomuuden olevan mahdollinen. Ainoa mitä voin tehdä sille on mahdollisimman hyvä tarkkaavaisuus ja liikennesilmän kehittäminen.
Vaikutat kokeneelta kuljettajalta, ihmettelen ettei mieleesi ole tullut muitakin keinoja välttää onnettomuus eikä mitään keinoa vähentää onnettomuuden seurauksia.
En oikein allekirjoita tuota ajokilometrien määrän vaikutusta, jos tarkoitat sillä sitä että enemmän ajavat ylittävät useammin nopeusrajoituksia. Tottakai, kokemuksen myötä "ylivarovaisuus" ehkä vähenee, mutta kun tarkkailee tuota liikennettä niihin vuorokaudenaikoihin kun ns. paljon ajavat ovat liikenteessä, niin liikenne on päinvastoin hyvin siistiä. Vauhtia on ehkä hivenen reilu 100, mutta ei siinä minkäänlaista kaahaamisen makua ole. Enemmän ajaessa, ainakin omalla kohdallani, alkaa aika hyvin näkemään sen että ylenmääräisestä kaahottamisesta ei ole apua.
"Ylivarovaisuus" on monissa tapauksissa viisautta. Jos kokee että ei pysty ajamaan kovaa, niin on fiksua ajaa omien kykyjensä mukaan. Se mikä meistä on kenties rasittavan hidas vauhti, on toisen mielestä jo kovaa menoa...
En usko myöskään sukupuolieroihin sinänsä ja inhoan kaikkia tutkimuksia joissa tieten tahtoen yritetään etsiä jotain eroavaisuuksia miesten ja naisten kyvykkyyksissä. Kyse on enemmän kasvatuksesta. Suomalainen tasa-arvokasvatus perustuu tässäkin tasapäistämiseen, joten emmeköhän ala kohta nähdä "miehisillä otteilla" kaahottavia naisia entistä enemmän.
Pojat saavat pienestä pitäen paljon malleja siitä, mikä on miehinen ajotapa: kaikki formula- ja rallikuskit ovat miehiä ja kisoja seurataan ahkerasti, monien "urheilullisten autojen" mainonta on suunnattu miehille, elokuvissa ihannoidaan rattimiehiä, isät ajavat miten sattuu jne. Oikeastaan mistään noista tytöt eivät saa samanlaisia malleja itselleen kuin pojat.
Tutkimusten mukaan miehillä on keskimäärin parempi kyky hahmottaa asioiden mittasuhteita kolmiulotteisesti, siksi kolaroivat vähemmän parkkipaikoilla. Kyse on kuitenkin tässäkin erossa pääasiassa siitä, että pojat leikkivät pieninä enemmän leikkejä jotka kehittävät tätä kykyä.
Naisten ajotapoihin vaikuttaa myös asia jota tutkimuksissa ei usein näe: Naiset ajavat huomattavasti useammin lapset / muita ihmisiä kyydissä. Naiset eivät ajele autolla huvikseen, vaan nimenomaan silloin kun se on tarpeellista. Se on omiaan muuttamaan käyttäytymistä, myös miehillä tuon ilmiön huomaa. Myös se on totta, että naiset ajavat useammin autoilla, jotka eivät ehkä houkuta ajamaan lujaa. 1.2 Pololla kun vauhti tuntuu vähän erilaiselta kuin V6-neliveto Passatilla
Tarkoitin noilla kahdella sitä, miten voin varautua muiden käytökseen. Miten muille asioita voi tehdä helpommaksi/turvallisemmaksi esim:
Ystävällisyys/juostavuus
Oman toiminnan ennalta arvattavuus (suunnitelmallisuus, vilkku...)
Kohtuulliset nopeudet
Kelin huomioiminen
Riskitilanteissa oikea toiminta (väistö aina jos mahdollista)
Liikennetilanteiden arviointi, ennen tilanteeseen joutumista (esim. ruuhkissa)
Pelivaran jättäminen (varsinkin ohitukset)
Kostamisen ja toisen ajosuorituksesta innostumisen (kilpailu) pois jättäminen
...
Zilo: Tarkoitin noilla kahdella sitä, miten voin varautua muiden käytökseen. Miten muille asioita voi tehdä helpommaksi/turvallisemmaksi.
OK, käsitin väärin. Luulin sinun tarkoittavan että uskot pystyväsi huomaamaan ja eliminoimaan kaikki riskit ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa. Mutta tuo listasi näyttääkin kokolailla samalta kuin omani.
Jep. Näyttää siltä, että Zilon M1-lähete on syytä perua
Ottamatta kantaa Zilon tai kenenkään muun ominaisuuksiin voisin todeta tuollaisten listojen julkaisemisen olevan turhaa. Kuka tahansa osaa luetella hyvän kuljettajan tuntomerkkejä. Erot syntyvätkin siitä, kuka osaa toteuttaa niitä johdonmukaisesti ja jatkuvasti ajaessaan. Pelkkä halu siihen ei riitä.
Kuljettaja ei ehkä ymmärrä, kuinka paljon ajaminen vaatii keskittymistä, jotta tilanteet huomaisi ajoissa. Tätä vain ei helposti tiedosta, koska silloin kun kuski jotain huomaa ei tämä voi ymmärtää sitä, että asian olisi voinut havaita aikaisemminkin. Poikkeavan tilanteen sattuessa kohdalle kuljettaja todennäköisesti kuittaa tilanteen toteamuksella oho ilman, että miettisi tilanteeseen johtanutta tapahtumien ketjua.
Tällaista asiaa ei luultavasti monikaan tunnista itsessään, koska ei ole asiaa käsitellyt. Lisäksi virheitä sattuu matkaan tai aikaan suhteutettuna kuitenkin niin vähän, että sitä pidetään merkityksettömänä. Pitää kuitenkin muistaa, että ajouran aikana kilometrejäkin kertyy paljon, siihen siis mahtuu virheitäkin mahtava määrä. Joku niistä voi aivan hyvin olla seurauksiltaan vakava.
Ajamiseen saattaa joskus myös vaikuttaa kiire tai muu tekijä, joka nousee päätöksentekoon liikaa vaikuttavaksi. Kukapa meistä ei olisi joskus ajanut normaalia tyyliään lujempaa tai ohittanut normaalia ahtaammassa raossa? Miksi? Vain sen takia, koska on kiire. Mihin? Työpaikan palaveriin. Onko se oman ja muiden tielläliikkujien terveyttä tärkeämpää. Ei tietenkään, eihän kukaan tahallaan vaaraa aiheuta. Eihän kolarin ajanutkaan ehdi palaveriin. Miksi sitten normaalisti ajetaan eri tavalla? Eli kiire vaikutti sittenkin riskien hallintaan. Silloin kuljettaja on mielestäni motivaationsa matkustajana.
Eipä sentään! Nyt vasta luin Zilon terveiset pers... Isosta-Britanniasta, ja pidetään nyt kuitenkin se M1-lähete voimassa ja hyvässä tallessa!
Ehkä on niin, etteivät nopeudet mittaamalla laske. Kuten ei verenpainekaan, eikä kolesteroli, eikä ego pitene.
Jos koira ei osaa enää yhdistää hiukan myöhässä saamaansa rangaistusta siihen johtaneeseen tekoon, kuinka ihmisen paras vihollinen osaisi yhdistää postitse saapuneen kalliinpuoleisen ajokuvan kuukauden takaiseen myöhästyneeseen jarrutukseen kameratolpan kohdalla?
Terveydenhuollossa on tuotu rohkeasti esiin terveydentilan selvittäminen riskipohjalta (HS 24.4. D1), jolloin turhasta mittaamisesta voitaisiin luopua. Kerrotaan ihmiselle missä nyt puuskutetaan ja mitkä asiat omalla kohdallasi voivat oikeasti katkaista elämän langan jonkun mielestä etuajassa, ja millä tavoin voisi saada ns. lisäaikaa.
Pitkässä elämässä on riskinsä ja riskillä lyhyt elämänsä.
Ehkä liikenneturvallisuuteen tähtäävissä ratkaisuissakin tämä lähtökohta tulisi ottaa ensisijaiseksi. (TeeCee kyllä yleensä pitää riskitekijöitä hyvin esillä, mutta tännehän ne jäävät...)
Tuloksena voisi olla vaikkapa (eräät tämän varmaan jo arvaavat), että noin 10 % autoilijoista/liikkujista poistetaan liikenteestä. Parhaimman poistokeinon keksijälle myönnetään Liikenneturvallisuuden ja/tai Lääketieteen Nobel (riippuen keinosta).
Sen jälkeen nopeusrajoitukset poistetaan tarpeettomina.
Vapaus koittaa, virkamiehistä tulee taas ystäviä ja kaikki ovat tyytyväisiä!
Tai melkein kaikki.
Ongelma - tai pikemminkin ikävä haitta - on, että sille vajaalle 10 %:lle liikenteestä poisto tulee vähän niinkuin puun takaa.
Kuten kaikki muukin tässä elämässä.
Mutta toisaalta, pitäähän se arvokas Nobel myös ansaita!
Asioita ja käsitteitä voi tietysti pyöritellä tulkinnasta riippuen eri tavoin. Ylivarovaisuus ilmenee mm. huomattavasti alhaisempana ajonopeutena suhteessa muuhun liikennevirtaan tai nopeusrajoitukseen. Samoin ylivarovaiset tukkivat risteykset odottamalla omaa vuoroaan, koska muun liikenteen sekaan ei uskalleta mennä, eli muuta liikennettä pelätään.
Tarpeettoman vaaran aiheuttaminen huomattavasti muita alhaisempaa nopeutta käyttämällä ei ole hieno luonteenpiirre nimeltä harkitsevaisuus. Jokaisen tulisi tietysti sovittaa nopeus omiin taitoihinsa nähden, mutta tässä voidaankin heittää ilmoille kysymys, onko taitotaso riittävä itsenäiseen liikkumiseen liikenteessä.
Tarpeettoman vaaran aiheuttaminen huomattavasti muita alhaisempaa nopeutta käyttämällä ei ole hieno luonteenpiirre nimeltä harkitsevaisuus. Jokaisen tulisi tietysti sovittaa nopeus omiin taitoihinsa nähden, mutta tässä voidaankin heittää ilmoille kysymys, onko taitotaso riittävä itsenäiseen liikkumiseen liikenteessä.
Jos verrataan "oikeasti" ylivarovaisten määrää ylivaromattomien määrään ja sitten verrataan molempien ryhmien aiheuttamia riskejä, niin arvaisin, että ylivaromattomat ovat huomattavasti suurempi ongelma liikenteessä.
Asioita ja käsitteitä voi tietysti pyöritellä tulkinnasta riippuen eri tavoin.
-- Jokaisen tulisi tietysti sovittaa nopeus omiin taitoihinsa nähden, mutta tässä voidaankin heittää ilmoille kysymys, onko taitotaso riittävä itsenäiseen liikkumiseen liikenteessä.
Toki voi pyöritellä. Kuin peukaloa keskellä kämmentä.
Ja sitä helpompaa on pyöritellä omia tulkintojaan, kun ei tiedä, mitä jokin asia tarkoittaa.
Myös ilmoille voi heittää mitä vain.
Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia tulla missä tahansa toimeen - myös liikenteessä - harkitsevien ihmisten kanssa. Harkitsemattomien kylläkin.
Samaa arvelisin itsekkin. Nämä ylivarovaiset ovat erityistä myrkkyä ylivaromattomille. Ylivarovainen aiheuttaa kaupunkiliikenteessä lähinnä ruuhkaa ja ajan menetystä, joka tietysti taas provosoi ylivaromattomia tekemään niitä oikeasti vaarallisia temppuja.
Eipä silti, ei ole kovin herkullinen tilanne ottaa kiinni viittäkymppiä ajava auto, jonka takavalot on pöllyävä lumi muurannut umpeen (tai kaikki polttimot takavaloista rikki). Teettää tilanteita varsinkin talvella.
sitäsaa: Toki voi pyöritellä. Kuin peukaloa keskellä kämmentä.
Ja sitä helpompaa on pyöritellä omia tulkintojaan, kun ei tiedä, mitä jokin asia tarkoittaa.
Ketjun aloittaja on listannut 4 asiaa joita kärjistäen sanottuna "turvalliset" perheenisät tekevät työsuhde-volvoillaan. Yritin ilmaista asiaani muutoin kuin mainitsemalla automerkkiä, mutta yrityksistä huolimatta epäonnistuin.
sitäsaa: Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia tulla missä tahansa toimeen - myös liikenteessä - harkitsevien ihmisten kanssa. Harkitsemattomien kylläkin.
Kuten edellisessä viestissäni kirjoitin, harkitsevat ja harkitsemattomat ovat myrkkyä toisilleen. Ylivarovaiset aiheuttavat lähinnä ajanhukkaa muille tiellä liikkujille. Tämähän ei sovi harkitsemattomille, vaan seurauksena on hurjia ohituksia ym. koukkauksia jne.
Itsekkin pyrin sovittamaan aikatauluni niin, ettei tarvitsisi hätäillä ja pienet ennalta arvaamattomat hidastukset eivät pilaisi aikataulua, mutta en silti haluaisi "turhan" takia ajella jonkun perässä kymmeniä kilometrejä huomattavasti hiljempaa kuin oma matkavauhtini olisi.
Luu5:
En tiedä oletko törmännyt tähän aikaisemmin, mutta ajatustesi juonesta ei oikein saa kiinni ja on vaikea tajuta mitä lopulta tarkoitat.
Mutta ei nyt anneta sen häiritä. (Syynähän voi olla Vappukin!)
Puhutaan yleisellä tasolla, ettei vahingossakaan loukattaisi ketään.
Harkitsemattomat koheltavat harvoin pelkästään liikenteessä.
Yleensä he eivät pysty hallitsemaan itseään ja malttamaan muuallakaan. Heitä näkee kaikkialla.
Työpaikalla he ensimmäisenä hyppivät seinille ja vievät sielläkin kaiken "virkamiesten" huomion.
Mutta sakon sijaan seurauksena on turhan usein ylennys.
(Se selittää mm., miksi psykopaatit ovat johtajissa vahvasti yliedustettuja.)
Kuitenkin harkitsevat ja asiansa hallitsevat tekevät työt, mutta kiltin luonteensa mukaisesti aivan liian vaivihkaa, vaikkakin tehokkaasti.
Pelisilmää tarvitaan taas erottamaan, mitä näytään saadun aikaan ja mitä oikeasti on saatu aikaan.
(Vaikka olen yrittäjä, enkä ole kiltti, tämän tajuaminen vei turhan kauan. Olisin voinut kupata tyhmiltä rahat pois huomattavasti nopeammin, jos olisin hoksannut tämän parikymmentä vuotta aikaisemmin... eli Vappu se on jo näköjään täälläkin
sitäsaa: Tuloksena voisi olla vaikkapa (eräät tämän varmaan jo arvaavat), että noin 10 % autoilijoista/liikkujista poistetaan liikenteestä.
Tuota ongelmakuskien poistoa tosiaan ehdotellaat tasaisin välein, mutta minunkin mielestäni se on puppua. On totta, että nämä ongelmakuskit, mikä heidän määränsä sitten onkaan, aiheuttavat määräänsä nähden paljon ongelmia. Mutta jonkun hullun sekoilu ei pienennä juuri MINUN tekemäni typerän teon typeryyttä. Jos minä teen liikenteessä yhden virheen päivässä (utopiaa) ja joku kaheli 100 virhettä, minun pitää keskittyä siihen yhteen eikä oikeuttaa omaa virhettäni sillä että muut tekee enemmän.
Näin yksilön kannalta. Yhteiskunnan kannalta asia on toinen, se pystyy puuttumaan sekä kahelien että normaalien liikennekäyttäytymiseen. Se, että normaalit saavat kärsiä valvonnasta monen mielestä liikaa, on kuitenkin perusteltua. Asiaa on tutkittu paljon ja yhteiskunta suuntaa voimavaransa sen mukaan (Liitteenä yhden tutkijan, V-P Kallbergin käsitys asiasta, muut näyttävät olevan samoilla linjoilla).
Ongelmana on, että ihminen ei pysty motivoimaan itseään asiaan jota ei ymmärrä. Ymmärtäminen taas on vaikeaa asiassa, jota ei tunne. Luulisi olevan helppoa ratkaista tämä solmu lisäämällä tietoa, mutta koska ihminen täyttää tietojensa aukot omilla ajatuksillaan, hän ei tiedä tiedossaan olevan aukkoja eikä siis kaipaa lisää tietoa. Päin vastoin, tyrkytetty tieto torjutaan, koska se eroaa omasta. Ja omien aivojen tuotos on kuin oma lapsi, joka on aina kaunis ja älykäs.
Liite, (Veli-Pekka Kallberg, Auto- ja liikennetoimittajat ry:n liikenneturvallisuusseminaari Silja Symphonylla 8.-10.11.2001) : Liikennekäyttäytymistä säätelevät tietyt lainalaisuudet, jotka koskevat kaikkia kuljettajia
(Häkkinen & Luoma 1990). Ajoneuvon liiketilaa säätelevät fysiikan lait ja törmäyksissä vapautuvasta
energiasta riippuvat vammautumismekanismit koskevat kaikkia riippumatta kuljettajien riskinotosta tai vastuuntuntoisuudesta (Kallberg & Rathmayer 1996). Niin sanotuilla riskikuljettajilla onnettomuusriski on kautta linjan muita korkeampi. Ajonopeuden kasvu kuitenkin lisää kaikkien kuljettajien onnettomuus- ja vammautumisriskiä suhteellisesti likimain samalla tavalla.
Liian suuri ajonopeus on riskikuljettajan tavallisin tuntomerkki. Se on myös keskeinen syy riskikuljettajien suureen onnettomuusriskiin (Rajalin 1989). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ajonopeus vaikuttaisi kaikkien kuljettajien onnettomuusriskiin. Vastaavalla tavalla alkoholi vaikuttaa kaikkien, eikä pelkästään jonkun riski- tai ongelmakäyttäjäryhmän liikennekäyttäytymiseen.
Lisäksi on huomattava, että jokaisen kuljettajan ajotavat vaihtelevat tilanteesta riippuen, ja jokainen voi joissakin olosuhteissa olla riskikuljettaja.
Luu5: Samoin ylivarovaiset tukkivat risteykset odottamalla omaa vuoroaan, koska muun liikenteen sekaan ei uskalleta mennä, eli muuta liikennettä pelätään.
Ylivarovaiset ovat riesa, siitä ei pääse mihinkään. Harva on ihanteellinen kuski, olemme kaikki eri ominaisuuksiemme kompromisseja. Jokaisella on varovaisuudesta mielipide, mutta sille ei ole perusteluja, eikä voikaan olla. Liikenteeseen sisältyy riski eikä kukaan pysty näyttämään toimivaa kaavaa joka kertoo juuri oikean varovaisuuden määrän. Sanomme ylivarovaisiksi kuskeja, jotka ovat meitä varovaisempia ja varomattomiksi niitä, jotka varovat meitä vähemmän.
Asiasta voi sanoa varmaksi vain sen, että jos yrittää olla täsmälleen sopivan varovainen eli liikkua juuri taitojensa ylärajalla, tulee aivan varmasti tilanteita, jolloin ei ollutkaan riittävän varovainen. Asiaa voi testata monella tavalla. Kun kantaa ämpärillä vettä järvestä saunaan voi yrittää löytää optimin nopeuden, varovaisuuden ja veden määrän väliltä. Mitä lähemmäs pääsee juuri sopivaa varovaisuutta, jossa joku kolmesta tekijästä on maksimissa, sitä varmemmin osa vedestä päätyy saappaaseen.
sitäsaa: En tiedä oletko törmännyt tähän aikaisemmin, mutta ajatustesi juonesta ei oikein saa kiinni ja on vaikea tajuta mitä lopulta tarkoitat.
Kyllä yleensä olen saanut asiani sanottua niin, että asia tulee ymmärretyksi. No, samapa tuo. Annetaan asian olla.
sitäsaaa: Pelisilmää tarvitaan taas erottamaan, mitä näytään saadun aikaan ja mitä oikeasti on saatu aikaan.
Ei yhteisymmärrykseen pääsemistä helpota ainakaan se, että kun minä puhun pelisilmästä, tarkoitan kykyä hahmottaa tilanteet ennakolta ja toimia sen mukaan, sekä kykyä ajatella liikennetilanteet kokonaisuuksina ja tyrkiä toimimaan kokonaisuutta ajatellen edullisimmalla tavalla. Samalla nimikkeellä kun voi puhua kahdesta täysin eri asiasta.