Kuten kaikki olemme varmaan huomanneet, talvirajoitukset ovat poistuneet.
120 km/h ei tullutkaan Lahdenväylälle tuttuun paikkaan kun kaupungista päin tullaan eli hiukka kehä III:lle poistumisliittymän jälkeen vaan vasta Kehä III:lta tuloliittymän jälkeen.
Tänä aamuna huomasin että tullessa kaupunkiin, hiukan ennen kehä III oli tien oikealle puolelle putkahtanut 100 km/h rajoituskyltti, vasemmalla oli kyllä 120 km/h.
Elis kysymys kuuluu, onko tuo liittymä menossa remonttiin eli pitääkö varautua pidempiin työmatka-aikoihin vai katsotaanko ao. liittymä jotenkin entistä vaarallisemmaksi (lisääntyneet liikennemäärät tms.) vai onko tuo pätkä nyt niin huonossa kunnossa että yli satanen on vaarallista?
Tämä on tuttua Tiehallinnon toimintatapaa jo vuosia ja vuosia taaksepäin.
Pojat hinaavat matalampia rajoituksia vähä vähältä kauemmaksi kaupungista ulospäin ajettessa.
Esim. Länsiväylällä kaupunkiin ajettaessa pudotettiin hieman Finnoon liittymän jälkeen 100 km/h rajoitus 80 km/h rajaan jo n. vuonna 1988, josta on kirjallinen 600mk:n todiste jossain pöytälaatikossani. Ennen raja oli jossain kehä I-tuntumassa.
Toisaalta Tuusulan moottoritiellä alkaa 100 km/h maalle mennessä vasta Tammiston suoran auetessa-aiemmin oli lähempänä stadia. Kohta sekin merkki "liukuu itsestään" varmaan kehä III:n ulkopuolelle. (On meinaan aika tukkosta klo 16.30 kun kehä I syöttää molemmista suunnista porukkaa Kartanonkoskelle nukkumaan).
Ajetaan vaan hiljaa ja jonoissa....
Pojat hinaavat matalampia rajoituksia vähä vähältä kauemmaksi kaupungista ulospäin ajettessa.
Tuskin kuitenkaan rajoituksia kiusallaan pudottavat. Ehkä tuossa Lahdentien tapauksessa on haluttu helpottaa liikenteen sujuvuutta. Ruuhkaisella tiellä on tilaa vähän, joten varsinkin raskaiden ajoneuvojen on vaikeata liittyä päätien liikennevirtaan. Vuosittain liikennemäärät kasvavat, joten tällainen menettely on luonnollista. Uuden kaistan rakentaminen ei ole järkevää, jos alhaisempi rajoitus hoitaa saman homman.
Ykköstiellä, jossa on muuttuvat rajoitukset, ilmeisesti käytetään samaa perustetta määrätäessä nopeutta. Työmatkaliikenteen aikana välillä Someron risteys-läänin raja on muutaman kerran ollut 80 km/h hyvällä kelillä n. klo 17. Keli ei taida olla ainoa peruste, kun nopeuksista päätetään. Eipä tuossa satasen rajoituksesta olikaan ollut hyötyä, koska rekkoja on niin paljon liikkeellä. Ohituksesta ei ole mitään hyötyä. Ehkä taulussa oleva 80 km/h rajoitus hillitsee joidenkin mieltä, hitaat autot eivät olekaan tientukkoja.
Enemmän kuin edellämainitut tilanteet kummastuttaa nykyinen tapa siirtää risteyksen jälkeinen rajoitusmerkki satojen metrien päähän eteenpäin. Pahimmillaan tämä aikaansaa jopa ongelmia.
Esimerkiksi Helsinkiin ykköstietä ajettaessa Muurlassa 60 alueen jälkeen korkeampi nopeus alkaa vasta ohituskaistan kohdalla. Lainmukaan ajava tulkitaan hitaaksi ja se ohitetaan välittömästi. Jos kuitenkin suunnilleen merkin kohdalla aloittaa kiihdytyksen, kiroavat ohittajat tämän kiusantekijäksi. Miksei risteyksen jälkeinen rajoitus voi alkaa heti? Ehkä siksi, että kuitenkin jotkut ottaisivat ennakkoa ja kiihdyttäisivät jo risteyksessä. Mielestäni merkin siirto on kuitenkin vääränlaista toleranssia, koska sakotuskynnys on n. 10 %. Toista reittiä ei enää tarvita, uskottavuus kärsii.
Nykyään valmistetaan vain 60-lätkiä. Jos josssain hajoaa 120-lätkä, niin siihen siirretään 100-lätkä ja 100-lätkän tilalle 80-lätkä ja 80-lätkän tilalle 60-lätkä, siis kohta kaikki on vain 60-lätkiä, se on sitä kehitystä?
JOXA: "Nykyään valmistetaan vain 60-lätkiä. Jos josssain hajoaa 120-lätkä, niin siihen siirretään 100-lätkä ja 100-lätkän tilalle 80-lätkä ja 80-lätkän tilalle 60-lätkä, siis kohta kaikki on vain 60-lätkiä, se on sitä kehitystä?"
Jos olisin selvin päin sanoisin ehkä, että yrittäisit otta asian hiukan vakavemmin. Koska en ole selvin päin (olen tämän illan aikana suorittanut "tohtorin tutkinnon" Wapprobatur-ryyppykisassa, tyydyn sanomaan, jotta: "näinhän se asia valitettavasti on."
13 drinkin juominen 5½ tunnissa on muuten lapsellisen helppoa (kuten huomaa siitäkin, että osun edes likipitäen oikeille näppäimille tätä postausta kirjoittaessani). Tosin en ole tuntenut mitään tarvetta päästä ajamaan autoa. En sekunnin ajankaan koko illan aikaan. (Vihjeeksi Rätkättimelle.) Onpa tullut juotua yhtä sun toista, valitettavan paljon tosin Karhun III:sta. Vähänkään tasokkaammissa paikoissa olen pyrkinyt juomaan jotakin laadukasta mallasviskiä, mutta kaikissa baareissa ei ole tarjolla edes yhtä ainutta brändiä. Se on jo aikasen huono saavutus. Minä tahdon Laphroaigia... onneksi Beer Huntersissa ole saatavilla jopa Quarter Caskiakin, niin erikoinen pullote kuin kyseessä onkin. Nami-nammm!
Wapprobatur - Titulus Doctoralis on nyt kunnialla suoritettu, enkä joutunut turvautumaan edes reaalimaailman tohtoreille tuttuun "Xerox-metordiin". Nyt teillä on lupa, ellei suorastaan velvollisuus, kutsua minua "herra Tohtoriksi".
Herra Tohtori (ja samalla kaikki muutkin), Klara Vappen, men bara vatten! Aurajoen vettä ei mikään voita!
Joo, glada och klara vappen!
Muuten voi käydä kuten yhtenä pääsiäisenä yhdelle kaverille. Heräs mämmeissä aamulla noita-akan vierestä ja myöhemmin löytyi yllätys munista!