Kuljettajan minäkuva?

31 kommenttia
«1

Rajalin et al tekivät jonkin aikaa sitten ihan mielenkiintoisen tutkimuksen:

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tutkimus/liitetiedostot/ovatko-kuljettajan-arvot-ja-minakuva-ID-5194.pdf



Tutkimus luotaa kuljettajien itse mieltämän ajoneuvon käsittelytaidon lisäksi heidän valmiuttaan rikkoa liikennesääntöjä kategorisoiden kuljettajat riskeihin valmiisiin individualisteihin ja turvallisesti ajamaan pyrkiviin kollektivisteihin.



Mielenkiintoista tutkimuksessa oli kuljettajien arvojen korrelaatio heidän todelliseen onnettomuusalttiuteensa (kuva 12 - 14).



Kuten arvata saattaa, nuoret individualistimiehet olivat olleet kaikkein useimmin onnettomuuksissa, mutta ainakin minulle hieman yllättäen myös yli 55-vuotiaat individualistinaiset olivat suunnilleen yhtä onnettomuusalttiita kuin nuoret pojat.



Se missä on ehkä eniten selittämistä on havainto, että kun nuoret pojat elimoidaan joukosta, ovat alle 55-vuotiaat individualistit kollektivisteja harvemmin onnettomuuksissa. Riskin otto siten kuin se tässä tutkimuksessa ymmärrettiin ei siis korreloinutkaan suoraan todellisen onnettomuusalttiuden kanssa!



Edellisen havainnon lähdekritiikki on mielestäni myös ajatuksia herättävä:

"Arvojen heikkoa yhteyttä onnettomuuksiin joutumiseen voidaan selittää mm. sillä, että onnettomuuksiin yhdistyy runsaasti satunnaistekijöitä"



Riskien ottamisen kiteyttäminen varovaisuutta turvallisemmaksi ajotavaksi menisi liian pitkälle, mutta löydän tästä taas yhden osoituksen siitä, että kuljettajan itsensä turvalliseksi mieltämä ajotapa ei olekaan niin turvallinen kuin hän kuvittelee.



Lisäksi tulee mieleen, että onpas melkoinen sattuma että kokeneen riskinottajan todellinen onnettomuustiheys on monissa tapauksissa alhaisempi kuin tietoisen varovasti ajavalla.



Tuo "sattuma" pistää miettimään, onko edes tutkijan mielikuva turvallisesta vs. riskikuljettajasta aivan todellista riskiä vastaava?



Samoin tutkijan mielikuva "sattumasta" olisi kiva ymmärtää tarkemmin. Oma epäilykseni on, että ainakin osa "sattumista" on asioita, jotka kuuluvat ennakoivan ajon kurssien vakiosanastoon?

  
  • Näissä liikenneturvan ekihommeleissa on aina sekoitettu pari asiaa. En ole aivan varma onko kyseessä tahallinen sumutus, vai vakaan uskon aiheuttama tajunnan hämärtyminen. Lähtökohtaisesti oletetaan, että kuljettaja joka toimii liikenteessä minäkeskeisesti ja pyrkii hallitsemaan tilanteen eli riskit omalla toiminnallaan on riskitekijä, ja tiukkapipoinen sääntöjennoudattaja ja niistä mahdollisesti vain muiden eduksi joustava ei ole riskitekijä. Heidän uskomus on, ettei harkintansa mukaan säännöistä joustava kuljettaja voi olla turvallinen, ja nämä pyritään aina rinnastamaan harkintakyvyttömiin ja piittaamattomiin kuskeihin. Sääntöjen noudattaja puolestaan on turvallinen, koska eihän onnettomuuksia pitäisi sattua, jos kaikki noudattaisivat sääntöjä. Paitsi että ihminen on erehtyväinen, ja sääntöjen noudattamiseen keskittyvä kuski todennäköisemmin tekee jonkin ratkaisevan sääntövirheen, kuin kuljettaja joka pyrkii hallitsemaan tilanteen ja tienkäyttäjien sijoittautumisen toisiinsa nähden omalla toiminnallaan.

      
  • Saman suuntaisia ajatuksia minulla kuin edellisillä.



    Huomiota herätti esimerkiksi kysymys, Kuinka usein olet... - Ylittänyt nopeusrajoituksen taajamassa.



    Ei koskaan tai hyvin harvoin oli kuljettajien vastausten perusteella 31%. Itse en usko tuota tulosta hetkeäkään. Sen sijaan uskon tuosta porukasta osan olevan riskikuljettajia, koska eivät tunne edes ajotapaansa. Tai eivät ainakaan tunnusta virheitänsä.

      
  • Herbert:

    Ei koskaan tai hyvin harvoin oli kuljettajien vastausten perusteella 31%. Itse en usko tuota tulosta hetkeäkään.




    Tulos voi olla ainakin 30-rajoituksella yläkanttiin. Mutta olennaista on se paljonko ylittävät. Mm. eräs yritysjohtaja (lainsäädännön tunteva juristi ) ohittelee 30-rajoituksella. Eli mielestäni tulee vastata siten onko kyse harkitusta teosta (nopeusrajoitusuhma ), vaiko siitä että 32 km/h ylittyy joskus.



    Itse pyrin noudattamaan nopeusrajoitusta, mutta ei tulisi mieleenikään väittää etteikö nopeus kävisi rajoituksen yläpuolella. Edelleen toleranssi on se mikä ohjaa, ei kannata ajaa niin nopeasti että saa sakon. Tai niin hitaasti että aiheuttaa täydellisyystavoittelunsa vuoksi vaaratilanteita (ettei alamäessä vaan ylittyisi 1 km/h yli rajoituksen).

      
  • lawnmover:


    Mutta olennaista on se paljonko ylittävät. Mm. eräs yritysjohtaja (lainsäädännön tunteva juristi ) ohittelee 30-rajoituksella. Eli mielestäni tulee vastata siten onko kyse harkitusta teosta (nopeusrajoitusuhma ), vaiko siitä että 32 km/h ylittyy joskus.


    Olennaisempaa on se kuinka sääntöjä rikotaan eikä niinkään se, kuinka usein.



    Samalla periaatteella 30-rajoituksella ohittavan rikkomukset voisi jakaa eri osiin. Matalat rajoitukset noudatan aika tarkasti, koska niillä on yleensä selkeä perusteensa, joten ylläoleva ei koske minua.



    Mutta suuremmissa rajoituksissa ei kyse ole pelkästään liikenneturvallisuudesta, vaan myös muista asioista, kuten melusta, verotuksesta, ketutuksesta, simputuksesta, hallintoalamaisen herranpelossa pitämisestä ja muusta kontrolliaddiktiosta.



    Vapaassa tilanteessa saattaa kohtuullinen tilannenopeus asettua tarpeettoman alhaisen rajoituksen yläpuolellekin. Mutta kun tavoittaa hitaammin ajavan, niin sittenhän tilanne muuttuu ja mahdollinen ohitustilanne pitää arvioida erikseen. Vaikka ilman muuta liikennettä olisi turvallista ajaa nopeammin, ei se takaa että hitaamman voi välttämättä ohittaa turvallisesti.

      
  • Jos kysytään, kuinka usein ajat ylinopeutta, ei ylityksen suuruus saa vaikuttaa vastaukseen. Eri asia on se, mitä vastauksella tehdään. Jos asian käsittelyssä sekoitetaan ylitysten määrä ja suuruus, ei kannata puhua vakavasti otettavasta tutkimuksesta tai mistään muustakaan julkaisusta.

      
  • Herbert:

    Jos kysytään, kuinka usein ajat ylinopeutta, ei ylityksen suuruus saa vaikuttaa vastaukseen.




    Näin olen tosiaan aiemmista kirjoituksistasi ymmärtänyt, eli kantasi on tässä asiassa on/off.



    Minun mielestäni nykyinen käytäntö miten ylinopeus määritellään on kuitenkin parempi:

    - ei puututa

    - huomautus

    - rikesakko

    - isompi rikesakko

    - päiväsakko

    - rikosilmoitus



      
  • drive:


    Lähtökohtaisesti oletetaan, että kuljettaja joka toimii liikenteessä minäkeskeisesti ja pyrkii hallitsemaan tilanteen eli riskit omalla toiminnallaan on riskitekijä, ja tiukkapipoinen sääntöjennoudattaja ja niistä mahdollisesti vain muiden eduksi joustava ei ole riskitekijä.


    Aivan! On hyvä, että psykologit miettivät näitä asioita, mutta heidänkin tulisi hankkia oikea asiantuntemus liikenteestä eikä sellaista saa paikallisliikenteen kausilipulla. Koko Liikenneturvan tutkijaryhmä siis ensin EAK:lle ja sen jälkeen moottoriradalle. Ei tekemään rataennätystä, vaan ymmärtämään mistä ajoneuvon kuljettamisessa on kysymys.



    Asioiden osaamisesta ja ajoneuvon tarkasta ohjaamisesta nauttiminen varmaan ovat individualistin tunnusmerkkejä. Aivan kuten viulun soiton vieminen todellisen osaajan tasollekin.



    Kategorisointi individualisteihin ja kollektivisteihin oli tässä tehty osin tutkijan ja tutkittavien oman mielikuvan perusteella, mikä on tietenkin vain yhtä lähellä totuutta kuin haastateltujen minäkuva kuljettajana. Miksi muuten kuljettajat kategorisoidaan heidän oman mielikuvansa mukaan kun viulunsoittajatkin laitetaan järjestykseen ulkopuolisten asiantuntijoiden tuomariäänin?



    Mikähän olisi onnettomuuksien ja individualismin korrelaatio, jos vetomiesten joukkoon ei pääsisikään pelkästään ajattelemalla että "oon mä sentään aika kova jätkä" ja ajamalla humalassa, vaan vaadittaisiin näyttöjä myös?

      
  • lawnmover:

    Näin olen tosiaan aiemmista kirjoituksistasi ymmärtänyt, eli kantasi on tässä asiassa on/off.




    Se johtuu siitä, että ylinopeutta joko on tai ei ole. Harmaata aluetta en vielä ole keksinyt.



    Minun mielestäni nykyinen käytäntö miten ylinopeus määritellään on kuitenkin parempi:
    - ei puututa
    - huomautus
    - rikesakko
    - isompi rikesakko
    - päiväsakko
    - rikosilmoitus




    Tarkoituksenmukainen tapa riippuu siitä, mihin tietoa ylinopeuden esiintymisestä tarvitaan.

      
  • Herbert:

    Se johtuu siitä, että ylinopeutta joko on tai ei ole. Harmaata aluetta en vielä ole keksinyt.




    Positiivista on että pidät mielipiteestäsi kiinni.



    Itse pidän 3 km/h ylinopeutta sellaisena jota voi ajaa epähuomiossa ja olisi epärehellistä kiistää etteikö joskus olisi lipsahtanut. Jos siis on rehellinen pitäisi vastata että toimii sääntöjen vastaisesti - ellei ole pakkomiellettä ajaa aina alle rajoituksen.



    Mutta 25 km/h ei ole lipsahdus, eli 55 km/h 30 km/h alueella.









      
  • 740 GLE:

    Ei tekemään rataennätystä, vaan ymmärtämään mistä ajoneuvon kuljettamisessa on kysymys.




    Jos köröttelee ajoradalla normaalia taloudellista ajoa niin miten se eroaa liikenteestä? Itse olen käynyt kurssin ja siellä opin että kun ajaa hitaammin niin hallitsee paremmin autonsa.



      
  • lawnmover:



    Itse pidän 3 km/h ylinopeutta sellaisena jota voi ajaa epähuomiossa ja olisi epärehellistä kiistää etteikö joskus olisi lipsahtanut. Jos siis on rehellinen pitäisi vastata että toimii sääntöjen vastaisesti - ellei ole pakkomiellettä ajaa aina alle rajoituksen.




    Onko rehellisyydelle olemassa hyviä vaihtoehtoja?

      
  • Herbert:

    Onko rehellisyydelle olemassa hyviä vaihtoehtoja?




    Tuo on filosofinen kysymys jota ei kannata nyt avata...



    Pyöristäminen on sellainen joka sopisi tähän vastaukseen. 0-5 pyöristyisi alaspäin (en aja ylinopeutta ), 6-10 ylöspäin (ajan usein vähintään näin). Ohitusylinopeus on toki kiellettyä, mutta se on yleensä hetkellistä.



    En koe että 70 % ajaa mitenkään merkittävää ylinopeutta.



      
  • Minusta individualisti pitäisi jakaa kahteen luokkaan, ne jotka pitävät muita karjana ja niihin jotka pitävät mölyt mahassaan.



    Jälkimmäiset eivät provosoi eivätkä kiusaa. Pitävät autoista ja ajamisesta mutta huolehtivat omista asioistaan kuitenkaan syyllistämättä muita mm. hitaammin ajamisesta.

    Ensimmäiset pitävät liikennettä omana henkilökohtaisena omaisuutenaan jonne ei muilla pitäisi olla asiaa.



    Ylipäänsä kaikki kuljettavat tai oikeastaan ajotapahtumat voisi jakaa vielä liikenteessä aktiivisesti mukana oleviin ja välin pitämättömiin.



    Aktiivisia on sekä kohnoja että tarkasti pykäliä noudattavia ja kaikkea näiden väliltä. Itse en pitäisi aktiivisia kovin pahana riskiryhmänä he kun olevat tilaneessa jatkuvasti henkisesti läsnä eivätkä puuhaa kaikkea muuta.



    Välinpitämättömiä on yhtälailla kohnoissa ja pilkuntarkoissa.

    Minusta välinpitämättömät on riskiryhmä. Heistä osa ei (suuri sellainen) ei aina edes ymmärrä että ovat aiheuttaneet vaaratilanteen tai jopa onnettomuuden.

    (Vanhoilla) Pakuilla ajavat ns. ammattilaiset (putkimiehet jne.) ovat järjestäen näitä välinpitämättömiä (IMO). Tätä kastia tapaa myös paljon oikealta maaseudulta.

      
  • lawnmover:

    Tuo on filosofinen kysymys jota ei kannata nyt avata...




    Minusta se on ensiarvoisen tärkeätä, jos ajatellaan kuljettajan edellytyksiä kehittyä.



    Pyöristäminen on sellainen joka sopisi tähän vastaukseen. 0-5 pyöristyisi alaspäin (en aja ylinopeutta ), 6-10 ylöspäin (ajan usein vähintään näin). Ohitusylinopeus on toki kiellettyä, mutta se on yleensä hetkellistä.




    Kommenttisi jälkeen ei asia enää sekavampi voisi olla. 6-10 on ylinopeutta, mutta ohitusylinopeus on vain hetkellistä? Tavallinen ylinopeusko ei ole? Miten hetkellisyys vaikuttaa ylinopeuden käsitteeseen?



    Laki määrittelee suhteellisen tarkkaan, mikä on ylinopeutta ja mikä ei. Miksi rinnalle pitäisi tuoda jokin toinen määritelmä. Joku sellainen, joka on ristiriidassa lain kanssa?



    Minusta on parempi puhua ylinopeuden määrästä ja suuruudesta erikseen. Tai sitten noiden tulona. Pääasia on, ettei käsitteitä sekoiteta.



    En koe että 70 % ajaa mitenkään merkittävää ylinopeutta.




    Ei sellaista missään ole väitettykään.



    Kyse on siitä, että kuskit ajavat joko useammin tai harvemmin ylinopeutta. Tällä hetkellä moni usein ylinopeutta ajava ei aja ylinopeutta, joten katukuvasta ei ylinopeutta ajavien määrää suoraan näe.



    Ja koska Rajalinin tutkimus ei anna vastausta kysymykseen merkittävien ylinopeuksien määrästä, on sen tarjoama informaatioarvo minun mielestäni johtopäätösten tekoon aika heikko.



    Voin sanoa, että käytännössä joka kerta ajaessani käytän ylinopeuksia jonkin verran. Voisin siis vastata tutkimuksen kysymykseen taajamassa ylinopeudesta ajavani ylinopeutta usein. Millaisen viestin tuo antaa asenteestani muille?

      
  • Herbert:

    Kommenttisi jälkeen ei asia enää sekavampi voisi olla.




    Harmi.



    Miksi rinnalle pitäisi tuoda jokin toinen määritelmä.




    Siksi että ilman vakionopeussäädintä rajoituksen täsmällinen noudattaminen on hankalaa. Siksi että ohitusvaiheessa nopeusrajoitus ylittyy. Siksi että nopeusmittari on epätarkka.



    Vähän kuten "pysäköitkö väärin?". On eri asia pysäköidä invapaikalle kuin että parkkiaika ylittyy hieman. Mutta molemmat ovat väärinpysäköintejä.



    Uskon että ymmärrät mitä tarkoitan. Jos et, niin tuhlaan aikaani. "Tietoinen ja harkittu" vs. "Ajelen paikasta toiseen autolla kun ei bussilla pääse - oho, lipsahti ylinopeuteen".

      
  • Herbert:

    Voin sanoa, että käytännössä joka kerta ajaessani käytän ylinopeuksia jonkin verran. Voisin siis vastata tutkimuksen kysymykseen taajamassa ylinopeudesta ajavani ylinopeutta usein. Millaisen viestin tuo antaa asenteestani muille?




    Tässä on se olennainen ongelma. Millaisen viestin tutkimus antoi? Vastaatko "totta kai ja olen ylpeä vapaudestani", vaiko "olen rehellinen vastatessani, nopeus lipsuu kyllä yli".

    Ja taas, onko merkitystä lipsuuko 3 km/h yli vaiko 25? (minun mielestäni on )

      
  • lawnmover:

    Miksi rinnalle pitäisi tuoda jokin toinen määritelmä.


    Siksi että ilman vakionopeussäädintä rajoituksen täsmällinen noudattaminen on hankalaa. Siksi että ohitusvaiheessa nopeusrajoitus ylittyy. Siksi että nopeusmittari on epätarkka.




    Tarkoitat varmaan, että ajaa tasan suurinta sallittua. Miksi noin pitäisi ajaa? Kukaan ei sellaiseen pysty eikä liikennejärjestelmää ole sen varaan rakennettu. Hankaluus ei muutenkaan ole peruste väittää mustaa valkoiseksi. En minäkään väitä osaavani soittaa viulua, koska se on minulle hiukan hankalaa.



    Jos ohitusvaiheessa ajaa ylinopeutta, silloin ajaa ylinopeutta. Miksi tuota pitäisi muuksi muuttaa?



    Nopeusmittarin epätarkkuus ei lisää riskiä ylinopeuteen. Mittari näyttää todellista nopeutta enemmän. Tai jos virheen tietää, on se helppo ottaa ajaessa huomioon. Mutta virhe ei ole syy ajaa ylinopeutta.



    Vähän kuten "pysäköitkö väärin?". On eri asia pysäköidä invapaikalle kuin että parkkiaika ylittyy hieman. Mutta molemmat ovat väärinpysäköintejä.




    Tietysti ovat. Aivan kuten 1 km/h ylinopeus ja 20 km/h ylinopeus ovat ylinopeuksia. Toki merkitys on erilainen, mutta niin on mahdollinen rangaistuskin.



    Uskon että ymmärrät mitä tarkoitan.




    Ymmärrän oikein hyvin. Olen pahoillani, että teen henkilökohtaisen kommentin, mutta olen aika vakuuttunut tämän ja aikaisemman vääntösi TeeCeen kanssa perusteella siitä, että sinulla on vaikeuksia tasapainon löytämisessä itsesi kanssa. Et myönnä omia mokiasi, joten et myöskään kehity nykyistä paremmaksi kuljettajaksi. Juuri tätä tarkoitin, kun alussa epäilin 31% ei koskaan tai vain hyvin harvoin ylinopeutta käyttävien turvallisuutta.

      
  • lawnmover:


    Tässä on se olennainen ongelma. Millaisen viestin tutkimus antoi?




    Kuten jossain jo totesin, melko hankalaa tuollaisen vastauksen jälkeen on asiasta johtopäätöksiä tehdä. Syy on vain siinä, että asioita käsitellään noin ylimalkaisesti. Mutta sinun tapasi ei ole yhtään parempi kuin Rajalinin. Päinvastoin. Se antaa mahdollisuuden kuvitella ajotavan olevan lain mukainen, vaikkei olekaan.



    Heijastuuko tuollainen omavaltaisuus siihen, että muilla oli aihetta epäillä sinua ohittajan estämisestä? Koska MINÄ ajan oman tulkintani mukaan oikein, minua nopeammat ovat rikollisia eikä heitä tarvitse ottaa huomioon. Kuoriutuuko tuosta todellinen kotipoliisi? Mihin lokeroon se pitäisi Rajalinin tutkimuksessa sijoittaa?

      
  • Herbert:

    Aivan kuten 1 km/h ylinopeus ja 20 km/h ylinopeus ovat ylinopeuksia.




    Ei kai rangaistus ole ainoa syy noudattaa nopeusrajoituksia?

    Pihakadulla suurin nopeus on 20, ja on MINUN MIELESTÄNI eri asia ajaa siellä 21 kuin 40 km/h.



    Et myönnä omia mokiasi, joten et myöskään kehity nykyistä paremmaksi kuljettajaksi.




    En ole väittänyt ettenkö tekisi virheitä. Se että olen eri mieltä Teeceen kanssa on ihan eri juttu. Olen edelleen sitä mieltä että ylinopeutta ajavan tulisi ottaa huomioon se että hän poikkeaa ohjeistuksesta niin paljon että se edellyttää muilta toimenpiteitä.



    Kuoriutuuko tuosta todellinen kotipoliisi?




    Niin joo. Rekka joka ei pysähdy usein lepopaikalle on liikenteessä ensisijaisesti estääkseen muita - ei tavarankuljetustehtävissä. Vai?

      
  • Tutkimuksen vastausprosentti oli 62, joten herää kysymys, keitä olivat ne, jotka eivät vastanneet. Koska kyselyssä kysyttiin ihmisten asenteita ja omakäsitystä, itsekkäiden ja itsekeskeisten ihmisten luulisi vastanneen ahkerasti. Tarjosihan kysely heille tilaisuuden itsensä esittelemiseen ja itsensä korostamiseen. Toisaalta, koska kysely koski liikenneturvallisuutta, siihen ehkä vastasivat ahkerimmin ne, joille asia on tärkeä. Nuori riskinottaja ja kännikuski heitti ehkä kyselyn roskiin.



    Toinen asia, mikä herättää ajatuksia, on tutkimuksen puolueettomuus. Tutkimuksen toteuttaja Liikenneturva ei ole puolueeton järjestö vaan sitä voidaan pitää lähinnä asenteellisena propagandalaitoksena. Kovin vapaita asenteista eivät ole myöskään suomalaiset liikenteen tutkijat, joiden joukko on niin pieni, että samat nimet toistuvat lähes kaikissa tutkimuksissa. Esimerkiksi nimi Summala putkahtaa esille kaikkialla. Summala on tehnyt sitä ja Summala on tehnyt tätä.



    1990-luvulla Summala kirjoitti Helsingin Sanomissa, että aikaa rosvoavasta käyttäytymisestä on tullut maan tapa, ja valtaosa kuljettajista rikkoo lakia. Hän katsoi, että autoilijoiden suostuttelu noudattamaan nopeusrajoituksia ei auta, vaan tarvittaisiin uusia liikennekäyttäytymisen säätelykeinoja kuten lakien muuttamista ja lisää valvontakameroita. Hän oli huolissaan siitä, että poliisikaan ei pysty valvomaan pieniä ylinopeuksia vaan ilmoittaa toleranssit, joiden puitteissa rajoitukset voi ylittää. Summala esitti, että toistuvista ylinopeuksista pitäisi rangaista esimerkiksi auton käyttökiellolla. Hän oli sitä mieltä, että lievät ylinopeudet ovat niin yleinen tapa, että niistä voitaisiin ylikuormien tapaan rangaista hallinnollisilla maksuilla. Tällä tavoin ylinopeuden tuoma hyöty ulosmitattaisiin valtiolle. Hän ehdotti massiivista valvontakameroiden verkostoa ja sakottamisen muuttamista liukuhihnatyyppiseksi.



    Summala on siis äärimmäisen asenteellinen tutkija, jonka motto on ”ylinopeus on aina vaarallista”.



    Tämän ”johdannon” jälkeen muutama sana itse tutkimuksesta.



    Kyselyssä esitettiin tiettyjä väitteitä ja katsottiin, että jos vastaa ”ainakin joskus”, kuuluu riskinottajiin. Ne, jotka vastaavat ”ei koskaan”, kuuluvat ilmeisesti valehtelijoihin, mutta tätä vaihtoehtoa tutkimuksessa ei tainnut olla.



    Olen ajanut jo yli 1,6 miljoonaa kilometriä (Saabilla yli 400000, Peugeotilla yli 500000, Nissanilla yli 500000 ja muilla automerkeillä yli 200000), joten on aika ilmeistä, että näiden ajokilometrien aikana olen syyllistynyt kaikkiin kyselyssä mainittuihin tekoihin lukuun ottamatta kahden olutpullollisen vaikutuksen alaisena ajamista. Oikealta ohittamisia en myöskään muista tehneeni enkä edes varmasti tiedä, mitä kysymyksellä tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sillä tavallista maantietä vain sellaista tietä, missä kulkee useita kaistoja samaan suuntaan? Ilmeisesti tavallista tietä. Katsotaanko oikealta ohittamiseksi myös sellainen tilanne, jossa edellä ajava auto ryhmittäytyy vasemmalle kääntyessään liikennesääntöjen vastaisesti vasemmalle kaistalle, jolloin takana tuleva auto voi ohittaa sen oikealta. Vai tarkoitetaanko varsinaista ohitusta, jossa mikään autoista ei ole kääntymässä? Missä niin leveitä maanteitä on, että oikealta edes mahtuu ohi. Lasketaanko mukaan taajamatkin eli esimerkiksi tilanteet, jossa edellä ajava auto on ruuhkan tai muun syyn takia pysähtynyt keskelle tietä, ja takaa tulevat menevät ohi siltä puolelta mistä pääsevät - eli tilanteen edellyttäessä myös oikealta. Tämän tyyppisiä ohituksia on todennäköisesti joskus tullut tehtyä, mutta varsinaista maantieohitusta oikealta en ole koskaan tehnyt, vaikka joskus (kun edellä ajava on ajanut keskiviivan päällä ) kiusaus on ollut suuri. En ole koskaan myöskään nähnyt yhdenkään muun auton ohittavan oikealta, joten kyseessä lienee melko harvinainen ”riskin ottaminen”.



    Ja millaista riskiä tutkimuksessa oikein tarkoitetaan? Turvallisuusriskiä vai sakkoriskiä? Eli yli 30 km/h ylinopeus ole automaattisesti turvallisuusriski. Eräällä maantiellä oli kymmenien vuosien ajan sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus. Autot ajoivat yleisesti 110 kilometrin tuntinopeutta tai kovempaakin, että poliisi juuri edes puuttunut tällaisiin ylinopeuksiin. Pari vuotta sitten nopeusrajoitus alennettiin kymmenien kilometrien matkalla 80 kilometriin tunnissa. Samaan aikaan poliisi tiukensi toleranssejaan. Jos nyt ajaa samalla maantiellä 111 kilometrin tuntinopeutta, onkin jo olevinaan hirvittävä rikollinen ja riskinottaja. Kuitenkin nopeus on täsmälleen sama, mitä ei vielä muutama vuosi sitten pidetty edes kunnolla ylinopeutena.



    Epäilen, että eräät kyselyn kohdat voivat antaa ristiriitaisia tuloksia.

      
  • SO2001:

    Toinen asia, mikä herättää ajatuksia, on tutkimuksen puolueettomuus. Tutkimuksen toteuttaja Liikenneturva ei ole puolueeton järjestö vaan sitä voidaan pitää lähinnä asenteellisena propagandalaitoksena.




    En tiedä, kenen puolella liikenneturva on. Siksi en sitä osaa pitää puolueellisena. Se on organisaatio, joka tekee ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Harmi vain, että kun joku ajatus keksitään, se sitten perustellaan vaikka kääntämällä musta valkoiseksi.



    Kovin vapaita asenteista eivät ole myöskään suomalaiset liikenteen tutkijat, joiden joukko on niin pieni, että samat nimet toistuvat lähes kaikissa tutkimuksissa. Esimerkiksi nimi Summala putkahtaa esille kaikkialla. Summala on tehnyt sitä ja Summala on tehnyt tätä.

    Summala on siis äärimmäisen asenteellinen tutkija, jonka motto on ”ylinopeus on aina vaarallista”.




    En tunne Summalan kannanottoja, mutta hänen käsityksensä yinopeuden merkityksestä turvallisuuteen varmaan perustuu tutkittuun tietoon. Pieleen homma menee siinä, että tutkija ei ole poliitikko tai konsultti, joka ehdottaa ratkaisuja tai päättää niitä. Eihän tutkijalla ole mitään vastuuta päätöksistä eikä hänellä ole mahdollisuutta ottaa huomioon eri eturyhmien intressejä, demokratian perusasioita. Tutkijan tehtävänä on tarjota tietoa päätösten tueksi. Samaa ristiriitaa tuntuu olevan Liikenneturvan parissa.



    Oikealta ohittamisia en myöskään muista tehneeni enkä edes varmasti tiedä, mitä kysymyksellä tarkoitetaan.




    Siellä kysyttiin väärältä puolelta ohittamista.

      
  • lawnmover:

    Ei kai rangaistus ole ainoa syy noudattaa nopeusrajoituksia?




    Ei toki, mutta kyse ei ole ollut tuosta. Kyse on ollut siitä, mikä on ylinopeutta.



    En ole väittänyt ettenkö tekisi virheitä.




    Aika harva tuollaista väittääkään. Mutta et ole myöskään myöntänyt selvää virhettä virheeksi.



    Se että olen eri mieltä Teeceen kanssa on ihan eri juttu. Olen edelleen sitä mieltä että ylinopeutta ajavan tulisi ottaa huomioon se että hän poikkeaa ohjeistuksesta niin paljon että se edellyttää muilta toimenpiteitä.




    Kaikki on tuosta samaa mieltä. Eroja mielipiteissä alkaa löytyä siitä, ajatko ylinopeutta, kun nopeutsi on 3...5 km/h yli rajoituksen. Samoin siitä, onko sinun tehtäväsi yrittää vähentää muiden suorittamia ohituksia.



    Rekka joka ei pysähdy usein lepopaikalle on liikenteessä ensisijaisesti estääkseen muita - ei tavarankuljetustehtävissä. Vai?




    Rekka on tiellä kuljettaakseen tavaraa. Rekka ei ole siellä hidastaakseen muita.



    Sinä olet sanonut yrittäväsi vähentää ylinopeudella ajavien ohituksia. On vaikeata uskoa, että tuollainen asenne rajoittuisi vain ylinopeutta ajavien ohitusaikeisiin.





      
  • Herbert:

    Ei toki, mutta kyse ei ole ollut tuosta. Kyse on ollut siitä, mikä on ylinopeutta.




    Niin. 1 km/h yli rajoituksen on ylinopeutta. Se että 50-100 km/h yli rajoituksen on myös ylinopeutta ei muuta tätä ylinopeuden määritelmää miksikään. Enpä kommentoi enempää.



    Mutta et ole myöskään myöntänyt selvää virhettä virheeksi.




    Mielestäni olen myöntänyt olevani eri mieltä. Eli ollut sitä mieltä että joku toinen tekee virheen.



    Eroja mielipiteissä alkaa löytyä siitä, ajatko ylinopeutta, kun nopeutesi on 3...5 km/h yli rajoituksen.




    En ole väittänyt etteikö se olisi ylinopeutta. Olen väittänyt että se on alle puuttumiskynnyksen, ja usein alla liikennevirran nopeuden.



    Samoin siitä, onko sinun tehtäväsi yrittää vähentää muiden suorittamia ohituksia.




    Se on ajotavan sivuvaikutus. Ei tehtävä.



    Käänteisesti voit yrittää ajaa 70 km/h ja kokeilla mikä vaikutus sillä on liikenteeseen. Siis jos olet utelias tietämään.



    Rekka ei ole siellä hidastaakseen muita.




    Sillä kuitenkin on sellainen vaikutus.



    Sinä olet sanonut yrittäväsi vähentää ylinopeudella ajavien ohituksia.




    En haluaisi löytää noin kirjoittamaani tekstiä jossa yritän vähentää ohituksia, sen sijaan että olisin todennut että ne vähenevät samalla kun myös keskinopeus laskee. Jos ajaa alle rajoituksen piennarviivan vieressä lisää se ohituksia. Minulle riittää edelleen se että en erikseen (ja turhaan ) väistele (koulutettuja ) siviilejä jotka ajavat sallittua nopeammin.



    On vaikeata uskoa, että tuollainen asenne rajoittuisi vain ylinopeutta ajavien ohitusaikeisiin.




    Totta. Pyrin myös jalankulkijana ylittämään suojatien OMALLA vuorollani. Mutta muutoin autolla ajaessani pidän turvavälin sekä edelläajaviin ja pientareella kulkeviin. Vaikka kuinka olisi vaikeata uskoa ettei ennakoivaan ja taloudelliseen ajotapaan liittyisi aktiivista estelyä. Miksi kuuluisi?



    Mutta nyt kaikille Hyvää Uutta vuotta 2011!



      
  • Herbert:

    Jos kysytään, kuinka usein ajat ylinopeutta, ei ylityksen suuruus saa vaikuttaa vastaukseen. Eri asia on se, mitä vastauksella tehdään. Jos asian käsittelyssä sekoitetaan ylitysten määrä ja suuruus, ei kannata puhua vakavasti otettavasta tutkimuksesta tai mistään muustakaan julkaisusta.


    Tässä epäilen itsekin olevan yksi monien tutkimusten heikkoja kohtia. Huolimattomasti laadittujen kysymysten vastausten tulkinnassa voi tulla isojakin virheitä vaikka tutkija toimisikin vilpittömin mielin tietoa etsiessään.



    Suomalaiselle "ei koskaan" ja "aina" on melko pitkä aika. IMHO molemmat aika turhia määreitä missään gallupissa.



    Tässä tutkimuksessa huomasin omalta kannaltani pienen kategorisoinnin vaikeuden. Omalta kantilta esim. alkoholi on ehdoton no-go ja väistämisvelvollisuuskin lähes ehdoton, poislukien vialliset liikennevalot jotka vaativat toimiakseen tonnin enemmän rautaa kuin minulla on mukana.



    Osaan tässä tutkimuksessa individualistien "paheina" pidetyistä rikkeistä suhtaudun vakavina rikkeinä ja osaan taas pelkkänä verotuksena, vaikkapa maksullisen lisänopeuden muodossa.

      
  • lawnmover:

    740 GLE:
    Ei tekemään rataennätystä, vaan ymmärtämään mistä ajoneuvon kuljettamisessa on kysymys.


    Jos köröttelee ajoradalla normaalia taloudellista ajoa niin miten se eroaa liikenteestä? Itse olen käynyt kurssin ja siellä opin että kun ajaa hitaammin niin hallitsee paremmin autonsa.


    Ei mitään eroa, tietenkään. Rohkenin sentään olettaa turvallisissa olosuhteissa ajettavan "omaa kovaa".



    Ei yhdellä ratapäivällä itse opi ajamaan, mutta jos siellä sattuu olemaan muitakin, niin huomaa siellä sen ettei turvallinen nopeus ole kaikille sama ja että ongelmia alkaa tulla aika hitaassakin nopeudessa ellei ajamista ole tietoisesti harjoitellut.



    Jo näiden kahden asian sisäistäminen antaisi paremman taustan pohdinnalle mitä voi saada aikaan nopeusrajoituksilla, niiden pilkuntarkalla seurannalla ja olisiko mahdollisesti muitakin keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseen.



    Jatkoharjoittelulla alkaa sitten ensin selkeytyä käsitys omien rajojen sijainnista ja vasta rajat löydettyään voi kuvitella siirtävänsä niitä pikku hiljaa kauemmaksi.



    Ei, en todellakaan kuvittele rataharjoittelun olevan sama asia kuin liikenneopetus. Se on vain yksi pieni osa tajunnan laajentamista ja juuri siksi ehdotinkin sitä EAKn parina.

      
  • Herbert:

    lawnmover:

    En ole väittänyt ettenkö tekisi virheitä.


    Aika harva tuollaista väittääkään.




    Ei kai tässä tutkimuksen kannalta siitä ollut kysekään kuinka paljon virheitä me itse kukin teemme.



    Minusta näyttää että ruohonleikkuri voi ajaa hetkellisesti ylinopeutta vaikkapa ohituksessa, kunhan ei mene kovin lujaa. Herbert käsittääkseni samoin, kunhan on järki päässä eikä aiheuta vaaraa. 740 GLE liittyy myös tähän joukkoon.



    Jos me olisimme olleet vastaamassa, olisi tutkija nähnyt meidän kaikkien ajavan säännöllisesti ylinopeutta.



    Jos mukana olisi ollut lisäkysymys siitä kuinka koemme sen vaikuttavan liikenneympäristöömme, olisi kenties päätelty, että

    joka jamppa ajaa säännöllisesti ylinopeutta eikä usko sen heikentävän liikenneturvallisuutta lainkaan.



    Lisäkysymys johon voisi rastittaa ettei ole saanut yhtään ylinopeussakkoa 28 vuoteen olisi selventänyt jatkuvien ylitysten vakavuuden.



    Sitä en tiedä, kysyttiinkö tuota tutkimuksen kannalta olennaista kysymystä?

      
  • Herbert:

    Harmi vain, että kun joku ajatus keksitään, se sitten perustellaan vaikka kääntämällä musta valkoiseksi.


    "Tarttis tehdä jotain...tää on jotain...hei tehdään tää..." -prosessi pitäisi saada resetoiduksi nyt ihan ensiksi sen miettimiseen mikä on oikeasti vaarallista ja sitten miettiä miten todellisiin vakaviin onnettomuuksiin johtavat tapahtumaketjut katkaistaan.



    Liikenneturvan oma tilastomateriaali osoittaa, ettei nopeusrajoitusten valvonnan toleranssien pienentämisellä todennäköisesti saavuteta mitään.



    Ei tietenkään, kun ongelma on siinä, että ajetaan rajoituksesta riippumatta järjettömällä nopeudella metsään, nopeudesta riippumatta päin vastaantulijaa ilman näkyvää syytä tai kävelyvauhdilla toisen päälle.

      
  • 740 GLE:

    "Tarttis tehdä jotain...tää on jotain...hei tehdään tää..." -prosessi pitäisi saada resetoiduksi nyt ihan ensiksi sen miettimiseen mikä on oikeasti vaarallista ja sitten miettiä miten todellisiin vakaviin onnettomuuksiin johtavat tapahtumaketjut katkaistaan.




    Tuosta keskustelusta jos jaksaa lukaista ensimmäisen sivun, pääsee kärryille aika hyvin.



    https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t3459

      
  • Herbert:


    Siellä kysyttiin väärältä puolelta ohittamista.




    Niin kysyttiin. Kirjoitin juttuni kiireessä ja lähetin sen keskeneräisenä, joten siihen jäi virheitä. Kiire johtui siitä, että piti käydä viemässä tytär 60 kilometrin päässä olevalle rautatieasemalle. Nyt reissu on tehty, joten voin jatkaa tutkimuksen analysoimista. Ajokeli muuten oli sellainen, jota joku voisi kuvata sanalla "huono". Kun rekkoja tuli vastaan, oli pakko melkein pysäyttää auto, koska lumipilvi peitti näkyvyyden maantielle.



    Riskinottoa mittaavissa kysymyksissä olisi pitänyt olla tarkempi asteikko. Olisi voitu esimerkiksi kysyä, kuinka usein viimeisten puolen vuoden aikana kuljettaja on syyllistynyt kyselyssä mainittuihin tekoihin. Kun vaihtoehtona on ”ei koskaan” ja ”ainakin joskus”, kauan sitten ajokortin suorittaneiden ja paljon ajaneiden on suorastaan pakko vastata, että ainakin joskus. Mutta se, että kuljettaja on ajanut väsyneenä kerran 1970-luvulla tai jopa torkahtanut kerran auton rattiin, ei kerro kovin paljon siitä, millainen ”hedonisti” tai riskinottaja hän on tämän päivän liikenteessä. Ja mitä se kertoo riskinotosta, jos kuljettaja on ollut osallisena liikenneonnettomuudessa. Vai tarkoittaako ”osallisena” samaa kuin syyllisenä.



    Kysymykset olisivat voineet mitata muitakin riskejä. Olisi voitu esimerkiksi kysyä, oletteko ajaneet huonossa talvikelissä, vaikka ette hallitse kunnolla autoa, mikäli se lähtee liukkaalla tiellä yllättäen sivuluistoon. Tai olisi voitu kysyä, oletteko lähteneet ohittamaan tilanteessa, jossa näkyvyys on huono ja törmäysvaara vastaantulijaan on olemassa. Tai olisi voitu kysyä, oletteko ajaneet sadekelillä niin kovaa, että vesiliirron vaara on ollut ilmeinen. Muitakin tämän tyyppisiä todellisia riskejä kuvaavia kysymyksiä olisi voitu keksiä.



    Tutkimuslomake olisi ollut mielenkiintoista nähdä. Eräässä kohdassa tekstiä mainittiin kiinni jääminen liikennerikkomuksesta kolmen vuoden aikana, mutta taulukossa ei mainittu mitään vuosista. Lomakkeessa on siis ilmeisesti kysytty, oletteko jääneet kiinni viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämäkin on aika sattumanvaraista. Jos kysely olisi tehty viime keväänä, olisin voinut vastata, että en ole jäänyt kiinni. Kameratolppien perusteella kaksi ylinopeussakkoa saanut 80-vuotias tätini olisi joutunut vastaamaan, että hän on jäänyt kiinni. Hänet olisi siis luokiteltu riskinottajaksi. Hän ajoi ylinopeutta vahingossa, koska ei huomannut liikennemerkkejä, joten riskinottoa lienee se, että hän iästään huolimatta yhä ajaa autolla.



    Kuljettajan minäkuvaa mittaavissa kysymyksissä on olemassa tulkintamahdollisuus. Vastaaja voi esimerkiksi miettiä pitääkö kysymyksessä mainitun ”hermostumisen” tai ”ärsyyntymisen” näkyä päälle päin ajosuorituksessa vai riittääkö, että ihminen mielessään hermostuu tai ärsyyntyy.



    Tänään muuten oli liikenteessä harvinaisen ärsyyntymättömiä kuljettajia, vaikka annoin paljon syytä ärsyyntymiseen.



    Kukaan ei soittanut äänimerkkiä eikä vilkuttanut valoja, kun ajoin väärään suuntaan yksisuuntaista katua. Tällaista on tapahtunut viimeksi vuonna 1976, kun palasin pitkältä Englannin reissulta ja vasemmanpuoleinen liikenne kummitteli vielä mielessä. Tällä kerralla syy oli tienviitan väärin tulkitseminen huonon näkyvyyden takia, mikä puolestaan johtui tuulilasinpyyhkimen särkymisestä ja tuulilasin jäätymisestä. Lunta oli niin paljon, että en edes huomannut, että kadun varteen pysäköidyt autot olivat nokka minua kohti. Selvisin nolosta tilanteessa U-käännöksellä. Eikä tässä kaikki. Kukaan ei protestoinut sitäkään, kun liu'uin jarrut lukossa risteykseen enkä väistänyt oikealta tulevaa. Siitäkään ei noussut meteliä, kun en päässyt liikkeelle ylämäessä olevista liikennevaloista. Renkaat löivät tyhjää, ja vaihdettuani kakkoselle moottori sammui pari kertaa. Käytin lähes koko vihreiden valojen ajan ennen kuin vihdoin sain ajettua risteyksen läpi.



    Harminaisen pitkäpiimäistä porukkaa liikkeellä tänään. Ehkä liukas keli saa ihmiset antamaan anteeksi virheitä tavallista enemmän.



    Kuulin tätä kirjoittaessani juuri uutisen, että nelostielle aiotaan pystyttää nopeuskameroita. Jostakin syystä niitä ei ole vielä kovin ollut Oulun Helsingin välillä muualla kuin lähellä Oulua. Jatkuvasti lisättävien kameroiden vuoksi ajamien muuttuu aina vain sietämättömämmäksi. Haluaisin entistä enemmän sellaisen auton, jossa olisi automaattinen ylinopeudenestolaitteisto. En pitäisi sitä päällä aina, mutta kytkisin sen toimimaan kameravalvontatiellä. On nimittäin inhimillisempää, että automaatti hoitaa homman kuin että ihminen pakotetaan tarkkaavaisuutta vaativaan liikennemerkki-kamera-kaasupoljinpeliin, jossa ei voi kuin hävitä. Hyvä peli olisi sellainen, että siinä voisi voittaakin. Ajaminen on ajamista ja liikennerobottina toimiminen on liikennerobottina toimimista.



    Ennen uusien kameroiden pystyttämistä olisi viimeinen tilaisuus tehdä Helsinki-Oulu ”rataennätys” ilman varmaa sakkoa ja ajokortin menettämistä. Se jäisi aikakirjoihin. Tulevaisuudessa uuden ennätyksen voisi tehdä vain naamioidulla autolla, jonka rekisterikilvet on peitetty.



    Taidan jättää tämän aiheen käsittelyn tähän, kun en näytä kykenevän pysymään aiheessa.





      
  • SO2001:

    Taidan jättää tämän aiheen käsittelyn tähän, kun en näytä kykenevän pysymään aiheessa.


    Samoin. Aamulla katsoin kylppärin peilistä minäkuvaa.

    Sitten nostin oikeaa kättä ja se siellä peilissä nosti vasenta.

    Miten se niin voi olla?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit