Viime viikon rytistelystä tuli mieleen Ruotsin liikenneturvallisuusviranomaisten hellimä "nollvision" ajattelumalli.
Siinä tavoitteena oli, että Ruotsin maantieliikenteessä ei kuolisi yhtään henkilöä. Hyvä, vaikkakin idealistinen tavoite, jonka jokainen läheisiään haudannut varmasti allekirjoittaa.
Nollavision kenties kantavin ajatus oli eri tienkäyttäjäryhmien nykyistä pidemmälle viety erottaminen toisistaan. Nykyisinkin jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoriliikenne kulkevat pääasiassa omia latujaan. Mainitussa mallissa lisäksi vielä henkilöautot ja raskas liikenne erotettaisiin jopa kokonaan omille teilleen. Tämä on/oli siis visiointia. Kahjona ajatuksena ruotsalaiset olisivat kieltäneet moottoripyöräilyn kokonaan. No joo.
Kuitenkin Etelä-Suomessakin alkaa tuntua, että raskaat ajoneuvot ja muu moottoriliikenne eivät sovi samoille ajoradoille. Ajorytmit ovat erilaiset, ajoneuvojen massojen eroista johtuvat ajo-ominaisuudet ovat erilaiset, ajamisen tarpeet ovat erilaiset ja erityisesti riskien toteutuessa onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin epätasa-arvoiset.
Miksi ei siis erotettaisi näitä tienkäyttäjäryhmiä toisistaan? Kallista? Epäilemättä. Toisaalta: vähimmillään vaadittaisiin vain kolmannet kaistat kehäteille ja suurimmille maanteille. Tarve tälle tulee olemaan erityisen suuri uuden suursataman valmistuessa. Suoraan sanoen Kehä 3 tulee muuttumaan erityisen epämiellyttäväksi paikaksi liikkua.
Pidemmälle visioidessa voisi kysyä miksi rekoilla (tai henkilöautoilla) pitää jonomuotoisessa liikennevirrassa suorituskyvltään rajallisen ihmisen ajaa? Automatiikka tekisi sen paremmin ja autojakin mahtuisi tielle silloin enemmän. Kallista? Epäilemättä. Tulevaisuutta? Kenties. Ilmaliikenteessä arkipäivää.
Moottoritiet, runko ylös Ouluun Heinola-J:kylä kautta jossa paljon liikennettä ja haarat niihin kohtiin, satamiin, sellutehtaisiin, , ym. jonne paljon raskasta liikennettä. Ei ajeta enää samalla ajoradalla vastaantulevien kanssa, h-autot voivat rauhassa ohitella rekat. Kallista? No, autoilijoilta kerättiin veroja viime v.-04 yht. 6,5 Mrd, tänä vuonna budjetoitu 6,4 Mrd. Montako moottoritiekilometriä, lisäkaistoja ym. turvallisuutta tieliikenteeseen tällä rahalla saisi? Nämä ovat siis yksityisautoilijoiden ja yritysten rahoja, valtion ei tarvitsisi osallistua kustannuksiin mitenkään muilla verotuloilla! Työttömyys laskisi kummasti. Kuulostaako jo kuluneelta tämä juttu?
Sinänsä ajatus on hyvä. Itse olen vain hyvin epäileväinen päättäjien tahdosta moiseen turvallisuuden lisäämiseen. Aikanaan kun Helsingin kaupunki halusi ehdotuksia vaihtoehdoksi nopeusrajoitusten alentamiselle toin nimenomaan eri liikkujaryhmien eriyttämisen väylillä/risteymäkohdissa esille. Suhtautuminen ehdotuksiin oli: liian kallista ja hankalaa.
Nopeusrajoitusten alentaminen ja tekninen valvonta on näennäisen halpaa ja tuottoisaa. Kuitenkaan se ei turvallisuuden kannalta ole kunnollinen ratkaisu, vaikka näin annetaan kaupungin lobbareiden taholta ymmärtää.
SixPack: Moottoritiet, runko ylös Ouluun Heinola-J:kylä kautta jossa paljon liikennettä ja haarat niihin kohtiin, satamiin, sellutehtaisiin, , ym. jonne paljon raskasta liikennettä. Ei ajeta enää samalla ajoradalla vastaantulevien kanssa, h-autot voivat rauhassa ohitella rekat. Kallista?
Liian kallista, ottaen huomioon nelostien nykyisen kunnon. Osuus Toivakasta Vaajakoskelle on liikennemäärät huomioon ottaen alaarvoisessa kunnossa. Alkujaan koko osuus piti linjata ja rakentaa uusiksi tällä vuosikymmenellä. Muistaakseni töiden piti alkaa jo ensi vuonna, mutta yllättävää sinänsä, rahoitus on peruttu ja töiden aloittaminen on siirretty näillä näkymin johonkin vuosikymmenen taitteen paikkeille. Mihin lie rahat käytetty? Varmaan johonkin turhuuteen.
Lahti-Heinola väli. Mielestäni todellisen päätön ajatus rakentaa osuus moottoritieksi. Kyseinen väli liikennemäärät huomioiden liian ahdas vain kesällä perjantai- ja sunnuntai-iltaisin, sekä juhlapyhiä edeltävänä päivänä. Vaihtoehtoista reittiä (tie 140, tai tiet 24 ja 9) ei käytä juuri kukaan. Matka hieman pitenee, mutta varmasti nopeampi vaihtoehto. Itselläni olisi ollut huomattavasti halvempi idea, jota olisi ainakin kannattanut kokeilla. Lainsäädäntö sallii nykyisellään vaihtuvasuuntaiset ajokaistat. Menoliikenteen aikaan koko välille kaksi kaistaa pohjoiseen ja paluuliikenteen aikaan kaksi kaistaa etelään. Muina aikoina vuorotellen ohituskaistoja, niinkuin nykyiselläänkin. Ilmeisesti porvaripäättäjillä on niin kiire kesämökeilleen, ettei tälläistä edes harkittu. Oma veikkaukseni on, että ruuhka siirtyy Heinolan pohjoispuolelle, jossa moottoritie päättyy ja Mikkelliin menijät sullotaan yhdelle kaistalle.
Oikorata Kerava-Lahti. VR sai lobattua kyseisen rataosuuden lupailemalla paikallisjunia ynnä muita parempia kulkuyhteyksiä Helsinkiin. Radan rakentaminen on hyvällä mallilla. Koomista koko hommassa kuitenkin on VR:n ilmoitus kyseiselle rataosuudelle suunniteltujen junavuorojen supistaminen noin puoleen, vaikkei ensimmäistäkään vuoroa ole ajettu. Syynä tietenkin raha. Epäilen, ettei koko rataa olisi edes rakennettu, jos VR olisi ilmoittanut suunnitellun liikenteen totuuden mukaisesti, eikä liioittelemalla.
Tampereen läntinen ohitustie. Tamperelaisten kirous piti hoitaa kokonaisuudessaan pois päiväjärjestyksestä tällä vuosikymmenellä. Ministeri Luhtanen päätti kuitenkin jäädyttää toisen vaiheen rahoituksen. Rahojen uuden käyttökohteenkin kuulin, se oli joku turhuus Helsingin keskustassa. Koko ykkösvaihe (nyt rakenteilla oleva) menee haaskuulle ilman kakkosvaihetta. Se ei tarjoa paljoakaan parannusta nykyiseen tilanteeseen.
Iisalmen "moottoritie". VT 5 Iisalmessa on rakennettu muutaman kilometrin matkalle nelikaistaiseksi. Herää kysymys, että missä järki, kun suurin näkemäni liikennemäärä (n. klo 17 arkena) oli yksi ohittaja ja kolme vastaantulijaa. Olisiko rahat voitu käyttää järjevämmin? Kyllä.
Otan tähän ensin esimerkin sotakorvauksista Neuvostoliitolle, että ymmärtää paremmin rahojen valtavien mittasuhteiden päälle, jonka valtio riipii atuoilijoilta vuosittain.
Sotakorvaukset määriteltiin kiinteään 300 miljoonan dollarin suuruiseksi v. 1938 kustannustasoon. Jotta saisimme muutettua sen tämän päivän realistiseksi arvoksi, ja näkisimme kuinka raskaaksi taakaksi tämä koitui aikoinaan Suomelle, on kiinnitettävä huomiota inflaation kehitykseen ja laskentaan vuodesta 1938 vuoteen 1946, jolloin tavarantoimitukset käynnistyivät Neuvostoliitolle. 108 (1935 100) , 636:een (1946) , tekee 30 kertaa 636/108 joka on 1 766 000 000 dollaria. Kansantuotteen kehitys v. 1946 asettaa lisää taakkaa kuormaan. Erilaiset laskentamallit kuormituksesta, muutettuna tämän päivän rahaksi (v. 1946) antaisi luvut väliltä 10,5 - 13,5 miljardia dollaria, uroissa 8,3 - 10,4 miljardia. Huima luku köyhälle Suomelle silloin.
Valtion keräämät eri verotuotot nykypäivän liikenteestä olivat -04 6,5 miljardia ja laskennallinen verokertymä liikenteestä v. -05 6,4 Mrd. Nyt meillä on nykyraha käytössä kustannuksineen koko ajan, tämä kertaa 40 vuotta ( esim. v. -64) tekee 260 MILJARDIA EUROA! Repikää tästä vapaasti huumori. Miljardissa on 9 nollaa perässä. Tästä on palautettu vuosittain liikenteeseen n. 800 miljoonaa uroa. Oletetaan, että se pitää paikkansa joka vuosi 40 v. ajan. Tekee 32 miljardia. Epäilen asiaa, mutta lasketaan sen mukaan. Minne on hävinnyt nykyrahassa mitattuna 228 000 000 000 vuosien aikana? On työttömyyttä, korkeat verot, säästökampanjat joka taholla. Voisiko joku minua viisaampi valistaa missä nämä huimat rahasummat ovat? Missä näkyvät? Ai terveydenhoidossa, mutta siellähän säästetään koko ajan. Eläkepommi? Mihin eläkemaksut palkasta menee.? No eläkerahastoon tietenkin. Eläkeläiset ovat jo valmiiksi ennakkoon koko ikänsä maksaneet sisään rahat! Ne ovat siellä jo valmiina. Miksi siitä puhutaan pommina?
Kieltämättä moni asia pistää muurahaisia päähän.
Sixpack:
Eläkepommi? Mihin eläkemaksut palkasta menee.? No eläkerahastoon tietenkin. Eläkeläiset ovat jo valmiiksi ennakkoon koko ikänsä maksaneet sisään rahat! Ne ovat siellä jo valmiina. Miksi siitä puhutaan pommina?
Muistan nähneeni jonkin TV-ohjelman, missä kerrottiin minulle aivan uusi uutinen, että meidän kerryttämillä elämaksuilla maksetaankin nyt eläkkeillä ja meitä ennen eläkkeelle siirtyvien elämaksuja. Eli vasta meitä tai siis itseäni nuoremmat maksaa minun eläkkeeni tulevaisuudessa.
Kyllä minä ymmärrän sen, että liikenteestä verotuloina saadut eurot menee muualle kuin tienpitoon. Ennemmin autoilusta veroja kuin esimerkiksi ruuasta. Toki tienpitoonkin pitäis saada vähän enemmän, ettei nykyinen verkosto pääse aivan paskakuntoon mitä sitten joudutaan vielä kalliimmalla korjaamaan. Valitettavasti on sitten jotain vi*un asfalttikartelleja, mitkä sitten haukkaa palan muutenkin jo pienestä kakusta.
Kaikki tuo pitää paikkaansa, mutta mistä muusta kuin massojen eroista ongelmat johtuvat?
Pari päivää sitten ajellessani kaupungilla aloitin rauhallisen jarrutuksen ennen suojatietä, koska jalankulkija odotti vuoroaan. Vieressä ajava ilmeisesti havaitsi aikeeni ja kiihdytti, jotta ehtii suojatielle ennenkuin minä pysähdyn eikä näinollen tämän tarvitsisi pysähtyä. Jonkinlaista blondin logiikkaahan tuo osoittaa, koska vieressä ajavan olisi lain mukaan tarvinnut joka tapauksessa pysähtyä jalankulkijan takia. Tämän esimerkin seurauksena vieressäni ajaneen perässä tullutkin aloitti vaistomaisen kiihdytyksen, mutta tajusi sitten minun aikovan pysähtyä, jolloin teki suhteellisen nopean jarrutuksen ja jalankulkija pääsi turvallisesti yli.
Miten tämä liittyy aiheeseen? Siten, että rajaamalla erilaiset liikenneryhmät omille alueilleen suvaitsevuus muita, tässä tapauksessa heikompia eli jalankulkijoita ja hitaampia eli raskasta liikennettä kohtaan luultavasti vähenisi, koska niitä ei tarvitsisi normaalisti huomioida. Suurkaupungeissa liikenne on tasa-arvoisempaa kuin meillä johtuen siitä, että kaikkien on pakko huomioida muita, muuten seurauksena olisi kaaos. Kaikki ymmärtävät tämän. Jopa rekat kunnioittavat jalankulkijoita. Suomessa ei ilmeisesti vielä olla päästy tälle tasolle.
Olisi jotenkin loogista saada liikenne ensin ymmärtämään pelisäännöt ja järkevän toiminnan periaatteet, käyttää tien kapasiteetti, sitten vasta tavallaan palkita sitä parantamalla edellytyksiä sujuvaan ja turvalliseen liikenteeseen. Kyseessä on mielestäni eräänlaisesta resurssien tuhlauksesta, vaikka ryhmien erottaminen omille alueilleen toisaalla parantaisikin tilannetta. Vähän sama, kun lämmittäisi taloa entistä kovemmalla teholla sen sijaan, että sulkisi avoimen ikkunan.
Siinä tavoitteena oli, että Ruotsin maantieliikenteessä ei kuolisi yhtään henkilöä. Hyvä, vaikkakin idealistinen tavoite, jonka jokainen läheisiään haudannut varmasti allekirjoittaa.
Varmaankin tähän voivat yhtyä myös esim. ne, jotka ovat olleet onnettomuuspaikalla. Minun saldoni on yksi tapaus ja kolme kuollutta, joiden hyväksi minä tai kukaan muukaan ei voinut tehdä enää yhtään mitään.
Varmin järjestelmä olisi Suomeen 2 miljoonaa ajokaistaa, jotka eivät risteä toisiaan ja joilla ei voi ajaa kuin yksi ajoneuvo kerrallaan. Kevyen liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi kannattaisi ehkä varata saman tien 7 miljoonaa.
Hieman helpommin toteutettavissa olisi järjestely, jossa ajoneuvon pakolliset tekniset järjestelmät pakottaisivat kuljettajan tahdosta riippumatta noudattamaan nopeusrajoituksen, liikennetilanteen ja keliolosuhteiden mukaista nopeutta ja etäisyyttä edellä ajavaan. Lisäjärjestelmät estäisivät esim. risteyksissä toisen eteen ajamisen. Myös porojen ja peurojen kokoiset ja sitä suuremmat vapaana liikkuvat eläimet olisi hävitettävä.
Halvinta (ja nopeinta) olisi autoilijoiden ottaa edes liikenteessä käyttöön se korvien välinen harmaa massa, jota kotimatkan jälkeen tv-tuolissa ei enää tarvitse. Silloin onnettomuuksia sattuisi vain teknisen vian tai todella yllättävän ja poikkeuksellisen tilanteen takia, eli todella harvoin.
EDIT: Jos tämä tönkkösuolattu kansa (ja turistit päälle) ei muuten opi, niin makaaberiksi kehotukseksi säädettäköön laki, että ennenaikaisesti poismenonsa liikenteessä aiheuttaneet jätettäköön paikalle muutamaksi viikoksi varoitukseksi muille. Sama koskekoon kahleissa hengissä säilyneitä onnettomuuden aiheuttajia. Loukkaantuneet säästettäköön, sekä tietysti syyttömät osapuolet.
Onnettomuusajoneuvojen tienvarsinäyttelyt olisivat liian kesyä puuhaa. Ja niistä aiheutuisi vielä vaaratilanteitakin, kun osien metsästäjät kerääntyisivät haaskoille.