Paikallislehdessä oli hyvä kysymys :Miten nämä Unoilla ja Microilla ajavat naiset pääsevät jonon ensimmäiseksi ? 
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Paikallislehdessä oli hyvä kysymys :Miten nämä Unoilla ja Microilla ajavat naiset pääsevät jonon ensimmäiseksi ?
He päätyvät sinne kärkeen, koska niin moni pyrkii samaan lopputulokseen eli jonon rakentamiseen. Keulaan jää se, joka ei uskalla ajaa karkuun. Jonon pääarkkitehdit eivät useimmiten itse ymmärrä olevansa avainasemassa vaan syyttävät sitä ainoaa jonon jäsenistä joka ei pysty määräämään autojen etäisyyksistä, etummaista autoa.
Sillä onnetomalla Micra-tädillä on myös oikeus ajaa esim. kympin alle rajoituksen, kun taas kenelläkään ei tarkkaan tulkiten ole oikeutta ajaa edes 1 km/h yli rajoituksen. Jos hän ei mutkittele, aja kiinni keskiviivassa tai muutoin yritä estää ohitusta, hänestä ei saa syyllistä. Syntipukin hänestä kyllä saa.
Jos hän ei ole syypää, niin mennään seuraavaan. Tämä kuski ratkaisee, syntyykö jono vai ei. Jos hän ei pääse turvallisesti ohi, hänen ei kuulu olla lähellä. Jos hän kuitenkin on, on kyseessä jono. Sitä seuraavan mahdollisuudet ohitukseen ovat vieläkin huonommat. Jos hän silti ajaa lähelle, meillä on toinen syypää jne. kunnes letkan saa kiinni ensimmäinen, joka ajattelee eikä vain aja.
Tämä ratkaisee lähteäkö ohittamaan vai ei. Usein tässä vaiheessa autoja on jo niin paljon, ettei ohittamisen vaiva ja riskit ole enää järkevässä suhteessa saavutettuun etuun. Hän jättäytyy niin kauas taakse, että edellä menevien kiihdyttely ja jarruttelu ei enää vaadi jarruun koskemista, keskinopeus on usein pitkällä aikavälillä niin tasainen, että voi käyttää jopa cruisea.
Usein ohittamaan lähteminen on mahdotontakin, koska se tarkoittaisi käytännössä monen auton ohitusta kerralla ja rajoituksen ylitystä kortinlähdön verran. Se, että valvonnan vähyyden vuoksi siitä ei joudu edesvastuuseen ei tee tempusta vielä järkevää. Tämä ei kuitenkaan tule kaikille mieleen, vaan kärkytään paikkaa auringossa kuin matka niin muka joutuisi nopeammin. Todellisuudessa se ei etene sen nopeammin, mutta tuntuu pidemmältä. Tätä taas tiedä jos ei ole kokeillut molempia tapoja, joten sama jatkuu kun saadaan kiinni seuraava itseä hiljempaa ajava.
Nämä perustuvat omiin havaintoihini eli ovat vain mielipiteitä. Moni on näitä mielipiteitä arvostellut, mutta kukaan arvostelijoista ei ole sanonut kokeilleensa kuvaamaani tapaa suhtautua jonoihin. Näyttää siltä, että minua jonot häiritsevät arvostelijoita enemmän, eli jotain minä varmaan teen paremmin.
Syntipukin etsijät syyttävät naisia huonoiksi kuskeiksi. Minä olisin samaa mieltä jos muodostaisin mielipiteeni vain näkemääni, mutta onko joku nähnyt tutkittua tietoa, joka siitä todistaisi? Päinvastaista tietoa tulee tasaisena virtana. Viimeksi eilen sattui lehdestä silmään artikkeli, jossa kerrottiin englantilaisesta tutkimuksesta. Miehet osaavat peruuttaa paremmin, mutta eteenpäin he ajavat huonommin. Vain 6 % Englannin vakavista onnettomuuksista aiheuttaa naiskuski. Koska naiset ajavat n. puolet miesten kilometreistä, voisi sanoa, että he ovat n. 10 kertaa turvallisempia. Näyttää siltä, että naiset pitävät itseään huonoina kuskeina ja ovat siksi parempia, nähtävästi miesten kirous on liika itseluottamus ja rohkeus.
Vai onko se rohkeutta jos ei ymmärrä ottamaansa riskiä?
Ei tarttis niin pohtia, ynnätä ja miettiä kaikenlaisia vaihtoehtoja, riskejä jne. jos ajaisi moottoritietä. Siinä se Micra saisi aivan rauhassa junnata, ilman häiritseviä perässäroikkujia jotka eivät tilannetta kestä, ja lähtevät ohituksiin. Jos mummo työntää rollaattoria jalkakäytävällä, käveletkö ohi, vai jäätkö taakse kävelemään hitaasti?
Voi olla, että minun haaveeni vastuunsa tuntevasta ja tekonsa tosiasioiden perusteella harkitsevasta, ei pakkomielteiden ja asenteiden riivaamasta kuskista jokaisen auton ratissa on utopiaa, mutta samaan luokkaan kuuluu myös haaveesi, että kaikki tiemme muutetaan moottoritieksi. Meidän haaveiden ero on siinä, että minun on kiinni pelkästään kuskeista eli täälläkin keskustelevista, sinun taas valtiovallasta, joka ei keskusteluun osallistu.
Olen painottanut keskusteluissamme moneen liikenneratkaisuun moottoriteitä kaupunkien välillä, ja ns. päärunkotienä halki Suomen, halunnut tuoda aiheen keskusteltavaksi. Muutamat joilla on mielipiteitä ei voi asialle mitään. Siinä olet oikeassa. Mutta jo, että asiasta ja sen puolesta ja miksei vastaankin, voi hyvin keskustella avoimessa foorumissa.
Tällä palstalla olleista keskusteluaiheista päätyy jokunen mahdollisesti lehtiin myös. Lehtiä lukiessa tuntuu välillä siltä, että kirjoitetaan tietystä aiheesta jota täälläkin on käsitelty. Saatan olla väärässäkin. Jos maksan jostakin, haluan yleensä vastinetta rahalleni.
Tämä pätee varmasti useimpiin autoilijoihin. Ne esimerkkilaskelmat jotka olen tehnyt tämän päivän rahassa mitattuna, jota me autoilijat olemme 40 v. aikana suorittaneet valtiolle, liikkuu siinä 240 miljardin tienoilla. Mitä olemme saaneet näillä rahoilla? No, vaikka puolet tästä olisi mennyt muihin valtion kuluihin ja toinen puoli olisi päätynyt takaisin liikenteeseen. Eikö tästä löydy yhtään aihetta esittää kysymyksiä?
Kiinteistöveroista loma-asutuksesta uutisoitiin näyttävästi Ylen kanavalla. Monia järkyttää 0,5-1% kiinteistövero kesämökistään johonkin kuntaan, perättiin välittömästi vastinetta rahoille kunnalta jonne pieni raha menee. Vertaa tätä autoilusta perittäviin maksuihin.
Jos laskemme tämän päivän vastineen rahoillemme, on se 600 miljoonaa. Käyttömaksun, autoveron ja dieselveron voisi poistaa kokonaan, polttoaineverotus olisi hyvin pieni, bensan voisi pudottaa 60 centtiin litralta jne. jotta kattaisi autoilijoiden kulut 600 Mio. Yhtä lailla voisimme esittää saman kysymyksen kuin mökkeilijät. Haluamme täyden vastineen rahoillemme.
Formuloissa joukkoa vetää nopein ja normaaliliikeneessä hitain miten tämä on mahdollista?
Olen viimeaikoina ajellut samaa 110 km pätkää useaan otteeseen. Normaalisti ajan tietysti jotakuinkin rajoitusten mukaan, mutta kerran tuli kiire, jolloin ajoin noin 10 km/h ylinopeutta aina, kun se oli mahdollista. Rajoitusten mukaan ajaessani matkaan kuluu yleensä 1h 20 min. Kiireisenä ylinopeutta ajamalla pääsin matkan tasan 5 minuuttia nopeammin. Kuvioon tietysti kuului useita ohituksia ja niiden yrityksiä. Joskus vilkkaan liikenteen aikana, jolloin olen jämähtänyt rekkojen nopeudella kulkeviin jonoihin, aikaa kuluu matkaan noin 5 minuuttia normaalia kauemmin.
Oletetaan, että ylinopeutta ajamalla kulutus on 1,5 litraa/100 km normaalia suurempi eli kustannus on noin 1,7 e/100 km. Jos ajansäästölle (5 minuuttia) lasketaan tuntihinta, saadaan sille hinnaksi vähän päälle 20 e. Itse en saavuttanut mitään etua saapumalla perille 5 minuuttia aikaisemmin kuin rauhallisemmin ajamalla olisin saapunut.
No, tämähän oli vain tällainen klisee, mutta tulipahan taas vuodatettua.
Kaverin kanssa tätä testailtiin. Ruuhkaisena perjaintai-iltana lähdettiin maalle 45 kilometrin päähän. Toinen ohitti kaikki jotka vaan pystyi ruuhkassa ohittamaan, itse ajoin lähtöpisteestä päätöspisteeseen kiltisti muun liikenteen vauhdissa, ohittelematta.
Arvatkaapa mikä oli ajan säästö minuutteina... suorastaan mitätön, 5 minuuttia. Näinollen jatkuva ohittelu, puskurissa roikkuminen ja ohituspaikan kyttääminen ei saa kuin verenpaineen turhan korkealle... Todellista hyötyä siitä ei kuitenkaan synny...
Ajansäästöä ei saa syntymään normaalin liikenteen seassa, koska ohitettavien määrä moninkertaistuu. M-pyörä hyötyy enemmän, koska se pystyy pitämään korkeamman keskinopeuden samalla huippunopeudella kuin auto.
Kiireen aiheuttama lujempaa ajamisen tarve on hyvin vaikeasti voitettava tunne. Jo pelkän turvavälin pitäminen tuntuu räjäyttävän hermot, vaikka se ei vaikuta todellisuudessa nopeuteen yhtään. Ilman kelloa tai vertailupohjaa toisesta autosta on vaikea uskoa, että se menemisen tunne mikä ohittelusta tai hetkellisestä suuresta nopeudesta tulee on niin harhaa kuin se todellisuudessa on. Neste-rallissa Grönholmkin ihmetteli, kuinka vähän huippunopeus vaikuttaa pätkäaikaan, kun ajoi vain kolmella pienimmällä vaihteella ja hävisi pätkällä n. 6 sek pohjista, oli muistaakseni toiseksi nopein.
Kun otetaan hermoja kiristävä nykivä, paljon ohituksia ja sen kyttäyksiä vaativa ajo, lisätään siihen miehelle tyypillinen riskinottohalu, pitkän ajon aiheuttama turtuminen ja huonot tiedot onnettomuuksien todellisista syistä, yhdistelmä on huono. Näitä minä pidän pääsyinä siihen, että tyypillisin onnettomuus tapahtuu hyvällä tiellä hyvässä valossa tavalliselle selvälle keski-ikäiselle kuskille.
Tuossa SixPack on aivan oikeassa, että nykyistä kattavampi moottoritieverkko olisi melkoisen ehdoton Suomen oloihin. Ajoneuvojen väliset väkisinkin syntyvät nopeuserot eivät aiheuta riskejä siinä missä normaalilla maantiellä ajaminen. Moottoritiellä ei ole vastaantulevan liikenteen haittoja (pimeän aikaan kaarteissa kenties vastaantulevan valot voivat häikäistä). Uskoakseni pienempi hirvivaara kuin normaaleilla maanteillä. Eli pähkinänkuoressa ainakin itse koen moottoritiellä ajon huomattavasti rentouttavammaksi kuin muualla. SixPackin esittämä päärunkotie on kannatettava idea. Juu, maksaahan se, mutta mitä maksaa runsaat onnettomudet ja kuljettajien stressi ym.?
[quote title="12.08.2004 klo 01:51 Niki Kari kirjoitti"]
Kaverin kanssa tätä testailtiin. Ruuhkaisena perjaintai-iltana lähdettiin maalle 45 kilometrin päähän. Toinen ohitti kaikki jotka vaan pystyi ruuhkassa ohittamaan, itse ajoin lähtöpisteestä päätöspisteeseen kiltisti muun liikenteen vauhdissa, ohittelematta.
Arvatkaapa mikä oli ajan säästö minuutteina... suorastaan mitätön, 5 minuuttia. Näinollen jatkuva ohittelu, puskurissa roikkuminen ja ohituspaikan kyttääminen ei saa kuin verenpaineen turhan korkealle... Todellista hyötyä siitä ei kuitenkaan synny...
Ja luulen vielä että sä olit rauhallisempi ja rennompi kun tulit perille. Yleensä kun joku on ohitellut ja on hermostunut ja ollaan saavuttu matkan päähän. Kuski haluaa levähtää kun tuollainen ajotapa vie voimia. Itse olen yrittänyt 10 kilometrin matkalla samaa juttua että toinen ohittelee ja toinen tulee rauhassa perässä, eroa oli vain minuutti.