«12»
Tälläkin foorumilla on sivuttu sellaisia asioita kuin kansainvälisen sormimerkin näyttö ja halu antaa nyrkistä jne. Lehdistä olemme saaneet lukea kuinka liikenteessä kuumentunut autoilija on tullut ja vetänyt toista kuonoon tai pahimmassa tapauksessa kommentoinut toisen tekemää ajovirhettä posauttamalla käsiaseella.
Lehtikirjoitusten mukaan nykyihmiset provosoituvat helposti toisten autoilijoiden käyttäytymisistä, jopa niin että liikennesääntöjen noudattaminenkin voi saada toisessa aikaan primitiivireaktion.
Mitä mieltä olette nykypäivän liikenteestä Suomenmaalla, onko agresiivisuus lisääntynyt ja minkälaisia tapauksia on tiedossanne?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
En ole tavannut liikenteessä minkäänlaista agressivisuutta tai siihen viittaavaa.
Itsekkin ajelen vihellellen, kuuntelen "Iskelmää", mutkittelen, itseäni hauskuuttaakseni, pujotellen joskus katkoviivaa.
Usein naurattaa ( ja on hauska seurata ) kun papparaiset vetää nenä tuulilasissa kiinni, kädet linkussa, 7-kymppiä moottoriteillä.
Minulla ei ole tyypillisesti kiire mihinkään.
Työssäkin käyn vain tavan vuoksi.
Ajelen vaihdellen nopeutta, jotta saan kiihdytellä ja vertailla oman autoni suorituskykyä toisten vastaaviin.
Kun näen takanani jonon, asetun lähemmäksi keskiviivaa, varmistaakseni, jotta en suistuisi ojaan ja näin aiheuttaisi kanssa-autoilijoille harmia.
Heilauttelen "wunderbaumia" jotta saan välimerentuulahduksia itseni ja kanssamatkustajieni nuuskaistavaksi.
Välillä kampailen aukaistuilla sormilla hiuksiani.
Eikö elämä ole ihanaa, kun se oikein ymmärtää. . . .
Vaikka ihminen on laumaeläin, on joka yksilöllä oma reviirinsä. En tiedä ulottuuko autoilijalla tämä reviiri auton ulkopuolelle, mutta monet asiat harmittavat, jonka joku toinen aiheuttaa ollessani lähellä.
Saman asian huomaa, jos kävelet jalkakäytävällä ja erehdyt polkupyöräilijöiden kaistalle. Sormea tulee, tönitään, saatetaan läimäyttää selkään, haistatellaan aivan varmasti.
Ostoskeskuksissa ruuhka-aikaan ihmiset ovat pääsääntöisesti hermostunieta, lapset kiljuvat, miehet yrittävät päästä jonnekin koko hommasta eroon, koska se koetaan epämiellyttävänä, kassajonoille yritetään kiilata jne.
Tämä on inhimillistä. Eläkeläiset, työttömät ym. voivat valita ajankohdat jolloin liikkuminen on helpompaa ja vapaampaa.
Yhteiskunta vaatii tänä päivänä suorituksia, tuloksia, enemmän vastuuta, työt mukaan myös vapaa-ajalle, kännykät, kannettavat tietokoneet.....
Taidan tästä kävellä venerantaan funtsimaan sitä fiskarin moottoriprojektia, kun se on valmis jossain vaiheessa, lähden ongelle....
Tunnustan!
Olen ex-aggressiivinen autolija, en välttämättä näyttänyt tyytymättömyyttäni kanssa-autoilijoille, mutta ajattelin kyllä pirujani hurauttaessani ohi tuhatta ja sataa. Tuntui miehekkäältä!
Kunnes ilmeisesti aikuistuin, nykyään kruisailen rauhallisesti, lähinnä naurahtaen toisten törttöilyille. Joskus tuntuu siltä, että verenpaine nousee taas, käännän nopeasti radiosta lisää humppaa ja rauhoitun. Ajan yli 60,000 km vuodessa (en työkseni, tee siihen työt päälle) ja kuinka paljon nähtävää onkaan kun nauttii maisemista (tarkkaavuuden herpaantumatta) ja mietiskelee mukavia. Voin suositella lämpimästi!
Kyllä tuo il Diavolo on saanut korttinsa ilmeisesti Anttilan alennusmyynnistä kun on tollaiset ajotavat. Tuo käyttäytyminen jos mikä edesauttaa agressiivisuuden nousua muissa tiellä liikkujissa. Ilmeisesti il Diavololla auto on sen p..niksen jatke. Suljetut alueet on sitä varten missä testataan auoton suorituskyky ei yleinen maantie. Ja kuinkas sitten kävikään kun tulee se joka kiertää p..ringi il Diavolon kärryn ympärille ja häipyy horisonttiin saattaa poijalla tulla äitteetä ikävä.No jos on rahamies niin voihan sitä mennä ja ostaa isomman ja paremman mutta muista aina on joku jolla menee lujempaa!!!
Tuosta il Diavolon jutusta en tiedä, vaikka siinä olikin paljon hyviä pointteja siihen, miten asioihin kannattaisi suhtautua. Itse nuorempana olin melko tuomitseva muita kohtaan, mutta vuosien mittaan (joita ei tosin vielä niin paljoa ole) näkemykseni asioista on laajentunut ja olen jopa havainnut itse tekeväni virheitä. En halua saada osakseni sellaista protestia, jollaista olen joskus kohdistanut muihin. Tämän takia en enää yleensä öykkäröi muiden erehtyessä. Sitäpaitsi ei mielenosoittaminen varmaankaan tilannetta paranna. Toisia voi huomauttaa esim. valojen vilkutuksella, jos on unohtanut sytyttää ajovalot (tästäkin taannoin keskusteltiin), mutta keskisormella osoittaminen kertoo enemmän kritiikin antajasta kuin toisen osapuolen virheestä.
TeeCee ilmaisi taannoin hienon periaatteen. Miksi hermostua toisen virheistä (esim. sumuvalojen väärinkäytöstä), jos tämä oikein tarkoituksellisesti haluaa osoittaa kaikille oman tyhmyytensä tai tietämättömyytensä? Yleensä ihmiset pyrkivät antamaan paremman käsityksen itsestään kuin todellisuudessa ovat, mutta eikö painvastainen käytös ole paremminkin huvittavaa tai ehkä säälittävää?
Ei ole vaimo ainaskaan jatkeen tarpeellisuutta minulle kertonut.
Ja nyt pitäis olla vähän huumorintajua täälläkin ?
Kyllähän tuo nokkapelli melko pitkä autossani on, jos se "jatkeeksi" jossakin uskomuksessa määritellään ?
Mutta en minä niitä hevosvoimia todellisuudessa . . .
Töissäkin on PAKKO käydä.
Kunhan parodioin.
Auton ratissa voi riehua melkein kuka tahansa. Mutta kadulla kulkiessa vaikka tapahtuisi mitä ollaan ylikohteliaita. Auton sisällä ollaan suojassa ja päästään karkuun, niin on helppo näyttää keskisormea ja huutaa.
Usein vihaisimmat ajavat perässä kiinni ja kiilailevat, eikä päästä vanhuksia tien yli.
En ole itse joutunut todistamaan aggressioita liikenteessä, mutta seurailen läheltä työkaverin hihojen polttoa. Melkein joka päivä on joku ajanut ihan väärin ja se suututtaa niin hirveesti. Kun hän kertoo mitä taas aamulla tapahtui tien päällä, hän suuttuu uudestaan niin kovaa, että suonet tykyttävät violetilla ohimolla ja ärräpäät lentää.
Tämän kaverin oma ajotyyli on aktiivinen, eli hän liimautuu edellä menevän perään ja ohi on päästävä, jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Ja ohituksen jälkeen seuraavan perään huutamaan. Kun oman auton perään ilmaantuu samanlainen kärkkyjä, hän on ruotsalainen tai perskärpänen.
Ei ole tullut aika pitkäksi tämän kaverin kanssa liikkuessa, joskus vaan vähän nolottaa.
[quote title="22.06.2004 klo 15:43 TeeCee kirjoitti"]
Tämän kaverin oma ajotyyli on aktiivinen, eli hän liimautuu edellä menevän perään ja ohi on päästävä, jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Ja ohituksen jälkeen seuraavan perään huutamaan. Kun oman auton perään ilmaantuu samanlainen kärkkyjä, hän on ruotsalainen tai perskärpänen.
Juu tämä on tuttua, täytyy myöntää että itse JOSKUS HARVOIN olen samanlainen... mutta vain HARVOIN. Myönnän olevani tyhmä.
Jos tyhmällä tarkoitetaan että aivojen suorituskyvyssä on paljon toivomisen varaa, niin tuo kaverini ei ole tyhmä, teksteistäsi päätellen et sinäkään. Jos tyhmyydellä tarkoitetaan, että asioita ei tule ajatelleeksi, niin aika harva voi sanoa, ettei ole ainakin joskus tyhmä, en ainakaan minä.
Juuri noin minäkin ajoin ei niin kovin kauan sitten. Nyt tuntuu uskomattomalta, että se tuntui täysin järkevältä toiminnalta ja kaikkiin typeriin tekoihinsa keksi helposti hyvän syyn. Kaikki johtui yleensä muiden typeristä teoista.
Kenen tahansa järki riittää turvalliseen ajamiseen, asenne taas ratkaisee mitä pitää turvallisena. Jos turvallisuuden ymmärtää niin, että omat refleksit ja ajotaito riittää selvittämään sekä omat että muiden virheet, kyseessä on aikapommi. Jos taas lähtee siitä, että virheitä sattuu kaikille, mutta niihin voi varautua pitämällä marginaalia sekä nopeudessa että sekunneissa (niitähän yleensä onnettomuudessa on toista liikaa ja toista liian vähän), asenne on kunnossa.
Viisas ajattelee mitä asioita tekee...?
Mutta pääasia että edes myöntää itsessään olevat "asiat".
Mutta kai joskus viisaskin on ajattelematta, kai sitä joskus jokainen on tyhmä, näin hassusti ilmaistuna.
kai sitä joskus jokainen on tyhmä
Kyllä, ja paljon useammin kuin itse tietääkään. Tietoisuutemme unohtaa liikenteen riskit samoin kuin hajuaistimme turtuu jatkuvaan hajuun. Hyvä niin, hulluksihan sitä tulisi, jos tajuaisi jokaisen ottamansa riskin. Mutta riskit eivät häviä mihinkään vaikkei niitä ymmärtäisikään.
Ei ole ollenkaan paha asia olla välillä tyhmä, se kuuluu ihmisluonteeseen. Mutta ei saa olla koko ajan tyhmä. Silloin ei saa olla tyhmä kun luo itselleen tavan, miten toimia liikenteessä. Tämä automaattinen toimintatapa pelastaa silloin, kun äly on vapaalla.
Jos käyttää vilkkua vain, kun joku on lähellä, ajaa rajoituksen mukaan vain kun muitakin on liikkeellä, pistää ajovalot päälle vain kun niistä on hyötyä jne. jne, sattuu taatusti joskus, että jotain tärkeätä unohtuu kriittisellä hetkellä. Niitä unohduksia sattuu paljon useammin, kuin itse tajuaa, niitä ei vain huomaa. Mikä unohdus sellainen olisi, jonka huomaa?
Tapa on asia, jota pystyy noudattamaan tyhmänäkin hetkenään, siksi oikeiden tapojen omaksuminen on paljon tärkeämpää kuin hyvän ajotaidon hankkiminen. Hyvä taito on käytössä vain osan aikaa, tavat ovat käytössä aina, kuin refleksit. Asian tekee hankalaksi se, että vanhasta huonosta tavasta eroon pääsy on hankalampaa kuin hyvän tavan omaksuminen.
Siksi monet hyvät kuskit ovat niin huonoja liikenteessä. Hyvä kierrosaika radalla ei tarkoita hyvää kuskia liikenteessä, hyvä ajotaito voi olla jopa haitaksi. Se antaa väärää itseluottamusta joka johtaa vääriin tapoihin, joista ei pääse enää eroon. Niistä eroon pääseminen vaatii hyvää motivaatiota ja sitä ei löydy, koska ei ole helppo tajuta, miten taidoista voisi muka olla haittaa.
Eräs tuttu täti ajaa mahdollisimman varovaisesti ( ei kovinkaan paljon hidastele, melkein nopeusrajoitusten mukaan n.-3km/h). Tietää erittäin hyvin liikkennesäännöt (teoriassa). Hän keskittyy kovasti ajamiseen mutta mokia tulee todella paljon (ei vaarallisia, mutta pikkumokia kumminkin).
Kyllä pitää luontaistataitoakin olla aina ei pelkkä yritys riitä...
Hyvän kuskin pitää olla sekä taitava että asenteiltaan turvallinen. Jos joku ei ole taitava, on sääntöjen noudattaminen oikeastaan ainoa konsti minimoida vahingot. Tällaisia varten on myös hyvien noudatettava sääntöjä. Kun pelisilmää ei kokemuksen tai lahjojen puutteen vuoksi ole, on erittäin tärkeätä, että muut liikkuvat ennalta arvattavalla tavalla. Jos tuttusi lisäisi vauhtiaan mitä luulisit olevan seurauksena? Tai jos me muut järjestäisimme hänelle yllätyksiä jättämällä vilkun käytön vähemmälle tai ajamalla aivan perässä kiinni?
Niin sanotut taitavat kuljettajat eivät löydä motivaatiota noudattaa sääntöjä, joista eivät itse hyödy. Kun asenne on itsekäs unohtuu se tosiasia, että eivät he vain omaksi ratokseen niitä sääntöjä noudatakaan, vaan liikenteen sujumisen vuoksi. Eniten joutuvat aina joustamaan ne, joilla on eniten joustovaraa ja hyvällähän sitä on enemmän kuin huonolla. Olisi kohtuutonta sanoa huonolle kuskille, että paina mummo kaasua. Samasta syystä moottorialus väistää purjevenettä ja aikuinen varoo lasta jne.
Niin sanotut hyvät kuskit eivät ymmärrä joidenkin liikennesääntöjen järjellisyyttä, esimerkiksi heidän mielestään nopeusrajoitukset ovat usein liian pieniä. Kun sanaristikko ei mene läpi, syy saattaa olla muuallakin kuin ristikontekijän virheessä.
Niin sanotut taitavat kuljettajat eivät löydä motivaatiota noudattaa sääntöjä, joista eivät itse hyödy. Kun asenne on itsekäs unohtuu se tosiasia, että eivät he vain omaksi ratokseen niitä sääntöjä noudatakaan, vaan liikenteen sujumisen vuoksi. Eniten joutuvat aina joustamaan ne, joilla on eniten joustovaraa ja hyvällähän sitä on enemmän kuin huonolla. Olisi kohtuutonta sanoa huonolle kuskille, että ?paina mummo kaasua?. Samasta syystä moottorialus väistää purjevenettä ja aikuinen varoo lasta jne.
Niin sanotut hyvät kuskit eivät ymmärrä joidenkin liikennesääntöjen järjellisyyttä, esimerkiksi heidän mielestään nopeusrajoitukset ovat usein liian pieniä. Kun sanaristikko ei mene läpi, syy saattaa olla muuallakin kuin ristikontekijän virheessä.
Välistä tuntuu että ns. "hyviä ja taitavia kuskeja" on liikenne pullollaan. Joka ikinen aamu, kun ajan konttorille 14 km:n matkan, joku "hyvä ja taitava" kuski tekee sankaritemppujaan liikenteen seassa. Lähinnä kaahaa, unohtaa vilkun käytön (eli maksimissaan vilauttaa vilkkua n. 0,5 väläystä sen jälkeen, kun on jo tehnyt vilkkua edellyttävän liikkeen), unohtaa välimatkan tai muuten poukkoilee liikenteessä.
Mikä pahinta, tuo tyyli tarttuu. Itsekin joskus tulee sokkailtua liikenteessä mutta onneksi sokkailua seuraa jonkin sortin morkkis. Ehkä siis minulla on vielä toivoa?
Mutta kuitenkin, mielestäni tietynlainen itsekkyys, lähinnä keskittyminen omaan ajamiseen eikä muiden, on hyvä juttu. Jos tuon ohella keskityttäisiin vielä liikennesääntöihin ja niiden noudattamiseen...
Ainakin tietyn kuljettajajoukon keskuudessa nuo kaksi (jälkimmäinen) tuntuvat olevan toisensa poissulkevia tekijöitä.
Jalkkis kirjoitti: "Mutta kuitenkin, mielestäni tietynlainen itsekkyys, lähinnä keskittyminen omaan ajamiseen eikä muiden, on hyvä juttu. Jos tuon ohella keskityttäisiin vielä liikennesääntöihin ja niiden noudattamiseen...
Ainakin tietyn kuljettajajoukon keskuudessa nuo kaksi (jälkimmäinen) tuntuvat olevan toisensa poissulkevia tekijöitä."
Auttaisko häiriköiden kaitsemiseessa jos esim täällä alettaisiin tuomaan säännöllisesti esiin heistä ulkoisesti havaittavat tunnusmerkit.
Esim. autonmerkki, lippalakki tms. => jokainen autoilija edustaa ajamaansa automerkkiä. ( mainos / antimainos )
Kukapa suomalainen autoilija haluaa tietoisesti alentaa käyttämänsä auton mainetta ? ( paitsi minä ( PSA C5 jonka mainetta ei nyt tarvitse enempää alentaa, auto vikatiheydessään tekee sen itse ) )
Tunnetusti Volvot teekee uhkarohkeita ohituksia ?
Pikkuviiatit alhaisia töppäilyjä ?
.....
Esim. autonmerkki, lippalakki tms. => jokainen autoilija edustaa ajamaansa automerkkiä. ( mainos / antimainos )
Kukapa suomalainen autoilija haluaa tietoisesti alentaa käyttämänsä auton mainetta ? ( paitsi minä ( PSA C5 jonka mainetta ei nyt tarvitse enempää alentaa, auto vikatiheydessään tekee sen itse ) )
Tunnetusti Volvot teekee uhkarohkeita ohituksia ?
Pikkuviiatit alhaisia töppäilyjä ?
.....
Juu, ei auta, törttöily ei ole sidoksissa auton merkkiin, kuskin ikään, sukupuoleen, lippiksen tms. käyttöön, eikä edes työsuhdeautoiluun. Se on persoonasta kiinni.
Samaa mieltä kuin jalkkis. En minä edusta ajamaani automerkkiä (joka muuten on kuuluisa kaahaavista ja hulluja ohituksia tekevistä kuskeistaan) vaan pelkästään itseäni. En ole myöskään huomannut käyttämäni lakin vaikuttavan ajotyyliini.
Nuo ovat yleistyksiä, joiden vahtiminen ohjaa huomion varsinaisesta asiasta. Jos pidän lukua Volvoista ja lippalakeista unohdan, että pääasia on, miten juuri minä ajan. Vaikka vika ilmiselvästi olisikin muissa, se ei poista velvollisuuttani liikkua niin varovasti, ettei lippalakkimiesten ja Volvo- ja fiiukuskien töpeksinnät aiheuta onnettomuutta.
Tällainen ajotapa on suomalaiselle miehelle yhtä alentavaa kuin hymyileminen ventovieraille, töppäriä pitää kouluttaa ettei se vaan luule olevansa mitään. Tämä suuttumisrefleksi helpottaa ajan myötä, tiedän kokemuksesta. Kun esimerkiksi kymmenennen kerran väistää bussipysäkille takana roikkujan edestä asia ei enää suututa. Suurin rypistys on aloittaa se tapa, loppu hoituu itsestään.
Diavolo taas vain piruilee...
Niin joo, olinkin jo unohtanut, että parantaminen pitää aloittaa itsestä, eikä muiden syyttelystä, tarkastelusta tms.
Jotenkin minussa kuitenkin taistelee ristiriita, miksi minun pitää antaa tilaa, joustaa, väistää. Tuntuu, että tuollatavalla oppiminen tarttuu ( leviää ) niin hitaasti, että ehdin kuoleen vanhuuteen, ennenkuin voin taas ajaa normaalisti, tasa-arvoisesti samoilla asenteilla ( joukkosielu ? ) vallitsevassa liikenteessä.
Työelämässä pitää tiukasti pitää huoli omista eduista jopa hieman akressiivisesti, jos haluat edetä. Kotiinpalatessa liikenteessä taas kuten yllä.
Millä voisin vaihtaa uudet "ohjelmat" aina kun tilanteesta toiseen siirryn.
Kotona taas on toinen meininki.
Harrastuksissa.
Ja saunaillassa . . .
Miten edes pystyn muistamaan kaikki nuo roolit, saati sitten että hallitsisin niiden käyttämisen ja olla sekoittmatta niitä keskenään.
( erityisesti "vaikeana" päivänä)
Olen edelleenkin sitä mieltä, että "edustan" ohjaamaani automerkkiä käyttäytymiselläni liikenteessä. ( Roolimalli täälläkin ).
Autoa ostaessani tuskin ostaisin autoa jota liikenteessä pidetään "sylkykupin" asemassa. ( tähän perustan, että huonokäytöksiset liikennöijät tulisi kategoroida vaikkapa tuon automerkin perusteella. )
Mitkäs ovat näitä sylkykuppiautoja?
Ajattelin, että jos aloitetaan kategoroimaan ajokäyttäytymisen mukaan kanssa-autoilijoita ja niiden edustamia automalleja, niin siitä saaattaisi löytyä automalli tms joka useiten olisi "pahoilla jäljillä".
Tästä muodostuisi käsite "sylkykuppiauto" ?
Omalla käyttäytymisellään kukin voisi myöskin korjata tilannetta, jottei oma automalli joudu tällaiseksi, vaan että muodostuisi "TEIDENRITARIAUTO"
Kukapa haluaisi samaistua, kaahariin, typerään ohittelijatyyppiin, töppäilijään, punaisiapäinajelijaan jne.
Vähän sama metodi kuin, että ennen pahantekijät laitettiin kirkon aulaan jalkapuuhun kaikenkansan sylettäväksi.
( toimi paljon paremmin kuin nykyinen yhdyskuntapalvelurangaistus )
Diavolo:
"Niin joo, olinkin jo unohtanut, että parantaminen pitää aloittaa itsestä, eikä muiden syyttelystä, tarkastelusta tms.
Jotenkin minussa kuitenkin taistelee ristiriita, miksi minun pitää antaa tilaa, joustaa, väistää. Tuntuu, että tuollatavalla oppiminen tarttuu ( leviää ) niin hitaasti, että ehdin kuoleen vanhuuteen, ennenkuin voin taas ajaa normaalisti, tasa-arvoisesti samoilla asenteilla ( joukkosielu ? ) vallitsevassa liikenteessä.
Työelämässä pitää tiukasti pitää huoli omista eduista jopa hieman akressiivisesti, jos haluat edetä. Kotiinpalatessa liikenteessä taas kuten yllä."
Tilan antaminen, joustaminen tai väistäminen ei tapahdu siksi, että toinen hyötyisi muiden kustannuksella vaan siksi, että kokonaisuus toimisi. Harvoin sosiaalisesta käytöksestä muuten itse oikeasti kärsii. Haluatko seistä sivutiellä jonossa siksi, ettei päätietä ajavat ruuhkatilanteessa näe kokonaisuutta ja ota vetoketjusysteemiä käyttöön, jolloin kaikkien matka edistyisi? Heillähän on etuajo-oikeus ja sen myötä he pääsevät perille hieman nopeammin, ellei etuajo-oikeutettu tie lopu seuraavassa risteyksessä, jolloin he joutuvat vuorostaan odottamaan.
Pitää paikkaansa, että kuolemme vanhuuteen, jos luotamme yksin oman esimerkkimme voimaan. Sen verran ihmisillä on taipumusta noudattaa viidakon lakeja. Tämän takia yhteiskunta on kuitenkin pyrkinyt järjestäytymään. Yhteiskunnassa on poliisi valvomassa liikennettä ja myös asennekasvatusta voidaan jossain mittakaavassa antaa pyrkiessämme parempaan tulevaisuuteen. Varmasti muitakin keinoja on. Mutta itsekäs omanedun tavoittelu voi johtaa hetken kuluttua kaaokseen.
Työelämässä olen pärjännyt suhteellisen hyvin joustavalla asenteella ja jopa tekemällä enemmän kuin vaaditaan. Työnantaja arvostaa sellaista, jonka toiminta on työnantajalle kannattavaa, ei sellaista, joka tekee tulosta muiden kustannuksella. Sama pätee liikenteeseen. Liikenne voisi olla suuri yritys, jossa pitää tehdä yhteistyötä, jotta pörssikurssi nousee. Sooloilijat eivät toimi kokonaisuuden eli yrityksen tuloksen kannalta parhaalla tavalla.
Noihin sylkykuppeihin vielä. Oletetaan, että automerkki A leimataan sellaiseksi. Nyt kukaan ei halua ajaa sillä, mutta mitä tekevät ongelmakuljettajat? Tajuavatko he olevansa kaahareita, koska ajavat A:lla? Ei, he vaihtavat autoon B, jolloin sekoittuvat yhteiskuntakelpoisiin ihmisiin, mutta sama kohellus jatkuu. Taisit kuitenkin piruilla...
Lisäys vielä. Nyt ehdotat, että omalla esimerkillä muodostuisi teiden ritari-auto, mutta hetkeä aiemmin totesit, että kuolemme ennen oman esimerkkimme vaikutuksen puremista?
Kukahan nyt lukee kuin piru raamattua ?
Mää meen pois. . .
Tää on kaikki täysin turhaa jokatapauksessa.
Ei täällä maailmaa paranneta, eikä se tästä parane.
Vaikka elettäs kuik vanhaks.
Taisteletko Herbert minua vastaan, vai toimitko otsikon aihepiirin hyväksi.
Kadutta,että loggauduin sisään, anteeksi.
Diavolo sanoi: Tuntuu, että tuollatavalla oppiminen tarttuu ( leviää ) niin hitaasti, että ehdin kuoleen vanhuuteen, ennenkuin voin taas ajaa normaalisti.
Helpoimmalla pääsee, kun heti aluksi asennoituu niin, ettei hyvin suoritetusta omasta osuudestaan saa mitään etua tai kiitosta (eikä siitä kiitosta kuulukaan saada, sehän on edellytys luvalle ajaa autoa). Asenteen muutos liikenteeseen tapahtuu yksilöllä hyvin nopeasti, tarvitaan vain ahaa-elämys siitä, että asiat luistavat paremmin jos kaikilla on samat säännöt ja muiden virheitäkin on siedettävä. Kunnes tämän on tajunnut niin suuri osa kuskeista, että sinä ja minä pääsemme nauttimaan asiasta, kuluu aikaa kymmeniä vuosia.
Asenteensa parantamisesta saa kuitenkin hyötyä vaikka olisi ainoa ennakoiva, sääntöjen mukaan ja suvaitsevasti suhtautuva koko liikenteessä. Onnettomuuteen joutumisen riski vähenee entisen kohelluksen määrästä riippuen, retkuimmilla vain murto-osaan entisestä, stressi ja kaikkinainen kiukuttelu poistuu kokonaan.
Eikä ollenkaan vähäpätöinen etu ole sekään, että tietää olevansa jossain asiassa useimpia muita parempi. On helpompi hymyillä töpeksijöille muka laupiaasti, vaikka todellisuudessa naurattaakin muiden tyhmyys. Win win situation, sanois jenkki.
Muuten, olet sinä Diavolo herkkänahkainen kaveri. Tätähän se keskustelu on, joku esittää mielipiteen ja muut rääpii sitä tiukasti, mutta oikeudenmukaisesti.
Kun on käyttäytnyt kohteliaasti liikenteessä, voi saada takaisin iloisen vilkutuksen tai hymyn. Toisaalta jotkut "juntit" eivät noteeraa mitenkään kohteliasuuksiin...
Jep, mutta jos junteista pahoittaa mielensä saa porata päivät pitkät.
Vaikka kiitoksen kerjäys on väärä motivaatio olla kohtelias, kyllä silti sydäntä lämmittää pitkään, kun suojatielle päästämäni pikkumies morjestaa niin kuin miehet nyt toisilleen morjestelee. Taas yksi ajatuksenpoikanen itämässä, ehkä jo seuraava sukupolvi osaa ajaa.
Kohteliaisuus ovat välillä melkein sama asia liikenteessä. Joten turvallinen kuski on useimmiten myös kohtelias kuski. Ja epäkohtelias kuski on...