Nyt on ollut palstalla niin hiljaista, että pitää yrittää tehdä tikusta asiaa. Rakennuslehdessä oli artikkeli siitä, että suuri osa teiden varsilla olevista liikennemerkeistä ei täytä suoruusvaatimuksia, joka on tien luokituksesta riippuen 2-4%. Syyksi jälleen kerran todettiin valvonnan resurssien niukkuus. Verkkolehdessä ei tuota artikkelia ollut, joten linkki jäi laittamatta. Sen sijaan uusimman TM:n pääkirjoituksen voi kaikki lukea. Siihen liittyy eräs piirre, jota seuraan mielenkiinnolla.
Tilastot näyttävät menevän parempaan suuntaan kuin aiemmin. Poikkeuksellisen hyvä kehitys on ennenkin huomattu, mutta silloinkin on toppuuteltu ja todettu olevan parempi odottaa pidemmän ajanjakson lukuja. Varmaan ihan viisasta. Veikkaan kuitenkin, että eri eturyhmillä tulee olemaan vuoden vaihteessa kova kilpailu siitä, kuka saa kunnian kauniista luvuista. Poliisi, Tiehallinto, Liikenneturva ym. organisaatiot tulevat kirjoittamaan toimintakertomuksiinsa, kuinka niukkojen resurssien käyttöä on saatu tehostettua, joten turvallisuus on parantunut. Martti Merilinna ihan ymmärrettävistä syistä ehti jo jakaa kunniaa hyvin sujuneelle autokaupalle. Ei siinä mitään, väärässä ei näistä taida olla kukaan.
Onnettomuustilastoja tarkasteltaessa kuitenkin puhutaan yleensä kuolleiden määrästä, mutta harvemmin kaikkien vahinkojen lukumäärästä. Nytkin tilastoja katsottaessa voi huomata, ettei vahinkojen määrä ole tällä vuosituhannella vähentynyt. Viimeisinä vuosina se on ollut jopa selvässä kasvussa.
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/asp/system/empty.asp?P=1370&VID=default&SID=245552323051108&S=0&C=21135
Liikenneturvan sivuilta löytyy tieto tämän vuoden tilanteesta. Sen mukaan kehityksen suunta näyttää edelleen samalta.
http://www.liikenneturva.fi/fi/tilastot/tilastoseuranta.php
Jotenkin siis tuntuu siltä, että liikennekulttuuri ei ole parantunut, vaikka Martti Merilinna arvioi sen olevan ainakin osatekijä. Mutta myöskään autojen parantunut turvallisuus ja alhaisempien rajoitusten vaikutus onnettomuuksien vakavuuteen ei oikein anna aihetta tyytyväisyyteen, jos sama kolina teillämme jatkuu kuin ennenkin.
Tuo onnettomuuksien väheneminen on isku vasten kasvoja heille jotka kiivaasti ovat ajaneet liikenteen teknistä valvontaan suojaksemme. Aiemmissa tutkimuksissahan on havaittu, että onnettomuudet eivät ole vähentyneet tieosuuksilla, joilla ko. valvontaa harrastetaan. Taitaa olla niin, että onnettomuudet ovatkin sitten vähentyneet niillä teillä, joilla ei olla totalitarismiin siirrytty... Tulee olemaan tiukka paikka selittää jatkuvaa automaattisakotuksen lisäystä.
Autojen turvatekniikka on ottanut valtaisia harppauksia muutaman vuoden ajanjaksolla. Tällä varmasti selittyy suuri osa autoissa kulkevien onnettomuuksien vähentymisestä ja lieventymisestä. Esim. Esp:n vaikutuksesta onnettomuusmäärin on ulkomailla havaittu valtaisia parannuksia. Osa onnettomuuksien vähentymisestä voi johtua siitäkin, että liikenteessä ollaan tultu tiedostavimmiksi, kun varaudutaan enemmän uhkiin, ollaan myös enemmän hereillä ja tarkkaillaan ympäristöä. En sano, että uhkien määrän pitäisi liikenteessä olla suurempi, mutta ehkä sitten valppaus liikenteen seuraamiseen pysyy aavistuksen parempana kuin ympäristössä jossa kaikki ajavat lakikirja ohjauspyörään kiinnitettynä ja aina täsmälleen oikein (tosin tälläinen skenaario on utopiaa). Myös kevyen liikenteen holtittomuus on pakottanut autoilijat suurempaan varovaisuuteen suurissa keskustoissa.
Ehkäpä liikenneilmapiirimme on tullut aavistuksen suvaitsevaisemmaksi ja toisia paremmin huomioivaksi? Olisiko parannusta tapahtunut osa-alueella joka on suomalaisesta liikenteestä perinteisesti tyystin puuttunut? Enää ei kenties ajeta toisen kylkeen pelkästä oikeassaolemisen riemusta, kuten takavuosina kehuskeltiin tehdyn.
Yksi asia mihin on myös hieman kiinnitetty viime vuosi huomioita on autojen turvallisuus jalankulkijoille törmäystilanteissa. Asia joka ei vielä kymmenen vuotta sitten liikuttanut yhtäkään auton valmistajaa. Nyt ainakin Honda (keulan muotoilu/rakenteet; CR-V) ja Citroen (törmäyksessä räjähdyspanosten avulla myötäävä konepelti; C6) ovat olleet suunnannäyttäjiä tuolla saralla.
Ehkei se sakotustoleranssin ajoissa ajaminen vie kansaa täydelliseen tuhoon, kuten jotkut täällä kertovat. Tässä on hyvä muistaa sekin yksityiskohta, että silloin kun 30 km/h rajoituksia puuhattiin Helsingin keskustaan, eräs liikenneprofessorimme sanoi että tavoitteena on saada autoilijat ajamaan 40 km/h nopeutta. Helsingin Sanomien tekemän nopeusmittauksen mukaan tässä on onnistuttukin suht. hyvin. Pitäisikö tieliikennelainsäädäntöön oikein kirjata, että rangaistava ylinopeus on nopeusrajoitus + 10 km/h? Tämä kun on muodostunut tielläliikkujien ja jopa valvovan osapuolen hyväksymäksi tavaksi? Lukuunottamatta muutamaa teknisen valvonnan spesilistia, jotka pyrkivät pienentämään toleranssia päästäkseen keräämään tehokkaasti tuloja valtiolle... Tosin taitavat hekin nykyään tietää, ettei heidän käyttämissä laitteistoissaan tarkkuus riitä kummoisiin toleranssitarkennuksiin.
Sinänsä mielenkiintoista huomata, että kun kukaan viranomainen ei voi suoranaisesti ottaa kunniaa hyvästä turvallisuuskehityksestä uutisointi on ollut olematonta. Tosin vielä pari vuotta sitten kaikki kunnia olisi ohjattu automaattisakotukselle. Onneksi kansa on tullut tiedostavammaksi ja pajunköyden syöttö käy vuosi vuodelta vaikeammaksi...
[quote title="15.09.2006 klo 08:37 Zilo kirjoitti"]
Tuo onnettomuuksien väheneminen on isku vasten kasvoja heille jotka kiivaasti ovat ajaneet liikenteen teknistä valvontaan suojaksemme. Aiemmissa tutkimuksissahan on havaittu, että onnettomuudet eivät ole vähentyneet tieosuuksilla, joilla ko. valvontaa harrastetaan. Taitaa olla niin, että onnettomuudet ovatkin sitten vähentyneet niillä teillä, joilla ei olla totalitarismiin siirrytty...
En oikein ymmärrä, mita ajat takaa. Englannin kielen taitoni on niin huono, etten jaksa kahlata ulkomaisia linkkejä kovin perusteellisesti läpi. Jos kuitenkin olen ymmärtänyt oikein, TeeCee:n tulkinnan mukaan linkittämäsi tutkimuksen tuloksena oli, että onnettomuudet vähenivät n. viidenneksellä. Mikä oikein on totuus? Puhutaanko nyt henkilövahingoista vai onnettomuuksista yleensä?
Lisäksi jos onnettomuudet vähenevät kokonaisuutena, miksi kehitys mielestäsi tapahtuisi vain valvomattomilla osuuksilla?
Osa onnettomuuksien vähentymisestä voi johtua siitäkin, että liikenteessä ollaan tultu tiedostavimmiksi, kun varaudutaan enemmän uhkiin, ollaan myös enemmän hereillä ja tarkkaillaan ympäristöä. En sano, että uhkien määrän pitäisi liikenteessä olla suurempi, mutta ehkä sitten valppaus liikenteen seuraamiseen pysyy aavistuksen parempana kuin ympäristössä jossa kaikki ajavat lakikirja ohjauspyörään kiinnitettynä ja aina täsmälleen oikein (tosin tälläinen skenaario on utopiaa). Myös kevyen liikenteen holtittomuus on pakottanut autoilijat suurempaan varovaisuuteen suurissa keskustoissa.
Ehkäpä liikenneilmapiirimme on tullut aavistuksen suvaitsevaisemmaksi ja toisia paremmin huomioivaksi?
Tuolla alueella on varmasti keskimäärin yksittäisen kuljettajan helpointa saada parannusta aikaan. Asiaa vain on vaikeata mitata. Huonon kehityksen aikaan varmaan selitettäisiin, että autojen parantunut turvallisuus on johtanut huolettomaan käytökseen. Entäpä jos lisääntynyt automaattivalvonta onkin pakottanut kuljettajat tarkkailemaan ajamistaan? He ovat huomanneet, että nopeus saattaa lipsahtaa vahingossa sakotettavalle alueelle eli auto on vienyt kuljettajaa eikä päinvastoin. Se on toiminut herätteenä kuljettajalle tarkkailla ajamistaan muutenkin?
En myöskään ymmärrä, mistä on peräisin vertailuasetelma, jossa vastakkain ovat kirjaimellisesti lain mukaan (=joustamattomat ja tilanteesta huonosti perillä olevat) ja joustavat, mutta ehkä ei niin tarkasti lakia noudattavat. Eihän tällaisen ilmiön ole missään todettu olevan erityinen ongelma. Yhtä lailla kai lakia rikkovat kuskit jättävät olosuhteita huomioimatta kuin pilkuntarkat kuskit.
Yksi asia mihin on myös hieman kiinnitetty viime vuosi huomioita on autojen turvallisuus jalankulkijoille törmäystilanteissa.
Tuskin vaikuttaa onnettomuuksien lukumäärään, ehkä enemmän seurauksiin.
Herbert: Nytkin tilastoja katsottaessa voi huomata, ettei vahinkojen määrä ole tällä vuosituhannella vähentynyt. Viimeisinä vuosina se on ollut jopa selvässä kasvussa.
Zilo: Tuo onnettomuuksien väheneminen on isku vasten kasvoja heille jotka kiivaasti ovat ajaneet liikenteen teknistä valvontaan suojaksemme.
Ei kaivanne kommenttia, mutta kaipaa kyllä Zilolta selitystä.
Zilo: Aiemmissa tutkimuksissahan on havaittu, että onnettomuudet eivät ole vähentyneet tieosuuksilla, joilla ko. valvontaa harrastetaan.
Mutta uhrit ovat, eikö? Kun onnettomuus tapahtuu pienemmässä nopeudessa, vammat ovat lievempiä. Valvonta ei tee kuskeista parempia, se vaan vähentää nopeutta nillä, joilla se ei onnistu omin voimin asenteen tai vähäisen itsehillinnän vuoksi. Ryhti on hyvä kun on puukko kurkulla.
Zilo: Sinänsä mielenkiintoista huomata, että kun kukaan viranomainen ei voi suoranaisesti ottaa kunniaa hyvästä turvallisuuskehityksestä uutisointi on ollut olematonta.
Heidän kommenttejaan saattaa jarruttaa tietoisuus siitä, että heidän pitää pystyä myös perustelemaan väitteensä. Täällä keskustelijoiden ei sitä tarvitse tehdä, joten kenttä on vapaa mielikuvituksen temmeltää. Toivottavasti väki ymmärtää antaa perustelemattomalle väitteelle sen ansaitseman arvon.
Viittasin täysin suomalaiseen (olisiko ollut viime talviseen) tutkimukseen, joka uutisoitiin kirkuvin otsikoin "kameravalvonta vähensi kuolonuhreja". Tässä tutkimuksessa tuli ilmi myös se, että itse onnettomuudet eivät olleet kameravalvotuilla alueille vähentyneet verrattuna kamerattomaan aikaan. Otsikoinnissa kuolonuhrien osuuden väheneminen onnettumuusuhreista laitettiin kameravalvonnan ansioksi. Itse taas näen hyvän kehityksen mahdollistuneen parantuneen ajoneuvojen turvatekniikan ansioista.
Sinänsä tämän tutkimuksen raportoinnin yhteydessä tutkijatkin uskalsivat ensimmäistä kertaa laittaa jarruja turvallisuusparannusten kohdantamisessa kameroiden ansioksi, mainitsemalla että muiden turvallisuusparannusten (lähinnä rakenteellisten) vaikutusta ei tiedätä. Itse autojen parantunutta turvallisuutta ei tämän tutkimuksen yhteydessä huomioitu lainkaan, mikä on erittäin suuri puute.
Erikoista tässä on se, että kun aiemmin kehuttiin automaattisakotuksen vähentävän onnettomuuksia ja tekevän liikennettä sitä kautta turvallisemmaksi, tuon tutkimuksen julkistamisen jälkeen on esitetty, että onnettomuudet eivät vähene, mutta niiden vaikutukset ovat lievempiä. Hieman on ohuella jäällä koko kamerabisnes. Kysyä voi auttaako kameran kohdalla mitattu 1 - 2 km/h (verrattuna kamerattomaan aikaan) nopeuden alennus muka enemmän kuin autotehtaiden turvallisuuteen sijoittamat miljardit? Eipä taida vaikuttaa.
Zilo: Otsikoinnissa kuolonuhrien osuuden väheneminen onnettumuusuhreista laitettiin kameravalvonnan ansioksi. Itse taas näen hyvän kehityksen mahdollistuneen parantuneen ajoneuvojen turvatekniikan ansioista.
En ole lukenut mainitsemaasi tutkimusta, joten en arvostele sen tuloksiakaan. Ne kotimaiset tilastot, joita olen itse nähnyt ovat käyttäneet verrokkina toista saman kaltaista tietä, josta on tehty samanlainen ennen/jälkeen-seuranta kuin tutkittavasta tiestä. Tämä poistaa esimerkiksi autokannan uudistumisen vaikutuksen.
Zilo: ... onnettomuudet eivät vähene, mutta niiden vaikutukset ovat lievempiä. Hieman on ohuella jäällä koko kamerabisnes.
Tästähän voi siis päätellä, että turvavyökin on huono keksintö, eihän sekään vähennä onnettomuuksia, vain sen seurauksia.
Onko sinulla antaa jotain vihjettä mistä tuo tutkimus löytyy? Ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta kun lähdettäsi lukiessa selviää, että siellä sanottaan täsmälleen päinvastoin kuin väitit.
Herbert: TeeCee:n tulkinnan mukaan linkittämäsi tutkimuksen tuloksena oli, että onnettomuudet vähenivät n. viidenneksellä. Mikä oikein on totuus? Puhutaanko nyt henkilövahingoista vai onnettomuuksista yleensä?
Yritin tulkita niin vähän kuin mahdollista. Whiic sai minut tulkitsemaan yhtä kohtaa ja siitä seurasi paitsi pitkä ja hyödytön kina, myös se, että huomasin olevani väärässä tulkinnoissani. Siispä ilman tulkintoja, näin siinä tähän mennessä laajimmassa ja myös vastustajien tarkimmin syynäämässä tutkimuksessa sanottiin:
Tutkimus koski kameroiden vaikutusta neljään asiaan: ajonopeuksiin, henkilövahinkoihin, yleiseen mielipiteisiin kameroiden suhteen sekä valtion ja kuntien yhteistyön toimivuutta kameravalvonnan järjestelyissä.
Ajonopeus: laski 6 %, nopeusrajoitusten ylitykset laskivat keskim. 31 % (kiinteillä kameroilla 70 %, liikkuvilla 18 %), isot ylinopeudet (15 mph tai enemmän) laskivat keskim. 51 % (91 % kiinteillä, 36 % liikkuvilla kameroilla). Nämä muutokset olivat pysyviä seurantajakson aikana (paikasta riippuen vuodesta neljään)
Uhrit: kuolonuhrien ja vaikeasti loukkaantuneiden määrä laski 42 %. Tämä tarkoitti vuositasolla 1745 uhria vähemmän. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä tilastollisesti on todennäköistä, että uhrimäärä olisi laskenut ilman kameroitakin. Tämä johtuu siitä, että kamerat asennettiin onnettomuusherkimpiin paikkoihin ja niiden onnettomuudet olisivat todennäköisesti vähentyneet muutenkin. Kameroiden tuomaksi hyödyksi laskettiin n. 20 %.
Eli ei ollut puhetta onnettomuuksista, ei tässä eikä muistaakseni muissakaan näkemissäni tutkimuksissa, päinvastoin kuin Zilo muistaa.
[quote title="15.09.2006 klo 11:02 Zilo kirjoitti"]
Viittasin täysin suomalaiseen (olisiko ollut viime talviseen) tutkimukseen, joka uutisoitiin kirkuvin otsikoin "kameravalvonta vähensi kuolonuhreja".
Minulla oli mielessä kenties viimeisin keskustelijoiden käsittelyssä ollut englantilainen tutkimus.
Kysyä voi auttaako kameran kohdalla mitattu 1 - 2 km/h (verrattuna kamerattomaan aikaan) nopeuden alennus muka enemmän kuin autotehtaiden turvallisuuteen sijoittamat miljardit? Eipä taida vaikuttaa.
Edellisissä kommenteissasi oli muutama epäjohdonmukaisuus, johon tartuin. Mahdatkohan perustella tätä.
Saahan sitä kameran vaikutuksen suhdetta autotehtaiden panostuksiin kysyä ja miksei vastatakin saman tien. Minä puolestani esitän vastakysymyksen: Entä sitten?
Jos autojen kehitys saa aikaan merkittävän turvallisuusvaikutuksen, pitäisikö kaikki tätä vähäisemmät keinot jättää käyttämättä?
Jatketaan vielä vähän. Minusta tapa ilmoittaa vaikutus nopeuteen 1-2 km/h on aika huono. Siinä kai tarkoitetaan liikenteen keskinopeutta. Jos ylinopeudet vähenevät ja saavat aikaan keskinopeuden laskua, kohdistunee turvallisuusvaikutus eniten entisiin ylinopeuden ajajiin. Minun nopeuteeni kamerat ei vaikuta yhtään, joten ei myöskään onnettomuusriskiin ole vaikutusta muutoin kuin muiden taholta.
Parempi tapa olisi suodattaa rajoituksen mukaan ajavat pois ja ilmoittaa sitten keskinopeuden muutos. Tuntuisi ainakin havainnollisemmalta.
Löytyi sentään, sivulta 35 alkaa tuo onnettomuusmäärien/uhrien tarkastelu.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000460-v_aut_nopvalvonnan_turvallvaik.pdf
Kerro, jos ruudullesi tulostuvasta tutkimuksesta ei ilmene:
* Onnettomuusmäärissä ei tapahtunut muutoksia
* Tekstin mukaan turvallisuus vaikutuksia ei voida yksiselitteisesti pistää kameroiden piikkiin, koska muita liikenteellisiä parannuksia on tehty samaa aikaan
Kerro sekin, jos löydät tutkimuksesta sen millä tavoin parantunut autojen turvallisuus on huomioitu kuolonuhrien vähentymisessä.
Löytyypä tuolta muuten sellainenkin asia, että kaikissa automaattivalvonnan kohteissa ei suinkaan laskua tapahtunut, vaan joissakin sekä onnettomuudet, että kuolonuhrit lisääntyivät.
Jos kaikki ajaisivat kuten minä niin ei olisi onnettomuuksia eikä tilastoja joita lukea, miettikääpä sitä ja "menkää itseenne"?
Kyseessä on nollatutkimus, koska liikennemääriä ja nopeuksia on seurattu automaattisella järjestelmällä, joka tunnetusti on epäluotettava.
Aivan. Siksi minua kiinnostaakin vain osio, jossa tarkastellaan onnettomuuksien ja kuolonuhrien määriä ennen ja jälkeen kameravalvonnan...
Mutta onnettomuusmäärät oli suhteutettu liikennemääriin...
Tuossa ensimmäisen viestisi vakuutusyhtiöiden korvaaminen onnettomuuksien taulukossa näin ei ole tehty. Sen mukaan vuonna 1989 tapahtui 102078 kpl korvattuja vahinkoja. Pienin luku on vuodelta 1997 jolloin niitä oli 76015. Vuoden 2004 luku (viimeinen tuossa taulukossa) on 89286. 2004 sattui siis 14,8% enemmän onnettomuuksia kuin 1997, mutta epäilen kyllä liikenteen kasvaneen tuossa välissä enemmän kuin tuon verran.
80-luvun lopussa elettiin vielä sitä vanhan liikennevalvonnan aikaa, 90-luvun alkupuolen jälkeenhän tuo valvonta on alkanut vähetä. Samalla teiden rappeuttamiskampanja on edennyt vauhdikkaasti määrärahojen vähetessä ja rekkaliikenteen lisääntyessä. Siitä huolimatta turvallisuus on parantunut, mikä on aika mielenkiintoista. Onko se kulttuuri sittenkin parempi kuin väitetään?
Kyse oli siitä Zilon linkittämästä tutkimuksesta. Mutta antaa asian olla, kunhan pelleilin.
Viimeinen kysymyksesi on mielenkiintoinen, palataan siihen paremmalla ajalla.
Nyt sitten on parempaa aikaa.
Otin ensimmäisestä linkistä onnettomuudet 89-04 ja http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/10730.PDF tuolta liikennemäärät. Siinä puhutaan henkilöliikenteestä. En tiedä, kuuluuko siihen tavaraliikenne mukaan. Oli miten oli, määrien luulisi kuitenkin korreloivan keskenään, joten tilanne ei siitä mihinkään muutu.
Ensimmäisessä sarakkeessa on vuosi, sitten onnettomuuksien määrä, liikennemäärä Mrd hlö-km ja viimeisenä suhde onnettomuudet/liikennemäärä. Vuoden -90 kohdalla on tilastossa pilkkuvirhe, siksi siitä puuttuu osa luvuista.
-89 102078 59,2 1724
-90 ?????? 60,5 ????
-91 95207 59,6 1597
-92 86391 59,4 1454
-93 76311 58,6 1302
-94 78211 58,5 1337
-95 78619 58,9 1335
-96 76046 59,3 1282
-97 76015 60,8 1250
-98 81335 62,0 1312
-99 84920 63,4 1339
-00 80886 64,3 1258
-01 84156 65,6 1283
-02 84846 66,9 1268
-03 85118 68,2 1248
-04 89286 69,4 1287
Ihana tämä TMnetin taulukkomahdollisuus...
Onnettomuuksien määrä seuraa aika tarkasti talouden tilaa, mutta vertailu liikennemääriin paljastaa, että kehitystäkin on tapahtunut 80-luvun hullujen vuosien ajoista. Pitääkö tässä todellakin uskoa, että kulttuuri on parantunut? Tosin viimeisen 10 vuoden kehitys on jokseenkin nollassa.
Zilo: Kerro, jos ruudullesi tulostuvasta tutkimuksesta ei ilmene:
* Onnettomuusmäärissä ei tapahtunut muutoksia
Ei pitänytkään. Ihmisiähän tässä yritetään pelastaa eikä autoja.
Zilo: Kerro sekin, jos löydät tutkimuksesta sen millä tavoin parantunut autojen turvallisuus on huomioitu kuolonuhrien vähentymisessä.
Esipuheessa mainitaan:Automaattivalvontakohteiden nopeusmuutoksia verrattiin vertailukohteisiin, joissa oli
samat nopeusrajoitukset.
Myöhemmin aiheesta on tarkempaa tietoa, mm. että: Tutkimuspisteiden nopeustietoja on osassa lukujen 4.24.3 taulukoista verrattu vertailupisteisiin, jotta nähtäisiin, johtuvatko nopeusmuutokset automaattisesta nopeusvalvonnasta vai jostakin yleisestä kehitystrendistä.
Zilo: Löytyypä tuolta muuten sellainenkin asia, että kaikissa automaattivalvonnan kohteissa ei suinkaan laskua tapahtunut, vaan joissakin sekä onnettomuudet, että kuolonuhrit lisääntyivät.
Todistaako tämä mielestäsi, ettei kameroista ollut hyötyä? Varkaus-Leppävirta-välillä hvj-onnettomuudet lisääntyivät. Siellä tehtiin seuraavat turvallisuuteen vaikuttat muutokset:
-suurimmalla osalla joko tien suuntausta tai rakennetta on parannettu vuosina 19992001, ja lisäksi
tiejaksolla on toteutettu koko joukko pienempiä toimenpiteitä.
-vuonna 1999 tien suuntausta parannettiin ja tietä levennettiin noin kolmen kilometrin matkalla,
viittä liittymää parannettiin, yksi yksityistieliittymä siirrettiin parempaan paikkaan ja rakennettiin yksi linja-autopysäkki.
-vuonna 2000 tien rakennetta parannettiin noin kuuden kilometrin matkalla, jäykkiä valopylväitä muutettiin myötääviksi, rakennettiin kaksi kilometriä kevyen liikenteen väylää ja kolme
ohituskaistaa, tieympäristöä pehmennettiin ja nopeusrajoitus nostettiin 80 km/h:sta 100 km/h:iin yli puolella tiejaksosta.
-vuonna 2001 tien suuntausta parannettiin noin kolmen kilometrin matkalla, samoin tien rakennetta, yhteen liittymään asetettiin 60 km/h nopeusrajoitus ja kahteen liittymään STOP-merkki.
-vuonna 2002 automaattinen nopeusvalvonta
-vuonna 2003 likimain kaikkiin tieosuuden liittymiin merkittiin väistämisviiva, neljään liittymään asetettiin STOP-merkki, ja näkemäraivauksia tehtiin runsaan kilometrin matkalla.
Voiko tästä tehdä mielestäsi muitakin tulkintoja, kuin että kameravalvonnasta ei ollut hyötyä? Minun mielestäni voi. Samoin tutkijan mielestä: ...tämä keskinopeuksien ja pienten
ylinopeuksien palaaminen alkuperäiselle tasolle saattaa olla seurausta tien parantumisesta.
Zilo: Tekstin mukaan turvallisuus vaikutuksia ei voida yksiselitteisesti pistää kameroiden piikkiin, koska muita liikenteellisiä parannuksia on tehty samaa aikaan
Kun kameran vaikutus hukkuu muihin tekijöihin tulkitset sen tarkoittavan että kamerasta ei ole hyötyä. Kun sama tutkija saman aineiston perusteella kertoo, että siitä on hyötyä, et ota asiaa kuuleviin korviisi. Sano yhdellä sanalla ja kiertelemättä, onko tämän löytämäsi tutkimuksen mukaan kameravalvonnasta ja haltijavastuusta liikenneturvallisuudelle hyötyä vai haittaa.
[quote title="18.09.2006 klo 08:24 Herbert kirjoitti"]
En tiedä, kuuluuko siihen tavaraliikenne mukaan. Oli miten oli, määrien luulisi kuitenkin korreloivan keskenään, joten tilanne ei siitä mihinkään muutu.
Tämä nyt ei ole faktaa, mutta luulisin raskaan liikenteen kasvaneen huomattavasti enemmän. Ennen ei ollut itäliikennettä ja talouden noususuhdanne näkyy rekkaliikenteessä selvästi.
Onnettomuuksien määrä seuraa aika tarkasti talouden tilaa, mutta vertailu liikennemääriin paljastaa, että kehitystäkin on tapahtunut 80-luvun hullujen vuosien ajoista. Pitääkö tässä todellakin uskoa, että kulttuuri on parantunut? Tosin viimeisen 10 vuoden kehitys on jokseenkin nollassa.
Onnettomuusmäärien suhteen on nollassa, mutta henkilövahinkojen (vakavien) suhteen kehitys on ollut selvästi positiivista. Täytyy myös muistaa, että tiestöä ei ole kehitetty ollenkaan samassa suhteessa liikennemäärien ja liikenteen keskittymisen kanssa.
Nykyisessä liikennekulttuurissa on parantamista, mutta ei se kulttuuri kovin hääppöistä ollut 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussakaan. Tästä viimeisestä talouden noususta on selvitty selvästi siistimmin kuin tuolloin kun metsäsuomalaiset pörssiin menivät. Laittaisin ansiota uusien autojen lisäksi valistukselle, vastuullisten ja riskeistä tietoisten autoilijoiden määrä on mielestäni kuitenkin kaikesta parjauksesta huolimatta kasvanut. Ehkä myös sille, että valvonnan kokonaismäärän vähenemisestä huolimatta se on ollut tehokkaampaa, järkevämpää ja asiallisempaa kuin 80-luvun kyttäysmeininki.
Tämä nopeusrajoituksen vaikutus ohitustarpeeseen -selvitys on mielenkiintoinen. alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000435-v-noprajvaikohitustarp.pdf . Mitään varsinaista selvyyttä ohitustarveasian ratkaisemiseksi ei sinänsä ole saatu, mutta käypähän siitä ilmi mm. että Ruotsissa ajetaan lähes yhtä kovaa seitsemälläkympillä kuin Suomessa kahdeksallakympillä ja yhdeksälläkympillä tismalleen yhtä kovaa kuin Suomessa satasen rajoituksella. 110 rajoituksella mennään sitten jo selvästi kovempaa. Nopeushajonnat ovat Ruotsissa Suomea suuremmat. Tulee vaan mieleen, onko nuo Suomen keskinopeudet nyt kuitenkaan niin kammottavia?
AkiK: Laittaisin ansiota uusien autojen lisäksi valistukselle...
Kannatettava ajatus, mutta toteutus on hankalaa. Ethän sinäkään monessa asiassa usko mitä paras tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto kertoo liikenteestä jos se sotii nykyistä mielipidettäsi vastaan. Vai oletko muuttanut käsitystäsi jostain ydinasiasta? En usko että poikkeamme tässä asiassa satunnaisotannasta.
Valistushan tietysti perustuisi juuri näille samoille tiedoille, muu olisi valehtelua. Juuri ne, jotka valistuksesta eniten hyötyisivät, taas pitävät valehteluna näitä tutkimuksia. Ensin kai pitäisi valistaa esimerkiksi kouluissa miten tutkimukset tehdään ja vasta sitten valistaa liikenteestä. Hidas prosessi, mutta väitän että kannattaisi silti yrittää. Voihan olla, että se jo menossa, toivottavasti.
AkiK: Tulee vaan mieleen, onko nuo Suomen keskinopeudet nyt kuitenkaan niin kammottavia?
Minusta meidän pitäisi ottaa mallia kussakin asiassa sellaisesta, joka on meitä edellä eikä sellaisesta, joka vasta pyrkii tasollemme.
[quote title="20.09.2006 klo 08:40 TeeCee kirjoitti"]
AkiK: Laittaisin ansiota uusien autojen lisäksi valistukselle...
Kannatettava ajatus, mutta toteutus on hankalaa. Ethän sinäkään monessa asiassa usko mitä paras tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto kertoo liikenteestä jos se sotii nykyistä mielipidettäsi vastaan. Vai oletko muuttanut käsitystäsi jostain ydinasiasta?
Puhuin tavallaan menneistä paristakymmenestä vuodesta tuossa, uskoakseni parempien autojen lisäksi myös valistuksella on ollut selkeä vaikutus liikenneturvallisuuteen. Vai oletko kanssani eri mieltä siitä, että turvallisesti ajavien autoilijoiden määrä on kasvanut? Valvonta sitä ei ainakaan ole tehnyt, tai ainakin siinä on jokin ristiriita jos 90-luvun alusta lähtien vähentynyt valvonta onkin nyt saanut aikaan positiivista kulttuurimuutosta.
Ei se toteutus nyt niin hankalaa sinänsä ole, kärsivällisyys ei vain usein riitä ja nopeusvalvonta on paljon "tehokkaamman" oloista. Siinä päästään asettamaan itsensä "niiden lakia rikkovien rikollisten" yläpuolelle (minä - ne muut) ja tuntemaan vahingoniloa sakon saaneen kustannuksella vaikka itse rikottaisiinkin järjestelmällisesti kaikkia muita liikennesääntöjä joita ei juurikaan valvota.
Loppujen lopuksi vapaaehtoiseen asioiden ymmärtämiseen perustuva malli on kuitenkin ainoa pitkällä aikavälillä toimiva, tätä voit kysyä psykologeilta. Ei se toki tarkoita, etteikö valvontaakin pidä olla. Suureen massaan oikea ja asiallinen valistus tehoaa, sen myötä myös asenteet muuttuvat koska ison hyvin ajavan porukan paine alkaa väkisin vaikuttaa poikkeavasti käyttäytyviin, tässä tapauksessa siis lakia rikkoviin.
Mitä tulee todellisuudessa hyvin pieneen ongelmaporukkaan, niin siihen on sitten muut konstit olemassa.
Valistushan tietysti perustuisi juuri näille samoille tiedoille, muu olisi valehtelua. Juuri ne, jotka valistuksesta eniten hyötyisivät, taas pitävät valehteluna näitä tutkimuksia.
Sinä näet valistuksen tiedonjakamisena, minä asenteiden muokkauksena ja perusarvoina. Vähän sama asia, mutta hiukan eri näkökanta.Tietenkin asenteisiin voi vaikuttaa tiedon avulla, mutta kaikki eivät ehkä ole niin kuin me, jotka ovat kiinnostuneita "oikeasta" tiedosta. En esimerkiksi usko, että toisen perässä 5 metrin päässä ajavat eivät tietäisi, etteivät pysty jarruttamaan ajoissa. Eivät vaan välitä kanssaliikkujista tai ehkä luottavat siihen ettei eilenkään mitään sattunut. Lienee vähän laajempikin ongelma yhteiskunnassa?
Viittasit tuossa koululaitokseen. Sen ongelmana on, ettei se opeta perusarvoista eikä itse elämästä juurikaan mitään. Tietoa tulee paljon, mutta mitäpä sillä tekee jos toiset ihmiset eivät vaakakupissa paina mitään?
Minusta meidän pitäisi ottaa mallia kussakin asiassa sellaisesta, joka on meitä edellä eikä sellaisesta, joka vasta pyrkii tasollemme.
Minusta itseisarvo on turvallinen liikenne, eivät matalat nopeudet sinänsä. Turvallisuudessa ja sujuvuudessa Ruotsi on meitä selvästi edellä. Siellä siihen on oikeasti panostettu, ei vain puhuttu panostuksista. Mielenkiintoinen havainto se minusta kuitenkin on, että paljon kehutussa Ruotsin liikenteessä rikotaan nopeusrajoituksia huomattavasti meitä selvemmin.
Niin muuten. AutoBildissä oli juttu elektronisista laitteista ja niiden vaikutuksesta turvallisuuteen. Siinä kerrottiin, että 40% vakavista onnettomuuksista ja 60% kuolemaan johtaneista johtuu auton suistumisesta (esim. paniikkijarrutuksessa, väistössä jne). Lehti vaatii ESP:tä vakioksi kaikkiin autoihin. Saksalaiset vakuutusyhtiöt ovat laskeneet, että jos kaikissa autoissa olisi ESP, se vähentäisi 30-40% vakavista onnettomuuksista. Tähän jos lisätään jarruassistentti ja elektroninen etäisyydenvalvonta, niin tulokset ovat erittäin merkittäviä. Pelkästään jarruassistentti vähentää merkittävästi peräänajoja ja muita törmäyksiä. En epäile yhtään, vaan eipä tällainen tieto paljon suomalaista liikennepolitiikkaa hetkauta. Kummassa lienee tässä suurempi vastustus oikealle tiedolle, virkamieskunnassa vai autoilijoissa?
AkiK: Vai oletko kanssani eri mieltä siitä, että turvallisesti ajavien autoilijoiden määrä on kasvanut?
En ole eri mieltä. Noin se minunkin kokemuksen mukaan on. Mutta ei se tarkoita, että saisi jäädä lepäämään laakereillaan. Aina sieltä tilastoista löytyy joku onnettomuuden osatekijä, jossa itsellä on parannettavaa.
AkiK: Siinä päästään asettamaan itsensä "niiden lakia rikkovien rikollisten" yläpuolelle (minä - ne muut) ja tuntemaan vahingoniloa sakon saaneen kustannuksella vaikka itse rikottaisiinkin järjestelmällisesti kaikkia muita liikennesääntöjä joita ei juurikaan valvota.
Tuohon juttuun tuntuu törmäävän usein tällä palstalla. Ihmisille tuntuu olevan tärkeätä mitä muut milloinkin heistä tai itsestään ajattelevat. Siinä on ihan riittävästi haastetta saada kuskit tekemään oikeita asioita, ei siinä enää tarvita lisää vaikeuskerrointa vaatimalla, että he tekisivät oikeat asiat myös oikeista syistä. Tuntekoon vahingoniloa tai tai vaikka peniskateutta kunhan toimivat niin kuin liikenteessä pitää. Keskittyköön kukin vaan omaan suoritukseen, siinäkin on jokaisella taatusti parantamisenvaraa.
AkiK: Loppujen lopuksi vapaaehtoiseen asioiden ymmärtämiseen perustuva malli on kuitenkin ainoa pitkällä aikavälillä toimiva, tätä voit kysyä psykologeilta.
AkiK: Mitä tulee todellisuudessa hyvin pieneen ongelmaporukkaan, niin siihen on sitten muut konstit olemassa.
Jos valistus uppoaisi, tietäisit että henkilövahinko-onnettomuuksia aiheuttaa enemmän ei-ongelmaporukkaan kuuluvat. Aika voi tulla pitkäksi odotellessa näiden vain vaarattomissa paikoissa ja vain ihan pikkuisen lakia soveltavien omatoimista asioiden ymmärtämistä. He kun jo mielestään ovat ymmärtäneet. Ja yksittäisen kuljettajan kannalta katsottuna he ovatkin ymmärtäneet ihan oikein, heiltä on jäänyt vain ymmärtämättä, että liikenne on liian iso kokonaisuus nähtäväksi yksilön kannalta. Tämä ristiriita tekee tilastot näennäisesti vääriksi, ne eivät täsmää omien kokemusten kanssa, ja tämä estää heidän kehittymistään entistä paremmiksi.
AkiK: Sinä näet valistuksen tiedonjakamisena, minä asenteiden muokkauksena ja perusarvoina
Tuossa olet kyllä ihan oikeassa. Ehkä kuskeille ei pidäkään tuputtaa faktoja vaan opettaa asenteista vapaata ajattelua. Kun ei ole asenteita, mikään ei enää selitä ympäristön tapahtumia. Tyhjiö pitää täyttää, kuski alkaa kaivata tietoa ja jos hän tekee senkin ilman asenteita, lumipallo lähtee vyörymään omalla painollaan.
Olen kyllä kamppaillut myös asenteita vastaan, olen yrittänyt päättelyllä ja faktoilla osoittaa monen asenteen johtavan umpikujaan logiikan kannalta. Myönnän ettei keinoni ole ollut kovin tehokas, se näyttää pikemminkin suututtavan kuin muokkaavan asennetta. Ainoa hyötyjä olen tainnut olla minä itse, olen nimittäin samalla saanut kerättyä niin hyvät perustiedot ettei omassa motivoinnissa lain noudattamiseen ole enää ongelmia.
Jos siis mielestäsi pitäisi puhua perusarvoista, miksi et ole ottanut kantaa kun täällä on puhuttu esimerkiksi, että liikenneturvallisuutta ei enää pidä yrittää parantaa, 8000 kuollutta ja loukkaantunutta on tarpeeksi vähän? Eikö perusarvoihisi kuulu ihmisen ruumiillisen koskemattomuuden kunnioitus?
AkiK: Kummassa lienee tässä suurempi vastustus oikealle tiedolle, virkamieskunnassa vai autoilijoissa?
Minä sain kaupasta auton jossa on mainitsemasi vehkeet. En huomannut virkamiestä joka olisi estänyt minua ostamasta sitä. Kuka estää kuskia noudattamasta liikennesääntöjä? Ei ainakaan virkamies tai toinen kuski. Täällä olevat ovat kaikki kuskeja, vastatkaa te. Joku kuitenkin estää, kuten joka päivä jokainen voi omin silmin todeta. Siis kuka estää? Kun sen löydätte, tehkää hänelle jotain mikä saa hänet lopettamaan sellaiset puuhat.
[quote title="20.09.2006 klo 10:33 TeeCee kirjoitti"]
Noin se minunkin kokemuksen mukaan on. Mutta ei se tarkoita, että saisi jäädä lepäämään laakereillaan. Aina sieltä tilastoista löytyy joku onnettomuuden osatekijä, jossa itsellä on parannettavaa.
Näin se on. Suomen liikenteessä on kuitenkin rakenteellisia ja teknisiä puutteitakin, joihin soisi vaikutettavan enemmän.
Tuohon juttuun tuntuu törmäävän usein tällä palstalla. Ihmisille tuntuu olevan tärkeätä mitä muut milloinkin heistä tai itsestään ajattelevat. Siinä on ihan riittävästi haastetta saada kuskit tekemään oikeita asioita, ei siinä enää tarvita lisää vaikeuskerrointa vaatimalla, että he tekisivät oikeat asiat myös oikeista syistä.
Oikeastaan koko juttuni lähtee siitä, millä tavalla ihmisiä oikeasti saadaan tekemään asioita. Rangaistus ei ole tehokas tapa saada ihmisiä motivoitumaan. Rajat pitää olla, mutta ilman motivaatioita noudattaa niitä ei niistä paljon iloa ole. Ja jos ihminen ei ole motivoitunut, ovat tuloksetkin kaukana parhaista. Valvontaa ei kuitenkaan voida laittaa joka paikkaan, eikö?
Tuntekoon vahingoniloa tai tai vaikka peniskateutta kunhan toimivat niin kuin liikenteessä pitää. Keskittyköön kukin vaan omaan suoritukseen, siinäkin on jokaisella taatusti parantamisenvaraa.
Kovien rangaistusten ja valvonnan yhteiskunnissa tämä tuppaa kääntymään juuri päinvastoin. Sen sijaan, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota omaan käytökseensä ja toimisivat niin kuin pitää, ne alkavat kiinnittää huomiota "niiden toisten", rangaistuksia saavien käyttäytymiseen ja pitämään itseään parempina kuin ne. On tiettyjä asioita joista rangaistaan, muuten ja valvonnan poissaollessa voidaan mennä vähän miten vaan. Näin siis jos homma pohjautuu vain rangaistuksiin.
Jos valistus uppoaisi, tietäisit että henkilövahinko-onnettomuuksia aiheuttaa enemmän ei-ongelmaporukkaan kuuluvat. Aika voi tulla pitkäksi odotellessa näiden vain vaarattomissa paikoissa ja vain ihan pikkuisen lakia soveltavien omatoimista asioiden ymmärtämistä.
Suhteessa ajomääriin nämä aiheuttavat hyvin vähän onnettomuuksia. 80-20 sääntö toimii tässäkin varmaan hyvin. 20% porukasta aiheuttaa 80 % onnettomuuksista. Jos suhteutetaan siis ajomääriin. Valtaporukka toki määrällisesti on se suurin riski, koska niitä on niin paljon. Kuinka moni näistä onnettomuuksista sattuu oikeasti siksi, että rikotaan lakia, ja kuinka moni siksi että erehtyminen on inhimillistä? Jonkin verran näitä voidaan valvonnalla vähentää, mutta ainoa keino todella turvalliseen liikenteeseen on kehittää järjestelmiä ja ajoneuvoja siten, että ne minimoivat inhimilliset erehdykset ja aiheuttavat mahdollisimman vähän vahinkoa sen sattuessa.
Olen kyllä kamppaillut myös asenteita vastaan, olen yrittänyt päättelyllä ja faktoilla osoittaa monen asenteen johtavan umpikujaan logiikan kannalta.
Ongelma lienee se, että ihminen ei ole mitenkään looginen olento. On helpompi muokata ja tehdä turvallisia järjestelmiä jotka minimoivat yksilöiden virhemahdollisuudet kuin muokata turvallisia yksilöitä. Tekemällä järjestelmät turvallisiksi ja edistämällä systemaattisesti turvallisuutta saadaan myös yksilöt muuttumaan. Ne huomaavat, että hei, tässähän ollaan ihan tosissaan liikkeellä. Yksilöiden muokkaamisessa on se hankala juttu, että ne pitää saada motivoitua jotta ne muuttuvat. Kannattaisi miettiä, miten ne voidaan motivoida turvalliseen liikenteeseen. Helppoa vastausta siihen ei ole.
Ruotsissa turvallisuusajattelulla on paljon vanhemmat perinteet kuin meillä, siksi se näkyy asenteissakin paljon enemmän (jos siis tarkastelee yhteiskuntatasoa).
Myönnän ettei keinoni ole ollut kovin tehokas, se näyttää pikemminkin suututtavan kuin muokkaavan asennetta.
Asenteiden muuttaminen on todella vaikeaa ja hidasta. Olet oikeassa siinä, että tiedolla on tässä merkittävä osa. "Taikauskoista" on vähitellen päästävä eroon. Asenteisiin vaikuttaminen lähtee siitä, että keskustellaan asenteiden takana olevista arvoista, luodaan luottamusta jne.
Jos siis mielestäsi pitäisi puhua perusarvoista, miksi et ole ottanut kantaa kun täällä on puhuttu esimerkiksi, että liikenneturvallisuutta ei enää pidä yrittää parantaa, 8000 kuollutta ja loukkaantunutta on tarpeeksi vähän? Eikö perusarvoihisi kuulu ihmisen ruumiillisen koskemattomuuden kunnioitus?
Olen aikanaan muistaakseeni ottanut tähän kantaa. Muistaakseeni totesin, että on aika traagista että yhteiskunnassa joka on selättänyt viheliäiset kulkutaudit (joita pidettiin aikanaan ihan samalla tavalla väistämättöminä kuin liikennekuolemia nykyään) kuolee edelleen 350 ihmistä liikenteessä. Kulkutautien osaltakin asia merkitsi aikanaan merkittävää kansallista voimanponnistusta taloudellisesti. Asiaan liittyi todella voimakas asenteiden muokkaus ja tiedottaminen esim. hygienian suhteen. Koko yhteiskunta oli tuolloin mukana. Vastaavaa odottaisin liikenteen suhteenkin sen sijaan että näperrellään pikkuasioiden parissa.
Minä sain kaupasta auton jossa on mainitsemasi vehkeet. En huomannut virkamiestä joka olisi estänyt minua ostamasta sitä.
Minullakin on ollut jo monta autoa, jossa nämä ovat olleet. Kuitenkaan useimmilla autoilijoilla ei ole niitä vieläkään. Päättelin, että minä hyvintoimeentulevana voin maksaa 15.000 euroa autoveroa näistä laitteista, mutta kaikki eivät koe turvallisuuttaan niin tärkeäksi että haluaisivat sen tehdä, eivät tajua näiden turvallisuusvaikutusta tai sitten voi olla että ovat sen verran varattomia ettei se ole mahdollista. Täytyy olla realisti: suomalaiset keskimääräiset bruttoansiot ovat noin 2.300 euroa kuukaudessa. Mediaanitulo jää alle 2.000 euron. Autot, joista nuo turvajärjestelmät vakiona tai lisävarusteina löytyvät, maksavat uutena verojen takia vähintään siinä 25.000 euron paikkeilla. Ei, ihmiset eivät vain pysty ostamaan näitä vehkeitä jos ne maksavat noin paljon. Suurin osa liikkuu niin vähänkin, ettei niiden kannatakaan laittaa autoon paljon rahaa. Tästä tulee se ongelma turvallisuuden kannalta. Miten saada turvalliset autot kannattavammiksi ja mahdollisiksi myös niille, jotka ajavat vähän tai ovat vähävaraisempia? Autot uudistuvat meillä aivan liian hitaasti. Pitäisi myydä vuosien ajan 2-3 kertaa enemmän uusia autoja, että tilanne edes joskus korjautuisi.
Kuka estää kuskia noudattamasta liikennesääntöjä? Ei ainakaan virkamies tai toinen kuski.
Asenne estää. Sitä ei juurikaan ole yritetty meillä parantaa. Sopivan valvonnan puute voi myös olla osatekijänä, mutta se ei silti muuta asenteita eikä poista erehdyksiä. Virkamies ei varmasti estä noudattamasta sääntöjä, mutta eipä kyllä juuri kannaustakaan.
Turvallisia liikennejärjestelmiä ja autoja järjestelmä on tehokas estämään. Meillä liikenne on ennen kaikkea fiskaalijärjestelmä, ei siinä ole turvallisuus paljon painanut. Eikä ympäristökään, vaikka sitä veroissa on perusteena käytettykin. Näihin asioihin on hallinnossa pitkät perinteet ja näyttää siltä ettei niissä vieläkään edistytä.
AkiK: Suomen liikenteessä on kuitenkin rakenteellisia ja teknisiä puutteitakin, joihin soisi vaikutettavan enemmän.
Niin soisi. Kun täällä lukee kommentteja tulee pakostakin kuva, että odotetaan vain muiden toimenpiteitä eikä muisteta, että auton liikkeisiin vaikuttaa eniten se, joka sitä ohjaa.
AkiK: Rangaistus ei ole tehokas tapa saada ihmisiä motivoitumaan.
Pistäisin kuitenkin enemmän vastuuta kuskille hänen omasta motivoitumisestaan. Ei ihminen saa jäädä odottamaan että joku motivoisi hänet. Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka määrää mihin hänen mielenkiintonsa kohdistuu. Miksi muiden pitää sanoa mihin minun mielenkiintoni olisi hyvä kohdistua? Kyllä minä sen itsekin älyän jos viitsin vaan ennakkoluulottomasti hankkia tietoa asiasta josta ko. päätös pitäisi tehdä. Tämä vapauteni valita motivaationi kohteet tuo mukanaan vastuun tajuta olla hankkimatta liian voimakkaita mielipiteitä (=asenteita) asioihin, joista en viitsi tai muuten näe järkeväksi hankkia riittävää tietoa.
Esimerkki: kun huomasin etten viitsi enää käydä lenkillä niin usein kuin tiesin itselleni olevan hyväksi, hankin koiran. Tein tämän silläkin uhalla, ettei yhteiskunta ole järjestänyt tarpeeksi roskiksia paskapusseille.
AkiK: Ja jos ihminen ei ole motivoitunut, ovat tuloksetkin kaukana parhaista.
Totta. Sanoit aiemmin: Suomen liikenteessä on kuitenkin rakenteellisia ja teknisiä puutteitakin, joihin soisi vaikutettavan enemmän. Parantaako vai huonontaako tällaiset kommentit mielestäsi kuskin motivaatiota kehittää omaa suoritustaan? Kun tiestössä on puutteita, kuskin pitää yrittää enemmän. Käytit kuitenkin tuota lausetta vähättelemään kuskin tarvetta etsiä vikoja ajotavastaan.
AkiK: Sen sijaan, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota omaan käytökseensä ja toimisivat niin kuin pitää, ne alkavat kiinnittää huomiota "niiden toisten", rangaistuksia saavien käyttäytymiseen ja pitämään itseään parempina kuin ne.
Sopiiko tämä myös siihen kun kunnon ihmiset eivät korjaa esim. pientä ylinopeuttaan koska huumehörhöt kaahaa kuitenkin hullunlailla? Onneksi muuten meillä on kameravalvonta ja sakko tulee postissa huomaamatta kuin pumpattava barbara.
AkiK: On tiettyjä asioita joista rangaistaan, muuten ja valvonnan poissaollessa voidaan mennä vähän miten vaan. Näin siis jos homma pohjautuu vain rangaistuksiin.
Niinkuin sanoit, kaikkea ei voida valvoa. Mitä siis valvotaan? Niitä asioita, jotka vahingoittavat ihmisiä eniten. Eikä homma perustu rangaistuksiin vaan kiinnijäämisriskin kasvuun. Kun riski jäädä kiinni on riittävän iso, kuskit alkavat mieltää että rangaistus onkin kiinni enemmän heidän valinnoistaan kuin huonosta tuurista. He tajuavat, etteivät saa vaan ottavat rangaistuksen.
AkiK: Kuinka moni näistä onnettomuuksista sattuu oikeasti siksi, että rikotaan lakia, ja kuinka moni siksi että erehtyminen on inhimillistä?
Onnettomuuksien syitä ei tiedä kukaan, mutta hyvinkin tarkkaan tiedetään, kuinka usein ja mitä tietoisia riskejä kuolonkolarin aiheuttaja on ottanut. Ja tietoinen lisäriski on päällä varmaan useimmilla ns. syyttömilläkin, niitä ei vaan tilastoida.
Huomaatko itse ristiriitaa tämän mielipiteesi ja esimerkiksi kommenttisi Sinä näet valistuksen tiedonjakamisena, minä asenteiden muokkauksena ja perusarvoina välillä? Haluatko muokata asenteita siihen suuntaan, että lain rikkominen ei olisi liikenteessä hyvin huono asia ja että on vaan inhimillistä erehtymistä ottaa tahallaan kiellettyjä lisäriskejä?
AkiK: Ongelma lienee se, että ihminen ei ole mitenkään looginen olento
Ihmistä loogisempaa olentoa emme tunne. Kyse on siitä etteivät kaikki hyödynnä kykyään ajatella johdonmukaisesti eli loogisesti. Jos tällaiselle osoittaa, että hänen kohtalonsa liikenteessä on pitkälti riippuvaista fysiikasta ja fysiikassa taas asiat tapahtuvat hyvin loogisesti, ei siitä pitäisi ainakaan haittaa olla loogisen ajattelun kehitykselle. Tosin juuri tällaisia syy/seuraus-suhteita epäloogisesti ajattelevan on vaikea seurata, joten tulos on ollut laihahko.
AkiK: Koko yhteiskunta oli tuolloin mukana. Vastaavaa odottaisin liikenteen suhteenkin sen sijaan että näperrellään pikkuasioiden parissa.
AkiK: Asenteiden muuttaminen on todella vaikeaa ja hidasta. Olet oikeassa siinä, että tiedolla on tässä merkittävä osa. "Taikauskoista" on vähitellen päästävä eroon.
Mitä tarkoitat pikkuasioiden parissa näpertelyllä? Pääsemmekö keskustelemaan siitä, mikä on tietoa ja mikä taikauskoa?
TeeCee: Kuka estää kuskia noudattamasta liikennesääntöjä? Ei ainakaan virkamies tai toinen kuski.
AkiK: Asenne estää.
Ja mikä saa aikaan asenteen? Tiedon puute, niinkuin itsekin sanoit. Mistä saa tietoa? Tilastoista ja tutkimuksista. Mutta nyt niitä käytetään valikoivasti pönkittämään sitä asennetta josta piti päästä eroon. Jatkan tästä kun kuulen mitä tarkoitit tuossa edellisessä pikkuasioiden kanssa näpertelyllä.
AkiK: Meillä liikenne on ennen kaikkea fiskaalijärjestelmä, ei siinä ole turvallisuus paljon painanut. Eikä ympäristökään, vaikka sitä veroissa on perusteena käytettykin. Näihin asioihin on hallinnossa pitkät perinteet ja näyttää siltä ettei niissä vieläkään edistytä.
Lisääkö tämä surkea järjestelmä mielestäsi kuskin osuutta liikenneturvallisuuden edistämisessä vai vähentääkö se sitä? Olet jo tehnyt selväksi kenen syytä asioiden tila on, nyt olisi aika kertoa, kuka mielestäsi pystyy minimoimaan sen aiheuttamat seuraukset. Tunnetko ketään, joka pystyy vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen ja lisäksi on sinun määrättävissäsi?
[quote title="21.09.2006 klo 10:34 TeeCee kirjoitti"]
Niin soisi. Kun täällä lukee kommentteja tulee pakostakin kuva, että odotetaan vain muiden toimenpiteitä eikä muisteta, että auton liikkeisiin vaikuttaa eniten se, joka sitä ohjaa.
Ei se sitä tarkoita, että jäätäisiin odottelemaan. Uskon, että jokainen vastuullinen ihminen ajaa turvallisesti. Ihminen on kuitenkin erehtyväinen, ja järjestelmät pitää tehdä sen mukaan.
Miksi muiden pitää sanoa mihin minun mielenkiintoni olisi hyvä kohdistua? Kyllä minä sen itsekin älyän jos viitsin vaan ennakkoluulottomasti hankkia tietoa asiasta josta ko. päätös pitäisi tehdä.
Tämä pätee tiettyyn joukkoon ihmisiä. Suurta joukkoa ei kiinnosta pätkääkään. Heidät on siis motivoitava. Tunnet ilmiön työpaikaltasi.
Tein tämän silläkin uhalla, ettei yhteiskunta ole järjestänyt tarpeeksi roskiksia paskapusseille.
Suomalainen liikennejärjestelmän ongelmaksi on tullut se, että tosiasioita ei ole myönnetty lainkaan. Fakta on, että ihmiset ajavat autoilla siitäkin huolimatta, että yhteiskunta on verottanut ne lähes hengiltä. Näinhän ei pitänyt käydä, kaikkienhan piti ajaa bussilla ja junalla kuten Helsingissä asuvat voivat tehdä.
Parantaako vai huonontaako tällaiset kommentit mielestäsi kuskin motivaatiota kehittää omaa suoritustaan?
Kuskien motivaatio paranee, kun ne huomaavat että liikenteen kehittämisessä ollaan tosissaan. On aika sama mitä kommentoidaan, kun jokainen järkevä ihminen tajuaa että urainen ja kapea päätie on täysin naurettava kyhäelmä nykyolosuhteisiin.
Käytit kuitenkin tuota lausetta vähättelemään kuskin tarvetta etsiä vikoja ajotavastaan.
En sinänsä käytttänyt, jokainen järkevä ihminenhän ajaa turvallisesti. Niin turvallisesti kuin osaa.
Sopiiko tämä myös siihen kun kunnon ihmiset eivät korjaa esim. pientä ylinopeuttaan koska huumehörhöt kaahaa kuitenkin hullunlailla?
Se sopii siihen, että meillä pääteillä ajetaan paremmin rajoitusten mukaisesti kuin Ruotsissa, koska meillä valvonta keskittyy korostetusti päätienopeuksiin. Kaupungeissa meillä ajetaan Itä-Euroopan tyyliin, koska niitä ei valvota. Ajajina ovat ihan samat ihmiset, vieläpä niin että monet niistä jotka ajavat päätiellä liian hiljaa ajavat kaupungissa liian kovaa. Ja mielestään koko ajan turvallisesti.
Kun riski jäädä kiinni on riittävän iso, kuskit alkavat mieltää että rangaistus onkin kiinni enemmän heidän valinnoistaan kuin huonosta tuurista. He tajuavat, etteivät saa vaan ottavat rangaistuksen.
Tutustu joskus vankien sielunelämään. Missään muualla kuin vankiloissa ei ole niin paljon syyttömiä ihmisiä. 99% on mielestään syyttömiä ja sitä kautta täysin kykenemättömiä minkäänlaiseen vastuullisuuteen. Ne tietävät, mitä rikosta ei kannata tehdä, koska siitä jäätiin kiinni. Sitä kautta miettivät päivät pitkät, mistä ei jäisi niin helposti kiinni. Vastuullisuudesta ne eivät välitä p*skaakaan, ovathan ne syyttömiä. En haluaisi, että koko yhteiskunta muodostuisi samanlaiseksi.
Onnettomuuksien syitä ei tiedä kukaan, mutta hyvinkin tarkkaan tiedetään, kuinka usein ja mitä tietoisia riskejä kuolonkolarin aiheuttaja on ottanut. Ja tietoinen lisäriski on päällä varmaan useimmilla ns. syyttömilläkin, niitä ei vaan tilastoida.
Olivat erehdyksiä tai eivät, se ei muuta sitä tosiasiaa että niin kauan kuin ihmiset ajavat liikenteessä, näitä tapahtuu. En kannusta riskinottoon, mutta sillekään emme mitään voi että jotkut ottavat aina riskejä. Liikennejärjestelmille ja omalle ajotavallemme sen sijaan voimme.
Haluatko muokata asenteita siihen suuntaan, että lain rikkominen ei olisi liikenteessä hyvin huono asia ja että on vaan inhimillistä erehtymistä ottaa tahallaan kiellettyjä lisäriskejä?
Haluan muokata asioita siihen suuntaan, että ihmiset kokevat turvallisuuden tärkeäksi ja ovat motivoituneita sitä parantamaan. En ole missään kannattanut lain rikkomista tai lisäriskien ottamista.
Ihmistä loogisempaa olentoa emme tunne. Kyse on siitä etteivät kaikki hyödynnä kykyään ajatella johdonmukaisesti eli loogisesti.
Se, ettemme tunne loogisempaa ei tee ihmisestä kovin loogista. Miksi muuten esim. lukuisat tuntemani akateemisesti koulutetut naiset lukevat horoskooppeja, uskovat vaikka mihin hölynpölyyn? Ehkä siksi, että ne eivät osaa / halua olla loogisia loppujen lopuksi.
Jos tällaiselle osoittaa, että hänen kohtalonsa liikenteessä on pitkälti riippuvaista fysiikasta ja fysiikassa taas asiat tapahtuvat hyvin loogisesti, ei siitä pitäisi ainakaan haittaa olla loogisen ajattelun kehitykselle.
Tämä toimii vain niille, joilla on taustaa fysiikan ym. suhteen. Melko suurta ei voisi vähemmän kiinnostaa. Näiden kohdalla täytyy päästä aika paljon suorempaan niitä itseään koskeviin asioihin.
Mitä tarkoitat pikkuasioiden parissa näpertelyllä? Pääsemmekö keskustelemaan siitä, mikä on tietoa ja mikä taikauskoa?
Pikkuasioiden parissa näpertelyä ovat Suomen liikenne- ja liikennevalistus- ja kasvatuspanostukset. Se osoittaa, että asia ei kuitenkaan ole kovin vakava tai siitä ei vain välitetä. Jos ajatellaan vaikkapa todennäköisyydeltään lähes absurdiin uhkaan perustunutta lintuinfluenssa -tohotusta jonka valistukseen, varautumiseen ym ym käytettiin miljoonia ja miljoonia, niin laittaapa aika lailla mietteliääksi. Kaikkihan kuitenkin tietävät, että pandemia tulee ennemmin tai myöhemmin.
Ja mikä saa aikaan asenteen? Tiedon puute, niinkuin itsekin sanoit. Mistä saa tietoa? Tilastoista ja tutkimuksista.
Asenteiden syntyminen on monimutkainen juttu. Ei monikaan todellisuudessa isossa määrin lue noita tilastoja, viranomaistiedotuksia ym ym, koska ne eivät niitä kiinnosta. Tarvittaisiin aika erilaisia konsteja. Pitäisi miettiä sitä, millä ihmiset oikeasti tavoitetaan.
Mutta nyt niitä käytetään valikoivasti pönkittämään sitä asennetta josta piti päästä eroon.
Näin tulee tapahtumaan aina. Jos ihmisen asenteena on, että sakoilla rahastetaan, hän tuskin yhdistää tolpalta saamaansa sakkoa siihen että ajaa turvattomasti? Joskus totesinkin, että systeemit on alunperinkin lähteneet vikaurille.
Lisääkö tämä surkea järjestelmä mielestäsi kuskin osuutta liikenneturvallisuuden edistämisessä vai vähentääkö se sitä?
Kuskin osuus ei koskaan voi olla enempää kuin mikä yksittäisen liikkujan osuus on. Hän ei voi tehdä enempää kuin voi omalla kohdallaan toteuttaa. Lähden liikkeelle siitä, että kaikki järkevät kuitenkin ajavat niin turvallisesti kuin pystyvät. Heitä voidaan valistaa, valvoa, kouluttaa jotta he osaisivat asiat paremmin. Totuus kuitenkin on, että ihminen on evoluutiossa syntynyt liikkumaan n. 16 km/h, kaikki sen yläpuoliset vauhdit ovat turvallisuuden kannalta enemmän tai vähemmän ylivoimaisia ilman teknisiä apuvälineitä ja oikeita järjestelmiä.
Olet jo tehnyt selväksi kenen syytä asioiden tila on, nyt olisi aika kertoa, kuka mielestäsi pystyy minimoimaan sen aiheuttamat seuraukset.
En ole syyttänyt ketään, esittänyt vain toiveen siitä että asioihin vihdoin tartuttaisiin niille kuuluvalla vakavuudella eikä esitettäisi että koko liikenneturvallisuusvastuu kuuluu vain kuljettajille. Silloin kun hommaa rakennetaan vain kuljettajien varaan, ollaan aika heikoilla jäillä koska he ovat vain ihmisiä ja ihminen on aina se heikoin lenkki missä hyvänsä turvallisuuskysymyksissä. Heikointa lenkkiä on usein vaikea vahvistaa, helpompaa on minimoida sen vaikutukset.
Vastuulliset varmasti pyrkivät koko ajan minimoimaan omalla kohdallaan vaaroja sen minkä kyvyillään pystyvät. Mutta mitä sitten kun se ei enää riitä? Joku vastuuhan on kuitenkin järjestelmän kehittäjilläkin. Vai mitä esim. Vaalimaalla asuva voi sille, että hän joutuu joka päivä ajamaan vastaantulijoiden kaistalla parikymmentä kilometriä kauppareissullaan, koska valtio on niin pihi ettei edelleenkään halua rakentaa 7-tielle odotusalueita ja leveämpää tietä Venäläisille rekoille? Mitä 4-tien varressa asuva mahtaa sille, että tiessä on katveita, pahoja risteyksiä ja uria ja Helsingistä löytyy aina joku kiireinen, väsynyt, ajatuksissaan oleva, asennevammainen, huononäköinen, tietämätön, taitamaton tai ihan mitä vaan mökkimatkalainen joka ei vaan ota näitä huomioon vaikka mikä olisi.
Edelleenkin keskinopeus on mielestäni huono käsite tällaisessa yhteydessä. Mutta koska Ruotsin liikennettä pidetään turvallisena, koitin etsiä jotain aiheeseen liittyviä lukuja.
VTI ylläpitää jotain tilastoja, sieltä löytyi yllättäviä lukuja. Kuolleiden määrä oli tuttu juttu, mutta vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuuksien perusteella Ruotsissa ei osata ajaa. Onnettomuuksia tapahtui 2004 yhteensä 390000 kpl. Ajoneuvokilometrejä tuona vuonna ajettiin 76112 miljoonaa. Tuosta saadaan laskettua, että naapurissa tapahtuu 5,12 onnettomuutta / milj. ajon. km. Suomessa vastaavat luvut ovat 89286/50890 = 1,75.
Joko tilastointitavassa on jotain eroa tai sitten ruotsalaisille ei käy huonosti kolareissa, vaikka hirvittävän määrän sellaisia vuosittain ajavatkin. Voiko autokanta selittää tuota?
Jos tilannetta verrataan väkilukuun, on suhde sama. Ruotsissa 390000 / 9000000 = 0,043. Suomessa 89286 / 5000000 = 0,017.
Niin, no ei taida ne suomalaiset keskinopeudet olla kammottavia. Mutta eroa liikennekuolemien ja kaikkien onnettomuuksien määrissä maiden välillä ei voi kuin ihmetellä. Vai löytyykö TeeCeeltä tähän selitys?
Lähteet:
http://www.vti.se/EPiBrowser/Publikationer/N27-2005.pdf
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/10520.PDF
Jos länsinaapurissa ilmoitetaan herkemmin pikkukolhut ja Suomessa sovitaan paikanpäällä useammin?
* Autokanta
* Liikenneinfra huomattavasti laadukkaampi Ruotsissa kuin Suomessa, esim. turvallisemmat tiet, panostus turvallisiin liikenteellisiin ratkaisuihin
* Asenteet kanssaliikkujia kohtaan paremmat
* Vakuutusjärjestelmän erot, suomessa ei bonuksellisesta vakuutukseta kannata korjauttaa pieniä ruttuja, vaan kärsiä tappio itse.
* Autokanta
Varmaan parempi kuin Suomessa ja siten vaikuttaa loukkaantumista ja kuolemia vähentävästi, mutta entä onnettomuuksien lukumäärään?
* Liikenneinfra huomattavasti laadukkaampi Ruotsissa kuin Suomessa, esim. turvallisemmat tiet, panostus turvallisiin liikenteellisiin ratkaisuihin
Sama kysymys kuin edellä.
* Asenteet kanssaliikkujia kohtaan paremmat
Kyllä. Sujuvuus paranee, koska esimerkiksi vetoketjusysteemi osataan. Meillä esim. kehä III:lla Tuupakan kohdassa esiintyy kummallista epäröintiä ja singahtelua rauhallisen, mutta systemaattisen käytöksen sijaan. Aiheuttaako Ruotsissa sujuvuuden asettaminen etusijalle kuitenkin pienempiä onnettomuuksia enemmän kuin suomalainen kankea käytäntö, vai mihin suuntaan mielestäsi tämä kohta heilauttaa tilastoja?
* Vakuutusjärjestelmän erot, suomessa ei bonuksellisesta vakuutukseta kannata korjauttaa pieniä ruttuja, vaan kärsiä tappio itse.
Faktaa vai mutua?
AkiK: Kuskien motivaatio paranee, kun ne huomaavat että liikenteen kehittämisessä ollaan tosissaan.
Liikenteen kehitys on kiva käsite, sen voi jokainen mieltää miten haluaa. Useimmille se tuntuu olevan sidoksissa nopeusrajoituksiin. Eli jos en saa teitä joilla voin ajaa lujempaa, en aio osallistua nykyisillä teillä kuolevien ja loukkaantuneiden määrän vähentämiseen siltä osalta kuin voin. Minua ei ole motivoitu ja se on muiden syy.
Jos keskustelun vuoksi oletetaan, että tällainen vaihtokauppa olisi mahdollinen, niin mistä autoilijat huomaavat tämän tosissaan olon? Satsauksesta teihin? Oletetaan näin. Kuinka autoilijat seuraavat miten paljon teitä parannetaan? Unohdetaan nyt se etteivät he täällä olleiden kommenttien perusteella edes ole yhtä mieltä tutkijoiden kanssa siitä, mikä parantaa ja mikä huonontaa teitä ja niiden turvallisuutta. Valtiollahan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia faktojen perusteella joten ollaan surkuhupaisassa tilanteessa, jossa toisen osapuolen ponnistelu on toisen mielestä todiste välinpitämättömyydestä ja siis hyvä syy antaa oman motivaationsa lopahtaa.
Mutta jos tätä ristiriitaa ei olisi, niin miten kuski arvioi paljonko valtio satsaa teiden kuntoon? Tekevätkö he muistiinpanoja kaiken aikaa ajaessaan ja vertailevat sitten vaikka vuoden aikana huomaamiaan asioita jotta saavat kokonaiskäsityksen? Vai menevätkö he läpi Tiehallinnon vuosiraportit ja päättävät sitten tyydyttikö panos heitä sen verran että alkavat motivoitua? Minä väitän ettei kuskeilla ole aavistustakaan vähitellen tulevista muutoksista kuten periksi antavista tolpista ja kaiteista, parannetuista opasteista, parantuneista liittymistä jne. Hän arvioi vain nopeusrajoitusta, sen nosto on hyvää panostusta, lasku tai samana pysyminen markkeeraa valtion välinpitämättömyyttä.
AkiK: Ei monikaan todellisuudessa isossa määrin lue noita tilastoja, viranomaistiedotuksia ym ym, koska ne eivät niitä kiinnosta. Tarvittaisiin aika erilaisia konsteja. Pitäisi miettiä sitä, millä ihmiset oikeasti tavoitetaan.
Mitä luulet tuhansien liikennepsykologien parhaillaan tutkivan ympäri maailman? Kun ihmistä ei joku kiinnosta, häntä ei siitä asiasta voi valistaa puuttumatta hänen vapauteensa. Tällaisia varten on varattava heidän paremmin ymmärtämänsä motivointikeino, pelottelu (=valvonta rangaistuksineen). Kieltämättä tämä ei ole yhtä tehokkaasti motivoivaa kuin oma oivaltaminen, mutta se ei tässä tapauksessa ole valittavien vaihtoehtojen joukossa.
Vapaa ihminen saa jättäytyä taikauskon ja asenteiden vietäväksi eikä sille voi kukaan mitään. Yritäpä kokeeksi itse tavoittaa joku tieteeseen uskomaton ja sen omilla teorioilla korvannut palstalainen ja saada hänet uskomaan johonkin oikean tieteen perusajatukseen. Ei onnistu, kahdestakin syystä.
Paitsi että muutosvastarinta on aina kovaa, liikenneasenteissa se on tutkitusti ihan erityisen kiivasta. Toisekseen hänellä on pelissä paljon enemmän kuin päälle näyttää. Esimerkiksi jos hän myöntäisi tilastojen väittämän ajonopeuden merkityksen paikkansapitäväksi, seuraavaksi hänen pitäisi selittää miksei tämä tieto vaikuta hänen mielipiteisiinsä. Ainakin alitajuisesti hän tajuaisi, että sen tien loogisen ajattelun on kohdattava itse itselle esitetty kysymys; voinko pitää itseäni hyvänä ja turvallisena kuskina jos kerran ajan huonosti ja turvallisuutta vaarantaen. Se tekee kipeätä ja sitä vaistomaisesti välttelee niin pitkään kuin mahdollista.
AkiK: Kuskin osuus ei koskaan voi olla enempää kuin mikä yksittäisen liikkujan osuus on. Hän ei voi tehdä enempää kuin voi omalla kohdallaan toteuttaa.
Tätä minäkin olen toistellut. Ne on kaikki yksittäisiä kuljettajia jotka liikenteessä vahingoittavat itseään ja muita. Juuri yksittäiset kuskit määräävät autonsa paikan tiellä, ohituksen aloittamiset, ajonopeudet, vilkun käytöt jne. Siksi pitää unohtaa muiden kuskien, poliitikkojen ja virkamiesten mokat ja hoitaa ensin omat riskit. Tietysti virheitä siltikin tapahtuu, mutta taatusti vähemmän ja taatusti lievemmin seurauksin.
Eikö tuon ajatuksesi voisi myös muotoilla niin, että kuskin osuuden ei pidä olla VÄHEMPÄÄ kuin yksittäiselle liikkujalle on mahdollista ja että hänen PITÄÄ TEHDÄ SE mitä omalla kohdallaan voi toteuttaa? Vähempi on vastuun välttelyä.
Nuo TeeCeen "opit" opetettiin minulle jo autokoulussa, onkohan muualla toisin?
Minä olen niitä noudattanut aina! 
AkiK: Heikointa lenkkiä on usein vaikea vahvistaa, helpompaa on minimoida sen vaikutukset.
Arvaan sinun tarkoittavan vähän eri asiaa kuin minä, mutta periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä. Viitaten kommenttiisi yksittäisen kuskin mahdollisuuksista, me jotka emme pidä itseämme heikkoina lenkkeinä olemme tien päällä ainoat, jotka voimme minimoida niiden heikkojen lenkkien riskinlisäyksen. Eikä se edes vaadi meiltä mitään, koska en pidä lain rikkomisen lopettamista uhrauksena vaan velvollisuutena. Siinä ei menetä mitään omaa vaan antaa vaan toisille kuuluvan takaisin.
AkiK: Vastuulliset varmasti pyrkivät koko ajan minimoimaan omalla kohdallaan vaaroja sen minkä kyvyillään pystyvät. Mutta mitä sitten kun se ei enää riitä?
Ydinkysymys onkin, kuka on vastuullinen. Onko hän sellainen, joka noudattaa tunnollisesti omia sääntöjään vai sellainen, joka noudattaa tunnollisesti liikenteen sääntöjä? Molemmat KOKEVAT tehneensä oman osuutensa, mutta väitän, että kokonaisuuden kannalta näillä kahdella on iso ero. Jos tekee ajaessaan asioita jotka esiintyvät muita tiheämmin vakavien onnettomuuksien taustariskeinä, ei taatusti voi oikeutetusti pitää itseään vastuullisena tuntuu itsestä miltä tahansa.
Mutta jos oma käsitys kuskin vastuusta liikenteessä vastaa parasta saatavaa tietoa ja se ei vieläkään riitä, eli liikenteen uhrit eivät vähene, niin se on sitten vaan voi voi. Niinkuin sanoit, sillä on rajansa mitä yksi kuski voi tehdä. Sitten on ihan toisen keskustelun paikka, mitä yksi kansalainen voi tehdä. Eduskuntatalon portailla voi kiinnittää muiden huomiota epäkohtiin ja osoittaa mieltään vaikka kellon ympäri.