EU:n tavoitteena on koko alueillaan pudottaa liikennekuolemat nykyisestä n. 42000 menehtyneestä per vuosi, vuoteen 2010 mennessä puoleen tästä. Miten tämä tehdään EU:n uusimmissa jäsenvaltioissa on kysymysmerkki. Tavoite on hyvä ja oikeansuuntainen. Emmehän tavoittele auto kuollaksemme? Oli merkki ja malli mikä hyvänsä.
Italiassa moottoritienopeus nostetaan 3 kaistaisilla osuuksilla 150 km/h, 2:lla sisemmällä kaistalla se pysyy 130 km/h. Tietoa ei ole miten Italialaiset tätä noudattavat ja kuinka aktiivisia poliisit ovat. Omat epäilykseni tähän on, viimeksi ajaessani Italiassa motarilla, en edes kerennyt nähdä mikä minut ohitti. Italiassa on 2500 km moottoriteitä.
Luxemburg nostaa nopeuden 130 km/h, ja Tanska nosti 130 km/h. Nähtäväksi jää mitä Svea-mamma aikoo? Miksi meillä on nykyisenkaltaiset autot, miksi niitä valmistetaan? Politiikka-teollisuus-työllisyys. Auto ja liikenne ovat aina politiikkaa, niissä liikkuu ja kulkee suuri rahavirta, eri veromuodoissakin.
Liikenneonnettomuustutkija Bernhard Steinauer, Saksa, on asiasta sitä mieltä, että nykyisillä moderneilla moottoriteillä, on kuljettajan asia haluaako hän aja 120 km/h vai nopeammin. En tiedä tukeeko tämä käsitys nykyistä trendiä, mutta poikkeaa ainakin tällä TMnet palstalla käydystä keskustelusta. En ole nopeusrajoituksia vastaan, mutta Suomessa saa helposti sen käsityksen, että ylinopeus oli syy mikä vain, on mahdollisimman ankara teko, ja törkeää liikenteen vaarantamista. Lähes rattijuoppouteen rinnastettavissa. Onko se todella näin?
Lähde: Bernhard Steinauer on Aachenin Liikenneinstituutin ja Teknillisen Korkeakoulun johtaja.
Perk*** palsta hukkasi minun **tun hienon vastaukseni bittiavaruuteen ja nyt pitäisi hammasta purren kirjoittaa koko ***keleen postaus uudestaan. Joten aloitetaan:
Ylinopeus. On Suomen törkeimpiä rikoksia. Rangaistukset ylittävät, tekijän tuloista riippuen helposti ne korvaukset mitä #&%£$!* joutuu uhrilleen maksamaan, tappaja uhrin perheelle,omaisille, lapsille ja puolisolle kun yksi tulonlähde ja vanhempi katoaa perheestä.
Rattijuopumus taas, on lieventävä asianhaara. Reino rattijuoppoa ei yhteiskunta rankaise niin suuresti kun hän ajaa sunnuntaina kyläkauppaan Takahikiän raitilla 'pienissä sievissä' ja "kuis perhana sattukaan ne poliisit paikalle. No sitä se tuuri on." Ei Reinolta voi korttia ottaa pois kovinkaan pitkäksi aikaa, eihän se raukka pääse toteuttamaan itseään ja mitenkä se pääsisi sosiaalihuollosta hakemaan kuukauden rahasummaa kun ne linja-autovuorotkin on kylänraitilta lopetettu.
Sitävastoin, kun taas Yrjö Yritysjohtaja unohtaa mökkireissulle lähtiessään läppärinsä kotiin ja lähtee samana sunnuntai-aamuna ajamaan moottoritietä pitkin kotiinsa reipasta ylinopeutta ja taas poliisit iskee, saadaankin kiinni yksi Suomen suurista kapitalismiin verhoutuneista ammattirikollisista. Liigan nimi herättää kansassa pelonsekaista kunnioitusta, he ovat... "Hyvätuloiset" Poliisilla ja tuomioistuimilla on selvät ohjeet tämän rikollisryhmän kitkemiseksi, rikoksen mahdollistava lupa, ajokortti otetaan pois niin pitkäksi aikaa kuin vain laki sallii ja päälle lätkäistään päiväsakkao niin, että tavallisen tallaajan usko oikeusjärjestelmää kohtaan nousee aivan uusille lukemille. "Eivätköhän opi ja lähde täältä muualle, kyllä poliisi vain on ystävämme"
Tämä ei ole piikittelyä poliisia kohtaan vaan oikeusjärjestelmäämme. Seuratkaapa ratti/huumejuoppojen tuomioita verrattuna törkeään ylinopeuteen syyllistyviin. Ylinopeutta ajavalle tulee kovempi tuomio.
EU:n tuomioistuimen rinnalle pitäisi perustaa Vatikaaniin vanha kunnon Inkvisitio. Sille käsittelyyn kaikki ratti ja huumejuopot. Silloin ei tarvittaisi puolustusta tai valituskanavia, joko on ajanut aineissa tai ei ole.. As simple as that.
Ylinopeus. On Suomen törkeimpiä rikoksia. Rangaistukset ylittävät, tekijän tuloista riippuen helposti ne korvaukset mitä r_aiskaaja joutuu uhrilleen maksamaan, tappaja uhrin perheelle,omaisille, lapsille ja puolisolle kun yksi tulonlähde ja vanhempi katoaa perheestä.
Rattijuopumus taas, on lieventävä asianhaara. Reino rattijuoppoa ei yhteiskunta rankaise niin suuresti kun hän ajaa sunnuntaina kyläkauppaan Takahikiän raitilla 'pienissä sievissä' ja "kuis perhana sattukaan ne poliisit paikalle. No sitä se tuuri on." Ei Reinolta voi korttia ottaa pois kovinkaan pitkäksi aikaa, eihän se raukka pääse toteuttamaan itseään ja mitenkä se pääsisi sosiaalihuollosta hakemaan kuukauden rahasummaa kun ne linja-autovuorotkin on kylänraitilta lopetettu.
Sitävastoin, kun taas Yrjö Yritysjohtaja unohtaa mökkireissulle lähtiessään läppärinsä kotiin ja lähtee samana sunnuntai-aamuna ajamaan moottoritietä pitkin kotiinsa reipasta ylinopeutta ja taas poliisit iskee, saadaankin kiinni yksi Suomen suurista kapitalismiin verhoutuneista ammattirikollisista. Liigan nimi herättää kansassa pelonsekaista kunnioitusta, he ovat... "Hyvätuloiset" Poliisilla ja tuomioistuimilla on selvät ohjeet tämän rikollisryhmän kitkemiseksi, rikoksen mahdollistava lupa, ajokortti otetaan pois niin pitkäksi aikaa kuin vain laki sallii ja päälle lätkäistään päiväsakkao niin, että tavallisen tallaajan usko oikeusjärjestelmää kohtaan nousee aivan uusille lukemille. "Eivätköhän opi ja lähde täältä muualle, kyllä poliisi vain on ystävämme"
Tämä ei ole piikittelyä poliisia kohtaan vaan oikeusjärjestelmäämme. Seuratkaapa ratti/huumejuoppojen tuomioita verrattuna törkeään ylinopeuteen syyllistyviin. Ylinopeutta ajavalle tulee kovempi tuomio.
EU:n tuomioistuimen rinnalle pitäisi perustaa Vatikaaniin vanha kunnon Inkvisitio. Sille käsittelyyn kaikki ratti ja huumejuopot. Silloin ei tarvittaisi puolustusta tai valituskanavia, joko on ajanut aineissa tai ei ole.. As simple as that.
Samoilla linjoilla olen Mie Iten kanssa, tämä nykyinen systeemi kusee ja pahasti. Otin tuossa kesän alussa talteen yhden lehtileikkeen ja laitoin oikein esille.. Tässä parhaat palat. Kyseessä on paikallinen huumehörhö joka ihan btw tuossa viime talvena koukkas käkkäri käännöksellä suoraa n eteen.. NO onneks siinä ei käyny mitenkään kun kerkesin väistää (vain vilkku hajosi ja vähän puskuri otti osumaa). Siitä asiasta ei ole vielä ehtinyt edes käräjöidä( samaan asiaan liittyy bensavarkaus, rattijuopumus ja huumeet). Niin asiaan, nyt oli sitten hovissa muuttunut hänen aikaisempi tuomio.. Tuomio tuli törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja ajokortitta ajosta. Kaahasi henkilöautolla ajoradoilla ja kevyen liikenteen väylillä, syytteen mukaan vauhtia oli ainakin 170 km/h !! kuudenkympin rajoitusalueella. Ei totellut poliisin pysähtymiskäskyä, teki U-käännöksen muun liikenteen seassa. Aikaisemmin hänet on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja osa yhdyskuntapalvelusta on muutettu vankeudeksi. Edellisen kerran hänet tuomittiin vankeuteen hovissa huhtikuussa 2003. Hovioikeuden mukaan miehen aiemmat tuomiot eivät ole este yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle !!! Eli nyt tuomio oli muuttunut 60 tunniksi yhdyskuntapalvelua... Kyllä täällä helpolla pääsee prkl, oikein kannustetaan rikkomaan lakia..
[Eli nyt tuomio oli muuttunut 60 tunniksi yhdyskuntapalvelua... Kyllä täällä helpolla pääsee prkl, oikein kannustetaan rikkomaan lakia..
Parissa viikossa tommonen yhdyskuntapalvelus on tehty. Tai jos pidemmälle aika välille niin toi on tehty mukavasti muutamassa kuukaudessa. Aika helpolla pääsee...
Meni taas aika pahasti off topic mutta antakaa anteeks..
Eipä toi mitään. Niin meillä muillakin menee ohi aiheen. Ainakin mulla.
SixPack: Liikenneonnettomuustutkija Bernhard Steinauer, Saksa, on asiasta sitä mieltä, että nykyisillä moderneilla moottoriteillä, on kuljettajan asia haluaako hän aja 120 km/h vai nopeammin. En tiedä tukeeko tämä käsitys nykyistä trendiä, mutta poikkeaa ainakin tällä TMnet palstalla käydystä keskustelusta.
Otetaan keskiverto saksalainen ja suomalainen. Suomalaiselle kännin ottamisen syyksi riittää, että on viinaa (tämä on karrikoitu esimerkki) ja juominen loppuu vasta kun viina loppuu. Saksalainenkin ottaa, mutta häntä ei näe juovuksissa.
Valitsin tämän vertauksen, koska mainitsemissasi maissa osataan nauttia alkoholia. Se on mielestäni merkki kyvystä rationaaliseen ajatteluun ja itsehillintään. Molemmat ovat ominaisuuksia, jotka mahdollistavat myös järkevän auton käytön.
Pähkinänkuoressa ongelma on se, että meillä on sivistyneen maan välineet, autot, asvaltit ja kaikki, mutta kuskien joukossa on liikaa sellaisia, joiden ajatusmaailma sopisi paremmin hevosrattaiden ohjailuun. Liikennekulttuuria, niin kuin mitään muutakaan kulttuuria, ei synnytä rahalla ostettavat puitteet. Hyvillä teillä ja autoilla saadaan vain pidettyä moukat hengissä, liikennekulttuuri syntyy ihmisten korvien väleissä. Etelä-Amerikan viidakosta löytyvää heimoa ei muuteta meidän mittapuumme mukaiseksi sivistyskansaksi antamalla heille perämoottoreita, moottorisahoja ja lippalakkeja. Steinauerin lääkkeet tehoavat maassa, jossa kuskeilla on liikennesivistystä, siihen meillä päästään oman arvaukseni mukaan yhden sukupolven kuluttua, kahtakaan en pidä mahdottomuutena.
Steinauer muuten sai vuoden 2003 liikenneturvallisuuspalkinnon, kun muutti yhden ongelmaristeyksen (Ziehers-Nord ja Leipziger Straße) turvalliseksi. Lääkkeet olivat paremmin sateessa pitävä asvaltti ja kameratutka ylinopeutta hillitsemään. Ennen muutosta oli tapahtunut 16 vakavaa onnettomuutta kolmessa vuodessa, sen jälkeen ei yhtään.
Tuo on ilmeisesti omaan elämänkokemukseen perustuva yleistys? Aika ronskia tekstiä mieheltä, joka omien kirjoitustensa perusteella tekee johtopäätöksiä vain ja ainoastaan faktojen perusteella...Tosin, suosittelithan Whiicille moottoritiellä ajoa alkaen 50km/h nopeuksilla...
Onko sinun mielestäsi alkoholikulttuurimme samalla tasolla kuin esimerkiksi Saksassa?
Kyllä. Ja huumekulttuurimme on, onneksi, vielä keski-Eurooppalaista jäljessä.
Tästä olemme sitten eri mieltä. Pidän useimpia ns. läntisiä sivistysmaita meitä sivistyneempinä alkoholinkäytössä. Aamulehdessä oli aihetta sivuava mielenkiintoinen artikkeli, nimi oli jotain Myytti suomalaisesta viinapäästä tai vastaavaa. Siinä sanottiin, että ennen vanhaan Suomessa oli kulttuuri, joka arvosti miestä joka pystyi juomaan paljon humaltumatta. Jossain vaiheessa itse humalasta tuli pääasia ja miehekkäin oli se, joka paskoi housuunsa kännissä, noin karrikoiden sanoen.
Syyksi tähän muutokseen esitettiin papiston ahneutta. Papeilla oli peltoa ja siis raaka-ainetta hyvin säilyvälle tuotteelle, viinalle. Mutta kun kaikki muutkin tekivät sitä, ei tavarasta ollut pulaa ja siis hinta alhaalla. Papistolla oli valtaa hovissa ja se valitti kuninkaalle, kuinka väki hilluu työkunnottomana kännissä, kyllä viinan valmistus pitää saada vastuullisiin käsiin. Todellisuudessa alkoholi ei ollut mikään ongelma yhteiskunnalle. Ongelmia oli, mutta ne olivat yksilötasolla ihmisillä, jotka olisivat syöneet vaikka kärpässieniä jos viinaa ei olisi saanut. Kuningas kuitenkin luotti papiston sanaan ja suostui.
Kun kuningas huomasi, millainen rahasampo viinan valmistus ja myynti papeille oli, hän otti nämä oikeudet valtiolle. Myyntipisteitä oli vain isommilla paikkakunnilla, joten viinanostoon oli varta vasten lähdettävä, ei sitä enää voinut kipaista ostamassa kyliltä tai tehdä itse. Viinasta tuli näin arvokkaampi asia kuin se oikeasti olikaan eikä siihen enää suhtauduttu luontevasti, juomisesta tuli humalahakuista.
Valtiovalta yritti korjata tilannetta samoilla konsteilla, jotka ongelman olivat alun perin luoneetkin, säännöstelyllä ja kielloilla. Suomessa ei ole taidettu koskaan ryypätä niin rankasti kuin kieltolain aikana. Ja eräänlainen kieltolaki meillä on vieläkin, viinakauppa on kiinni silloin kun kulutus on suurimmillaan, eli pyhinä ja iltaisin ja veron osuus hinnasta on edelleen iso.
Näin meillä kun taas esim. Saksassa olut käsitellään lainsäädännössä elintarvikkeena, ei alkoholijuomana. Vilnassa ihmettelin juuri, kun puistossa nuorisolla lähes kaikilla oli olutpullon kädessä, mutta yhtään humalaista ei näy mailla halmeilla. Kukaan ei haasta riitaa tai möykkää.
Tuosta huumekulttuurista en osaa sanoa mitään. Jos tarkoitat KULUTUSTA, niin sitten olen samaa mieltä
Toteaisin tästä kulttuurista, että esim. Saksassa edelläajava valitsee ajolinjat. Voit ihan hyväksytysti ajaa jonkun eteen kaistaa vaihtaessasi. No siellähän syntyy välillä mustia viivoja asfalttiin. Kun on kerran laillista ajaa niin kovaa kuin auto kulkee ja liikenteessä mahtuu, niin niinhän siellä tehdään. Ihan työmatkaliikenteessä jossa on paljon autoja, 160 km/h on aika yleistä. Itse olin sikäläisen kollegan kanssa asiakasvierailulla. Ajoin Fordin ikkupakettia, joka juuri ja juuri kulki 140 km/h. Kollegalla oli työsuhdemersu (josta hän muuten maksaa alle 100 EUR/kk vapaata autoETUa.). Kun oli kotiinlähdön aika (kollega kotiin, me vieraat lentokentälle), kollega kysyi löydetäänkö kentälle? "Kyllä" vastasin. No tämä tarkoitti sitä että hän näkyi suoralla tiellä noin minuutin ennenkuin mersu kiihtyi yli kahteensataan.
Miten se kulttuuri auttaa saksalaiset ajamaan niin paljon paremmin? Ei kai kukaan normaali suomalainen voi väittää että he olisivat synnynnäisesti parempia kuljettajia, parempi havaintokyky, nopeammat refleksit, silmää liikenteelle jne. Kaikki sielläkin ovat joskus ekaa kertaa motarilla. Tuskin saksalaiset nuoretkaan on niin outoja, että harjoittelevat ensin 10 vuotta ennen kuin ekan kerran painavat kaasun pohjaan. Kokemusta syntyy kun ajetaan.
Jorma Miten se kulttuuri auttaa saksalaiset ajamaan niin paljon paremmin?
En keksi muutakaan syytä tähän hätään. Autot ei ratkaisevasti poikkea meikäläisistä, tiet ovat liikennemääriin nähden ehkä jopa meidän teitä huonompia (=ahtaampia), ihmisillä on samat refleksit ja todennäköisesti heilläkin ajotaito on kiinni harjoituksen määrästä.
Ylivoimaisesti eniten liikenteen turvallisuuteen vaikuttaa kuskin asenne, sen todistaa esimerkiksi miesten ja naisten turmien vertailu. Samoilla teillä, autoilla ja säännöillä naiset ovat paljon turvallisempia. Asenteeseen vaikuttaa ihmisen oman luonteen jälkeen eniten kulttuuri, eli ympäristön eräänlainen painostus käyttäytyä jollain tietyllä tavalla.
Koska en haluaisi mennä sanomaan, että suomalaisilla on huonompi luonne kuin saksalaisilla, sanon siis, että heidän liikennekulttuurinsa on parempi. Olisi tosi outoa jos ei olisi, he ovat olleet pyörillä neljä, me kaksi sukupolvea.
Voisinko kuitenkin saada käytännön esimerkin miten kulttuuri tai käyttäytyminen auttaa ajamaan SELVÄSTI lujempaa mutta turvallisemmin? Mitä suomalainen tyypillinen 40v mies tekisi erilailla? Jos nopeus on vaikka 160-180 km/h, ei herrasmiesmäisyys tms. vaikuta paljoakaan, jos vaihdat kaistaa jonkun eteen kun harkinta-aikaa ei kertakaikkiaan ole, vain reaktiot ratkaisee. Suomalaiset naiset olisi siellä rekkojen kanssa samalla kaistalla. Liikoja yleistämättä väitän, etteivät meidän leidit ikinä ajaisi muun liikenteen mukana edes 160 km/h.
Olisin sitä mieltä, että harjoitus ja tottuneisuus on kaiken takana. Isoisän geenit tuskin vaikuttavat tähän asiaan.
Muokkaus: Ehkä niillä autoilla on jokin merkitys. Jos auton nopeus on rajoitettu 250km/h, niin ajo-ominaisuudet lienevät paremmat suurissa nopeuksissa verrattuna näihin keskimäärin reilut 10 v vanhoihin suomalaisiin kotteroihin, jotka kulkee maksimissaan valmistajan ilmoituksen mukaan 155 km/h. Appiukon Ladalla (1200 L, vm 84) kukaan ei ajaisi motarilla 120 km/h, niin paljon tiellä pysyminen vaatii.
Rattijuopumus on pahin rikos liikenteessä (siis minun mielestäni), se on tavallaan tila jossa aiheutetaan helpolla kuolema. Sama jos ampuisi aseella taajama-alueella. "Rattijuoppoutta" tuntuu harrastavan turhan monet ihmiset. Alkolukot autoihin ja oikeanlaiset ja kovat rangaistukset juopoille. Humaluus ei ole selitys, niin kuin se joskus kuulemma oli.
Jorma: Voisinko kuitenkin saada käytännön esimerkin miten kulttuuri tai käyttäytyminen auttaa ajamaan SELVÄSTI lujempaa mutta turvallisemmin?
Yhdistän käsitteet kulttuuri ja asenne hyvin pitkälti toisiinsa. Korkeammalla kulttuurin tasolla oleva ihminen asennoituu muihin suvaitsevammin ja keskittyy liikenteessä enemmän sen sujuvuuteen ja turvallisuuteen kuin oman ajonsa sujuvuuteen ja oikeassa olemiseen.
Esimerkiksi moottoritiellä tämä näkyy siinä, että sivistynyt kuski ei pyri varaamaan paikkaansa ohituskaistalta 5 km ennen ohitusta, koska toinen samanlainen ei jumiuta häntä pussiin ohitettavan taakse ajaen 1 km/h lujempaa. Edelleen se kulttuuri näkyy siinä, että 180 lasissa ajava ymmärtää, mitä on tekemässä. Hän tajuaa, että pidensi juuri jarrutusmatkaansa 2,25-kertaiseksi. Jos tämä asia ei radikaalisti vaikuta otettujen riskien määrään, ei kuskia voi sanoa sivistyneeksi. Tämän pitää vaikuttaa turvaväliin ja kuskin pitää ymmärtää olla valppaana olosuhteiden (keli, valaistus, liikenteen määrä jne.) suhteen. En ole huomannut olosuhteiden juuri vaikuttavan nopeuksiin meillä, parin viikon takaisessa kunnon aamusumussa tulin rajoituksen mukaan ajaessani jatkuvasti ohitetuksi, vaikka vastaantulevien ajovalot tulivat näkyviin neljän keskiviivan pätkän päässä.
Väitän, että jos sivistystasomme olisi sillä tasolla että jättäisimme moottoritiellä rajoituksen ja muiden sättimisen, tutustuisimme siellä voimassaoleviin liikennesääntöihin ja keskittyisimme huolehtimaan oman suorituksemme mahdollisimman korkeasta tasosta, ajaisimme ainakin yhtä hyvin kuin mihin saksalaiset pystyisivät samalla kalustolla. Onnettomuudet putoaisivat murto-osaan nykyisestä, eikä olisi enää mitään estettä olla nostamatta rajoituksia. Mutta junteilla pitää olla junttien nopeusrajoituksetkin, mehän hlmöilemme jo nykyisillä luvattoman paljon.
Kulttuuria on myös suhtautuminen heikompiin, esimerkiksi jalankulkijoihin. Sivistyneessä maassa ei murehdita, onko oikein vai väärin, että auto väistää. Jomman kumman on väistettävä ja autoilijalle, oikein ajamiseen koulutetulle ihmiselle, tämä luontuu paremmin.
Kulttuuri syvenee vanhetessaan, sitä ei voi ostaa. Saksalaiset olivat varmaan liikenteessä yhtä mölöjä kuin me nyt kun he olivat ajaneet kaksi sukupolvea, siis joskus 50-60-luvulla. Me kehitymme tosin hyvää vauhtia, jopa Tampereella saa jalankulkija yhä useammin tietä. Kaksi viikkoa sitten tepastelin H:gin keskustassa pari päivää ja välillä tuli tunne, että pitää korjata käsitystä suomalaisesta kuskista. Kehitys on selvästi nähtävissä. Ei meidän geeneissä vikaa ole, asenne eli kulttuuri vaan on vielä kehittymässä.
TeeCee: Aamen!
Yhdistän käsitteet kulttuuri ja asenne hyvin pitkälti toisiinsa. Korkeammalla kulttuurin tasolla oleva ihminen asennoituu muihin suvaitsevammin ja keskittyy liikenteessä enemmän sen sujuvuuteen ja turvallisuuteen kuin oman ajonsa sujuvuuteen ja oikeassa olemiseen.
Esimerkiksi moottoritiellä tämä näkyy siinä, että sivistynyt kuski ei pyri varaamaan paikkaansa ohituskaistalta 5 km ennen ohitusta, koska toinen samanlainen ei jumiuta häntä pussiin ohitettavan taakse ajaen 1 km/h lujempaa. Edelleen se kulttuuri näkyy siinä, että 180 lasissa ajava ymmärtää, mitä on tekemässä. Hän tajuaa, että pidensi juuri jarrutusmatkaansa 2,25-kertaiseksi. Jos tämä asia ei radikaalisti vaikuta otettujen riskien määrään, ei kuskia voi sanoa sivistyneeksi. Tämän pitää vaikuttaa turvaväliin ja kuskin pitää ymmärtää olla valppaana olosuhteiden (keli, valaistus, liikenteen määrä jne.) suhteen. En ole huomannut olosuhteiden juuri vaikuttavan nopeuksiin meillä, parin viikon takaisessa kunnon aamusumussa tulin rajoituksen mukaan ajaessani jatkuvasti ohitetuksi, vaikka vastaantulevien ajovalot tulivat näkyviin neljän keskiviivan pätkän päässä.
Väitän, että jos sivistystasomme olisi sillä tasolla että jättäisimme moottoritiellä rajoituksen ja muiden sättimisen, tutustuisimme siellä voimassaoleviin liikennesääntöihin ja keskittyisimme huolehtimaan oman suorituksemme mahdollisimman korkeasta tasosta, ajaisimme ainakin yhtä hyvin kuin mihin saksalaiset pystyisivät samalla kalustolla. Onnettomuudet putoaisivat murto-osaan nykyisestä, eikä olisi enää mitään estettä olla nostamatta rajoituksia. Mutta junteilla pitää olla junttien nopeusrajoituksetkin, mehän hlmöilemme jo nykyisillä luvattoman paljon.
Kulttuuria on myös suhtautuminen heikompiin, esimerkiksi jalankulkijoihin. Sivistyneessä maassa ei murehdita, onko oikein vai väärin, että auto väistää. Jomman kumman on väistettävä ja autoilijalle, oikein ajamiseen koulutetulle ihmiselle, tämä luontuu paremmin.
Kulttuuri syvenee vanhetessaan, sitä ei voi ostaa. Saksalaiset olivat varmaan liikenteessä yhtä mölöjä kuin me nyt kun he olivat ajaneet kaksi sukupolvea, siis joskus 50-60-luvulla. Me kehitymme tosin hyvää vauhtia, jopa Tampereella saa jalankulkija yhä useammin tietä. Kaksi viikkoa sitten tepastelin H:gin keskustassa pari päivää ja välillä tuli tunne, että pitää korjata käsitystä suomalaisesta kuskista. Kehitys on selvästi nähtävissä. Ei meidän geeneissä vikaa ole, asenne eli kulttuuri vaan on vielä kehittymässä.
Saksan 2-kaistaisilla moottoriteillä mainitsemasi "pussitukset" on aika tavallisia. Ongelman alkulähde on yleensä rekka joka ohittaa toista. Nopeuserot tuntuvat välillä olevan alle 1 km/h mutta ohi pitää päästä.
Kokemus opettaa nuo etäisyydet jne. Olen itse ollut useamman kerran saksalaisessa jonossa joka joutuu pysähtymään 180 km/h vauhdista nollaan ja kyseessä on ihan rehellinen paniikkijarrutus, mustaa viivaa tiehen. Kymmeniä autoja tekee tätä yleensä yhtäaikaa.
Pomoni asui vuosia Saksassa ja on kertonut kuinka siellä aina löytyi joku joka ajoi baanalla suhahtamalla ohi sateessa tai sumussa. Niitä on siis kaikissa paikoissa. Autoja on tästä syystä joskus satoja yhdessä "sivistyneessä" kasassa.
Eteläisessä euroopassa on monilla oma napa aika tärkeä. Jos liikennesääntöjen mukaan suojatielle saa astua auton eteen, niin niinhän ne tekevät. He käyttävät oikeuksiaan kirjaimellisesti. Tämä on sitä liikennekulttuuria. Kaikki autoilijat oppivat että jalankulkijat todella hyppivät ajoradoilla aika villisti ja varojat. Eihän kukaan tahallaan kenenkään päälle viitsi ajella. Suurkaupungeissa on yleensä hyvin ruuhkaista, joten liikenne pysähtelee joka tapauksessa koko ajan, eikä ylimääräiset pysähtelyt jalankulkijoiden vuoksi juurikaan vaikuta liikenteen sujumiseen.
Suomessa minua ärsyttää jalankulkijoiden tarkkaamattomuus. He vilkaisevat kerran autojen suuntaan ja kun autoja on tulossa, jäävät passiivisina odottelemaan ja samalla katselevat ihan muualle. Jos pysähdyn (ja pysäytän mahdollisesti kymmenien autojen jonon taakseni) täytyy herättää jalankulkijan huomio jotta tämä jatkaisi matkaa tien yli kun kerran noudatin sääntöjä.
On aivan oikein että jalankulkijalla on oikeus pysäyttää liikenne mennäkseen tien yli, ei siinä mitään. Voidaan tietysti kyseenalaistaa, onko järkevää että yksittäinen jalankulkija pysäyttää liikenteen ja 10 sec. kuluttua toinen tekee saman jne. Pienissä ryhmissä tien ylitys tekisi liikenteen sujuvammaksi (vähentäisi saasteita jne.).
Kirjoitit toisaalla että ainoastaan Pohjois-Koreassa ja Kiinassa on enää vallalla meininki jossa liikenteen sujuvuus ajaa turvallisuuden edelle. Enpä usko että tiedämme Pohjois-Korean liikenteestä juurikaan. Kiinan liikenteestä itselläni on reilusti kokemusta.
Minusta liikenteen sujumiseen kiinnitetään kaikkialla reilusti huomiota. Kiinassa kaupunkiliikenteessä esim. taksikuskeilla on erittäin varovainen asenne liikenteessä. Siellä mennään ihan miten sattuu, mutta onnettomuuksia sattuu kohellukseen nähden erittäin vähän. Kyse on siitä kulttuurista, kaikki varovat kaikkia ja mitä tahansa saattaa sattua, joten ollaan valppaina. Tyhjällä moottoritiellä rekkaa ohitettaessa vilkutetaan valoja puolisen kilometriä ennen ohitusta ja tööttäillään kohdalla, jottei rekka vaihtaisi kaistaa juuri ohitushetkellä. Suuret määrät ihmisiä kuolee liikenteessä Kiinassa, mutta osasyy on aivan varmasti kalustossa. Pitäisi varmaan perustaa kotisivu, jonne keräisi kuvia mitä merkillisimmistä kulkuneuvoista, joilla joukkokuljetusta hoidetaan. Mopotaksiin (3-pyöräinen) mahtuu 8-10 ihmistä. Kuorma-auton lavalla matkustaa saman verran ihmisiä kuin ruuhkabussissa. Pick-upin katolla voi istua ihmisiä selkä menosuuntaan pitämättä mistään kiinni.
Kannattaisin kokeilutietä, esim. Helsinki - Tampere, jossa kesärajoituksia nostettaisiin asteittain esim. 10 km/h vuosittain. Sitten tutkittaisiin tarkasti onnettomuusluvut. Jos junteille pitää olla rajoituksia, voisihan laittaa muuttuvat rajoitukset, jolloin sateella tai sumussa rajoitus pudotettaisiin alemmas.
Et muuten kirjoittanut käytännön esimerkkiä, jonka perään huutelin!
Jorma: Ongelman alkulähde on yleensä rekka joka ohittaa toista.
Suomessa tämä saadaan aikaan h-autolla, joka halutessaan pystyisi joko lisäämään vauhtia tai jos ohitus on laillisella nopeudella mahdotonta, pystyisi olemaan ohittamatta. Asiaa ei saa kenenkään muun syyksi, ei voi tulla kenellekään yllätyksenä, että edellä menevän saavuttava ja vilkuttava auto aikoo ohittaa. Tämä ei kuitenkaan estä kolmatta autoa aloittamasta omaa ohitusta ennen kuin vielä on mitään ohitettavaa. Keskimmäisenä olevalle jää vaihtoehdoiksi joko keskeyttää oma ohituksensa tai tuikata takimmaisen eteen.
Kun tähän on joutunut riittävän usein alkaa itsekin ennakoida yhä kauempaa ja kauempaa. Lopulta ollaan tilanteessa, josta minä löysin itseni eräänä aamuna Lahden m-tiellä; varsinaisella ajokaistalla edessä ja takana yli kilometri tyhjää, sitten kuorma-auto. Ohituskaistalla tappituntumalla 60:ä mateleva jono. Tilanne oli minulle ihan hyvä, mutta ei taatusti järkevin tapa hyödyntää kallista m-tietä. Veroeurosta saataisiin rutkasti enemmän irti, jos alistuttaisiin noudattamaan liikennesääntöjä, mutta heti-mullekaikki-tänne-nyt-tyypit jumittavat hyvätkin tiet saati sitten kapeat vanhat.
Jorma: Pomoni asui vuosia Saksassa ja on kertonut kuinka siellä aina löytyi joku joka ajoi baanalla suhahtamalla ohi sateessa tai sumussa. Niitä on siis kaikissa paikoissa. Autoja on tästä syystä joskus satoja yhdessä "sivistyneessä" kasassa.
Kaikkialla on ääliöitä, ratkaisevaa on, miten enemmistö toimii. Sinänsä pienen riskinlisäyksen aiheuttava pienehkö ylinopeuskin muuttuu ongelmaksi vasta, kun hyvin moni ajattelee, että eihän MINUN pikku rikkeeni voi olla vaarallista. Jos ylinopeutta jaettaisiin vain kun sille on tarve, ei ongelmaa olisi olemassakaan, ei olisi tukia eikä kameroita.
Jorma: Suomessa minua ärsyttää jalankulkijoiden tarkkaamattomuus. He vilkaisevat kerran autojen suuntaan ja kun autoja on tulossa, jäävät passiivisina odottelemaan ja samalla katselevat ihan muualle.
Olen huomannut saman, tosin se ei ärsytä, koska tiedän ilmiön syntyhistorian. Jalankulkijat ovat tähän asti olleet se väistämään joutuva ryhmä. Itsekin huomaan jalkamiehenä joskus tekeväni vaistomaisesti samoin; katson tilanteen, huomaan pitkän jonon tulevan kohti, tiedän, ettei minulla ole asiaa suojatielle aikoihin, miksi siis seuraisin autoja. Tietä antavia autoilijoita näyttä ainakin H:gin keskustassa liikkuvan niin paljon, että vuosien kuluessa kuvaamasi tilanteet sattuvat harvemmin ja harvemmin, mutta vielä ei olla siinä pisteessä.
Siihen pisteeseen päästään sitä nopeammin, mitä useampi kuski antaa tietä, koska vain siten jalankulkijat tottuvat uuteen tilanteeseen. Todella paljon auttaa myös liikennesääntöjen mukaan ajaminen. Laki sanoo, että kuljettajan on selkeästi näytettävä aikovansa noudattaa liikennesääntöjä. Vauhtia on siis vähennettävä hyvissä ajoin. Tämä on omalla kohdallani toiminut loistavasti, jalankulkija on tajunnut tarkoitukseni niin hyvissä ajoin, ettei minun ole useinkaan pakko pysähtyä ollenkaan. Samoin takana tulevista haittaa tulee vain niille, jotka eivät pitäneet kunnon turvaväliä.
Jorma: Kiinassa kaupunkiliikenteessä esim. taksikuskeilla on erittäin varovainen asenne liikenteessä. Siellä mennään ihan miten sattuu, mutta onnettomuuksia sattuu kohellukseen nähden erittäin vähän.
Tuosta asiasta luin artikkelin hiljattain (TM:stä?). Kohelluksen ja uhrien suhteesta en tiedä, liikennesuoritteen ja uhrien määrästä Kiinan viranomaiset totesivat jotain siihen suuntaan, että heillä on maailmassa vähiten autoja per asukas ja eniten uhreja per kilometri.
Jorma: Suuret määrät ihmisiä kuolee liikenteessä Kiinassa, mutta osasyy on aivan varmasti kalustossa.
Voi vikaa olla asenteissakin. Samassa artikkelissa joku kiinalainen sanoi, että kun hän kävi autokoulua, opettaja sanoi, että humalassa ajon vaaroja liioitellaan yleisesti. Humalassa pitää vain ajaa vähän varovammin.
Jorma: Kannattaisin kokeilutietä, esim. Helsinki - Tampere, jossa kesärajoituksia nostettaisiin asteittain esim. 10 km/h vuosittain. Sitten tutkittaisiin tarkasti onnettomuusluvut.
Täsmälleen tällaista tutkimustietoa on maailma pullollaan, mutta sen tuloksia ei tällä palstalla moni usko, koska ne yksiselitteisesti väittävät onnettomuuksien lisääntyvän ja onnettomuuksien muuttuvan vakavammiksi. Jopa H:ki-T:re välistä on hyvin tarkkaa tietoa rajoitusten muuttamisen vaikutuksista onnettomuuksiin, ei tosin juuri tuosta ehdottamastasi rajoituksen nostosta 10:n portaissa.
Tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa kun Tanskan rajoitusten noston vaikutuksista aletaan saamaan tietoja. Ensin alkuun tiedot varmaan ovat aika epäluotettavia, mutta kun rajoitukset ovat olleet vaikka vuoden, veikkaan datan alkavan olla luotettavampaa. Jos kokemukset ovat hyviä, monessa maassa ehkä otetaan harkituissa paikoissa tapahtuva rajoituksen nosto käsiteltäväksi.
Jorma Et muuten kirjoittanut käytännön esimerkkiä, jonka perään huutelin!
Kulttuuri on niin abstrakti käsite, että esimerkitkin siitä ovat pakosta vähän epämääräisiä. Se, miten sivistyneen ihmisen käytös liikenteessä poikkeaa sivistymättömästä, on mahdotonta kuvata tarkasti. Kysymys on asenteesta ja se voi ilmetä monella tavalla. Ja vaikka asenne olisi miten rakentava ja muut huomioon ottava tahansa, ihminen voi vaan yksinkertaisesti erehtyä, sitähän meistä jokainen tekee tämän tästä. Esimerkiksi moottoritiellä liittymästä tulevia ohituskaistalle väistävillä asenne on kohdallaan, he tarkoittavat hyvää.
Toki kulttuuriin ja sivistykseen kuuluu myös tuntea liikennesäännöt, mutta asenne on paljon tärkeämpi kuin tieto ja taito. Naisilla on miehiä huonompi taito, silti he ovat turvallisempia kuskeja. Tienpäällä muille sääntöjä opettavat pikkuhitlerit tuntevat säännöt pilkulleen, mutta ovat muille ja itselleen vaaraksi. Hekin tosin tarkoittavat usein hyvää, vähän samoin kuin noitaa polttavat varmistivat tämän pääsyn taivaaseen.
Tuosta asiasta luin artikkelin hiljattain (TM:stä?). Kohelluksen ja uhrien suhteesta en tiedä, liikennesuoritteen ja uhrien määrästä Kiinan viranomaiset totesivat jotain siihen suuntaan, että heillä on maailmassa vähiten autoja per asukas ja eniten uhreja per kilometri.
Ihan hyviä mielipiteitä kirjoitit. Olin vähän yllättynyt tästä "Kiinan viranomaiset..." kommentistasi. Juuri nämä on niitä mihin monet perustavat uskonsa ns. tilastoihin: tilastot on niinkuin niitä luetaan.
Ei ole tilastollisesti mitään mieltä verrata näitä kahta asiaa. Maailman väkirikkain kehitysmaa, jossa on puolitoista miljardia ihmistä, hyvin harvalla on autoja suhteessa koko väestöön, mutta suurin osa autonomistajista asuu kaakkois- ja länsi-Kiinassa. Teitä on automääriin nähden vähän. Ei paljon tarvita logiikkaa kun laitetaan paljon autoja pienelle ruuhkaiselle alueelle ja tulee uhreja. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa että jossain muualla Kiinassa asuu muutama sata miljoonaa kiinalaista, jotka asuvat alueella ilman teitä ja autoja. Mielenkiintoista olisi verrata liikenneuhreja koko väestön määrään, ehkä se suhde ei Suomen vastaavasta paljon poikkea. (n. 120.000 liikenneuhria Kiinassa vs. 400 Suomessa)
Jorma: Mielenkiintoista olisi verrata liikenneuhreja koko väestön määrään, ehkä se suhde ei Suomen vastaavasta paljon poikkea.
Se voisi näyttää mielenkiintoisemmalta kuin on. Ensinnäkin, niin kuin sanoit, maiden tilanne on totaalisen erilainen. Liikenteen luonne eroaa meikäläisestä niin paljon, että vertailupohjaa ei mielestäni ole. Toisekseen Kiinalaisten tiedot omasta liikenteestään ovat surkeat. Me taas olemme tiedonkeruussa ja sen käsittelyssä edelläkävijämaita.
Jorma: Ihan hyviä mielipiteitä kirjoitit.
Hattua nostan. Ei tapahdu ihan joka päivä että täällä pääsee keskustelemaan sellaisen kanssa, joka lukee avoimella mielellä toista mieltä olevan kommentteja. Näinhän sen pitäisi mennä. Asiat kiistelevät ja se kiistely tapahtuu perusteluilla. Useimmiten tilanne on, että miehet kiistelevät mielipiteillä.