17 v raskaanliikenteen kuljettajana väitän että tien sivuttaiskallistuksella on erittäin suuri merkitys tieltäsuistumiseen. Tielaitoksen mukaan kallistusta pitää olla 5% leveydestä. Esim. vt-2 mittaamastani kohdasta oli kallellaan 16cm (suora tie). 60t yhdistelmä painopiste korkealla saa aikaan vielä lisäkallistusta. Olis mielenkiintoista tietää kuinka paljon kallistus lisää painoa ojapuolen pyörille. Ainakin tiestöstä huomaa että asvaltti on yleensä murtunut siitä missä oikeanpuoleiset pyörät kulkee. Mitä tapahtuu kun jarruteteen kaltevalla tiellä (liukas)? Esim. nykyisellä ajokillni ohjausta saa kammeta koko ajan kallistusta vastaan erittäin voimakkaasti ja jos hellää ratista niin kaltevuus suorastaan imaisee ojaanpäin. Myös 20m yh. kulkee kuin "ajokoira". Kun ajaa etupyörät keskiviivalle niin pv:n viimeiset pyörät ovat jo 20cm irti viivasta. Tässä pääpirteittäin mistä asiasta kysymys. antakaahan kommentteja. Missään muussa Euroopan maissa ei käytetä niin suuria sivuttaiskallistuksia kuin suomessa. mutta löytyy suomestakin lailisia kallistuksia mutta jossain on taas aivan mahdottomia. Onko eri ohjeet eri tiepiireillä? Käytän monesti perskankun alla vaikka iltasanomaa että saa edes istua suorassa!
Tielaitoksen suunnitteluohjeiden mukaan sivukallistus pitää olla tietyypistä riippuen 3-6%. Pääteillä käytetään yleensä asteikon pienempiä arvoja, sorateillä suurempia. Lisäksi tieltä pitää löytyä jonkinlainen viettokallistus eli pituussuunnassa vaakasuoraa osuutta ei saisi olla. Tämä kaikki perustuu vesien johtamiseen pois tieltä ja siihen, että autot eivät suistuisi vastaantulijoiden kaistalle. Neljän metrin levyisellä tiellä keskiviivan ja tien reunan korkeusero on siis suuruusluokkaa 12 cm, joten mittaamasi kohta ei ole mitenkään poikkeuksellinen.
En ole korkean rekan kyydissä ollut saati ajanut sellaista, joten en henkilökohtaisesti ole kokenut, kuinka haitallisesti se ajamiseen vaikuttaa. Erityisesti rannikolla ja Lounais-Suomessa maaperä on usein savea, joten uudehkokin tie saattaa olla painunut reilusti, ja siten kallistuksetkin mitä sattuu. Voisi olettaa, että tien reuna painuu enemmän, koska penkalla on mahdollisuus levitä myös sivulle toisin kuin tien keskiosalla.
Painopisteen muutoksen voi helposti vektorilaskulla selvittää. Joku palstan insinööreistä varmasti tuloksenkin esittää. Pitää vain ensin määrittää painopisteen korkeus. Itse en asioita kertaamatta varmuudella oikeaa tulosta saa, viimeksi olen noita pyöritellyt reilut 10 vuotta sitten.
Henkilöautoilla ilmeisesti kallistus ei aiheuta ongelmia. Loivempi tie johtaisi sateella luultavasti vaarallisiin tilanteisiin, koska vesi ei poistuisi tieltä riittävän hyvin. Ehkä suunnittelussa painotetaan asiaa henkilöautojen näkökulmasta. Mutta olisiko rekkojen korkeus viime vuosina kasvanut, jolloin suunnitteluperusteita pitäisi tarkistaa?
Noin suurilla kallistuksilla ei ole mitään merkitystä veden valumisen kannalta. Vai pystyykö vettä pinoamaan? Ruotsissa kun vielä oli niitä todella leveitä teitä (nykyisin keskikaiteellisia) ei ajaessa eikä silmällä eikä vastaantulevien kaistaalle siirryttäessä huomannut mitään kallistuksia ja vesi ei ollut ongelma. Suomessa määrätyillä tieosuuksilla kun suorittaa ohituksen on se aika hurja esitys takanatulijalle kun mennään kallistuksesta toiselle! Ei ihme jos rattaat lähtee omille teilleen talvi liukkailla. Saati jarrutustilanteessa ei mitään mahd. pysyä kaistalla. Huittisten AKK tutki 60 anturin voimalla yhdistlemän käyttäytymistä jarrutustilanteessa. Mutta sekin tehtiin väärässä paikassa kuin lentokoneiden varalaskupaikalla jossa ei juuri ole kyseisiä kallistuksia. Jos niin leveällä tiellä olis niin suuri kallistus olis aika koomisen näköinen kun tien reuna päättyy ojan pohjalle! Myös renkaiden ,jousituksen ja polttoainekulutukselle on merkitystä kun yhdistelmä ei kulje suorassa. Monet eivät tiedosta kyseisiä kallistuksia mutta kun esim. tulen Ruotsista Turkuun ja jatkan kohti Forssaa niin oikei alkaa vit... ja silläkin pätkällä jokainen kaarre on kallistettu väärään suuntaan mutta se onkin jo toinen juttu.
Ehkä meillä hyväksytään teiden urautuminen, jolloin pitää olla kallistusta, jotta vesi valuisi silloinkin pois?
Kyllähän joskus tosiaan henkilöautollakin kokee tuon huojahduksen, minkä keskiviivan ylitys saa aikaan. Silloin tuntuu, että autossa on jotain vikaa.
Mutta kallistus saisi minunkin mielestäni olla yksisuuntainen loivissakin kaarteissa. VT12:lla (kt 41) Äetsässä on murskaamon kohdalla loiva ulospäin kallistettu kaarre. Kesällä sitä ei edes huomaa, mutta talvella tunne on epämiellyttävä varsinkin kun tie kulkee korkean penkereen päällä.