Tie ja keskikaiteet

18 kommenttia

Ihmettelen julkisuuteen tulleita suunitelmia rakentaa teilemme keskikaiteita, mistä moinen hulluus on saanut alkunsa?
Ajellessani henkilöauto- asuntovaunu yhdistelmällä Ruotsissa.Tuli mieleeni miten tällainenkin hulluus on keksitty. Jos kaide on oikealla ja vasemmalla on siinä kiva tehdä matkaa. Jos ja kun täällä pohjolassa sataa joka talvi luntakin ja tiet aurataan miten aurataan niin kaiteiden väliin jää ihan olematon ura jota sitten ajellaan "peräkanaa" kuin köyhäntalon "porsaat", eikä ohituksiin ole mahdollisuuksia kuin kilometrien päästä. VOI HULLUUTTA SANON MINÄ. Pitääkö kaikkeen hulluuteen ottaa mallia Ruotsista.
Auratkaa tiestöt kunnolla ja ajoissa, eikä vasta maanantaina.
Jos suolata käsketään siihen kyllä löytyy heti kalustoa ja työhaluja.

Raskaalle kalustolle myöskin pakolliseksi talvella talvirenkaat samoin kun on henkilö- ja pakettiautoissa. Monessako raskaankaluston ajoneuvossa on talvella talvirenkaat? Ja suolausta vähemmälle.

  
  • En ole ajanut Ruotsin rannikkotietä talvella, että en tiedä aurauksesta ja talvikunnosta. Itse pidin kyllä kyseisestä tiestä Sundsvall - Uumaja välillä. Kerta kaikkiaan oli nautittava ajaa, kun tiet on leveät ja ajotavat on aivan toistamaata suomeen verrattuna. Hitaammat ajoi reunalla ja päästi välittömästi takaa tulevan ohi ja tien antaminen oli helppoa, kun leveyttä oli riittävästi. Itseäni ei kaiteet häirinnyt kesällä, en tiedä miten sitten talvella.

      
  • Kannatan noita "keskikaide-teitä"!!!

    Kokemuksen (sattumalta osuu juuri ajotaipaleelle) perusteella taitaa toimia juuri niin kuin niiden on suunniteltukin toimivan. Minusta toimii ihan ok, paitsi niillä ohituskaistakohdilla... Niillä meihin iskee kuin salama tammikuussa joku ihme paniikki kun pitää säntäillä ohi ja pääsee jonossa 19 m eteenpäin. Hässäkkää piisaa, jeejee...

    Ja kyllä varmaan tielaitos konstit keksii niiden auraamiseenkin, mikä ei varmaankaan ole yhtä helppoa kuin tavallisen yksikaistaisen kärrypolun.

    Suomea ja Ruotsia ei liikennekulttuurissa voi varmaankaan verrata, kyllä me niin erilaisia ollaan, ainakin tuolla liikenteessä. Jotenkin tuntuu että meillä täällä syntyy 10 autosta kaaos ja häsä. Ruotsissa elämä etenee vaikka olisi 100 autoa.

      
  • Ehdoton ei keskikaiteelle.

    Auraaminen ei ole näyttänyt tuottavan ongelmia ainakaan kantatiellä 54, eikä valtatiellä 9.

    Entäpä jos joku auto hajoaa sille puolelle kaidetta missä on vain yksi kaista? Tai jää mäkeen kiinni? Keksii jäädä puhumaan kännykkään? Kukaan ei pääse ohi ennekuin poliisi on ohjaamassa liikennettä.

    Keskikaiteen tekeminen maksaa n. 1M€/km! Kaiteen hyödyksi voidaan lukea se tosiasia, että se vähentää kohtaamisonnettomuuksia ohituskaistalla n.70%. Näitä kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu vuosittain Suomessa alle kymmenen. Vaikka jokainen liikennekuolema on turha ja liikaa, niin silti hinta on liian kova vuosittain muutaman hengen säästämiseksi. mielummin pitäisi rakentaa tiet turvallisiksi ja panostaa talvikunnossapitoon.

      
  • Lainaus:
    21.02.2005 klo 14:18 jwk kirjoitti
    Raskaalle kalustolle myöskin pakolliseksi talvella talvirenkaat samoin kun on henkilö- ja pakettiautoissa. Monessako raskaankaluston ajoneuvossa on talvella talvirenkaat? Ja suolausta vähemmälle.


    Kaikissa on talvirenkaat, muttei nastarenkaita niinkuin oletettavasti tarkoitit. Nastarenkaiden käyttöpakko koskee vain räjähdekuljetuksia, joissa räjähteen nettopaino on muistaakseni yli 3000kg.

    Tuo raskaan talvirengastus käsittää karkeammat vetopyörät ja useilla kuljetusliikkeillä uudet renkaat ohjaaville akseleille. Nastoja käyttävät lähinnä maito- ja puuautot ja nekin vain etupyörillä. Ei nastoilla saavuteta mitään etua liikenteessä, ainoa apu niistä on on sivuteillä ja pienillä nopeuksilla ajettaessa. Merkittävä kuluerä niistä tulee, sillä nastarenkaista puolet on pinnoituskelvottomia. Irronneen nastanreikään menee kivi ja aiheuttaa siellä vauriota renkaan rungolle.

    Suolalle on olemassa vaihtoehto. Tämä aine totteli muistaakseni nimeä kaliumkloridi (tai kaliumkloraatti). Toimii kuten suola, mutta vielä kovemmallakin pakkasella, ilman suolan ruostuttavaa vaikutusta ja ilman ympäristöhaittoja. Muuten pirullisen hyvää tavaraa, mutta rahaa tuon aineen käyttöön ei ole, koska se maksaa n.15% enemmän kuin tavallinen suola.

    Tämän ketjun aloittajakin olisi varmasti mielissään joka keväisistä asfaltointitöistä, jotka raskaanliikenteen nastarengaspakko aiheuttaisi. Kaikki valtakunnan päävälyät pitäisi pinnoittaa uudelleen joka juuttaan kevät. Pahimmissa paikoissa asfaltti menisi talven aikana puhki. Tuollainen älyttömyys tulisi kuitenkin loppujenlopuksi jokaisen kansalaisen maksettavaksi.

    Kaikki haitat huomioiden suolaus on hyvä juttu. Sillä saatetaan säästää myös oma henki. Koskaan ei tiedä, kenen vastaantulijan taidot loppuvat juuri sopivalla hetkellä aiheuttaen juuri sinulle vakavan loukkaantumisen tai kuoleman.

      
  • Luu5:” Näitä kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu vuosittain Suomessa alle kymmenen. Vaikka jokainen liikennekuolema on turha ja liikaa, niin silti hinta on liian kova vuosittain muutaman hengen säästämiseksi.”

    Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui vuonna 2003 haja-asutusalueilla suoralla tiellä 917 kpl, joista henkilövahinkouhreja tuli 315 kpl (Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2003). Kuolleiden määrää en tiedä, mutta tuo onnettomuustyyppi on vaarallinen, niissä yleensä sattuu pahasti, koska voimat ovat melkoiset verrattuna muihin onnettomuustyyppeihin.

    Voisi kuvitella, että tämän tyyppiset onnettomuudet keskittyvät tietylle teille ja tiettyihin paikkoihin. Tällaisissa tapauksissa paikallinen ratkaisu voi olla ihan hyvä ajatus. Pääasia, että jotain keinoja kokeillaan ja riskinottajiin ei näytä tehoavan puhuminen, ei siinä jää juuri muita keinoja kuin hölmöilyn estäminen väkisin. En ratkaisen vielä kantaani puolesta tai vastaan. En ole vielä itse kärsinyt kaiteiden vaikutuksista (en ole ajanut sellaisella tiellä) enkä toisaalta ole vielä nähnyt tietoa niiden hyödyistä Suomessa. Aika näyttää.

      
  • Lainaus:
    23.02.2005 klo 08:35 Luu5 kirjoitti

    Suolalle on olemassa vaihtoehto. Tämä aine totteli muistaakseni nimeä kaliumkloridi (tai kaliumkloraatti). Toimii kuten suola, mutta vielä kovemmallakin pakkasella, ilman suolan ruostuttavaa vaikutusta ja ilman ympäristöhaittoja.

    Luin, että Ruotsissa kokeillaan jonkilaista sokeriin perustuvaa liuosta tietyllä tieosuudella. Onko tästä tarkempaa tietoa? Käytetyn auton hinta varmaan nousee, kun saa sokerikuorrutuksella!

      
  • LUU5:

    Kyllä se uusikin keksintö (siis se liuos) ruostuttaa, ei ehkä niin pahoin kuin tavallinen suola, mutta kyllähän pelkkä vesikin ruostuttaa, ei se koskaan ole niin puhdasta. Kyllä kai niitä kiviä kerääntyy raskaiden ajoneuvojen renkaiden uriinkiin eli tuskin niistä tyhjistä nastan aukoista nyt sen kummempaa haittaa renkaille on. Toki tiedän, että ei niistä nastoista nyt mitään isompaa hyötyäkään ole. En tiedä kuinka nopeasti raskaan liikenteen nastarenkaat söisi asfalttia, mutta tällä hetkellähän sitä syö henkilöautojen renkaat, ehkä se olis jopa hyvä, että leveämmän raidevälin omaavat kuorma-autotkin kuluttais asfalttia, niin tulis leveämmät ajourat :wink:

      
  • Eipä nuo kivet urissa pitkään viihdy. Kartion malliset palat pitävät huolen siitä, että kivet eivät tartu renkaaseen. Toista se on nastanreiässä, jossa kivi saa rauhassa tehdä tuhojaan ilman, että sitä silmällä havaitsee.

    Nastarenkailla ei voida korvata suolausta, vaikka sellaistakin jotkut tosissaan esittävät ja pitävät ammattikuljettajia amatööreinä kun he eivät pärjää autoineen peilijäisellä tiellä. Millähän tuollaisten silmät avaisi?

      
  • No joo, säähän sen paremmin tiedät, kun kerran rekalla ajelet.

      
  • Raskaassa kalustossa ei todellakaan ole kaikissa talvirenkaita, ilman nastoja tai nasoilla.
    Tieliikenneasetus ei vaadi yli 3500kg ajoneuvoille talvirenkaita, ja eihän yrittäjät "turhaan" voi sellaiseen investointiin mennä.
    Mielestäni sohjon auraukseen enempi huomiota.
    Taannoin valitettavasti eräs nuorimies kuoli liikenneonnettomuuden uhrina tiellä olevan sohjon seurauksena. Tapahtuma sai alkunsa, kun suola levitettiin lumisateen "alle" lunta satoi yli 5cm, joka suolan seurauksena suli sohjoksi, josta seurasi kahden henkilöauton yhteentörmäys. Kuolemaan johtanut henkilöauto paksussa sohjossa "karkasi" poikittain vastaantulevan kaistalle, jolloin takana matkustajana ollut henkilö menehtyi myöhemmin sairaalassa.
    Onnettomuutta ei olisi tullut, jos suolaa ei olisi levitetty lumisateen "alle", vaan tie olisi aurattu kuten kuuluisikin lumena, eikä poljetettu sohjona suolakurana.
    Kyseesä olevan auton kuljettajaa syytettiin kuolemantuottamuksesta,
    syytettynä olisi mielestäni pitänyt olla tieliikennelaitos.

      
  • JWK ei tainnut lukea otsikkoa...

    Keskikaide olisi siis todennäköisesti pelastanut sen kyseisen nuorukaisen ja vastaantulijan.

      
  • Lainaus:
    24.02.2005 klo 13:35 jwk kirjoitti
    Raskaassa kalustossa ei todellakaan ole kaikissa talvirenkaita, ilman nastoja tai nasoilla.
    Tieliikenneasetus ei vaadi yli 3500kg ajoneuvoille talvirenkaita, ja eihän yrittäjät "turhaan" voi sellaiseen investointiin mennä.
    Mielestäni sohjon auraukseen enempi huomiota.
    Taannoin valitettavasti eräs nuorimies kuoli liikenneonnettomuuden uhrina tiellä olevan sohjon seurauksena. Tapahtuma sai alkunsa, kun suola levitettiin lumisateen "alle" lunta satoi yli 5cm, joka suolan seurauksena suli sohjoksi, josta seurasi kahden henkilöauton yhteentörmäys. Kuolemaan johtanut henkilöauto paksussa sohjossa "karkasi" poikittain vastaantulevan kaistalle, jolloin takana matkustajana ollut henkilö menehtyi myöhemmin sairaalassa.
    Onnettomuutta ei olisi tullut, jos suolaa ei olisi levitetty lumisateen "alle", vaan tie olisi aurattu kuten kuuluisikin lumena, eikä poljetettu sohjona suolakurana.
    Kyseesä olevan auton kuljettajaa syytettiin kuolemantuottamuksesta,
    syytettynä olisi mielestäni pitänyt olla tieliikennelaitos.


    Eiköhän se suurin syy olla käyttämättä nastarenkaita raskaassa kalustossa ole juurikin se, että nastat kuluvat valtavan painon alla nopeasti käyttökelvottomiksi, eli renkaat pitäisi uusia monesti saman talven aikana...kustannustehokasta? Vaihtoehtona on ajella hiukan rauhallisemmin.

    Mielestäni onnettomuutta ei aiheuta itsessään sohjo, vaan se kuinka siinä sohjon seassa ajetaan. Tilannenopeushan on aina sovitettava kelin mukaan. Onhan tästä jo jauhettu maailman sivu!

      
  • Lainaus:
    24.02.2005 klo 16:32 Opelixi kirjoitti
    JWK ei tainnut lukea otsikkoa...

    Keskikaide olisi siis todennäköisesti pelastanut sen kyseisen nuorukaisen ja vastaantulijan.


    Opelixi on oikeassa ja jwk saattoi sittenkin lukea tuon otsikon...

    Jos olisi ollu se keskikaide niin tosiaankin tuo tuhoisa onnettomuus olisi saattanut olla lievempi.

      
  • Sano ja tiedä miten tuossa edellä olevassa tapauksessa olisi käynyt, olisiko edes keskikaide sitä estänyt.
    Onnettomuuden olisi mielestäni estänyt vain, jos tie olisi aurattu aikanaan, eikä vaan suolattu lumisateen alle.(ko tapauksen olosuhteet tiedän, koska ajoin onnettomuuskohdan ohitse akaisemmin).
    Edellä olevalla kirjoituksella oli tarkoitus herätellä ajattelemaan miten tärkeä on lumen/sohjon auraus aikanaan, eikä vasta muutaman päivän päästä. Miten sitten jos on vielä se keskikaide aurausautojen
    esteenä, sillä varmaan se kaide vielä hidastaa aurausta.
    "Raskaankaluston" kuljettajathan sitä suolaa on aina vaatimassa, kun alla on kesärenkaat.
    Suolausta vähemmälle, "raskaankaluston" alle talvirenkaat (ei välttämättä mitään nasoitettuja talvirenkaita)
    Onhan talvirenkaan pito talvikeleissä huomattavasti parempi kuin kesärenkaan, vaikka ei nastoja olisikaan.
    Itse olen ajellut ainakin kuusi talvea kitkarenkailla ja niiden pitokyky
    on ollut ihan ok, jos ei kuitenkaan sama kuin nastoitetulla talvirenkaalla ohuen mustanjään kelillä.
    Hyviä hiihtolomakelejä kaikille, pysytään tiellä.

      
  • jwk: Sanoisin, että 97% raskaasta liikenteestä käyttää talvirenkaita, tai talvirengastusta, kuinka haluaa asian ajatella. Asiasta ei ole kaiketikaan mitään tutkittua faktaa, mutta noin näppituntumalla.

    Kesävetopinnan pito talvella on todella surkea, joten talvipinta on ikään kuin pakollinen. Perävaunuihin ei ole välttämättä edes tarjolla karkeasti kuvioitua pintaa, riippuen rengaskoosta. Yhden auton yrittäjällä ei ole taloudellisia edellytyksiä pitää varastossa toista rengassarjaa. Nykyaikaisen 8 akselisen täysperävaunuyhdistelmän rengastus on hintavaa puuhaa:
    - 10 kpl renkaita vanteineen vetoautoon, á 800 eur/kpl
    - 10 kpl renkaita vanteineen perävaunuun á 1100 eur/kpl

    Keskikaiteisiin liittyen, tuo Loimaan onnettomuus olisi suurella todennäköisyydellä ollut estettävissä keskikaiteella, mutta toistaiseksihan vain ohituskaistallisia osuuksia on erotettu toisistaan kaiteella. Tietääkseni suunnitelmissakaan ei ole kaiteita kylvää kuin ohituskaistoitetuille osuuksille.

    [Luu5 muokkasi tätä viestiä 26.02.2005 klo 14:45]
      
  • Lainaus:
    23.02.2005 klo 08:18 Luu5 kirjoitti

    Entäpä jos joku auto hajoaa sille puolelle kaidetta missä on vain yksi kaista? Tai jää mäkeen kiinni? Keksii jäädä puhumaan kännykkään? Kukaan ei pääse ohi ennekuin poliisi on ohjaamassa liikennettä.


    TeeCee tuossa jo oikoikin tietoja kohtaamisonnettomuuksien määristä. Jos niistä estetään keskikaiteella merkittävä osa pitää kysyä, onko satunnaisesti mainitsemistasi syistä sattuva liikenteen hidaste mahdoton kustannus, kun toisessa kupissa painaa vähentyneet onnettomuudet?

    Muistan senkin perjantai-illan, jolloin olin matkalla Helsingistä Turkuun. Lähdin noin klo 16.00, perillä olin iltauutisten aikaan. Syynä hitaaseen matkaan oli vaikeassa kelissä tapahtunut rekkojen juuttuminen ykköstien mäkiin.

    Onhan tuo ikävä tilanne aikatauluista riippuvaisille liikennöitsijöille, mutta kuinka usein tuollainen sattuu kohdalle? Toisaalta rekan juuttuminen katkaisee jossain vaiheessa koko tien, vaikkei keskikaidetta olisikaan. Särkynyt tai juuttunut henkilöauto saadaan siirrettyä syrjään, kunhan paikalle saapuu autokuormallisen verran miehiä.

    Ei kai tielaitos niin tyhmä ole, että rakentaisi kaiteita niin kapeille tielle, jossa pikkufiiatin jääminen pientareelle katkaisisi koko liikenteen.

      
  • Sellainen pikku tarkennus, että TeeCee on puhunut kohtaamisonnettomuuksista kokonaisuutena ja minä puolestani kohtaamisonnettomuuksista ohituskaistoitetulla tiellä. Toistaiseksihan keskikaidetta on laitettu vain ja ainoastaan ohituskaistoitetuille tieosuuksille. Näin ollenhan keskikaiteella torjutaan vain kohtaamisonnettomuuksia ohituskaistoitetulla osuudella, eikö? Tuosta TeeCeen julkituomasta tilastosta ei ilmene moniko onnettomuus on juuri näitä ohituskaistoilla sattuneita, enkä aivan viimevuotisia tilastoja tiedäkkään, mutta tuollaisia, noin kymmenen kuolonkolarin määriä raportoitiin silloin kun ensimmäisiä keskikaiteita alettiin pystyttää.

    Tuollaiset mäkeen juuttumiset yms. jutut ovat tietenkin aina poikkeustilanteita liikenteessä, mutta niihinkin on jollakin tavalla kuitenkin varauduttava ja ne on otettava huomioon tiestöä suunniteltaessa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit